Mielipiteet työterveyshuollon roolista tulevaisuudessa jakaantuvat voimakkaasti
Tiedote 43/2016, 31.8.2016
Työterveyslaitos julkaisi kolme skenaariota työterveyshuollon roolista uudessa sote-järjestelmässä viime toukokuussa. Skenaariot jakavat mielipiteitä vahvasti, osoittaa nettikysely. Osa työterveyshuollon edustajista kannattaa työterveyshuollon keskittämistä ennaltaehkäisevään toimintaan ja vain työhön liittyvien sairauksien hoitoon. Toisten mielestä työterveyshuollon tulisi huolehtia myös työssäkäyvien sairaanhoidosta kokonaan. Työterveyslaitos on laatinut skenaarioista SWOTin, jossa esitetään kunkin vaihtoehdon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.
Skenaariossa 1 työterveyshuolto huolehtisi kokonaan työssäkäyvien perusterveydenhuollon sairaanhoidosta. Hyvänä puolena tässä olisi työterveyshuollon roolin selkeytyminen ja työntekijöiden nopea pääsy hoitoon. Heikkoutena taas on kustannusten kasvu ja eriarvoisuuden lisääntyminen.
Poimintoja kyselyn avovastauksista (169 kpl)
”On vain etu työnantajalle, että sairas pääsee heti lääkäriin”.
"Hoitakaa terveyskeskustoiminta sellaiseksi, että työttömät pääsevät sinne.”
”Sairaanhoidon säilyttäminen työterveyshuollossa on tärkeää, sen avulla saadaan arvokasta tietoa työntekijöiden ja myös työyhteisöjen hyvinvoinnin tilasta.”
”Ainoastaan vaihtoehto 1 on realistinen, jos palvelut halutaan toimiviksi. Julkisen puolen kehittymisen varaan ei voi laskea, joten vaihtoehto 2:n seuraus olisi yksityisten sairauskuluvakuutusten kasvu.”
Skenaariossa 2 työterveyshuolto erikoistuisi ehkäisevään toimintaan ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon.
Vahvuutena skenaariossa on ennen kaikkea työterveyshuollon mahdollisuus keskittyä ennalta ehkäisevään toimintaan, johon se on alun perin suunniteltukin. Kalliit työkyvyttömyyseläkkeet alkaisivat vähetä. Yhteys työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä tiivistyisi.
Tämän skenaarion toimiminen edellyttää kuitenkin sote-ratkaisun onnistumista. Työntekijöiden hoitoon pääsy hidastuu, jos muu sote ei toimi suunnitellusti. Haastetta löytyy myös työterveyshuollon sisältä, onko osaamista erottaa työhön liittyvä sairaus ja tavallinen sairaus?
”Nimenomaan ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa työterveyshuollon suurimmat hyödyt. Sairaanhoitoa pitäisi ehdottomasti rajata koskemaan enemmän työkykyyn vaikuttavia sairauksia. Rajanveto on toki hankalaa.”
”Mikäli skenaario 2 toteutuisi, tulisi tiedonkulku varmistaa perusterveydenhuollosta työterveyteen mahdollisissa työkyvyn uhan varhaisissa signaaleissa. Ennen sen toteutumista 3 on paras."
Skenaariossa 3 työterveyshuolto pysyisi ennallaan.
Työterveyshuolto toimii nykyisellään prosessina hyvin. Olisi helppo valinta olla muuttamatta mitään ja seurata sivusta sote-uudistusta. Uhkana kuitenkin on työterveyshuollon jääminen entistä enemmän erilleen muusta terveydenhuollosta. Tieto ei kulje ja päällekkäistä työtä tehdään. Työkyvyttömyyksien lyhentämiseen ei päästä kiinni ajoissa ja yhteiskunnalle ja työnantajille tulee tätä kautta huomattavia kustannuksia.
”Työterveyshuolto on toimiva osa rikkinäisessä terveyshuoltojärjestelmässä. Hyvää ei kannata romuttaa erityisesti kun työnantajat maksavat siitä.”
”Toimivan työterveyshuoltojärjestelmän hyviä käytäntöjä voisi laajentaa muillekin alueille.”
– Neljäntenä vaihtoehtona kyselyyn vastaajat esittivät mallia, jossa työnantaja voisi valita tarvitsemansa työterveyshuollon palvelut usealta eri palveluntuottajalta, kertoo johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.
– Etuna pidettiin nykyistä suurempaa joustavuutta ja mahdollisuutta saada palveluja juuri oman työpaikan tarpeisiin sopivasti.
Sote-uudistuksessa työterveyshuollon järjestämiseen ja rahoitukseen ei ehdoteta muutoksia
Sote-uudistuksessa on linjattu, että työterveyshuollon rahoitus ja järjestämistapa pidetään toistaiseksi ennallaan. Työterveyshuolto ei kuuluisi laajan valinnanvapauden piiriin.
Mats Brommelsin työryhmä ehdotti 31.5.2016 kuitenkin työterveyshuollon sisällön kehittämistä. Työterveyshuollon korvausten painopiste tulisi siirtää ennaltaehkäisevään toimintaan. Lisäksi työterveyshuollon sairaanhoidon korvausperusteita ehdotetaan kehitettävän niin, että sairaanhoitopalvelut tukisivat nykyistä paremmin työhön liittyvien sairauksien varhaista toteamista sekä työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä.
SWOT-analyyseihin voi tutustua tarkemmin täällä.
Työterveyslaitoksen nettikyselyyn vastasi 29.8.2016 mennessä 465 henkilöä, joista yli puolet (52 %) on työterveyshuollon ammattilaisia. Heistä 45 % kannattaa skenaariota 2 (ennalta ehkäisy), 35 % skenaariota 1 (sairaanhoito mukaan) ja 19 % skenaariota 3 (pidetään ennallaan).
Muita vastaajaryhmiä ovat työntekijät (21 %), työnantajat (9 %), viranomaiset/asiantuntijat (8 %), työmarkkinajärjestöjen edustajat (2 %) ja muut (7 %). Kaiken kaikkiaan eniten kannatusta on saanut skenaario 2 (39 %) ja toiseksi eniten skenaario 1 (35 %). Työterveyshuollon pitämistä ennallaan kannatti 24 % ja muita vaihtoehtoja ehdotti vajaat 3 %. Kyselyyn voi vastata edelleen ja tuloksiin tutustua täällä.
Lisätiedot:
tutkimus- ja palvelukeskusjohtaja Jorma Mäkitalo, Työterveyslaitos, puh. 040 5156131, jorma.makitalo@ttl.fi @JormaMakitalo
Lisätietoja työterveysyksiköiden näkemyksistä koskien työterveyshuollon kehittämistä ja sote-uudistusta antavat:
Elina Kupiainen, vastaava työterveyslääkäri, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, ABB Oy, puh. 050 3323884, elina.kupiainen[at]fi.abb.com
Tiina Pohjonen, toimitusjohtaja, Työterveys Helsinki, puh. 050 571 2668, tiina.pohjonen[at]hel.fi
Työterveyslaitoksen aikaisemmat tiedotteet aiheesta
Valinnanvapaustyöryhmä ehdottaa merkittäviä muutoksia työterveyshuollon sisältöön 31.5.2016
Mielipiteet työterveyshuollon tulevaisuudesta jakaantuvat kahtia 25.5.2016
Työterveyshuoltoa pitää kehittää SOTE-muutoksessa - ota kantaa Työterveyslaitoksen skenaarioihin 11.5.2016
#tthsote #sote @tyoterveys
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Avainsanat:
