Nutrigenomiikalla lehmälle terveysruokaa
MTT:n kotieläintuotannon ravitsemustutkijat ovat terästäneet nurmisäilörehua muokatulla väkirehulla. Näin saatiin dieetti, jonka toivotaan ehkäisevän lehmän hedelmällisyysongelmia.
Lupaava dieetti kehitettiin Nutrireg-hankkeessa, jossa paneudutaan siihen, kuinka ruokinnalla voi säädellä lehmän rasva-aineenvaihduntaa. Dieetin toimivuutta testataan ensi kesään saakka kestävällä ruokintakokeella, jossa on mukana 72 lehmää.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n professori Johanna Vilkki korostaa pitkäaikaisen seurannan tärkeyttä.
– Tutkimme lypsykauden alkuvaiheen täsmäruokinnan vaikutusta lehmän koko lypsykauden tuotantoon, terveyteen ja maidon laatuun. Arvioimme myös saavutettujen muutosten talousvaikutuksia, Vilkki kertoo.
Sekä ravinto- että geenitietämystä
Nutrigenomiikan tutkimus käynnistettiin MTT:ssä vuonna 2009. Nutrigenomiikka on nouseva tieteenala, joka tutkii ravinto- ja perintötekijöiden vuorovaikutuksia.
Johanna Vilkki kertoo, että MTT:tä kiinnostaa erityisesti eläimen kestävyys ja hyvinvointi.
– Kun lehmien terveys- ja hedelmällisyysongelmat helpottuvat, lehmät saadaan pidettyä kauemmin tuotannossa. Tämä tuo taloushyötyjä viljelijälle, Vilkki konkretisoi.
Maitorasvan tuotantoa hillitään
Kun maidontuotanto on huipussaan poikimisen jälkeen, lehmillä on usein aineenvaihdunnan ongelmia. Jos lehmä ei pysty syömään niin paljon kuin maidontuotanto vaatisi, se alkaa kuluttaa energiavarastojaan, jolloin syntyy negatiivinen energiatase. Tämä uhkaa lehmän hedelmällisyyttä ja voi pitkäkestoisena aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Jotta negatiivista energiatasetta ei kehittyisi, tutkijat pyrkivät vähentämään lehmän energian kulumista maitorasvan tuotantoon lypsykauden alussa.
MTT:n erikoistutkija Sirja Viitala etsii pötsin mikrobien ja maitorauhaskudoksen geenitoiminnan yhteyksiä.
– Dieetti muuttaa pötsimikrobien toimintaa ja valtasuhteita. Mikrobit alkavat tuottaa poikkeuksellisia rasvahappoja, jotka maitorauhaseen päädyttyään säätelevät rasvan erittymiseen liittyvien geenien toimintaa. Tutkimusryhmämme pyrkii todentamaan, miten tämä kaikki tapahtuu.
Tutkimuksen tuloksia esitellään Viikissä Maataloustieteen päivillä 9.1. Ravitsemusgenomiikasta lisäpotkua kotieläintuotantoon -sessiossa klo 15.30 - 17.35. Tutkimus jatkuu vuoteen 2015 saakka.
Lisätiedot:
Professori Johanna Vilkki, MTT, puh. 029 531 7900, johanna.vilkki@mtt.fi
Erikoistutkija Sirja Viitala, MTT, puh. 029 531 7896, sirja.viitala@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: