Tavoitteena sujuva ja turvallinen talviliikenne maanteillä, kiskoilla ja merellä

Liikennevirasto varautuu talveen väylillä muun muassa suunnitelmallisella kunnossapidolla, urakoitsijoiden laadunvalvonnalla ja riittävällä määrällä jäänmurtajia. Teidenkin talvikunnossapito pystytään yhä turvaamaan.

Väylänpidon talvivalmiuksien kehittämistä ovat osaltaan auttaneet aiemmat talvet, jotka välillä koettelivat liikennettä ankarastikin. Viime talvi kuitenkin oli sään ja liikenteen kannalta suhteellisen normaali.

Rautateillä varaudutaan lumeen talvi talvelta paremmin
 
Rautatieliikenteen täsmällisyyden parantamiseksi Liikennevirastolla on käytössään useita keinoja. Näitä ovat mm. aiempaa paremmat lumityöjärjestelyt, kaatumavaarassa olevia puiden poistaminen ja vaihteisiin asennetut lumiharjat. Suuriinkin lumimääriin on varauduttu mahdollisimman hyvin, samoin iäkkään, mutta rautatieliikenteen kannalta keskeisen asetinlaitteen ongelmiin. Vaikeimmissa talven keliolosuhteissa häiriöitä ei voida kuitenkaan täysin välttää.
 
Liikennevirasto on parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Urakoitsijat laativat erilliset, alueelliset lumityösuunnitelmat yhteistyössä Liikenneviraston, liikenteenohjauksen ja rautatieoperaattorin kanssa. Lumityösuunnitelmien tavoitteena on turvata mahdollisimman häiriötön junaliikenne. Laiturialueiden kunnossapidossa töiden ajoituksessa otetaan erityisesti huomioon aikataulujen mukainen matkustajaliikenne. Lumityön laatuvaatimukset pidetään jo aiemmiksi talvikausiksi kiristetyllä tasolla, ja työt tehdään aina liikenteen ehdoilla.
 
Liikenneviraston yhteistyökumppanit rautateiden talvikunnossapidossa ovat urakoitsijat, VR Group ja HSL.

Teillä tarvitaan tienkäyttäjän ja kunnossapitäjän yhteispeliä

Väylänpidon niukka rahoitustilanne ei ole toistaiseksi vaikuttanut liikenneväylien talvikunnossapitoon, mutta päällysteiden heikentynyt kunto näkyy epätasaisuuksina myös talvella.

Maanteiden talvikauteen valmistaudutaan vakiintunein laatuvaatimuksin ja menettelyin. Alueurakoitsijat vastaavat talvikunnossapidosta niiden laatuvaatimusten pohjalta, jotka tienpitäjä eli Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset asettavat.

Talviliikenteen onnistuminen maanteillä on tienkäyttäjien ja tienpitäjän yhteinen asia. Talvikelit vaativat jokaiselta kuljettajalta ennakointia talveen valmistautuessa, yksittäistä matkaa suunnitellessa ja ennen kaikkea liikenteessä. Säiden vaihtelun myötä myös huonot kelit lisääntyvät. Jokainen auraus tai muu kunnossapitotehtävä ottaa aina oman aikansa.

Liikennevirasto tiedottaa poikkeuksellisista keliolosuhteista mm. vaihtuvilla tienvarren opasteilla, www-sivuillaan sekä radioiden ja navigaattoreiden kautta liikennetiedotteilla. Akuuteissa liikenneongelmissa palvelee Tienkäyttäjän linja, p. 0200 2100. Talvikunnossapidosta, tienpidosta ja liikenteestä palautetta voi antaa Liikenteen asiakaspalveluun.

Liikennevirasto varautuu normaaliin talveen merillä

Talveen varaudutaan yhdeksällä jäänmurtajalla. Liikenteen avustamiseen käytettävissä ovat Arctian perinteisten murtajien lisäksi Alfons Håkansin Zeus, ruotsalaismurtaja Frej ja kaksi Arctian monitoimimurtajaa. Liikennerajoituksia asetetaan satamiin jääpeitteen paksuuden mukaan samoilla periaatteilla kuin aiempina talvina. Talven ankaruutta voidaan ennustaa vasta tammikuussa. Satamien liikennerajoituksilla varmistetaan ensisijaisesti alusliikenteen turvallisuus.
 
Talvimerenkulku on monen osapuolen yhteispeliä: satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien, murtajien, luotsien ja VTS-keskusten.
 
Liikenneviraston asettama tavoite palveluntuottajilleen on, ettei alusten keskimääräinen odotusaika saisi ylittää 3,5 tuntia. Viime talvena tämä tavoite täyttyi hyvin: keskimääräinen odotusaika oli 1,85 tuntia.

Eniten euroja teiden talvikunnossapitoon

Teiden hoito kokonaisuudessaan maksaa noin 200 miljoonaa euroa, josta talvihoidon osuus on noin 120 miljoonaa euroa. Urakat ovat 5–7-vuotisia laatuvastuu-urakoita.
 
Rautateillä talvikunnossapidon vuosikustannukset ovat talvesta riippuen noin 20–30 miljoonaa euroa. Summa koostuu varsinaisista talven lumitöistä ja roudan keväisin aiheuttamista lisätöistä.
 
Korkeat talvimerenkulun kustannukset vaikuttavat suoraan kansainväliseen kilpailukykyymme. Tammikuun 2015 alusta voimaan tulevan rikkidirektiivin todellisia kustannusvaikutuksia on vielä vaikea ennakoida. Liikennevirasto pyrkii yhteistyöllä Ruotsin Merenkulkulaitoksen kanssa minimoimaan jäänmurron kustannuksia. Näin myös varmistetaan turvallinen ja palveluvelvoitteen täyttävä avustustoiminta. Jäänmurron kustannukset vaihtelevat noin 40–60 miljoonaan, josta Saimaan osuus on noin miljoona. Viime talven, joka oli erittäin leuto, kustannukset (jäänmurto ja hinaajat) olivat noin 42 miljoonaa euroa, josta polttoaineiden osuus noin 4 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Radan kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki, p. 029 534 3893
Kunnossapidon kehittämisyksikön päällikkö Pekka Rajala, p. 040 050 3368 (maantiet)
Talvimerenkulkuyksikön päällikkö Jarkko Toivola, p. 029 534 3327

Tienkäyttäjää palvelevat:

Tienkäyttäjän linja, p. 0200 2100
 Liikenteen asiakaspalvelu, p. 0295 020 600,
liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi

Tietoa väylien talvihoidosta

Meddelande 23.10.2014

Målet är en smidig och trygg vintertrafik på landsvägarna, järnvägarna och till sjöss

Trafikverket förbereder sig för den kommande vintern på trafiklederna bl.a. genom systematiska underhållsåtgärder, kvalitetskontroller av entreprenörerna och ett tillräckligt antal isbrytare. Också vinterväghållningen kan ännu tryggas.

De föregående vintrarna, som tidvis var mycket påfrestande för trafiken, har också bidragit till att vinterberedskapen inom trafikledshållningen utvecklas. Förra vintern var relativt normal sett ur väder- och trafikperspektiv.

Bättre snöberedskap på järnvägarna för varje vinter som går
 
Trafikverket har många metoder att ta till för att förbättra punktligheten i järnvägstrafiken. Metoderna består av att ordna snöröjningen bättre än tidigare, avlägsna träd som riskerar att falla och att installera snöborstar i växlarna. Man har förberett sig också på stora snömängder så bra som möjligt, liksom också på problem som det ålderstigna, men för järnvägstrafiken viktiga ställverket kan orsaka. Störningar kan ändå inte helt undvikas när väderförhållandena är som svårast.
 
Trafikverket har årligen förbättrat organiseringen av snöröjningen. Entreprenörerna upprättar särskilda, regionala snöröjningsplaner i samarbete med Trafikverket, trafikstyrningen och järnvägsoperatören. Syftet med snöröjningsplanerna är att trygga en så störningsfri tågtrafik som möjligt. Då det gäller tidsplaneringen av underhållet på plattformsområdena tar man särskild hänsyn till den tidtabellsenliga passagerartrafiken. Kvalitetskriterierna för snöröjningen hålls på samma skärpta nivå som under föregående vintrar och arbetet utförs alltid på trafikens villkor.
 
Trafikverkets samarbetspartner inom järnvägarnas vinterunderhåll är entreprenörerna, VR Group och HRT.

På vägarna behövs samspel mellan trafikanterna och drifts- och underhållsentreprenörerna

Trafikledshållningens knappa finansiering har tillsvidare inte påverkat vinterunderhållet, men beläggningarnas försämrade skick märks som ojämnheter också på vintern.

På landsvägarna förbereder man sig inför vintersäsongen med hjälp av vedertagna kvalitetskriterier och verksamhetsmodeller. Områdesentreprenörerna svarar för vinterunderhållet enligt de kvalitetskriterier som väghållaren, d.v.s. Trafikverket och de regionala NTM-centralerna uppställt.

Både trafikanterna och väghållaren bidrar till att landsvägstrafiken löper smidigt vintertid. Väglaget vintertid kräver förutseende av trafikanterna: då man vidtar förberedelserna inför vintersäsongen, då man planerar en enskild resa och framför allt i trafiken. Växlande väderförhållanden innebär ökat dåligt väglag. Varje plogning och underhållsåtgärd kräver sin tid.

Trafikverket informerar om exceptionellt väglag bl.a med omställbara vägmärken, på sina webbsidor samt genom trafikmeddelanden via radio och navigatorer. Vid akuta trafikproblem hjälper Vägtrafikantlinjen, tfn 0200 2100. Man kan ge respons om vinterunderhållet, väghållningen och trafiken till Trafikens kundservice.

Trafikverket förbereder sig på en normal vinter till sjöss
 
Man förbereder sig för vintern med nio isbrytare. För assistans av trafiken anlitas utöver Arctias konventionella isbrytare också Alfons Håkans Zeus, den svenska isbrytaren Frej och Arctias två kombiisbrytare. Trafikrestriktionerna för hamnarna utfärdas i enlighet med istäckets tjocklek utgående från samma kriterier som under tidigare vintrar. Först i januari kan man förutse hur pass sträng vintern blir. Hamnarnas trafikrestriktioner tjänar främst syftet att trygga säkerheten inom fartygstrafiken.
 
Vintersjöfarten är ett samarbete mellan flera aktörer, det vill säga hamnarna, rederierna, industrin, befraktarna, isbrytarna, lotsarna och VTS-centralerna.
 
För sina tjänsteleverantörer har Trafikverket uppställt målet att fartygens väntetid i medeltal inte borde överstiga 3,5 timmar. Förra vintern uppnåddes detta mål med råge: den genomsnittliga väntetiden var 1,85 timmar.

Mest pengar till vinterunderhåll

Totalt kostar driften och underhållet av vägarna omkring 200 miljoner euro, varav vinterunderhållets andel är cirka 120 miljoner euro. Entreprenaderna med kvalitetsansvar omfattar 5-7 år.
 
Kostnaderna för järnvägarnas vinterunderhåll uppgår, beroende på hurudan vintern blir, till omkring 20–30 miljoner euro per år. Summan består av de egentliga snöröjningsarbetena och de tilläggsarbeten som tjällossningen orsakar på våren.
 
Vintersjöfartens höga kostnader påverkar direkt vår internationella konkurrenskraft. Det är tillsvidare svårt att förutspå de verkliga kostnadseffekterna av svaveldirektivet, som träder i kraft från början av januari 2015. Trafikverket strävar efter att tillsammans med Sjöfartsverket i Sverige minimera kostnaderna för isbrytningen. På så sätt tryggar man också en säker assistansverksamhet som uppfyller tjänsteåliggandet. Kostnaderna för isbrytningen varierar mellan 40 och 60 miljoner euro, varav isbrytningen i Saimen utgör omkring en miljon euro. Förra vintern var mycket mild och då uppgick kostnaderna (isbrytning och bogserbåtar) till cirka 42 miljoner euro, varav bränslets andel var cirka 4 miljoner euro.

Ytterligare information

Bandrift och -underhåll, enhetschef Matti Levomäki, tfn 029 534 3893
Drift- och underhållsutveckling, enhetschef Pekka Rajala, tfn 040 050 3368 (landsvägar)
Vintersjöfart, enhetschef Jarkko Toivola, tfn 029 534 3327

Trafikanterna betjänas av:

Vägtrafikantlinjen, tfn 0200 2100
Trafikens kundservice, tfn 0295 020 601, liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi

Information om vinterunderhåll av trafikleder

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi  

www.facebook.com/liikenneverkossa

www.twitter.com/liikennevirasto

Avainsanat:

Yrityksestä

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Edistämme toiminnallamme koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta ja alueiden tasapainoista kehitystä.