Ensi vuonna juhlitaan 150-vuotiaita rautateitä
Suomen rautatiet ovat olleet merkittävässä roolissa yhteiskuntamme kehityksessä. Ne täyttävät 150 vuotta vuonna 2012. Juhlavuosi käynnistyy Rata 2012 -seminaarilla, joka on Hämeenlinnassa tammikuun lopussa.
Suomessa on ollut jo 1820-luvulta alkaen yksinkertaisia kiskoteitä, joilla eläimet ja jopa ihmiset vetivät pieniä tavaravaunuja. Monissa Euroopan maissa ensimmäiset veturijunat kulkivat jo 1830-luvulla. Suomen rautateillä junilla alettiin kuljettaa tavaroita ja ihmisiä vasta vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Myöhäisyydestä oli se hyöty, että kehittynyttä tekniikkaa voitiin käyttää alusta alkaen.
Ensimmäiset 50 vuotta rakennettiin suuria pääratoja. Siitä seuraavina 30 vuotena rakennettiin kattava rataverkko. Näin rautatiet muodostuivat vajaassa sadassa vuodessa silloisen liikennejärjestelmämme rungoksi. Sen jälkeen on rakennettu teollisuusratoja, oikoratoja ja kaupunkiratoja. Myös yksityisomistuksessa olevat raiteet ovat merkittävä osa maamme rataverkkoa, sillä suurin osa tavaraliikenteestä käyttää niitä.
Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys kehittyvälle yhteiskunnalle
Monet nykyiset kaupunkimme ovat syntyneet rautateiden vaikutuksesta. Risteysasema saatettiin tehdä pieneenkin kylään, ja se mullisti paikkakunnan kehityksen. Näin kävi esimerkiksi Hyvinkäälle, Riihimäelle, Kouvolalle, Pieksämäelle ja Seinäjoelle. Rautatiet ovat olleet edellytys myös suurimpien satamien kehitykselle. Nykypäivänä yhdyskuntarakennetta halutaan tiivistää sekä tarjota hyvät joukkoliikenneyhteydet uusille tapahtuma- ja liiketoimintapaikoille. Sen vuoksi rakennuksia on alettu tehdä ratojen päälle.
Perusedellytyksiä nykyaikaisella rautatiejärjestelmällä voidaan sanoa olevan neljä: ratojen suojastus, jatkuvaksi hitsattu raide, ratojen sähköistys ja junien kulunvalvonta. Ne luovat nopean ja turvallisen rautatieliikenteen yhdessä tarkoitukseen sopivan liikkuvan kaluston kanssa. Suojastuksella ja siihen liittyvillä opastimilla varmistetaan, ettei tietylle kulkuvälille voi päästää kuin yhden junan kerrallaan. Kulunvalvonta puolestaan valvoo, että veturinkuljettaja noudattaa näitä opastimia ja muita liikennerajoituksia. Kiskojen hitsaaminen jatkuvaksi mahdollistaa tasaisemman junien kulun ja suuremmat nopeudet kuin ennen.
Rautateiden halutaan olevan myös ympäristöystävällisiä. Suomi aloitti rautateiden sähköistämisen suhteellisen myöhään, mutta lopputuloksena on hyvin moderni sähköistysjärjestelmä, joka on sittemmin päätynyt Euroopassa parhaaksi suositeltavaksi järjestelmäksi.
Vuonna 2012 juhlitaan
Rautateiden 150-vuotisjuhlavuosi käynnistyy Rata 2012-seminaarilla, joka on Hämeenlinnan Verkatehtaalla 24.–25.1.2012. Lisätietoa seminaarista löytyy internetosoitteesta www.liikennevirasto.fi/rata2012.
Liikennevirasto on mukana myös Suomen Rautatiemuseon alueelle Hyvinkäälle rakennettavassa rautatieinfranäyttelyssä. Näyttely avataan yleisölle kesän 2012 alussa.
Lisätietoja:
tekninen johtaja Markku Nummelin, p. 020 637 3971.
Avainsanat: