Työterveyshuoltoa pitää kehittää sote-muutoksessa ─ ota kantaa Työterveyslaitoksen skenaarioihin
Työterveyslaitoksen tiedote 30/2016, Helsinki 11.5.2016
Työterveyshuolto huolehtii suomalaisten työkyvystä tuottamalla palveluja 1,8 miljoonalle työntekijälle ja yli 50 000 työnantajalle. Työterveyshuolto on tärkeä osa terveydenhuoltoamme ja sen tulee niveltyä myös uuden sote-järjestelmän osaksi. Työterveyslaitos on laatinut kolme skenaariota työterveyshuollon rooleista uudessa sotessa ja kutsuu terveydenhuollon ja työelämän toimijat keskustelemaan eri vaihtoehdoista (#tthsote).
─ Työterveyshuoltoa tulee kehittää rohkeasti sote-uudistuksen osana. Sitä ei pidä jättää erilleen omaksi saarekkeekseen, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
─ Mutta mikä on oikea tapa? Olemme laatineet kolme skenaariota eri vaihtoehdoista ja haluaisimme herättää sote-uudistajat, terveydenhuollon ja työelämän toimijat ottamaan kantaa ja keskustelemaan eri vaihtoehdoista.
Avainkysymyksiä ratkaistavaksi: Mikä on työterveyshuollolle kuuluva rooli uuden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa? Miten työterveyshuolto nivelletään osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta? Miten varmistetaan kaikille työssäkäyville ja työttömille tasavertaiset sairaanhoitopalvelut? Miten työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa voitaisiin kehittää ja laajentaa?
Skenaario 1. Työterveyshuolto työssäkäyvien perusterveydenhuoltona. Sairaanhoidon järjestäminen osana työterveyshuoltoa vahvistuu, yhdenmukaistuu ja muuttuu työnantajille pakolliseksi. Ennaltaehkäisevät palvelut säilyvät nykyisessä laajuudessa. Työterveyshuollon rahoitus tulee osaksi työnantajilta, osaksi maakunnilta ja valtiolta. Työnantajan valinnanvapaus palveluntuottajan suhteen säilyy. Työterveyshuollon henkilöasiakkailla ei ole valinnanvapautta.
Skenaario 2. Työterveyshuolto erikoisalana. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää roolia laajennetaan, sairaanhoito säilyy, mutta rajattuna työhön liittyvien sairauksien hoitoon. Työnantajilla säilyy valinnanvapaus palveluntuottajan suhteen. Työntekijät saavat valinnanvapauden perustason sairaanhoitonsa suhteen maakunnallisen valinnanvapauden piirissä. Työnantajat rahoittavat työterveyshuollon ja maakunta työntekijöiden perustason sairaanhoidon.
Skenaario 3. Työterveyshuolto ennallaan. Työterveyshuollon nykymalli säilyy muun sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuessa. Työntekijät valitsevat sairaanhoitopalvelunsa työterveyshuollon ja maakunnallisen valinnanvapauden piiristä. Osa työterveyshuollon palveluntuottajista ryhtyy tuottamaan myös maakuntien perustason palveluita. Työterveyshuollon rahoitus pysyy erillään muusta terveydenhuollon rahoituksesta. Työterveyshuollon sisäistä kehittämistä jatketaan, samoin niveltämispyrkimyksiä muuhun terveydenhuoltoon. Oleellisesti työterveyshuolto kuitenkin säilyy muusta terveydenhuollosta erillisenä osa-alueena.
Työterveyslaitos kannattaa Skenaariota 2
Työterveyslaitoksen mielestä työterveyshuoltoa pitää kehittää osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ”Skenaarion 2 Työterveyshuolto erikoisalana” mukaisesti. Työterveyshuoltoa on uudistettava tavalla, joka perustuu työterveyshuollon yhteiskunnalliseen merkitykseen ja ainutlaatuiseen osaamiseen.
Työterveyshuolto on työpaikan kumppani, joka tuntee työn. Se pitää huolta Suomen tärkeimmän pääoman eli ihmisten työ- ja toimintakyvystä. Panostus työkykyyn on investointi tuottavuuteen. Terveydenhuollon kokonaisuudessa työterveyshuollon roolia työkyvyttömyyden ehkäisijänä tulee vahvistaa ja sairaanhoitoa voidaan asteittain vähentää.
─ Työterveyshuolto voi vaikuttaa myös terveyserojen kaventamiseen kohdentamalla palvelujaan riskiryhmille, joiden työkyky on erityisesti uhattuna. Terveyserojen kaventaminen on yksi sote-uudistuksen tavoitteista, muistuttaa tutkimus- ja palvelukeskusjohtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.
Tiedonkulku haasteena
Haasteena kaikissa skenaarioissa on tiedonkulun varmistaminen työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutustoimijoiden välillä. Ihmisen työkykyasia saattaa jäädä sivurooliin, jollei toimijoilla ole riittävästi tietoa ja yhteistä näkemystä tukea tarvitsevan työkyvystä.
─ Mikäli tietoa toimijoiden välillä tällä hetkellä siirtyy, tapahtuu se yleensä potilaan mukana joko paperilla tai suullisesti. Tietojärjestelmiä hyödyntämällä ja yhteistyöstä sopimalla voitaisiin työkykyä tukevia toimia tehostaa huomattavasti, sanoo Mäkitalo.
Mikä skenaarioista olisi Sinusta paras suomalaisten kannalta?
Osallistu keskusteluun Twitterissä tunnisteella #tthsote ja käy äänestämässä mieleistäsi skenaariovaihtoehtoa täällä.
Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa perustason palvelujen saatavuutta kaikille, kaventaa terveyseroja, parantaa asiakkaan asemaa valinnanvapautta lisäämällä sekä yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta ja leikata terveydenhuollon kustannusten kasvupaineita.
Kolme skenaariota - valitse suosikkiskenaariosi täällä.
Kolme skenaariota työterveyshuollon roolista uudessa sote-järjestelmässä, pitkä versio.
Työterveyslaitoksen kannanotto työterveyshuollon roolista uudessa sote-järjestelmässä (pdf)
(ks. www.ttl.fi >> Työterveyslaitos >> Kannanottomme)
Lisätiedot: tutkimus- ja palvelukeskusjohtaja Jorma Mäkitalo, Työterveyslaitos, puh. 040 5156131, jorma.makitalo@ttl.fi @JormaMakitalo
Twitter #tthsote @tyoterveys
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestintäassistentti
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.
Avainsanat: