Suomi on maailman puhtain maa

Suomi on kansainvälisessä vertailussa neljäntenä mitattaessa valtion kykyä vastata väestön sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja elinympäristöön liittyviin tarpeisiin. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat kuuden kärkimaan joukkoon. Tämä selviää tämän vuoden Social Progress Index (SPI) 2019 -tutkimuksesta. Suomi on ykköspaikalla ilman puhtaudessa ja puhtaan veden saatavuudessa. Tuloksissa nousee myös esiin suomalaisten nuorten miesten putoaminen peruskoulun jälkeen opintojen tieltä.

Kansainvälisessä elämänlaatua mittaavassa vertailussa Suomi löytyy neljänneltä sijalta parantaen viime vuodesta yhden sijan, kun BKT:lla mitattuna olemme vertailujoukon yhdeksästoista. Norja säilytti viime vuoden tapaan ykköspaikan, Tanska löytyy toiselta sijalta, Ruotsi on listalla viidentenä ja Islanti kuudentena, vain Sveitsi kiilasi kolmanneksi Pohjoismaiden väliin.

Puhdas luonto Suomen valttikortti

Suomen erityisiksi vahvuuksiksi tutkimuksessa nousee puhdas ilman laatu ja puhtaan veden saatavuus. Myös viime vuonna julkaistussa WHO:n listauksessa Suomi oli ykkönen pienhiukkaspäästöjä mitattaessa, eli ilman laatu on maailman parasta.

”Suomessa ilman puhtauteen vaikuttaa liikenteen ja puunpolton päästöt sekä kaukokulkeumat muista maista, jotka aiheuttavat vain hetkellisiä paikallisia pienhiukkasten pitoisuushuippuja. Meidän on kuitenkin tehtävä aktiivisesti töitä sen eteen, että ilmanlaatu pysyy jatkossakin hyvänä. Vedenpuhdistuksen saralla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon annettavaa erityisesti kehittyvillä markkinoilla,” sanoo Deloitten kestävän liiketoiminnan palveluista vastaava Sami Toivoniemi.

Haasteena nuorten miesten opintie

Suomessa on tapahtunut myönteistä kehitystä edellisvuodesta korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrässä ja aikuisten lukutaito on Suomessa maailman korkein. Suomella on eniten kehitettävää sukupuolten tasa-arvoisuudessa toisen asteen koulutuksessa (Suomi sijalla 112).

”Suomen tulee huolehtia koulutuksen ja tutkimuksen laadun säilymisestä ja kehittymisestä. Tämä edellyttää satsaamista koulutusjärjestelmäämme, jotta se pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja tukee työmarkkinoiden rakennemuutosta entistä paremmin. Osaamisen kehittämisen tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä, ja oppimisesta sekä uusien taitojen kartuttamisesta on tullut koko työuran kestävä taitolaji”, pohtii Deloitten Human Capital -palveluista vastaava Asko Kauppinen.

”Lisäksi tulisi keksiä keinoja, miten auttaa ja motivoida myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät saa kotoa tukea ja kannustusta opiskeluun. Erityisesti meidän tulee löytää yhdessä ratkaisuja estääksemme nuoria miehiä putoamasta koulutuskelkasta”, Kauppinen summaa.

Kestävä kehitys parantuu turhan hitaasti

Social Progress Index vertailee yhteiskunnan ensisijaisen tärkeitä kehitysalueita kussakin maassa. Kuudetta kertaa toteutetun SPI-tutkimuksen tulokset osoittavat ihmisten elämän perusedellytyksien ja erityisesti tiedonsaannin parantuneen maailmanlaajuisesti tarkasteltuna nopeasti, mutta edistyminen on varsin epätasaista.

Huolestuttavaa on, että henkilökohtaiset oikeudet ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti ovat vähentyneet. Sosiaalinen kehitys on ollut hitaampaa kuin maailman talouskasvu olisi antanut odottaa. ”Arvio onkin, että YK:n kestävän kehityksen tavoitetaso vuoteen 2030 mennessä tavoitetaan Social Progress Indexin nykyisellä kasvuvauhdilla vasta 2073”, sanoo Toivoniemi.

 

Social Progress Index 2019

Kymmenen parhaiten sijoittunutta maata:

1. Norja
2. Tanska
3. Sveitsi
4. Suomi
5. Ruotsi
6. Islanti
7. Uusi-Seelanti
8. Saksa
9. Kanada
10. Japani

The Social Progress Index -menetelmän on kehittänyt professori Michael Porter yhteistyössä Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Deloitten ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Indeksin arvioinnit perustuvat yli 50 erilliseen mittariin. Tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin arviossa oli mukana 50 maata. Tänä vuonna indeksissä listattiin 149 maata kattaen 98 % maailman väestöstä. Suomi on mukana kuudetta kertaa.

 

 

 

Sami Toivoniemi
Kestävän liiketoiminnan palveluiden vetäjä, Deloitte Suomi
sami.toivoniemi@deloitte.fi
+358 (0)50 512 0592 

Asko Kauppinen
Human Capital -palveluiden vetäjä, Deloitte Suomi
asko.kauppinen@deloitte.fi
+358 (0)50 3474 419 

Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista. Tarjoamme neuvonantoa laajasti eri liikkeenjohdon alueilla, kuten konsultointi, tilintarkastus, yritysjärjestelyt, riskienhallintapalvelut sekä vero- ja lakipalvelut. Meitä deloittelaisia on jo 286 000, joista Suomessa työskentelee 550. Menestyksemme ytimessä ovat huippuluokan osaaminen ja yhteistyön voima, joita tuemme coaching-kulttuurillamme. Meille on tärkeää ymmärtää jokaisen asiakkaamme liiketoimintaa ja ratkoa siihen liittyviä monimutkaisia haasteita. Tavoitteenamme on päivittäin vaikuttaa kestävästi ja positiivisesti asiakkaisiimme, toisiimme ja yhteiskuntaamme.

Yrityksestä

Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista. Toimimme yli 150 maassa ja palvelemme asiakkaitamme tilintarkastukseen, verotukseen, liikkeenjohdon konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Deloitten kansainvälisen verkoston ja vahvan paikallisen osaamisen ansiosta tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia, innovatiivisia ratkaisujaja autamme heitä menestymään. Suomessa meitä deloittelaisia on 560 ja maailmanlaajuisesti n. 312 000.

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Pikafaktat

Suomi on kansainvälisessä vertailussa neljäntenä mitattaessa valtion kykyä vastata väestön sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja elinympäristöön liittyviin tarpeisiin.
Tweettaa
Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat kuuden kärkimaan joukkoon.
Tweettaa
Suomi on ykköspaikalla ilman puhtaudessa ja puhtaan veden saatavuudessa.
Tweettaa
Tuloksissa nousee myös esiin suomalaisten nuorten miesten putoaminen peruskoulun jälkeen opintojen tieltä.
Tweettaa
The Social Progress Index -menetelmän on kehittänyt professori Michael Porter yhteistyössä Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Deloitten ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Indeksin arvioinnit perustuvat yli 50 erilliseen mittariin.
Tweettaa

Lainaukset

Suomen tulee huolehtia koulutuksen ja tutkimuksen laadun säilymisestä ja kehittymisestä. Tämä edellyttää satsaamista koulutusjärjestelmäämme, jotta se pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja tukee työmarkkinoiden rakennemuutosta entistä paremmin. Osaamisen kehittämisen tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä, ja oppimisesta sekä uusien taitojen kartuttamisesta on tullut koko työuran kestävä taitolaji.
Sami Toivoniemi, Deloitte
Suomen tulee huolehtia koulutuksen ja tutkimuksen laadun säilymisestä ja kehittymisestä. Osaamisen kehittämisen tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä, ja oppimisesta sekä uusien taitojen kartuttamisesta on tullut koko työuran kestävä taitolaji. Lisäksi tulisi keksiä keinoja, miten auttaa ja motivoida myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät saa kotoa tukea ja kannustusta opiskeluun. Erityisesti meidän tulee löytää yhdessä ratkaisuja estääksemme nuoria miehiä putoamasta koulutuskelkasta.
Asko Kauppinen, Deloitte
Arvio onkin, että YK:n kestävän kehityksen tavoitetaso vuoteen 2030 mennessä tavoitetaan Social Progress Indexin nykyisellä kasvuvauhdilla vasta 2073
Sami Toivoniemi, Deloitte