Talven jäljet tuntuvat väylillä - vaikea kelirikko vain pohjoisen maanteille

Rautateillä roudan vaikutusten odotetaan olevan selvästi viimekeväistä vähäisemmät. Maanteidenkin kelirikosta odotetaan vaikeaa vain pohjoiseen, muualla kelirikko-ongelmien odotetaan jäävän tavanomaista vähäisemmiksi, päällystevaurioita kuitenkin on runsaasti. – Myös saaristoliikenteessä talvi on ollut helppo eikä poikkeusjärjestelyihin ole tarvinnut turvautua.

Pakkasen vaikutukset eri liikennemuotoihin poikkeavat hieman toisistaan. Nopea rautatieliikenne asettaa huomattavasti tiukemmat vaatimukset väylän kunnolle kuin maantieliikenne. Saaristoliikenteessä perinteinen kulkutapa hankaloituu tai estyy kokonaan.

Rautateille odotetaan normaalia routakevättä

Roudan vaikutusten rataverkkoon odotetaan tänä keväänä jäävän selvästi pienemmiksi kuin viime vuonna. Routarajoituksia tulee tämän hetken ennusteen mukaan kuitenkin lähes 200 ratakilometrille. Leudon alkutalven takia routavaurioita on alkanut ilmetä selvästi edellisiä talvia myöhemmin. Kuinka paljon nopeusrajoituksia joudutaan lopulta asettamaan, riippuu lopputalven säästä.

Routaongelmat kohdistuvat samoihin paikkoihin kuin aiempinakin vuosina. Liikennevirasto pyrkii vähentämään roudan vaikutuksia liikenteeseen tarkkailemalla ja seuraamalla roudan vaikutuksia tiiviissä yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja VR:n kanssa. Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet routavaurioiden minimoimiseksi ja nopeusrajoitusten välttämiseksi. Käynnissä oleva Seinäjoki–Oulu-ratahanke vähentää edetessään vuosittain rataosalla tarvetta nopeusrajoituksiin eikä niitä hankkeen valmistuttua todennäköisesti enää tarvita.

Maanteille normaalia helpompi kelirikko pääosaan maata

Routa ja tierakenteiden jäätyminen vaikuttaa vanhoihin rakentamattomiin tai huonosti rakennettuihin teihin. Roudan sulaessa tien rakenne tai pinta saattaa pehmentyä ja menettää kantavuuttaan.

Suureen osaan maata ennustetaan normaalia helpompaa tai normaalia kelirikkoa, normaalia vaikeampaa vain Lappiin. Lapissa kelirikolle alttiita teitä on kuitenkin muuta maata vähemmän. Pakkaskausi alkoi suhteellisen myöhään ja teiden kelirikkoalttiit rungot jäätyivät nopeasti, eikä routa ehtinyt kerätä niihin vettä. Pohjaveden pinta oli normaalilla tasolla, paitsi Lapissa hieman tavallista korkeammalla.

Kelirikon esiintyminen ja vaikutukset riippuvat olennaisesti säästä ja kevään etenemisestä. Kuiva, aurinkoinen sää yöpakkasineen pitää orastavankin kelirikon kurissa. Viime keväänä olosuhteet olivat suotuisat ja kelirikkoisia kohtia oli harvinaisen vähän.

Kelirikon aiheuttamien painorajoitusten määrä vaihtelee vuosittain, yleensä 600–2000 kilometriin. Viime keväänä rajoituksia oli vain 770 km:llä. Kelirikolle alttiita teitä on eniten maan keskiosissa, jossa on paljon sorateitä ja maaperä sekä maasto-olosuhteet otollisia kelirikon syntymiselle.

Vaikka talvi on ollut etelää myöten suhteellisen kylmä, routa ei ole ehtinyt tunkeutua kovin syvälle. Onkin oletettavaa, ettei teiden päällysteisiin tule niin paljon routanoususta johtuvaa epätasaisuutta halkeamineen kuin viime keväänä. Mutta päällysteiden rapautumista ja reikiintymistä esiintyy tänä keväänä suhteellisen paljon, erityisesti etelän vilkkailla teillä. Kylmä talvi ja sitä edeltänyt märkä loppusyksy yhdessä liikenteen kulutuksen kanssa ovat murentaneet päällysteiden heikkoja kohtia.

Osassa maata teiden reunoilla on harvinaisen paljon lunta. Kevään edistymisestä riippuen sulamisvesi voi paikoin ajautua tielle ja pehmentää sorateiden pintaa tai muutoin aiheuttaa ongelmia liikenteelle. Kylmä tien runko pitää tierummut jäässä, jolloin vesi helposti etsii uuden kulkutien. Maanteillä on paljon yksityistieliittymiä, joiden rumpujen aukipitämisestä vastaa yksityistiekunta.

Jäätilanne saariston yhteysalusliikenteelle helppo

Toisin kuin kahtena viime talvena, kulunut talvi ei ole vaikuttanut saariston yhteysalusliikenteeseen. Kaikilla reiteillä liikenne on pääsääntöisesti pystytty hoitamaan yhteysaluksilla, joskin joitakin saaria on suljettu pois liikenteen piiristä niillä alueilla, joissa asukkaat ovat halunneet ylläpitää yksityisiä jääteitä. Jäiden sulaminen on alkanut ja avovettä on suurilla alueilla, joten varsinaisesta kelirikkoajastakin muodostunee liikenteelle helppo..

Lisätietoja:

väylänpidon suunnitteluyksikön päällikkö Tuomas Toivonen, p.020 637 3618 (maantiet, valtakunnallisesti)
kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki, p. 020 637 3893 (rautatiet)
palvelutasovastaava Sirpa Vanhala, Varsinais-Suomen ELY, p. 0400 763 636 (saaristoliikenne)

Alueellisesta kelirikkotilanteesta tiedottavat tarkemmin ELY-keskukset

Tieliikenteen asiakaspalvelu, p. 0206 90300

Vintern har lämnat spår på trafiklederna – svår tjällossning endast på landsvägarna i norr

På järnvägarna väntas tjälskadorna bli klart mindre än våren innan. På landsvägarna väntas tjällossningen bli svår endast i norr, annanstans lindrigare än normalt, även om skador i beläggningen förekommer allmänt. – För skärgårdstrafikens del har vintern varit lätt och man har inte behövt specialarrangemang.

Kölden påverkar trafikslagen på lite olika sätt. Den snabba järnvägstrafiken ställer betydligt hårdare krav på banans skick än trafiken på landsvägarna. I skärgårdstrafiken kan kölden försvåra eller förhindra det traditionella färdsättet.

Normal tjällossningsvår att vänta på järnvägarna

Tjälens inverkan på bannätet väntas i vår bli klart lindrigare än året innan. Enligt dagens prognos kommer det ändå att utfärdas hastighetsbegränsningar på nästan 200 bankilometer. Tjälskadorna har uppstått klart senare än under tidigare vintrar p.g.a. den milda förvintern. I vilken omfattning man måste utfärda hastighetsbegränsningar kommer sist och slutligen att bero på vädret under resten av vintersäsongen.
Tjälproblemen uppstår på samma ställen som under tidigare år. Trafikverket strävar efter att minska inverkan på trafiken genom att inspektera och följa med tjälläget i samarbete med entreprenörerna för drift och underhåll och VR. Entreprenörerna följer hela tiden med hur tjälläget förändras och vidtar samtidigt sådana åtgärder som minimerar tjälskadorna för att man inte ska behöva införa hastighetsbegränsningar. Det pågående banprojektet Seinäjoki-Uleåborg kommer i takt med att projektet framskrider att minska behovet av hastighetsbegränsningar, som antagligen inte alls behövs mera då projektet färdigställts.

Lindrigare tjällossning än normalt på landsvägarna i största delen av landet

När vägkonstruktionerna fryser till påverkar detta i kombination med tjälen mest gamla obyggda eller dåligt byggda vägar. Vid tjällossningen kan vägkonstruktionen eller ytan mjukas upp och vägens bärighet minska.

Enligt prognosen blir tjällossningen i största delen av landet lindrigare än normalt eller normal, svårare än normalt blir den endast i Lappland. Köldperioden satte in relativt sent och vägkropparna frös snabbt till, så att tjälen inte hann samla vatten i dem. Grundvattnet låg på en normal nivå, utom i Lappland där den var lite högre än normalt.
Vädret och hur våren framskrider påverkar på ett avgörande sätt tjällossningen. Torrt och soligt väder med nattköld håller också en påbörjande tjällossning under kontroll. I fjol var omständigheterna fördelaktiga och tjälskadorna ovanligt få.

Viktbegränsningarna som beror på tjällossningen varierar från år till år och berör i allmänhet 600–2000 kilometer. I fjol berörde begränsningarna endast 770 km. Det finns mest sådana vägar som är utsatta för tjälskador i landets mellersta delar, där det finns många grusvägar och marken och terrängen är sårbara.

Även om vintern varit rätt så kall också i söder så har tjälen inte hunnit tränga djupt ned. Man kan anta att det inte kommer att förekomma så mycket ojämnheter och sprickor orsakade av tjällyftningen som våren innan. Men sprickor och gropar kommer nog att förekomma allmänt, särskilt på de livligt trafikerade vägarna i söder. Den kalla vintern och den våta senhösten därförinnan i kombination med trafikslitaget har brutit upp beläggningen på svaga ställen.
Det har samlats ovanligt mycket snö längs vägkanterna i vissa delar av landet. Beroende på hur våren framskrider kan smältvattnet rinna ut på vägen och mjuka upp grusvägarnas yta eller på annat sätt orsaka problem för trafiken. Den kalla vägkroppen håller vägtrummorna frusna, vilket får vattnet att söka sig andra rutter. Det finns många korsningar för enskilda vägar, där ett privat väglag ansvarar för att vägtrummorna hålls öppna.

Isläget har varit problemfritt för skärgårdens förbindelsefartyg

Till skillnad från de två föregående åren har den gångna vintern inte påverkat förbindelsefartygstrafiken. Man har kunnat sköta trafiken med förbindelsefartygen på alla rutter, även om vissa holmar lämnats utanför trafiken på sådana områden där invånarna önskat upprätthålla privata isvägar. Islossningen har börjat och stora områden har öppet vatten, vilket innebär att menförestiden kommer att bli lätt för trafiken.

Ytterligare information:

Planering av trafikledshållning, enhetschef Tuomas Toivonen,  tfn 020 637 3618 (landsvägar)
Drift och underhåll, chef för banhållningsenheten Matti Levomäki, tfn 020 637 3893 (järnvägar)
Sirpa Vanhala, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, tfn 0400 763 636 (förbindelsefartygstrafiken)

Närmare uppgifter om menföresläget ges av närings, trafik- och miljöcentralerna.

Trafikens kundservice, tfn 0206 90301

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi

Avainsanat: