• news.cision.com/
  • Deloitte/
  • Tutkimus: Suomessa ymmärretään työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys - ei vielä valmiutta robotiikan ja keinoälyn muovaamiin uusiin työuriin

Tutkimus: Suomessa ymmärretään työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys - ei vielä valmiutta robotiikan ja keinoälyn muovaamiin uusiin työuriin

Report this content

Tämän hetken tärkein henkilöstöjohtamisen trendi Suomessa on henkilöstön hyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen, kertoo yksi maailman laajimmista työn tulevaisuustutkimuksista. Samalla tutkimus paljastaa, että Suomessa ei olla valmiita vastaamaan suurempiin henkilöstökehittämisen haasteisiin, joita ovat mm. robotiikan ja keinoälyn kautta muuttuvat työurat, monimuotoistuva työvoima sekä henkilöstön kasvavat odotukset ja vaatimukset.

Kuudetta kertaa tehdyn Deloitten Global Human Capital Trends -tutkimuksen mukaan työhyvinvointia arvotetaan Suomessa korkeammalle kuin muissa Pohjoismaissa ja globaalisti. Jopa 91 % suomalaisista vastaajista kokee työhyvinvoinnin tuottavuuden lähteenä tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi teemaksi. Globaalisti trendi on vasta neljänneksi tärkein.

"Työhyvinvoinnin trendi on näkynyt vahvasti suomalaisten organisaatioiden johdon keskusteluissa. Ainakin puheiden tasolla useimmat johtajat ymmärtävät suoran yhteyden tyytyväisen työntekijän ja tyytyväisen asiakkaan sekä tuottavuuden välillä. Yritykset, joilla menee taloudellisesti hyvin, näkevät työhyvinvoinnin tärkeänä osana työnantajamielikuvan ja henkilöstön sitouttamisen kehittämistä. Toisaalta on yrityksiä, joissa YT-neuvotteluiden ja kulukuurien keskellä henkilöstön hyvinvointi on työturvallisuutta lukuun ottamatta jäänyt pitkään vähälle huomiolle. Näissä organisaatioissa on nyt herätty huomaamaan työkyvyttömyyden sekä työtyytymättömyyden korkeat suorat ja epäsuorat kustannusvaikutukset,” kertoo Deloitten Human Capital -alueen johtaja Eva Tuominen.

Suomessa työhyvinvointi käsitetään kapeasti

Suomi on selvästi valveutunut työhyvinvoinnin suhteen. Kuitenkin yli puolet vastaajista kertoo organisaationsa tarjoavan ainoastaan perustason työhyvinvointipalveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi työterveyspalvelut. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista tarjoaa laajempia työhyvinvointiin liittyviä ohjelmia, joita myös kehitetään aktiivisesti.

”Suomalaiset organisaatiot ovat erinomaisia perustason työhyvinvointiasioissa, mutta hyvinvointi käsitetään meillä liian suppeasti. Työhyvinvointia ja tuottavuutta voidaan kehittää pitkäjänteisesti kiinnittämällä huomiota laajemmin kulttuuriin, johtamiseen, työn merkitykseen sekä eri työntekijäryhmien tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Pidentyvät työurat ja digitalisaatio vaativat jatkuvaa oppimista. Kehittävätkö organisaatiot uudenlaisia tapoja valjastaa vanhenevan työvoiman kokemus organisaation hyödyksi?” kysyy Deloitten organisaatiomuutospalveluista vastaava Kirsi Kemi.

Organisaatioiden valmistauduttava työelämän muutokseen

Tutkimuksen yhdeksi tärkeimmistä trendeistä sekä globaalisti että Suomessa nousivat tulevaisuuden uudistuvat työurat. Taustalla vaikuttaa useita teemoja: työvoima monipuolistuu esimerkiksi tekoälyn, robotiikan ja kansainvälisen liikkuvuuden ansiosta. Myös työvoiman ikääntyminen ja työurien pidentyminen muuttavat työelämää. Lisäksi merkittävää on työntekijöiden kasvavat odotukset ja vaatimukset yritystä kohtaan.

Tulevaisuudessa työntekijät odottavat yrityksiltä yhä enemmän sekä sosiaalista vastuuta että yksilöllisempää urakehitystä ja palkitsemista. Tutkimuksen mukaan Suomessa valmiudet vastata uudenlaisten työurien mukanaan tuomiin haasteisiin ovat selkeästi heikommat kuin muualla. Ainoastaan 27 % suomalaisista kyselyyn vastanneista koki organisaationsa olevan valmis vastaamaan näihin haasteisiin. Globaalisti valmius on kymmenen prosenttiyksikköä suurempi.

”Suomalaisten organisaatioiden vahvuus on tasa-arvossa ja työturvallisuudessa. Olemme silti monilla aloilla jääneet jälkeen muista länsimaista, mitä tulee organisaatioiden, johtamismallien ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen kohti uudenlaisia globaalisti kilpailukykyisiä, ketteriä ja teknologian tukemia työympäristöjä. Näen nämä elinehtona, mikäli haluamme turvata Suomen kasvun tulevaisuudessa. Henkilöstö on robotiikan ja keinoälyn kehittymisestä huolimatta yrityksen suurin voimavara nyt ja jatkossa,” summaa Tuominen.

Deloitten vuosittainen Global Human Capital Trends on henkilöstöjohtamisen alan laajimpia tutkimuksia maailmassa. Tänä vuonna kyselyyn vastasi yli 11 000 HR- ja liiketoimintajohtajaa 124 maasta. Suomessa kyselyyn vastasi 154 HR- ja liiketoimintajohtajaa sekä asiantuntijaa eri toimialoilta.

Tutustu tutkimukseen täällä. 

Lisätietoja:

Eva Tuominen
Human Capital, Deloitte
+358 (0)40 5555 646
eva.tuominen@deloitte.fi

Kirsi Kemi
Organization Transformation & Talent, Deloitte
+358 (0)40 5374 731
kirsi.kemi@deloitte.fi

Deloitte on yksi maailman johtavista asiantuntijayrityksistä ja tavoitteenamme on vaikuttaa asiakkaisiimme, toisiimme ja yhteiskuntaamme merkityksellisellä tavalla päivittäisen työmme kautta. Palvelemme asiakkaitamme yli 150 maassa tilintarkastuksella, vero- ja lakipalveluilla, liikkeenjohdon konsultoinnilla, riskienhallinnalla ja yritysjärjestelypalveluilla. Suomen 500 deloittelaista tuovat asiakkaillemme globaalia osaamista yli 260 000 kollegan kanssa. www.deloitte.fi

Avainsanat:

Liitteet & linkit

Lainaukset

Suomalaiset organisaatiot ovat erinomaisia perustason työhyvinvointiasioissa, mutta hyvinvointi käsitetään meillä liian suppeasti.
Kirsi Kemi, Deloitte
Henkilöstö on robotiikan ja keinoälyn kehittymisestä huolimatta yrityksen suurin voimavara nyt ja jatkossa.
Eva Tuominen, Deloitte