Kasvuyrityksillä on keskeinen rooli Suomelle elintärkeän teknologia-alan tulevaisuuden ja uudistumisen kannalta. Wolt on hieno esimerkki menestyneistä suomalaisyrityksistä maailmalla. Technology Fast 500 -ohjelmalla haluamme Deloittella nostaa esille kasvutarinoita ja olemme erittäin iloisia, että Suomi on siinä hyvin edustettuna.
Erityisesti fintech- ja softayritykset ovat suuren murroksen äärellä, joten lopullinen listaus ei tule yllätyksenä. Listalle yltäneet suomalaisyritykset ovat monipuolisia ja ylipäätään Suomessa on vahvaa teknologiaosaamista, josta voimme olla ylpeitä. Suomalaisyritysten kasvutarinat näkyvät yhä laajemmin kansainvälisillä markkinoilla.
On hienoa tulla nimetyksi tähän joukkoon. Se antaa viestin, että olemme kiinnostava teknologiafirma ja luo uskoa siihen, että teemme oikeita asioita isossa kuvassa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää ja meidän on jatkuvasti opittava uutta voidaksemme onnistua äärimmäisen kilpaillulla alalla myös jatkossa.
Football returning – in a safe and sensible way - is clearly important to limiting the financial impact that the pandemic has had. Leagues across Europe have been responding in different ways and at different paces. The success of each league’s return, and the strength of each one’s relationships with broadcasters and commercial partners, will have a potentially significant and lasting impact on the financial strength of clubs and leagues.
Nonetheless, we forecast that the restart plans for the Premier League and a number of its peers will cause a rapid recovery in financial results as some 2019/20 broadcast revenues are pushed into the 2020/21 financial year, which may result in a bumper revenue year.
Much remains uncertain, particularly around the timing and scale of the return of fans to stadiums and the impact on commercial and broadcast partners’ wider businesses. The football industry will be hopeful that a V-shaped recovery and a return to relative financial normality for the 2021/22 season is possible
Yritykset ovat kaksinkertaistaneet investointinsa teknologiaan viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta moni yritys on tinkinyt siitä, kuinka tukea henkilöstöään omaksumaan työssä tarvittavia uusia taitoja. Tutkimus osoittaa selvästi, että henkilöstön osaamiseen ei investoida tarpeeksi. Tämä voi johtua siitä, että johdolle ei osata kertoa, mitä kyvykkyyksiä halutaan kehittää. Tällöin siihen ei myöskään uskalleta investoida.
Suomalaisissa yrityksissä mietitään kyllä teknisten taitojen kehittämistä, mutta olemme jäljessä siinä, mitä osaamista oikeasti tarvitaan. Varmasti taustalla näkyy, että suomalainen yritysmaailma on ollut perinteisesti hyvin insinöörivaltainen. Edelleen esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisestä puhuttaessa katse kääntyy teknologiaan eikä siihen, miten työntekijöiden osaamisen tulisi kehittyä, jotta teknologiasta saadaan kaikki hyöty irti.
Tutkimuksen mukaan yritykset menestyvät merkittävästi paremmin silloin, kun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkitys huomioidaan yrityksen strategiassa. Useat keskeiset sidosryhmät odottavat yrityksiltä vahvistuvaa tasapainoa sekä taloudellisissa että yhteiskunnallisissa tuloksissa
Suomen houkuttelevuus sijoitusympäristönä voi kasvaa tulevaisuudessa maamme luonnonympäristön suhteellisen vakauden takia. Lisäksi kiertotalous avaa jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja suomalaisten yritysten toimitusvarmuus voi nousta vientivaltiksemme.
Isona trendinä kotimaisessa vähittäiskaupassa jatkuu tiedostava kuluttaminen ja hyvinvoinnin merkitys. Tämä näkyy ilmastotietoisuutena sekä asiakkaiden kiinnostuksena ruoan alkuperään, terveellisyyteen ja ruokaostosten ilmastovaikutuksiin. Kuluttajat odottavat kauppojen noudattavan kestävän kehityksen periaatteita ja kantavan vastuuta sekä omasta toiminnastaan että kumppaniverkostoistaan
Small Giant Games on huikea suomalainen menestystarina ja sen uskomattomat kasvuluvut ovat jälleen väkevä osoitus maailman luokan peliklusterimme luomista onnistumisista. Kaiken kaikkiaan voimme olla ylpeitä Suomen vahvasta ja monipuolisesta teknologiaosaamisesta, joka näkyy yhä laajemmalla rintamalla kansainvälisinä kasvutarinoina.
Teknologia-ala on elintärkeä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, ja kasvuyrityksillä on keskeinen rooli sen uudistumisen ja tulevaisuuden kannalta. Technology Fast 50 -ohjelmalla haluamme nostaa esille alan menestyksekkäitä kasvuyrityksiä ja antaa tukea ja tunnustusta suomalaiselle kasvuyrittäjyydelle.
Growth in the football industry continues to outpace that in other sectors, and the top 20 Money League clubs generated over $10 billion collectively in a single year for the first time. What is notable in this edition of the Money League is the apparent continuing emergence of ‘mini-leagues within the Money League’, as the largest revenue-generating clubs continue to pull away from the rest.”
Suomessa on hyvin toimiva 4G-verkko, joka yleisesti ottaen riittää kuluttajan tarpeisiin. Kuluttajan on esimerkiksi vaikea hahmottaa nopeuden loikkaa 100 megabitistä sekunnissa yli gigabittiin sekunnissa ilman ymmärrystä supernopeita yhteyksiä vaativista sovelluksista. Ensi vaiheessa hyöty tulee siitä, että verkon kokonaiskapasiteetti kasvaa, eli riittävä nopeus on käytettävissä useammin ja myös silloin kun pienellä alueella on suuri määrä käyttäjä, kuten yleisötapahtumissa.
Suomalaiset ovat tottuneet nopeaan mobiiliverkkoon ja käyttävät dataa paljon, osittain jopa korvaten kiinteät laajakaistat mobiililaajakaistoilla. Tätä ruokkii kotimaisten operaattoreiden rajattomat hinnoittelupolitiikat.
Mokkuloiden ja muiden laitteiden kautta käytetään myös paljon videopalveluita, kuten Yle Areenaa, Netflixiä, YouTubea, Ruutua tai MTV Katsomoa. Jo 4G-verkko mahdollisti sen, että esimerkiksi sarjoja ja elokuvia voidaan katsoa korkealaatuisina matkapuhelimella jopa siitä edelleen striimattuna TV-ruudulle. 5G tuo jatkossa mukanaan vieläkin nopeamman tiedonsiirron ja parantaa mobiiliyhteyden sopivuutta esimerkiksi verkkopelaamiseen lyhyen vasteajan johdosta.
Suomen kehitys on merkittävää, sillä se on tapahtunut ilman lakisääteisiä sukupuolikiintiöitä. Monimuotoisuutta on sen sijaan edistetty corporate governance -ohjeistuksella ja erilaisilla naisten urakehitystä tukevilla toimenpiteillä.
Suomen fintech-toimiala on vielä rakennusvaiheessa, mutta meillä on hyvät lähtökohdat nousta kansainvälisesti tunnistetuksi fintech-keskukseksi. Kunnianhimoisen tahtotilan saavuttaminen edellyttää kuitenkin määrätietoisia toimenpiteitä, tiivistä yhteistyötä toimijoiden välillä ja riittäviä panostuksia toimialan kehittämiseen
Suomen tulee huolehtia koulutuksen ja tutkimuksen laadun säilymisestä ja kehittymisestä. Tämä edellyttää satsaamista koulutusjärjestelmäämme, jotta se pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja tukee työmarkkinoiden rakennemuutosta entistä paremmin. Osaamisen kehittämisen tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä, ja oppimisesta sekä uusien taitojen kartuttamisesta on tullut koko työuran kestävä taitolaji.
Suomen tulee huolehtia koulutuksen ja tutkimuksen laadun säilymisestä ja kehittymisestä. Osaamisen kehittämisen tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä, ja oppimisesta sekä uusien taitojen kartuttamisesta on tullut koko työuran kestävä taitolaji. Lisäksi tulisi keksiä keinoja, miten auttaa ja motivoida myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät saa kotoa tukea ja kannustusta opiskeluun. Erityisesti meidän tulee löytää yhdessä ratkaisuja estääksemme nuoria miehiä putoamasta koulutuskelkasta.
Arvio onkin, että YK:n kestävän kehityksen tavoitetaso vuoteen 2030 mennessä tavoitetaan Social Progress Indexin nykyisellä kasvuvauhdilla vasta 2073
Ulkoistuskumppanin tai alihankkijan virheestä tai epäonnistumisesta voi seurata toimituksen viivästyminen tai jopa liiketoiminnan keskeytyminen. Alihankintaketjun päästä voi paljastua esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä.
Sidosryhmät haluavat varmistaa, että toiminta on vastuullista koko toimitusketjussa. Maailmanlaajuisesti toimivien suomalaisten organisaatioiden panostukset ovat kansainvälisessä vertailussa vähäisiä ja työ on vasta alkutaipaleella.
Millenniaalit tarvitsevat luotettavaa tietoa, läpinäkyvyyttä sekä turvallisuuden tunnetta ja hakevat sitä eri keinoin. Kaiken vaikeasti hahmotettavan muutoksen keskellä johtajien tehtävä on luoda suuntaa ja jatkuvuutta
Epävarmuuden vähentämiseksi yritysten tulisi ottaa enemmän ja selkeämmin kantaa millenniaaleja huolestuttaviin asioihin. Negatiivisuuden kierteen vahvistamista tulisi välttää
Suomalaisten vastaajien keskuudessa ilmastonmuutos ja ympäristön tila nousivat ylivoimaisesti tärkeimmiksi henkilökohtaisiksi huolenaiheiksi millenniaalien keskuudessa – nousua vuoteen 2018 verrattuna oli jopa 20 prosenttiyksikköä. Tähän vaikuttaa varmasti mediassa näkyvästi esillä ollut IPCC:n ilmastoraportti sekä eduskuntavaalien alla käyty ilmastokeskustelu
Päättäjiltä ja yrityksiltä odotetaan nyt entistä vaikuttavampia ja kunnianhimoisia ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Millenniaalit ovat valmiita suosimaan ostopäätöksissään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävästi toimivia yrityksiä
Näemme forensic-palveluiden kysynnän kasvavan vahvasti kansainvälisesti ja tämä näkyy selkeänä trendinä myös Suomessa. Erilaisten väärinkäytöstilanteiden tunnistamisen ja taustaselvitysten merkitys kasvaa sekä kansallisen että kansainvälisen sääntelyn jatkuvasti kiristyessä.
Talousjohtajien näkemyksen mukaan suhdanne on kääntynyt laskuun eikä yrityksissä olla valmiita ottamaan riskejä, investoimaan tai palkkaamaan työvoimaa.
Suomalaiset talousjohtajat suosivat nyt velkojen ja osinkojen maksua investointien sijaan. Heikentyneestä optimismista huolimatta osakkeiden arvostustasot ovat vastaajien mielestä selvästi houkuttelevampia kuin vuosi sitten.
Suomessa henkilöstötyölle on valettu vahva pohja, kun yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot ovat uudistaneet henkilöstötietojärjestelmiään nopeammin kuin missään muualla. Nyt katseet kohdistuvat oppimisen kiihdyttämiseen ja siihen, että osaamisen kehittämisen tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä. Jos ennen keskityttiin organisaationlaajuisiin kehitysohjelmiin, nyt halutaan keskittyä työntekijöiden yksilö- ja roolikohtaisiin osaamistarpeisiin, mikä vaatii aivan uudenlaista lähestymistapaa oppimiseen
Eurooppalaisissa yrityksissä vastuu osaamisen ja urien kehittämisestä halutaan keskimäärin edelleen langettaa työntekijälle. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvalloissa työnantajat ovat aktiivisempia osaamisen ja uran kehittämisessä ja työntekijöille hahmotellaan hyvinkin yksilöllisiä kehityspolkuja. Suomessakin taistelu osaajista pakottaa työnantajia panostamaan entistä enemmän työntekijöihin. Jotkut organisaatiot mieltävät oppimisen edelleen työntekijälle annettavaksi palkinnoksi, mutta tulevaisuudessa yhä useampi organisaatio huomioi oppimisen tavoiteasetannassa ja palkitsee kehittymisestä
Osaamisen kehittäminen on parhaimmillaan HR:n ja liiketoiminnan saumatonta yhteistyötä. Yrityksissä, joissa konsernin rooli on kapea, vastuu osaamisen kehittämisestä on usein hajautettu liiketoimintoihin. Näillä ei kuitenkaan ole riittäviä työkaluja ja resursseja vastata vaihteleviin osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Nyt edelläkävijäyritykset investoivatkin digitaalisiin alustoihin, jotka kokoavat yhteen sisältöä organisaation sisäisistä koulutuksista, kaupallisista sisällöistä ja ilmaisista lähteistä
Käteisen käytön vähentämistä puoltaa talous- ja muun rikollisuuden sekä veronkierron elintilan kutistaminen. Siksi siirtyminen pois käteisestä on yhteiskunnallinen etu. Onkin harmillista, että Suomessa keskustelua dominoi usein kritiikki, jota pankit kohtaavat vähentäessään käteisen saatavuutta konttoreissaan.
Viime vuonna tapahtui merkittävä käänne mobiilimaksamisen yleistymisessä Suomessa. Näemme selkeästi, että kuluttajien kiinnostus uusia maksutapoja kohtaan lisääntyy koko ajan ja samaan aikaan kasvaa myös kauppojen ja muiden yritysten halu tarjota uusia maksuvaihtoehtoja asiakkailleen. Mobiilimaksaminen ei ole enää tulevaisuutta, vaan se on jo osa kuluttajien arkipäivää.
Isoin ero sukupolvien välillä on käytön aloittamiskynnys, joka näyttää kasvavan iän myötä. Kun kynnys on ylitetty, kuilu sukupolvien välillä kapenee, kun tarkastellaan palvelua useasti käyttävien määrää eri ikäryhmissä. Tästä voi päätellä, että helppokäyttöisyys on mobiilimaksamisen leviämisen kannalta avainasia.
Maksutapojen valinnassa paikalliset olosuhteet korostuvat yllättävänkin paljon. Suomessa tilisiirron perinteisesti vahva asema näyttää kantavan edelleen. Ruotsissa taas näkyy Klarnan vahva vaikutus siinä, että verkko-ostosten suosituin maksutapa on siellä maksu laskua vastaan. Paikallisista lähtökohdista riippumatta tulevaisuudessa maksamisessa korostuu yksinkertaisuus ja jopa huomaamattomuus.
Lidlin kasvaneesta markkinaosuudesta huolimatta S-ryhmä ja Kesko jatkavat vähittäiskaupan hallintaa. Edullinen ruoan hinta houkuttelee kuluttajia super- ja hypermarketteihin ja samalla ostetaan myös parempikatteisia tuotteita kuten vaatteita, elektroniikkaa ja kodintuotteita. Amazonin uskotaan avaavan Pohjoismaihin logistiikkakeskuksen ja on mielenkiintoista nähdä, miten sen aukeaminen sekoittaisi vähittäiskaupan valta-asetelmia.
Verkkotarjonta on pienentänyt erikoiskauppojen pinta-alaa ja kaupoista on tullut showroomeja, joissa verkossa nähtyjä tuotteita voi kokeilla ja sovittaa. Tulevaisuuden menestyvän kaupan pitää osata yhdistää verkkokaupan ja kivijalan parhaat puolet sekä pyrkiä jatkuvasti kehittämään asiakaskokemusta parantavia innovaatioita.
Yrityksissä on selvästi havahduttu siihen, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta voi luoda kannattavaa uutta liiketoimintaa
Robottien algoritmeihin ja niitä ohjaavien ihmisten tekemiin päätöksiin liittyy paljon eettisesti vaikeita kysymyksiä. Vielä ei ole täyttä ymmärrystä esimerkiksi siitä, kuka on vastuussa robotin tekemästä virheestä potilastyössä tai itseohjautuvan auton aiheuttamasta onnettomuudesta. Lisäksi uudet IoT-teknologiat lisäävät tieto- ja yksityisyydensuojan eettisiä riskejä tietojen keräämisen ja hyödyntämisen näkökulmasta
Yritysten ja viranomaisten on tärkeää löytää yhteinen ymmärrys siihen, miten innovatiivista teknologiaa käytetään yrityksissä sekä luoda yhdessä vastuulliset periaatteet niiden käyttöön.
Tutkimuksemme pääviesti palveluntarjoajille on, että kaikki kanavat ovat yhä tärkeitä, eikä palvelukehityksessä kannata unohtaa perinteisiäkään kanavia. Sen sijaan eri kanavien yhteen sitominen ja esimerkiksi digitaalisuuden tuominen kivijalkamyymälöihin nousee jatkossa yhä tärkeämmäksi. Asiakaskokemusta täytyy ajatella kokonaisuutena ja miettiä miten asiakas saa aina parasta mahdollista palvelua, miten ikinä hän valitseekaan asioida.
Eri kanavien välillä vaihtelu on millenniaaleille luontevaa. Mielenkiintoista on, että valinnan takana ei välttämättä ole mitään järkiperäistä syytä, vaan siihen vaikuttavat esimerkiksi tottumukset sekä sosiaaliset ja kulttuuriset normit. Millenniaalien käyttäytymisessä korostuu yksilöllisyys ja valinnanvapaus. On harhaanjohtavaa tehdä yleistyksiä siitä, että millenniaalit käyttävät kaikkeen älypuhelintaan. Tutkittaessa millenniaaleja kohderyhmänä, yritysten on keskityttävä selvittämään juuri heidän asiakkaidensa käyttäytymistä eri kanavissa. Tässä apuun tulee esimerkiksi kehittynyt analytiikka.
Vaikka suomalaisilla yrityksillä menee hyvin ja tuloskunto on pysynyt vahvana, on vuoden takainen ennätysoptimismi vaihtunut perusvarovaisuuteen ja tulevaisuuteen liittyvään epävarmuuteen
Lisääntynyt epävarmuus nousukauden jatkumisesta hillitsee uskallusta lähteä hakemaan kasvua investointien kautta
Tyypillisesti kyberturvallisuus nousee yrityksissä suureksi huolenaiheeksi vasta kuin omalla toimialalla tapahtuu vakava tietomurto.
Paljon julkisuutta saaneet tietovuodot sekä EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR ovat lisänneet kuluttajien tietoisuutta henkilötietojen arvosta ja niihin liittyvistä riskeistä. Aina ei kuitenkaan ole selvää, mitä tietoja meistä kerätään ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään.
Internetissä toimivat mainosverkostot voivat rakentaa meistä hyvinkin kattavan ja yksityiskohtaisen profiilin, joka kertoo meistä usein enemmän kuin olisimme halukkaita paljastamaan.