Mielenterveysongelmat kasvattavat riskiä työkyvyttömyyteen aivohalvauksen ja sydäntaudin yhteydessä
Tiedote 0/2018, 28.3.2018
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivillä on kasvanut riski pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen sydäntauti- tai aivohalvaustapahtuman jälkeen. Elintapamuutoksista ja muutoksista työolosuhteissa voidaan hakea keinoja työurien pidentämiseen silloinkin, kun sairauksia ei voida enää ennaltaehkäistä.
Maailmanlaajuisesti toimintakykyisiä elinvuosia menetetään yli 10 % sydän- ja verisuonitautien takia.
– Koska tautien hoito on parantunut ja niihin liittyvä kuolleisuus vähentynyt, sairaudet koskettavat yhä useammin myös työelämää, sanoo erikoistutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitokselta.
– Vaikka sydäntauti on aivoverenkierron häiriötä (aivohalvausta) tyypillisempi työikäisillä, aivohalvauksen seuraukset ovat työkyvylle vakavammat ja se vie ihmisen useammin kokonaan pois työmarkkinoilta.
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että noin neljännes sydäntautiin tai aivohalvaukseen sairastuvista työikäisistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä jo ennen sydäntauti- tai aivohalvaustapahtumaa. Työmarkkinoilla olevien kohdalla työkyvyttömyyspäivissä ei ollut eroa sydäntautiin tai aivohalvaukseen sairastuvilla ennen tapahtumaa. Työkyvyttömyyspäivien määrä oli lähellä väestön keskiarvoa.
– Sydäntauti, ja vielä enemmän aivohalvaus, lisäsi työkyvyttömyyden riskiä. Työkyvyttömyyspäivissä oli sydäntautitapahtuman jälkeisenä vuonna kuusinkertainen lisäys. Aivohalvauksen jälkeisenä vuonna lisäys oli jopa 14-kertainen, Ervasti toteaa.
Aivohalvauksen kohdalla riski työkyvyttömyyseläkkeeseen oli 2,6-kertainen sydäntautiin verrattuna tapahtumaa seuraavana vuonna.
Riskitekijöinä työttömyys ja mielenterveysongelmat
Myöhempinä vuosina riski tasoittui, erityisesti sydäntaudin yhteydessä. Pitkittynyttä työkyvyttömyyttä havaittiin kuitenkin henkilöillä, jotka olivat työttömiä, maahanmuuttajia tai joilla oli samanaikainen mielenterveyden häiriö tai diabetes. Nämä tulokset on saatu ruotsalaisesta koko väestön kattavasta rekisteriaineistosta, jossa seuranta ulottui viiteen tapahtumaa edeltävään ja viiteen sitä seuraavaan vuoteen.
Suomalaista kuntasektorin kyselyaineistoa ja siihen linkitettyjä rekisteriaineistoja tutkittaessa havaittiin, että sydän- tai aivoverenkierron häiriö lähes kolminkertaisti kuntatyöntekijöillä pysyvän työkyvyttömyyden riskin verrattuna terveisiin verrokkeihin. Itse sairauden lisäksi, vakava ylipaino ja psyykkinen sairastavuus sydäntautia sairastavilla olivat voimakkaimmat pysyvää työkyvyttömyyttä ennustavat tekijät.
Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat haavoittuvaisimpia
Työn psykososiaalisilla stressitekijöillä oli pieni vaikutus. Tutkimuksessa oli 4 798 kroonisesta sairaudesta (sydäntauti, verenpainetauti tai diabetes) kärsivää työntekijää ja 9 716 tervettä verrokkia kunta-alalta. Heitä seurattiin seitsemän vuoden ajan (2005–2011). Suomalaisia kunta-alan työntekijöitä tutkittaessa on lisäksi havaittu, että matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat työntekijät, joilla oli sydän- tai verisuonisairaus, olivat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa. He jäivät työkyvyttömyyseläkkeelle jopa 4,5-kertaa todennäköisemmin kuin korkeassa ammattiasemassa olleet henkilöt ilman sydän- tai verisuonisairautta.
– Näitä tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi etsittäessä keinoja työurien pidentämiseen ja työikäisten työkyvyn tukemiseen, Ervasti summaa.
Elintapamuutoksilla sekä muutoksilla työolosuhteissa voidaan vähentää työkyvyttömyyttä silloinkin, kun sairauksia ei enää voida ennaltaehkäistä. Oheissairauksien, erityisesti mielenterveysongelmien seulonta ja hoito voi lisätä sydän- ja verisuonitauteja sairastavien työvuosia.
Tutkimushanke oli Työterveyslaitoksen koordinoima. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
Lisätietoja:
Jenni Ervasti, erikoistutkija, FT, dos. Työterveyslaitos, puh. 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
Lähteet:
GBD Compare Data Visualization. Seattle, WA: Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME), University of Washington 2016. Saatavilla: https://vizhub.healthdata.org/gbd-compare/
Ervasti J, Virtanen M, Lallukka T, Friberg E, Mittendorfer-Rutz E, Lundström E, Alexanderson K. Permanent work disability before and after ischaemic heart disease or stroke event: a nationwide population-based cohort study in Sweden. BMJ Open. 2017;7(9):e017910.
Virtanen M, Ervasti J, Mittendorfer-Rutz E, Lallukka T, Kjeldgård L, Friberg E, Kivimäki M, Lundström E, Alexanderson K. Work disability before and after a major cardiovascular event: a ten-year study using nationwide medical and insurance registers. Sci Rep. 2017;7(1):1142.
Ervasti J, Kivimäki M, Pentti J, Salo P, Oksanen T, Vahtera J, Virtanen M. Health- and work-related predictors of work disability among employees with a cardiometabolic disease--A cohort study. J Psychosom Res. 2016 Mar;82:41-7.
Virtanen M, Lallukka T, Ervasti J, Rahkonen O, Lahelma E, Pentti J, Pietiläinen O, Vahtera J, Kivimäki M. The joint contribution of cardiovascular disease and socioeconomic status to disability retirement: A register linkage study. Int J Cardiol. 2017;230:222-227.
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
