Ankara talvi näkyy rautateillä ja saaristossa – maanteillä normaali tai helpohko kelirikkokevät
Roudan vaikutusten odotetaan olevan rautateillä vähintään yhtä suuret kuin viime keväänä. Ongelmia on normaalikevättä selvästi enemmän. Roudan aiheuttamia nopeusrajoituksia tarvittaneen jopa tuhannelle ratakilometrille. Maanteillä sen sijaan varsinaisesta kelirikosta ennustetaan normaalia lievempää. Syvälle ulottunut routa kuitenkin synnyttänee viime kevään tapaan teihin epätasaisuutta ja paikoin halkeamia. Saaristoliikenteessä on yhteysaluksia jouduttu korvaamaan ilmatyynyaluksilla.
Pakkasen vaikutukset eri liikennemuotoihin poikkeavat hieman toisistaan. Nopea rautatieliikenne asettaa huomattavasti tiukemmat vaatimukset väylän kunnolle kuin maantieliikenne. Pakkanen jäädyttää väylien rakenteet ja pitkänä, ankarana talvena routa vaikuttaa myös tien tai radan mahdollisesti routaherkkiin alusrakenteisiin ja pohjamaahan. Saaristoliikenteessä perinteinen kulkutapa hankaloituu tai estyy kokonaan.
Rautateillä odotettavissa vakava routakevät
Tänä keväänä roudan vaikutusten rataverkkoon odotetaan olevan samanlaiset kuin viime vuonna, ja routarajoituksiakin tullee lähes yhtä paljon. Routavaurioita on sen sijaan alkanut ilmetä jo noin kuukautta viimevuotista aiemmin. Kuinka paljon nopeusrajoituksia joudutaan asettamaan, riippuu lopputalven pakkasista ja säästä sekä siitä, kuinka nopeasti routa sulaa.
Routaongelmia on samoissa kohteissa kuin aiempinakin vuosina. Vaikein on tilanne rataosilla Kokkola–Oulu, Oulu–Kontiomäki–Iisalmi–Pieksämäki. Routaongelmia on myös Pieksämäki–Jyväskylä, Pieksämäki–Joensuu ja Oulu–Rovaniemi -rataosilla ja lyhyitä kohteita on myös muualla rataverkolla, esimerkiksi rataosilla Helsinki–Turku ja Luumäki–Joensuu.
Roudan vaikutuksia liikenteeseen Liikennevirasto pyrkii vähentämään tarkkailemalla ja seuraamalla roudan vaikutuksia aiempaa tehokkaammin tiiviissä yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja VR-Yhtymän kanssa. Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet routavaurioiden minimoimiseksi ja nopeusrajoitusten välttämiseksi. Käynnissä oleva Seinäjoki–Oulu-ratahanke vähentää edetessään vuosittain rataosalla tarvetta nopeusrajoituksiin eikä niitä hankkeen valmistuttua todennäköisesti enää tarvita.
Aikataulumuutoksista tiedottaa VR-Yhtymä.
Maanteillä normaali kelirikkokevät
Maanteille ennustetaan normaalia ja paikoin jopa normaalia helpompaa kelirikkoa. Syystalven kovan pakkaskauden aikana teiden kelirikkoalttiit rungot jäätyivät nopeasti, eikä routa ehtinyt kerätä niihin vettä. Myös pohjaveden pinta oli suhteellisen alhaalla. Kelirikko riippuu aina kevään säästä – kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset pitävät orastavankin kelirikon kurissa.
Kelirikon aiheuttamien painorajoitusten määrä vaihtelee vuosittain, yleensä 600–2000 kilometriin. Kahtena viime keväänä rajoituksia on ollut noin 1400 km ja vuonna 2008 jopa 2300 km. Kelirikolle alttiita teitä on eniten maan keskiosissa, jossa on eniten sorateitä ja maaperä sekä maasto-olosuhteet alttiita kelirikon syntymiselle.
