Suora palaute on paras palaute
Psykologisen turvallisuuden tunne on edellytys toimivalle palautekulttuurille organisaatioissa.
- Palautteen tarkoitus on auttaa toista.
- Uutuuskirjassa halutaan rohkaista jokaista antamaan palautetta sekä tarjotaan ajatuksia siitä, kuinka palaute kannattaa ottaa vastaan.
- Suoraa palautetta – Viisaan keskustelun käsikirja ilmestyi syyskuussa.
Suomalaisia pidetään suorapuheisena kansana. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta palautteen antajina olemme passiivisia. Näin sanovat Suoraa palautetta – Viisaan keskustelun käsikirja -teoksen kirjoittajat Minna Oulasmaa ja Mika Pesonen.
– Palautteen antamisen hetkellä helposti alkaa kiemurtelu: asia ilmaistaan kiertoilmauksin tai piilotetaan hampurilaiseen, jolloin vastaanottaja ei välttämättä edes ymmärrä, mistä on kysymys, sanoo Minna Oulasmaa.
– Huonosti annettu palaute kääntyy helposti tarkoitustaan vastaan. Hyvin annettuna se taas voi olla käänteentekevä yksilön ja sitä kautta koko organisaation suoriutumisen kannalta, Mika Pesonen jatkaa.
Palautteella ei ole positiivista tai negatiivista etumerkkiä
Usein kuulee puhuttavan positiivista ja negatiivisesta palautteesta. Emme kuitenkaan allekirjoita näitä näkemyksiä. Onko siinä jotakin negatiivista, jos toinen vilpittömästi haluaa auttaa työkaveriaan tekemään työtään paremmin, kirjailijat kysyvät.
– Nähdäksemme palautetta on kahta lajia: kannustavaa ja korjaavaa. Molempien antamisessa suora tapa on se paras tapa.
– Palautteen antamisesta olisi hyvä tehdä mahdollisimman arkipäiväinen asia sekä työpaikalla että kotona, Oulasmaa huomauttaa. Tällä tavalla ajan myötä psykologista turvallisuutta saadaan kehitettyä kuin itsestään.
Palautteen suuri merkitys
Vaikka palautteen antamista ja vastaanottamista monesti vielä vierastetaan, tarvitaan sitä monestakin syystä. Ensinnäkin palautteella voidaan kertoa, missä ja miten olemme onnistuneet, Oulasmaa toteaa.
– Toisaalta hyvin annetulla palautteella voidaan myös näyttää, missä on korjaamisen paikka, Pesonen jatkaa. Ilman palautetta toimimme kuin säkki päässä, sillä emme muuten välttämättä tiedä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Palaute antaa työlle merkityksen.
– Yksi palautteen antamisen ja vastaanottamisen suurimpia hienouksia on, että niissä voi aina oppia paremmaksi, kirjailijat muistuttavat.
Suoraa palautetta! – Viisaan keskustelun käsikirja on käytännönläheinen opas vuorovaikutustaitojen ja tiimityön edistämiseen. Kirjan avulla lukija oivaltaa muun muassa, mikä on kehun, ohjauksen ja varsinaisen palautteen ero. Kirjan myötä saat vastaukset mm. näihin kysymyksiin:
- Miksi psykologinen turvallisuus on palautekulttuurin perusta?
- Miksi itsetunto ja itseluottamus ratkaisevat palautekeskustelun onnistumisen?
- Miksi hampurilaismalli ei toimi?
Minna Oulasmaa on pariterapeutti, työnohjaaja ja tietokirjailija. Mika Pesonen on psyykkinen valmentaja, valmennusyrittäjä ja tietokirjailija. Aiemmin he ovat kirjoittaneet yhdessä kirjat Hehkua elämään (Docendo 2016) ja Tunnista tyyppisi (Otava 2020).
Suoraa palautetta – Viisaan keskustelun käsikirja
Ilmestynyt 20.9.2022
ISBN 978-952-14-4704-4
ISBN 978-952-14-4705-1 (sähkökirja)
348 s., 55 €
Lisätiedot, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt:
Minna Oulasmaa, minna.oulasmaa@hotmail.com
Mika Pesonen, mika@mikapesonen.fi
Tuotepäällikkö Sari Hawkins, sari.hawkins@almamedia.fi, 050 436 9850
Kustannustoimittaja Anttoni Pihlajamäki, anttoni.pihlajamaki@almamedia.fi
Avainsanat:
