Yrittäjänaisen yritys kasvaa monin tavoin
Tiedote 13/2019, 8.3.2019
Mitä tarkoittaa yrityksen kasvu? Pelkän liikevaihdon tai henkilöstömäärän mittareilla kasvu ei välttämättä tule näkyväksi. Uudessa Yrittäjänaisen kasvukirjassa yrityksen kasvupohjaa luodaan muun muassa digitaalisuuden hyödyntämisen, palvelujen uudistamisen, yrittäjän verkostoitumisen, oman osaamisen ja voimaantumisen kautta.
Työterveyslaitos on tänään kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2019 julkaissut yhdessä Metropolia amk:n kanssa uuden Yrittäjänaisen kasvukirjan.
– Kirja tuo apua ja inspiraatiota niin uuden yrityksen suunnitteluun kuin vanhan uudistamiseen tai omaan yrittäjyyteen tutustumiseen – yrittäjän jaksamista ja hyvinvointia unohtamatta, kertoo kirjan tuottamiseen osallistunut tutkija Sara Lindström Työterveyslaitoksesta.
Kirjassa kasvua kuvataan erilaisten viljelyyn liittyvien vertauskuvien kautta: ensin muokataan maaperä, valitaan siemenet ja istutetaan, sitten lannoitetaan, kastellaan ja tarvittaessa kitketään. Lopuksi on sadonkorjuun ja mahdollisesti viljelyalan kasvattamisen vuoro. Lindströmin mukaan vertauksella on haluttu korostaa sitä, miten monimuotoista kasvu on.
– Kasvusta puhutaan usein liian kapeasti keskittyen liikevaihdon tai henkilöstömäärän kasvamiseen. Tällöin muut kasvun askeleet kuten verkostomainen uuden luominen, oman osaamisen jalostaminen ja esimerkiksi uuden palvelun itäminen jäävät huomiotta.
Suomessa on noin 315 000 yrittäjää, joista naisia on noin kolmannes (Tilastokeskus 2018). Miksi kasvukirja on tehty nimenomaan naisille?
– Vaikka meillä on useita huikeita ja inspiroivia yrittäjänaisia, niin naisten ja miesten yrittäjyydessä on rakenteellisia eroja, jotka puhuvat naisten yrittämisen buustaamisen puolesta. Esimerkiksi naisten yrittäjätulot jäävät matalammaksi kuin miesten, ja naiset yrittävät useammin yksin kuin miehet.
Kasvukirja sisältää runsaasti tehtäviä
Yrittäjänaisen kasvukirja haastaa visioimaan, mutta hyvin käytännönläheisesti. Kirja sisältääkin runsaasti tehtäviä: tavoitekartta, tulevaisuuskirje, ajanhallinnan vesimeloni, hyvinvointibingo, erilaisia ideointimenetelmiä ja niin edelleen.
– Yrittäjyyteen ylipäätään liittyy vahvasti kokeilu ja oppiminen, joten neuvoja ei voi antaa kaavamaisesti tai pelkästään teorian kautta. On tärkeää auttaa yrittäjiä ideoimaan ja oivaltamaan itse, Lindström pohtii.
Tehtäviä on tehty ja jalostettu Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -ESR-hankkeen lukuisissa työpajoissa, koulutuksissa ja vertaisryhmissä yhdessä yrittäjänaisten kanssa.
– Etenkin tehtävä, joka ohjaa vaihtamaan näkökulmia omia ideoita arvioitaessa – Kasvattajan kuusi hattua – ja oman osaamisen tunnistamisen harjoitukset ovat olleet osallistujien mielestä hyödyllisiä. Tehtävät paitsi vahvistavat omaa yrittäjäidentiteettiä, niin myös ohjaavat voimavaralähtöiseen työskentelyyn eli omista vahvuuksista ponnistamiseen.
Yrittäjänaiset mukana tekemässä
– Kasvukirjan toteutus on ollut mittava yhteisponnistus, jossa uusmaalaiset yrittäjänaiset ovat vahvasti olleet mukana kehittämässä sisältöä, tutkija Sara Lindström summaa.
Itse kirjassa kuullaan myös seitsemän naisen kokemuksia oman polun varrelta yrittäjyyden eri näkökulmista.
– Jos ei tunne omia vahvuuksiaan ja arvosta itseään, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen usein ontuu. Hyvin voiminen on kuitenkin välttämätöntä, jos yrityksensä haluaa pitää toiminnassa, pohtii yrittäjä Kaisa Nousiainen Yrittäjänaisen kasvukirjassa.
Vaikka kasvukirja on tehty yrittäjänaisille, siitä hyötyvät myös muut yrittäjät, oppilaitokset ja yrittäjiä tukevat tahot.
Lisätietoa julkaisusta
Yrittäjänaisen kasvukirja on Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -ESR-hankkeen (2017–2019) loppujulkaisu, jota ovat olleet tuottamassa Metropolia amk:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat. Kasvukirjassa on hyödynnetty Oona-hankkeen koulutusten, työpajojen ja vertaisryhmien tuomaa osaamista ja kokemuksia.
Oona-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke. Hankkeen rahoittavana viranomaisena on Hämeen ELY-keskus.
Linkki Yrittäjänaisen kasvukirjan maksuttomaan pdf-julkaisuun löytyy Oona-hankkeen sivuilta.
Lisätiedot
tutkija Sara Lindström, Työterveyslaitos, puh. 043 824 4521, sara.lindstrom[at]ttl.fi, twitter @va5ara
tutkija Tiina Taipale, Työterveyslaitos, puh. 046 921 3445, tiina.taipale[at]ttl.fi, twitter @tiina_taipale
yrittäjä Kaisa Nousiainen, Tassaus, puh. 044 231 0244, tassaus[at]tassaus.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 550. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
