Tämä vuosi on rautateiden juhlavuosi
Vuosi 2012 on Suomen liikennehistoriassa erittäin merkityksellinen juhlavuosi: maaliskuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen rautatie otettiin käyttöön.
Suomen liikennejärjestelmää alettiin rakentaa toden teolla 1850- ja 1860-luvuilla: Saimaan kanava valmistui ensin, ja muutamaa vuotta myöhemmin Helsinki–Hämeenlinna-rata. Helsingin Sörnäisiin muodostui Suomen ensimmäinen meriliikenteen ja rautateiden liityntäkohta. Hämeenlinnaan syntyi vastaavasti kiskoliikenteen ja sisävesilaivojen vaihtopaikka.
Ensimmäinen rata päätettiin rakentaa Helsingin ja Hämeenlinnan välille, jotta Helsinki saataisiin yhdistettyä Vanajaveden vesistöön ja sitä kautta laivoilla myös Tampereeseen ja Valkeakoskeen. Ajatuksena oli laajentaa rataverkkoa pian tämän ensimmäisen radan jälkeen. Suomen ensimmäinen rautatie toteutettiin osittain lainarahalla. Ensimmäinen juna saapui Hämeenlinnaan 31. tammikuuta 1862. Vajaassa sadassa vuodessa rautatiet muodostuivat silloisen liikennejärjestelmämme rungoksi.
Rautatieliikenne on merkittävä osa Suomen liikennejärjestelmää
Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys kehittyvälle yhteiskunnalle. Liikennejärjestelmä luo edellytykset yritysten kuljetuksille sekä asiakas- ja työmatkaliikenteelle. Toimiva ja tehokas liikenne ja liikennejärjestelmä ovat keskeinen edellytys yritystoiminnalle ja olennainen kilpailu- ja menestystekijä koko Suomelle. Jokainen suomalainen maksaa liikenneväyliä 300 euroa vuodessa. Logistiikkakustannukset Suomessa ovat noin 30 miljardia euroa vuodessa. Se on keskimäärin noin 12 % yritysten liikevaihdosta.
Tänä päivänä Suomen rataverkon pituus on 5 900 kilometriä, josta noin 50 % on sähköistetty. Pääradoilla on runsaat 3100 tasoristeystä ja 43 tunnelia. Junilla tehdään vuosittain 70 miljoonaa matkaa. Niistä 80 % tehdään pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja 20 % kaukoliikenteessä. Tavaraa rautateitse kuljetetaan noin 40 miljoonaa tonnia vuodessa.
Tulevaisuus tuo haasteita myös rautateille
Liikennevirasto huolehtii rautateiden ylläpitämisestä. Suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito teetetään yrityksillä. Ratahankkeilla kehitetään Suomen rataverkkoa ja ylläpidetään sen liikennöitävyyttä. Liikennekelpoisena rataverkko pidetään jatkuvalla kunnossapidolla, joka edellyttää tarkastuksia, määräaikaishuoltoja, viankorjauksia ja lumitöitä. Liikennekeskuksessa huolehditaan päivittäisen liikenteen sujumisen lisäksi siitä, että myös junaliikenne ja ratatyöt saadaan sovitettua yhteen. Liikenneviraston vastuulla on myös matkustajainformaatio eli sähköiset, asemilla ja laiturialueilla olevat informaatiojärjestelmät. Niihin kuuluvat aikataulunäytöt ja kuulutusjärjestelmät. Matkustajainformaatiota kehitetään parhaillaan. Tavoitteena on, että matkustaja voi tehdä hyvän matkan silloinkin, kun kaikki ei suju aivan suunnitellusti.
Ennen manuaalisesti tehtyä työtä on nykyään korvattu ja täydennetty automaatiolla. Haasteena on hallita valtavaa tietomäärää, jota saadaan esimerkiksi mittalaitteista, radasta, liikkuvasta kalustosta ja liikenteenohjauksesta. Lähitulevaisuuden haasteita ovat kapasiteetin lisäys Etelä-Suomen vilkkaimmilla radoilla ja tasoristeysten vähentäminen muualla Suomessa. Kapasiteettia hankitaan lisäraiteilla ja opastinjärjestelmän muutoksilla. Helsinki–Vantaan lentokentän kautta kulkeva, vuoden 2014 lopulla valmistuva Kehärata tuo mukanaan myös uutta teknologiaa, kuten uuden opastinjärjestelmän.
Seminaari avaa rautateiden juhlavuoden
Tänään Hämeenlinnassa alkava RATA 2012 -seminaari aloittaa Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlavuoden. Liikenneviraston rakennuttama ratainfranäyttely avataan Suomen Rautatiemuseon alueella Hyvinkäällä toukokuun viimeisenä päivänä. Näyttely kertoo ratojen rakenteiden ja liikenteen ohjauksen kehityksestä rautateiden alkuajoista nykypäivään. Kesän päätapahtuma näyttelyalueella ja sen ympäristössä on 11.–12.8., jolloin Hyvinkäällä järjestetään laaja rautateiden kalustonäyttely. Silloin esillä on runsaasti radanpidon kalustoa ja myös kaikkein uusinta veturi- ja vaunukalustoa. Veteraanikalustolla puolestaan liikennöidään silloin tiheästi Hyvinkää–Lohja–Karjaa–Hanko-reitillä.
Lisätietoja:
tekninen johtaja Markku Nummelin, Liikennevirasto, p. 020 637 3971.
Jubileumsår i år för järnvägarna i Finland
I Finland trafikhistoria är 2012 ett alldeles särskilt betydelsefullt jubileumsår: I mars har det förflutit 150 år sedan den först järnvägen i Finland togs i bruk.
Man började bygga upp Finlands trafiksystem med fart på 1850- och 1860-talen: Först färdigställdes Saima kanal och några år senare järnvägen mellan Helsingfors och Tavastehus. Den första knutpunkten för sjötrafik och järnväg bildades i Sörnäs i Helsingfors. I Tavastehus bildades på motsvarande sätt en knutpunkt för spårtrafiken och trafiken i de inre vattenvägarna.
Man beslöt att bygga den första järnvägen mellan Helsingfors och Tavastehus för att få till stånd en förbindelse mellan Helsingfors och Våno sjö (Vanajavesi) och därigenom sjövägen också med Tammerfors och Valkeakoski. Tanken var att i snabb takt utvidga bannätet efter att den första järnvägen färdigställts. Finlands första järnväg genomfördes delvis med hjälp av lånepengar. Det första tåget anlände till Tavastehus järnvägsstation den 31 januari 1862. På mindre än hundra år byggdes järnvägarna upp och kom att utgöra stommen i det dåvarande trafiksystemet.
Järnvägstrafiken är en betydelsefull del av Finlands trafiksystem
Goda trafikförbindelser är en förutsättning för ett samhälle som utvecklas. Trafiksystemet skapar förutsättningarna för företagens transporter och för kund- och arbetsresor. Ett trafiksystem med fungerande och effektiva trafikförbindelser är en grundförutsättning för företagsverksamhet och en väsentlig konkurrens- och framgångsfaktor för hela Finland. Varje finländare betalar 300 euro per år för trafiklederna. Logistikkostnaderna uppgår till omkring 30 miljarder euro per år i Finland, vilket utgör i medeltal 12 % av företagens omsättning.
Finlands bannät omfattar idag 5 900 kilometer järnväg, av vilket omkring 50 % är elektrifierat. Det finns omkring 3100 plankorsningar och 43 tunnlar på stambanorna. Det företas årligen 70 miljoner tågresor, varav 80 % i närtrafiken inom huvudstadsregionen och 20 % i fjärrtrafiken. På järnvägarna transporteras omkring 40 miljoner ton gods per år.
Framtiden medför utmaningar också för järnvägarna
Trafikverket ansvarar för banhållningen. Planerings-, bygg- samt drift och underhållstjänsterna köps av utomstående företag. Genom banprojekten utvecklar man Finlands bannät och bevarar servicenivån. Bannätet hålls i framkomligt skick med hjälp av ett kontinuerligt underhåll som kräver inspektioner, regelbunden service, reparationer av fel och snöarbeten. I trafikcentralerna sköter man inte bara om att den dagliga trafiken löper, utan man koordinerar också banarbetena och trafiken. Trafikverket ansvarar också för passagerarinformationen, dvs. de elektroniska systemen på stationerna och plattformområdena. Hit hör tidtabellsskärmarna och högtalaranläggningarna. Man håller som bäst på med att utveckla passagerarinformationen. Målet är att resenären ska ha en bra resa också då allt inte löper helt planenligt.
Idag har automatiken tagit över, eller så kompletterar den, sådana uppgifter som tidigare utfördes manuellt. Utmaningen ligger i att behärska den väldiga mängden med information som erhålls t.ex. från mätanordningarna, banan, den rullande materielen och trafikstyrningen. I den närmaste framtiden ligger utmaningen i att öka kapaciteten på de livligast trafikerade banorna i södra Finland och i att minska antalet plankorsningar i de övriga delarna av landet. Tilläggskapacitet skaffas med hjälp av tilläggsspår och ändringar i signalsystemet. I samband med Ringbanan som byggs via Helsingfors flygplats och som färdigställs i slutet av 2014, introduceras ny teknik, bl.a. ett nytt signalsystem
Jubileumsåret inleds med ett seminarium
Seminariet JÄRNVÄG 2012, som öppnas idag i Tavastehus, inleder 150-års jubileumsåret för järnvägarna i Finland. Utställningen av järnvägsinfrastruktur som Trafikverket sammanställt på Finlands järnvägsmuseums område i Hyvinge öppnas den sista maj. Utställningen visar hur banornas konstruktioner och trafikstyrningen utvecklats från den första tiden fram till dagens läge. Sommarens huvudevenemang arrangeras11–12.8 på utställningsområdet, med en stor utställning av järnvägsinfrastruktur. Där presenteras ett stort urval banhållningsmateriel och också den nyaste lok- och vagnparken.
Samtidigt trafikerar man livligt med veterantåg på rutten Hyvinge-Lojo-Karis-Hangö.
Ytterligare information:
Markku Nummelin, teknisk direktör, Trafikverket, tfn 020 637 3971.
Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.
Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi
Avainsanat: