Yksilöitä rangaistaan työturvallisuusrikoksista useammin kuin yhteisöjä
Tiedote 5/2016, 22.1.2016
Yksilöitä rangaistaan työturvallisuuden laiminlyönneistä useammin kuin organisaatioita, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimus. Yrityksiä ja muita oikeushenkilöitä rangaistaan yhteisösakolla, jota on sovellettu työturvallisuusrikoksiin vuodesta 2003 lähtien. Vaikka yhteisösakon käyttö on jatkuvasti yleistynyt, ovat ne edelleen lieviä verrattuna työturvallisuusrikosten vakavuuteen. Ajanjaksolla 2010–2014 keskimääräinen yhteisösakko työturvallisuusrikoksissa oli 10 700 euroa.
Vuosina 2010–2014 tuomittiin yhteisösakko kaiken kaikkiaan 154 työturvallisuusrikostapauksessa ja tuomittuja yhteisöjä oli yhteensä 161. Samana ajanjaksona työturvallisuusrikoksista tuomittiin käräjä- ja hovioikeuksissa 805 henkilöä, joista 773 sakkotuomioon. Keskimäärin ajanjaksolla 2010–2014 yhteisösakkoja tuomittiin vain noin joka neljännessä työturvallisuusrikostapauksessa.
─ Kun yhteisösakko vuonna 1995 säädettiin, haluttiin sillä korostaa yhteisön vastuuta erityisesti sellaisissa rikoksissa, joissa yksilönvastuu olisi muodostunut kohtuuttomaksi. Lisäksi haluttiin huomioida se, että moitittava ja rangaistava menettely on usein seurausta useamman henkilön päätöksenteosta, toimista tai laiminlyönneistä yhteisön toiminnassa, kertoo tutkimuksen johtaja, Anne Alvesalo-Kuusi Työterveyslaitoksesta ja Turun Yliopistosta.
– Työturvallisuusrikoksista annettujen yhteisösakkotuomioiden määrä on vuosien 2006 ja 2014 välillä kasvanut seitsemästä lähes neljäänkymmeneen vuosittaiseen tapaukseen. Yhteisösakkoa ei kuitenkaan edelleenkään tuomita suurimmassa osassa työturvallisuusrikostapauksia, vaan rangaistusvastuun kantavat yksilöt, lisää Alvesalo-Kuusi.
Yhteisösakkotuomiot ovat lieviä
Vuosina 2010–2014 tuomittu keskimääräinen yhteisösakko oli 10 700 euroa. Pienin tuomittu sakko oli 500 euroa, vaikka lain määräämä minimi on 850 euroa. Suurin yksittäinen sakko taas oli 180 000 euroa, rangaistusmaksimin ollessa 850 000 euroa. Tyypillisin tuomittu sakko oli 5000 euroa.
– Lievät yhteisösakot eivät mielestämme riittävästi kuvasta työturvallisuusrikosten vakavuutta, sanoo Alvesalo-Kuusi.
Pääosa tuomituista yhteisöistä oli yksityisiä yrityksiä (94 %, 152 kpl), muita yhteisöjä kuten kaupunkeja, kuntayhtymiä tai valtionyhtiöitä oli vain 6 prosenttia.
Ylin johto tuomitaan vain alle kolmasosassa tapauksista
Tutkimuksen kohteena olleissa yhteisösakkotapauksissa tuomittiin yhteisöjen lisäksi 288 henkilöä. Lähes kaikki saivat sakkorangaistukseen, vain yhdelle tuomittiin ehdollinen vankeusrangaistus.
Tuomituista henkilöistä 26 prosenttia oli ylintä johtoa, 38 prosenttia keskijohtoa ja 33 prosenttia työnjohtoa. Keskimääräinen sakko/henkilö oli 1170 euroa. Ylimmän johdon sakkojen keskiarvo oli 29 päiväsakkoa ja 1 725 euroa, keskijohdon 26 päiväsakkoa ja 1 123 euroa, sekä työnjohdon 24 päiväsakkoa ja 757 euroa. Tapauksissa tuomittiin yhteisön lisäksi sakkorangaistukseen yleisimmin 2 henkilöä.
Laiminlyönnit usein pitkäkestoisia
Tuomituissa yhteisöissä rikottiin useimmin työturvallisuuslain pykälää 8 (työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite), sekä pykäliä 10 ja 14 (työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, sekä työntekijälle annettava opetus ja ohjaus). Laiminlyönteihin liittyikin usein koneiden tai laitteiden puutteellisuuksia, ja puutteita työtapojen valvonnassa tai työhön perehdyttämisessä.
Lisäksi ainakin joka viidennessä tuomitussa yrityksessä oli jo ennen nyt tuomittua rikosta sattunut työtapaturma tai läheltä piti-tilanne. Tuomittujen tapausten taustalla olikin usein pitkäkestoinen, jopa vuosia kestänyt työturvallisuuden laiminlyönti. Niissä tapauksissa, joissa rikoksen kesto oli ilmoitettu (N=90), keskimääräinen rikoksen kesto oli 1 vuosi ja 10 kk.
Uhreille usein vakavia vammoja
Tutkituissa tapauksissa vammautui yhteensä 131 henkilöä ja 12 henkilöä kuoli. Suurin osa uhreista oli miehiä (85 %). Yleisimmät vammat olivat murtuma tai murskautuminen (36 %), tai amputoituminen (21 %). Yleisimmin vammat syntyivät kontaktista laitteen kanssa (32 %) tai putoamisesta (25 %). Kuolemantapauksissa yleisin syy oli työnantajan laiminlyönneistä johtuva putoaminen (58 %). 73 prosenttia uhreista oli tuomitun yrityksen omia työntekijöitä, 19 prosenttia oli alihankkijan työntekijöitä.
Tuomituissa vain vähän taloudeltaan heikkoja yrityksiä
Yli puolet (54 %) tuomituista yrityksistä kuului liikevaihtoluokkaan yli 10 miljoonaa euroa ja vain 14 prosentissa yrityksistä liikevaihto oli alle miljoonan euron. Myös yrityksille, joiden tuomiota edeltävä tilikausi näytti tappiota, tuomittiin yhteisösakkoja. Tällaisia yrityksiä oli 47 (32 %). Kuitenkin vain 20 tuomitussa yrityksessä ei ollut jakokelpoisia varoja, ja vain 2 yritystä on myöhemmin tehnyt konkurssin. Keskimäärin tuomittujen yritysten vakavaraisuusprosentti oli 31.
– Näyttää siis siltä, että tuomituissa yrityksissä on vain hyvin vähän taloudeltaan todella heikkoja tai hyvin pieniä yrityksiä, kertoo projektin erikoistutkija Liisa Lähteenmäki Työterveyslaitoksesta. Eniten yhteisösakkoja tuomittiin teollisuuden alalla toimiville yrityksille (58 %), toiseksi eniten rakentamisen alalla toimiville (27 %).
Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimusprojekti ”Yhteisövastuu ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä” tutkii yhteisöjen rikosoikeudellista vastuuta työturvallisuusrikostapauksissa. Tutkimuksessa tarkastellaan vuosina 2010–2014 työturvallisuusrikoksesta tuomittuja yhteisösakkotapauksia (154 kpl). Tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto. Tutkimus jatkuu vuoden 2016 loppuun.
Lisätietoja:
Tutkimusprojektin vastuullinen johtaja, vanhempi tutkija, professori Anne Alvesalo-Kuusi, Työterveyslaitos ja Turun Yliopisto, puh. 040 5414783, anne.alvesalo-kuusi@ttl.fi
Erikoistutkija Liisa Lähteenmäki, Työterveyslaitos, liisa.lahteenmaki@ttl.fi
Alvesalo-Kuusi, A. & Lähteenmäki, L.:
Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention 1.1.2016 On line:
Legislating for corporate criminal liability in Finland: 22-year long debate revisited
Kuva 1: Sakkotuomiot työturvallisuusrikoksista 2005–2014 (käräjä- ja hovioikeudet, korkein oikeus).
Lähteet: Oikeusrekisterikeskus ja Yhteisösakkoprojekti.
Kuva 2: Työturvallisuusrikokset rikosoikeusjärjestelmässä vuonna 2014.
Lähteet: Poliisin tietojärjestelmä (poliisin kirjaamat työturvallisuustapaukset ja rikosilmoitukset), Tilastokeskus (tuomitut henkilöt, työturvallisuusrikos päärikoksena) ja Oikeusrekisterikeskus (tuomitut tapaukset, työturvallisuusrikos päärikoksena sekä kaikki tuomitut yhteisöt).
OIKEUSHENKILÖN RANGAISTUSVASTUU:
Oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään rikoslain 9 luvussa.
1§: Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on rikoslaissa säädetty rikoksen seuraamukseksi.
2§: Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva, taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen, tai sallinut rikoksen tekemisen, taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen.
5§: Alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa.
6§: Tuomittava määrä vahvistetaan laiminlyönnin laadun ja laajuuden, tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan.
Työturvallisuusrikos on puolestaan määritelty rikoslain 47 luvussa. Työturvallisuusrikoksiin sovelletaan sekä oikeushenkilön rangaistusvastuuta että henkilökohtaista rikosoikeudellista vastuuta, eli siitä voidaan tuomita sekä yhteisö että yksilö.
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Avainsanat:
