EY:n tutkimus: johdon suoritusta mitataan Suomessa yhä kannattavuudella, vaikka osakkeen kokonaistuotto antaisi enemmän
Konsulttiyhtiö EY julkaisi tänään tutkimuksen listattujen suomalaisyhtiöiden johtajien palkitsemistavoista ja -mittareista. Tutkimuksesta ilmeni, että Suomessa vain 63 prosentissa yrityksistä oli käytössä pitkän aikavälin kannustinohjelma toimitusjohtajalle. EY:n Hannu Tyyskän mukaan ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustimissa, suoritusmittareissa ja erityisesti niiden läpinäkyvyydessä olisi suomalaisyrityksissä parannettavaa. Myös yritysjohdon monimuotoisuus nousee kehityslistalle.
EY:n julkaisemasta Executive Remuneration in Finland -raportista käy ilmi, että suomalaisten listattujen yritysten johtajille laadittujen kannustinohjelmien pituus vaihtelee yhdestä kuuteen vuoteen, kuitenkin niin että valtaosa ohjelmista on kokonaiskestoltaan kolmen vuoden mittaisia.
- Suomessa vain 63 prosentissa listatuista yrityksistä oli käytössä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä toimitusjohtajalle. Mielestäni hallitusten pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että palkitsemisen kokonaisuus ajaisi omistajien etua kestävästi. Palkitseminen tulisi suunnitella niin, että lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ovat tasapainossa, eikä palkitsemisella yllytetä omistajien näkökulmasta liialliseen riskinottoon, sanoo henkilöstöön ja palkitsemiseen liittyvistä konsultointipalveluista Suomessa vastaava Hannu Tyyskä EY:stä.
Osakkeen kokonaistuoton käytön mittarina soisi yleistyvän
Suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma oli yleisin yritysjohdolle vuosina 2014–2016 käyttöön otettu pitkän aikavälin kannustinohjelma muodostaen lähes kolmanneksen (31 %) käyttöön otetuista ohjelmista. Toiseksi yleisimmin käyttöönotettu kannustinjärjestelmä vuosina 2014–2016 oli suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma, jossa osakkeiden luovutuksen jälkeen seuraa jakso, jonka aikana osakkeita ei saa myydä. Tällaisia ohjelmia oli 28 % käyttöönotetuista ohjelmista. Yhteensä suoritusperusteisia osakeohjelmia, sitouttamisjaksolla tai ilman, oli siis 59 % käyttöönotetuista ohjelmista. Kolmanneksi suosituimmaksi kiilasi osakeoptio-ohjelma, joita oli viidesosassa yrityksistä. Viimeksi mainittujen yleisyys on kasvanut erityisesti listatuissa pienyrityksissä.
Suoritusperusteisissa osakeohjelmissa yleisimmin käytetyt mittarit liittyvät yleisimmin kannattavuuteen ja niitä olikin käytössä 68 prosentissa käyttöönotetuista ohjelmista. Toisena tulivat erilaiset kasvumittarit, joita käytettiin 28 prosentissa ohjelmista. Vain neljäsosassa suomalaisyrityksistä oli käytössä osakkeen kokonaistuotto ja monessa muussa maassa yleisimmin käytetty mittari, suhteellinen osakkeen kokonaistuotto, loistaa poissaolollaan.
- Tämä on sääli, sillä suhteellinen osakkeen kokonaistuotto olisi hyvä lisä tällä hetkellä käytössä oleviin yrityksen sisäisiin mittareihin. Se toisi edun näkyvämmin esiin ylimmän johdon palkitsemisessa ja toisi samalla suomalaisia yrityksiä lähemmäs kansainvälisiä käytäntöjä. Mikäli Euroopan komission esitys osakkeenomistajien oikeuksista annetun direktiivin muuttamiseksi etenee, pääsevät osakkeenomistajat Suomessakin jatkossa äänestämään ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä yhtiökokouksessa. Yleisesti suhteellisen osakkeen kokonaistuoton käyttö on lisääntynyt maissa, joissa ehdotus ylimmän johdon palkitsemisesta hyväksytään äänestyksellä yhtiökokouksessa. Uskonkin sen käytön ylimmän johdon palkitsemismittarina lisääntyvän Suomessa, arvioi Tyyskä.
Yrityksen kokoluokka ratkaisee johdon palkkapussin koon
Johdon kokonaispalkitsemisen tasossa ja palkitsemisen välineissä ei tutkimuksen valossa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2012–2015 välillä. Sen sijaan yrityksen kokoluokalla on suuri merkitys toimitusjohtajien ja johtoryhmän palkkatasoon. Listattujen suuryritysten toimitusjohtajien kokonaispalkkiot olivat vuonna 2015 keskimäärin lähes kolminkertaiset verrattuna listattujen pienyritysten toimitusjohtajiin. Samassa suhteessa palkittiin myös johtoryhmäläisiä, joiden palkkiot listatuissa suuryrityksissä olivat niin ikään kolminkertaiset verrattuna listattuihin pienyrityksiin.
Listatut pienyritykset jäävät monimuotoisuudessa jälkeen suuryhtiöistä
EY:n tutkimuksen mukaan vuonna 2015 naisia joko hallituspaikoilla tai johtoryhmissä oli 90 prosentissa listatuista suomalaisyrityksistä. Kansainvälisesti luku on varsin korkea, sillä maailmanlaajuisesti keskimäärin joka kolmannessa yrityksessä ei ole lainkaan naisia johtotehtävissä. Suomessakin olisi kuitenkin yhä kehitettävää: lukumäärällisesti naisten mediaaniosuus hallitusten jäsenistä on pyörinyt Suomessa vain 20–30 prosentissa viimeisten vuosien aikana. Tilanne johtoryhmien osalta on sama.
- Eniten naisten osuus listattujen suomalaisyhtiöiden johtoryhmissä oli tarkasteluajanjaksona kohonnut keskisuurissa suomalaisyhtiöissä, joissa vuonna 2015 jo neljäsosa oli naisia verrattuna pienyritysten viidennekseen. Kaiken kaikkiaan naisten osuus johtoryhmissä jäi kuitenkin alle 30 prosentin, mikä on yllättävää. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että 30 prosentin lisäys naisten osuudessa yrityksen johdossa, voi lisätä kannattavuutta jopa 6 prosenttiyksiköllä, Tyyskä jatkaa ja viittaa äskettäin julkaistuun EY:n ja The Peterson Institute for International Economicsin raportin tuloksiin.
Muiden kuin suomalaisjäsenten osuus listattujen suomalaisyhtiöiden hallitus- ja johtoryhmäpaikoilla vaihteli sekin yrityskoon mukaan. Pienyritysten hallituksissa ulkomaisien jäsenten mediaaniosuus oli 0 prosenttia vuonna 2015, kun taas suuryrityksissä muiden kuin suomalaisjäsenten mediaaniosuus oli 35 prosenttia. Tulokset johtoryhmien osalta olivat samansuuntaiset.
EY:n tutkimus toteutettiin julkisista lähteistä vuosilta 2012–2015 kootuista tiedoista. Tutkimuskohteena olivat Helsingin pörssiin listautuneet pienet, keskisuuret ja suuret yhtiöt pois lukien First North -listalla olevat.
Lue tutkimuksesta tarkemmin täältä
Lisätietoja:
Senior Manager Hannu Tyyskä, EY, hannu.tyyska@fi.ey.com, 050 544 6623
Katriina Puro, viestintäpäällikkö, EY, katriina.puro@fi.ey.com, 0400 791 537
EY lyhyesti
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti, joka tarjoaa Suomessa lisäksi liikejuridiikan palveluita. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi. Voit myös seurata meitä Twitterissä: @EY_Suomi.
Avainsanat: