Selvitys: työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen ei vielä näy riittävästi maakuntien valmistelutyössä

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat 6.2.2019

Työikäiset ja heidän työ- ja toimintakykynsä tulisi nykyistä paremmin huomioida sote-uudistukseen liittyvässä maakuntien valmistelutyössä. Maakuntien tulisi kehittää toimintatapojaan siten, että asiakkaiden palvelutarpeet tunnistetaan ja arvioidaan ajoissa. Työterveyshuollon työkykyosaaminen tulisi saada kokonaisvaltaisesti käyttöön ja palveluintegraatiota vahvistaa. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen julkaisemasta Työ- ja toimintakyky kasvun tekijänä maakunnassa -selvitysraportista.

Maakunta- ja sote-uudistus on siirtymässä toimeenpanovaiheeseen. Tämän työn tueksi Työterveyslaitos toteutti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta maakunnissa loka–joulukuun 2018 aikana selvityksen, jossa tarkasteltiin, kuinka työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen on otettu huomioon maakuntien valmistelutyössä.

Selvityksellä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Miten työ- ja toimintakyvyn tukeminen on liitetty osaksi maakunnan strategista johtamista?
• Mitä tietoja maakunnalla ja kunnalla on käytettävissään työ- ja toimintakyvyn seurannassa? Mitä tietoja kunnat ja maakunnat tarvitsisivat seurantaan?
• Miten työ- ja toimintakyvyn edistäminen on huomioitu työikäisten palvelukokonaisuuksissa?
• Miten kunnan ja maakunnan järjestämisvastuulla olevat työterveyshuollon palvelut toteutuvat kunnassa ja maakunnassa?
• Minkälaisia yhteistyörakenteita ja -käytäntöjä on muodostettu ja on ajateltu muodostettavan kuntien, maakunnan ja työpaikkojen kesken alueellisen työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi?

Työ- ja toimintakyky ei vielä näy valmistelussa tarpeeksi

Työ- ja toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä pidetään maakunnissa tärkeänä, mutta ne näkyvät alkuvaiheessa olevassa maakuntien strategiatyössä vaihtelevasti. Maakunnat odottavat asiasta valtakunnallisia linjauksia.

– Tällä hetkellä strategiatyön näkökulma on usein tulevan maakunnan omassa henkilöstössä tai yksittäisten hankkeiden tuotoksissa, ei välttämättä maakunnan koko työikäisessä väestössä. Selvitystyö herätti maakuntien valmistelijat nostamaan teeman osaksi valmistelutyötä, kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työ- ja toimintakykyyn liittyvät tiedot ovat maakunnissa hajallaan, ja relevantit mittarit puuttuvat. Tämä vaikeuttaa väestön työ- ja toiminkyvyn seurantaa ja tarvittavien palveluiden suunnittelemista ja kehittämistä.

– Maakunnissa tunnistetaan erilaisia kansallisia tietolähteitä, ja maakunnan henkilöstöä koskevia tietoja, joita seurannassa voitaisiin käyttää, mutta niitä ei kaikissa maakunnissa hyödynnetä. Maakunnat kaipaavat valtakunnallisesti yhtenäisiä tietopohjia sote-toiminnan arviointiin, ohjaukseen ja seurantaan, Hakulinen korostaa.

Työikäiset tarvitsevat oman palvelukokonaisuuden

Raportin mukaan työ- ja toimintakykyyn liittyvät asiat on vain harvoin huomioitu palvelukokonaisuuksia valmisteltaessa maakunnissa. Niiden parempaa huomioimista jatkossa pidettiin tärkeänä.

–  Moni maakunta nosti esiin, että työikäisille tulisi rakentaa oma palvelukokonaisuus, jolla on muihin elinkaaren vaiheisiin liittyvistä palvelukokonaisuuksista erilliset tavoitteet ja mittarit, Hakulinen painottaa.

Työterveyshuollon osaamista hyödynnettiin vaihtelevasti valmistelutyössä

Selvitystyössä kävi ilmi, että työterveyshuollon osaaminen nähdään maakunnissa keskeisenä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä. Maakuntien, joilla on tulevaisuudessa työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus alueellaan, mukaan työterveyshuolto tulee integroida toiminnallisesti vahvemmin muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Työterveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen suunnittelu on maakunnissa kesken.

Koska työ- ja toimintakykyä ei useinkaan ollut huomioitu strategisessa johtamisessa, oli virallisia yhteistyörakenteita teemaan liittyen vähän.

– Maakunnissa pidetään tärkeänä, että luodaan yhteistyörakenteita eri työ- ja toimintakykyasioiden parissa työskentelevien toimijoiden välille. Terveydenhuollon toimijoiden lisäksi yhteistyöhön tarvitaan esimerkiksi kasvupalveluja ja sosiaalihuoltoa, Hakulinen kertoo.

– Maakuntien tavoitteena on jatkossa rakentaa yhteistyömallit, joiden avulla on mahdollista tukea työikäisten työ- ja toimintakykyä ennakoivasti, ja joiden toimivuutta ja vaikuttavuutta voidaan arvioida, Hakulinen korostaa.

Lisätiedot:

Kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos, puh. 043 824 1072, hanna.hakulinen@ttl.fi

Lääkintöneuvos Kristiina Mukala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 029 516 3325, kristiina.mukala@stm.fi

Työ- ja toimintakyky kasvun tekijänä maakunnassa -selvitysraportti

JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

1. Työ- ja toimintakyky ei juurikaan näy riittävästi maakuntien valmistelutyössä. Väestö ikääntyy ja osaavasta työvoimasta tulee olemaan pulaa. Maakunnan onkin varmistettava, että kaikkien työikäisten työpanos on tulevaisuudessa käytössä. Maakunnan tulee huomioida työ- ja toimintakyvyn tukea tarvitsevat työikäiset ja heidän tarvitsemansa palvelukokonaisuudet ja –ketjut palvelustrategiassaan. Maakunnan palvelulupauksessa tulee kuvata, kuinka työikäisten työ- ja toimintakykyyn liittyvät palvelut toteutetaan. Asiakkaalla tulee olla yhtenäinen asiakassuunnitelma, jossa työ- ja toimintakyky on huomioitu.

2. Maakunnan toimintatapoja on kehitettävä niin, että asiakkaiden palvelutarpeet tunnistetaan ajoissa ja arvioinnista sovitaan. Tämä edellyttää kaikkien toimijoiden osaamisen hyödyntämistä, toimivia yhteistyörakenteita ja sovittuja toimintatapoja.

3. Työterveyshuollon työkykyosaaminen tulee saada kokonaisvaltaisesti käyttöön ja kaikkien sote-toimijoiden toiminnan yhteisenä tavoitteena tulee olla työikäisten työkyvyn tukeminen.  

4. Kaikilla toimijoilla tulee olla yhteinen käsitys työ- ja toimintakyvystä ja työ- ja toimintakyvyn yhteinen mittaristo tulee luoda. Yhteisen käsityksen ja mittariston lisäksi tarvitaan yhteiset toimintatavat ja -mallit sekä yhteiskäytössä oleva tietopohja.

5. Palveluintegraatiota tulee vahvistaa maakunta ja kuntatasolla eri toimijoiden (terveydenhuolto, sosiaalihuolto, työterveyshuolto, kasvupalvelut, kuntoutustoimijat, sosiaalivakuutus) kesken.

6. Työ- ja toimintakykyyn liittyvät eri kysymykset tulisi nivoa kiinteästi työikäisille suunniteltavan palvelukokonaisuuden yhteyteen.

7. Maakunnat tarvitsevat valtakunnalliset linjaukset ja mittarit väestön työ- ja toimintakyvyn seurantaan. SOTE tietopohjan kehittämishankkeen indikaattoreita tulisi täydentää työ- ja toimintakykymittareilla sekä lisätä tieto-ikkunaan mahdollisuus tarkastella työikäistä väestöä koskevia indikaattoreita omana ryhmänään. Jotta mittarit palvelevat maakuntia, on mietittävä niiden yhteiskäyttö maakunnissa ajantasaisen tiedon saamiseksi palvelujen suuntaamiseen. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti mittareilla edistetään väestön seurantaa ja tiedolla johtamista. Kehittämistyössä tulisi pyrkiä siihen, että tulevaisuudessa työ- ja toimintakykytietoa kertyisi ryhmätasolla myös Potilastiedon arkistoon tallentuneista sote-ammattilaisten asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tekemistä kirjauksista esimerkiksi osana valtakunnallista Hilmo-tiedonkeruuta.

8. Määrälliset mittarit eivät riitä yhteistyöhön pohjautuvaan työ- ja toimintakyvyn edistämiseen, vaan rinnalle tarvitaan mittareita prosesseille ja niiden toimivuudelle. Tämä mahdollistaa kattavan seurannan ja ohjauksen.

Työ- ja toimintakyky kasvun tekijänä maakunnassa -selvityksen tarkoituksena oli tarkastella työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämistä strategisen ja tiedolla johtamisen, järjestämisen sekä yhteistyön näkökulmasta. Tiedot koottiin kaikista maakunnista loka-joulukuun aikana 2018. Saatua tietoa hyödynnetään maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanossa.

Avainsanat: