Meluvamma on edelleen työikäisten ammattitautitilaston kärjessä
Tiedote 07/2019, 7.2.2019
Vahvistettujen ammattitautien määrä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana lähes 60 prosenttia. Trendi on ollut laskeva melkein kaikilla toimialoilla, mutta esimerkiksi kampaamo- ja kauneudenhoitoalalla ammattitautien määrä on nousussa. Vaikka melualtistus on vähentynyt vuosien saatossa, melu on edelleen yleisin ammattitaudin aiheuttaja. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen selvityksestä, jossa tarkasteltiin riskiammatteja, -aloja ja -altisteita Työperäisten sairauksien rekisterin perusteella 2005–2014.
– Halusimme analysoida lukuja ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen taustalla pidemmällä aikavälillä ja tuottaa tietoa työperäisen sairastavuuden vähentämiseksi ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kohdentamiseksi, kertoo apulaisylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.
Työelämä muuttuu vauhdilla ja uusia ammattitauteja aiheuttavia altisteita ilmenee vuosittain. Toisaalta vanhoja altisteita nousee esiin uusissa yhteyksissä. Hyviä esimerkkejä näistä ovat ripsiliimat, joille kosmetologit ja ripsiteknikot altistuvat työssään sekä epoksiyhdisteet, joita käytetään putkisaneerauksessa.
– Kun huomasimme Työlääketieteen poliklinikallamme kampaajien ja kosmetologien ihotautimäärän kasvun jo useita vuosia sitten, päätimme ryhtyä toimiin. Tehostimme viestintää ja toteutimme hius- ja kauneudenhoitoalan ammattiopettajien täydennyskoulutushankkeen yhdessä Laurea AMK:n kanssa, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta.
– Tällä hetkellä nousussa ovat akrylaattien aiheuttamat allergiset kosketusihottumat. Akrylaattiyhdisteitä käytetään muun muassa rakennekynsimateriaaleissa ja ripsien pidennysliimoissa sekä asennus- ja kokoonpanotyössä käytettävissä liimoissa. Tehostettua viestintää tarvitaan edelleen.
Riskitoimialoja ovat muun muassa maatalous ja rakentaminen
Kampaamo- ja kauneudenhoitoalan lisäksi myös perinteisemmät riskialat nousivat esiin selvityksessä. Vahvistettuja ammattitauteja todettiin eniten maataloudessa. Maanviljelijöiden yleisin ammattitauti oli Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume. Maanviljelijöillä todettiin myös mm. ammattinuhaa, lateraalista epikondyliittiä eli tenniskyynärpäätä sekä kolmasosa kaikista aineiston ammattiastmoista. Maanviljelijät herkistyvät esimerkiksi lehmälle, varastopunkeille, viljoille tai rehuille.
Rakentamisessa yleisimmät ammattitaudit olivat meluvamma ja asbestiplakkitauti.
Riskiammatteja ovat konepaja- ja valimo- sekä rakennustyöntekijät
Vastaavasti riskiammateiksi nousivat mm. konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat, rakennustyöntekijät, maanviljelijät ja eläintenkasvattajat, prosessityöntekijät sekä elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät.
Riskialtisteiksi nousivat melu, käsitärinä, asbesti, märkä työ, eläinten epiteeli, karvat ja eritteet (erityisesti lehmä), pesuaineet, jauhot, viljat ja rehut, likainen työ, hartsit ja muovit, leikkuunesteet, kumikemikaalit, homesienet, Puumala-virus (myyräkuumeen aiheuttaja), syyhypunkki, varastopunkki sekä toistotyö. Maataloustyön altisteet ja jauhot olivat tavallisimmat ammattitaudin aiheuttajat, mikäli henkilöllä todettiin monta ammattitautia samanaikaisesti (esimerkiksi ammattiastma, ammattinuha tai ammatti-ihottuma).
Yleisimmät ammattitaudit ovat meluvamma, ärsytyskosketusihottuma ja asbestiplakkitauti
Työikäisten selvästi yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma, vaikka meluvammojen lukumäärä onkin laskenut merkittävästi. Toiseksi yleisin ammattitauti on ärsytyskosketusihottuma ja kolmanneksi yleisin asbestiplakkitauti. Ärsytyskosketusihottuman aiheuttajista tavallisin on märkätyö, muita tavallisia aiheuttajia ovat pesuaineiden käsittely ja likainen työ.
Asbestiplakkitautia todetaan työikäisillä edelleen noin 100 tapausta vuodessa. Asbestiplakkitauti on tyypillisesti seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä.
Ammatti-ihotautien kokonaismäärän vähentyessä epoksituotteisiin liittyvät allergiset kosketusihottumat ovat kasvattaneet suhteellista osuuttaan. Maailmanlaajuinen isotiatsolinoniallergiaepidemia näkyy myös Suomen voimakkaasti kasvaneissa ammattitautiluvuissa tarkastelujakson aikana. Isotiatsolinoni on säilöntäaine, jota käytetään mm. kampaamo- ja kosmetiikkatuotteissa. EU on vastikään rajoittanut kosmetiikassa sallittavaa isotiatsolinonipitoisuutta.
Ammattiastmoja todettiin seurantajakson alussa n. 130 tapausta vuodessa ja lopussa n. 80. Rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä ammattiastmoja vahvistettiin keskimäärin 32 tapausta vuodessa. Runsaasta oireilusta huolimatta kosteusvauriorakennuksiin liittyviä ammattitauteja vahvistetaan vähän, noin 7 prosenttia kosteusvaurioastmaepäilyistä.
Ammattinuhan aiheuttajina maatalouden ja elintarviketyön vilja- ja eläinallergiat ovat edelleen keskeisimpiä.
Tärinätautitapausten lukumäärä on ollut kasvussa ja myös tärinätautiepäilyjä on kirjattu enemmän tarkastelujakson loppupuolella. Tärinätautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa.
Ammattisyöpiä todettiin työikäisillä yhteensä 238. Eniten oli mesotelioomia eli keuhkopussin syöpiä ja keuhkosyöpiä. Ammattisyövistä suurin osa oli asbestin aiheuttamia. Koko aineistossa ammattisyöpiä todettiin 913 tapausta, joten noin 75 prosenttia ammattisyövistä todetaan eläköitymisen jälkeen.
Keinot ammattitautien ehkäisyyn listattiin
Hankkeen tulosten perusteella laadittiin ammattitautien ehkäisyohjelma, jossa ehdotetaan kohdennettuja ennalta ehkäiseviä toimia ammattitautien ja työperäisen sairastavuuden ehkäisemiseen.
Ehkäisyohjelma sisältää useita koulutukseen, ohjaukseen ja tiedottamiseen liittyviä aiheita. Kohdennettuja toimia suositellaan mm. maataloustyöhön, moottoriajoneuvojen asentajille ja korjaajille sekä pienleipomoihin ja keittiöihin. 10 vuoden tarkastelujaksolta saatu tilastotieto osaltaan myös vahvisti kosteusvaurioastman osoittamiseen liittyvien menetelmien arviointitarvetta. Myös ammattitautitilastoinnin kehittäminen ja ammattitauti-ilmoituksen entistä aktiivisempi käyttö ovat keskeisiä.
Osa ammattitaudeista jää huomaamatta
Ammattitautien vähentymisen taustalla ovat parantuneen työterveyden ja työturvallisuuden lisäksi monet työelämässä tapahtuneet muutokset liittyen mm. automatisaatioon.
– Ammattitautitilastoihin voi vaikuttaa myös yksityisyrittäjyyden ja pätkätöiden lisääntyminen, sillä yksityisyrittäjillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta ja pätkätyöt voivat vaikuttaa halukkuuteen hakeutua ammattitautitutkimuksiin, arvelee Kirsi Koskela.
– Toisaalta joihinkin ammattitauteihin, esimerkiksi ammattiastmaan ja -nuhaan liittyy todennäköisesti merkittävää alidiagnostiikkaa, sillä oireiden taustalta ei välttämättä tunnisteta työperäistä syytä.
Riskiammatit, - alat ja - altisteet Työperäisten sairauksien rekisterin perusteella -hankkeessa analysoitiin Työperäisten sairauksien rekisterin vahvistettujen ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen aineisto vuosilta 2005-2014. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa ammattitautien ja työperäisen sairastavuuden ehkäisemiseksi. Hankkeessa pääpaino asetettiin työikäisen (15-64-vuotiaiden) väestön ammattitauteihin liittyviin merkittävimpiin riskitoimialoihin, -ammatteihin ja -altisteisiin. Tarkastelujaksolla tapausten kokonaismäärässä havaittiin selkeä laskeva trendi. 10 vuoden tarkastelujaksolla työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä on vähentynyt 58 prosenttia.
Osa Työperäisten sairauksien rekisterin tiedoista löytyy jatkossa myös Työterveyslaitoksen uudesta Työelämätieto-palvelusta, joka julkaistaan maaliskuussa 2019.
Päätulokset ja graafit (Slide share)
Raportti: Riskiammatit, -alat ja –altisteet työperäisten sairauksien rekisterin perusteella, 10 vuoden aineiston analyysi, Tietoa työstä, Työterveyslaitos 2019. www.julkari.fi
Työperäisten sairauksien rekisteri
Lisätiedot:
Kirsi Koskela, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0452, kirsi.koskela[at]ttl.fi
Maria Pesonen, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 046 850 5031, maria.pesonen[at]ttl.fi (kampaamo- ja kauneudenhoitoala, ammatti-ihotaudit)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 560. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