Poikkeuksellisen kylmän talven takia routa on tunkeutunut syvälle tien pohjakerroksiin. Tämän odotetaan viime kevään tapaan synnyttävän normaalia enemmän halkeamia päällysteisiin ja tien runkomateriaalin noustessa ns. routaheittoja. Osassa maata lunta teiden reunoilla on harvinaisen paljon. Kevään edistymisestä riippuen sulamisvesi voi paikoin ajautua tielle ja pehmentää sorateiden pintaa tai muutoin aiheuttaa ongelmia liikenteelle. Kylmä tien runko pitää tierummut jäässä, jolloin vesi helposti etsii uuden kulkutien. Maanteillä on paljon yksityistieliittymiä, joiden rumpujen aukipitämisestä vastaa yksityistiekunta.
Jäätilanne karsinut saariston yhteysalusliikennettä
Kova pakkastalvi on laajasti vaikuttanut saariston yhteysalusliikenteeseen. Useilla reiteillä alusten kulku on estynyt ja liikennettä pyritty pitämään yllä ilmatyynyaluksilla ja hydrokoptereilla. Tilanne on selvästi hankalampi kuin keskimääräisenä talvena. Kovan pakkastalven ansiosta on kuitenkin pystytty tekemään yksityisiä jääteitä, mikä on paikoin lisännyt liikkumismahdollisuuksia. Jäiden sulamisesta, lähtöajasta ja -tavasta riippuu, kuinka hankalaksi varsinainen kelirikkoaika muodostuu.
Merialueiden jäätilanteen vuoksi jäänmurtaja on avannut Suomenlahden rannikkoväylän Porkkalan ja Pernajan Orrengrundin välillä. Kuljettaessa jäitse saaristoon ja saaristossa on varottava avointa laivaväylää. Väylällä on jääsilta Pirttisaaren kohdalla.
Alueellisesta kelirikkotilanteesta maanteillä tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset.
Lisätietoja:
Väylänpidon suunnitteluyksikön päällikkö Tuomas Toivonen, p.020 637 3618 (maantiet)
Kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki, p. 020 637 3893 (rautatiet)
Palvelutasovastaava Sirpa Vanhala, Varsinais-Suomen ELY, p. 0400 763 636 (saaristoliikenne)
Tieliikenteen asiakaspalvelu, p. 0206 90300
Rataverkon routatilanne: http://www.rhk.fi/rataverkko/kunnossapito/routatilanne/
Kelirikko ja painorajoitukset: www.liikennevirasto.fi/painorajoitukset
Saaristoliikenne: http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/Saaristoliikenne/Sivut/default.aspx
Den stränga vintern syns på järnvägarna och i skärgården – på landsvägarna är tjällossningen normal eller lätt
Effekterna av tjälen på järnvägarna förväntas vara åtminstone lika stora som på våren i fjol. Problemen är betydligt flera än under normala vårar. Hastighetsbegränsningar till följd av tjälen torde införas på upp till tusen bankilometer. På landsvägarna förutspås tjällossningen däremot vara lindrigare än normalt. Djup tjäle kan dock ställvis medföra ojämnheter och sprickor i vägarna. I skärgårdstrafiken har man varit tvungen att ersätta förbindelsefartyg med svävare.
Köldens inverkan på olika trafikslag varierar en aning. Den snabba järnvägstrafiken ställer betydligt hårdare krav på trafikledernas skick än landsvägstrafiken. Kölden gör att trafikledernas konstruktioner fryser, och under en lång och sträng vinter inverkar tjälen också på vägarnas eller järnvägarnas eventuellt tjälkänsliga underbyggnader och grunder. Inom skärgårdstrafiken försvåras eller förhindras det traditionella färdsättet.
Tjällossningen på järnvägarna förväntas bli svår i vår
Effekterna av tjälen på järnvägsnätet antas i vår vara likadana som i fjol, och begränsningarna till följd av tjällossningen torde vara av samma storleksklass. Tjälskador har däremot börjat synas redan cirka en månad tidigare än i fjol. I vilken omfattning hastighetsbegränsningar måste införas beror på kölden under resten av vintern samt på vädret och hur snabbt tjälen går ur marken.
Tjälproblem förekommer på samma ställen som under tidigare år. Situationen är svårast på bansträckorna Karleby–Uleåborg, Uleåborg–Kontiomäki–Idensalmi–Pieksämäki. Problem med tjälen förekommer också på bansträckorna Pieksämäki–Jyväskylä, Pieksämäki–Joensuu och Uleåborg–Rovaniemi liksom också på korta avsnitt annanstans i bannätet, till exempel på bansträckorna Helsingfors–Åbo och Luumäki–Joensuu.
Trafikverket strävar efter att minska effekterna av tjälen på trafiken genom att observera och följa med dem effektivare än tidigare i nära samarbete med driftsentreprenörerna och VR-Group. Entreprenörerna för varje bansträcka följer kontinuerligt med förändringarna i tjällossningen och vidtar samtidigt nödvändiga åtgärder för att minimera tjälskadorna och undvika hastighetsbegränsningar. Det pågående banprojektet Seinäjoki - Uleåborg minskar det årliga behovet av hastighetsbegränsningar på sträckan i takt med att projektet framskrider. När projektet är slutfört behövs sannolikt inga hastighetsbegränsningar mera.
VR-Group informerar om förändringar i tidtabellerna.
Normal tjällossning på landsvägarna i vår
Tjällossningen förväntas vara normal eller till och med lättare än normalt på landsvägarna. Den stränga köldperioden under senhösten gjorde att de tjälkänsliga vägkropparna frös snabbt och tjälen inte hann samla vatten i dem. Också grundvattennivån var relativt låg. Tjällossningen beror alltid på vädret under våren - torrt och soligt väder samt nattfrost håller tjällossningen i schack.
Antalet viktbegränsningar till följd av tjällossningen varierar årligen, vanligen mellan 600 och 2 000 kilometer. Under de två senaste vårarna har begränsningarna uppgått till cirka 1 400 km och år 2008 till hela 2 300 km. Tjälfarliga vägar förekommer mest i landets mellersta delar, där antalet grusvägar är störst och marken och terrängförhållandena är tjälkänsliga.
På grund av den exceptionellt kalla vintern har tjälen gått djupt ner i vägarna. Detta antas, precis som i fjol, ge upphov till mera sprickor i beläggningarna än normalt samt tjälskott. I vissa delar av landet finns det ovanligt mycket snö längs vägarna. I takt med att våren framskrider kan smältvatten ställvis rinna ut på vägen och göra grusvägarnas yta mjuk eller annars orsaka problem för trafiken. Den kalla vägkroppen gör att vägtrummorna hålls frysta, varvid vattnet lätt söker sig nya rutter. Det finns många enskilda vägars anslutningar på landsvägarna, och det är den enskilda vägens väglag som ansvarar för att deras trummor hålls öppna.
Isläget har minskat förbindelsefartygstrafiken i skärgården
Den stränga vintern har påverkat förbindelsefartygstrafiken i skärgården i stor utsträckning. På många rutter har fartygstrafiken förhindrats och i stället har man strävat efter att upprätthålla trafiken med svävare och hydrokoptrar. Situationen är betydligt besvärligare än under genomsnittliga vintrar. Den stränga vintern har å andra sidan möjliggjort enskilda isvägar, vilket ställvis har ökat mobilitetsmöjligheterna. Hur besvärlig den egentliga menföresperioden blir beror på när och hur isen smälter.
På grund av isläget på havsområdena har isbrytare öppnat en kustfarled mellan Porkala och Orrengrund i Pernå. Det gäller att se upp för den öppna farleden när man rör sig i skärgården. Det finns en bro över farleden vid Pörtö.
Närings-, trafik- och miljöcentralerna informerar noggrannare om menföressituationen regionalt.
Ytterligare information:
Chef för trafikledshållningens planeringsenhet Tuomas Toivonen, tfn 020 637 3618 (landsvägar)
Drifts- och underhållsenhetens chef Matti Levomäki, tfn 020 637 3893 (järnvägar)
Servicenivåansvarig Sirpa Vanhala, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, tfn 0400 763 636 (skärgårdstrafik)
Kundservice, vägtrafik, tfn 0206 90301
Tjällossningssituationen på bannätet: http://www.rhk.fi/rataverkko/kunnossapito/routatilanne/
Tjällossning och viktbegränsningar: www.liikennevirasto.fi/painorajoitukset
Skärgårdstrafik: http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/Saaristoliikenne/Sivut/default.aspx
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi
Avainsanat: