Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kristiina Kulha

    Viestinnän erityisasiantuntija


    PL 40 00032 Työterveyslaitos Käyntiosoite: Topeliuksenkatu 41 b, Helsinki
    030 474 2551
    040 548 6914
    http://www.ttl.fi
  • Tiina Kaksonen

    Erityisasiantuntija, viestintä


    90032 Työterveyslaitos Käyntiosoite: Kastellin tutkimuskeskus, Aapistie 1 90220 Oulu
    050 3643158
  • Lainaukset

    Työskentely kuumissa oloissa on erityisen haastavaa henkilöillä, jotka kärsivät esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeista
    Erikoistutkija Sirkka Rissanen, Työterveyslaitos
    Suomessa ja muissa Pohjoismaissa – Tanskaa lukuun ottamatta – ei näytä tapahtuneen samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista korkean ja matalan osaamisen ammatteihin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tähän lienevät vaikuttaneet pohjoismaiset koulutus- ja työmarkkinajärjestelmät.
    Tuomo Alaoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Koska vain osa osallistujista hyötyi kuntoutuksesta, tarvitaan lisää tietoa siitä, mikä vaikuttaa kuntoutuksen soveltuvuuteen erilaisissa tilanteissa. Tutkimuksen perusteella on selvää, että pitkittyneitä ja hankalia oireita kokevat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jolle auttavat samat ratkaisut.
    psykologi Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos
    Vaikuttaa siltä, että kun jo noin 10 vuotta sitten julkaistiin pitoisuustasoja ja asetettiin viitearvoja teollisille mineraalikuiduille, niin tietoisuus mineraalikuitujen lähteistä ja niiden vaikutuksista sisäilman laatuun on lisääntynyt. Mittauksien seurauksena on todennäköisesti ryhdytty myös toimenpiteisiin aiempaa useammin.
    johtava asiantuntija Tapani Tuomi, Työterveyslaitos
    Näillä muutoksilla voi olla vaikutuksia koko alan houkuttelevuuteen. Esimerkiksi Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen aineiston perusteella henkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävilleen on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä.
    Professori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos
    Mitä kuuluu? -palvelun hankkineilla ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen osallistuvilla organisaatioilla on käytössään työkalu, jonka avulla he saavat tutkittua tietoa työkykyyn ja terveyteen omassa organisaatiossaan vaikuttavista pulmista. Osallistuvat organisaatiot ovat tarttuneet hyvinvointihaasteisiin hyvin. He ovat tehneet tavoitteellista kehittämistä ja jakaneet myös hyviä toimintatapoja yhteisesti.
    Johtava asiantuntija, dosentti Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Sote-alan työhyvinvointiongelmien ratkaisemiseen on tartuttava yhdessä.
    Pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
    Mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla, eikä tässä luvussa vielä edes ole mukana työpaikoille piiloon jäävä menetys, joka ilmenee esimerkiksi lyhyinä, alle yhdeksän päivän mittaisina poissaoloina, heikentyneenä työkykynä, matalana työtehona, huonona työilmapiirinä ja osaamisen rapistumisena.
    pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos
    Hyvinvoinnin edistäminen työssä on sekä epäkohtiin puuttumista että potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä.
    tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos
    Työpaikalle työn imua tuntevat työntekijät tarkoittavat lisää tuottavuutta, vähemmän työtapaturmia, innovatiivisuutta, proaktiivisuutta, sitoutumista ja lojaalisuutta sekä aktiivista sopeutumista muutoksiin ja myönteisiä muutosodotuksia.
    tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos
    Mielenterveyttä tukee johtaminen, jossa palkitaan suhteessa ponnisteluun, tuetaan työn hallinnan tunnetta ja kohdellaan työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
    erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos
    Sote-alalle räätälöity Mitä kuuluu -palvelu on esimerkki laadukkaasta, tutkimusperusteisesta työhyvinvointikyselystä ja palauteportaalista. Kysely kartoittaa erityisesti työn psykososiaalista kuormitusta. Palauteportaali auttaa työyksikköä tunnistamaan tärkeimmät kehittämisen kohteet ja räätälöimään toimintaa.
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Olemme määrätietoisesti kehittäneet työterveyshuollon prosesseja Terveystalon laatujärjestelmän mukaisesti. Meillä työskentelee erittäin päteviä ammattilaisia ja koulutamme jatkuvasti uusia osaajia esimerkiksi työterveyshoitajien trainee-ohjelman kautta. Asiakastyytyväisyys on erinomaisella mallilla ja pyrimme parantamaan sitä edelleen muun muassa asiakaspalautteen avulla. Meillä on edistykselliset digi- ja etäpalvelut, jotka tukevat johtamista datan avulla ja tekevät asioinnista nopeaa ja joustavaa. Panostamme myös entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten fysioterapiaan ja mielen hyvinvoinnin palveluihin.
    Henri Mäenalanen, aluejohtaja, Terveystalo Tampere
    Nyt toteutetun katsauksen aineistona hyödynnettiin ensimmäistä kertaa dokumentteihin perustuvaa palveluprosessien itsearviointia.
    Ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
    Mittarin valinta olikin yksi tämän hankkeen kompastuskivistä. Mittarin ja tavoitteen pitäisi olla samansuuntaisia. Myös organisaatioiden lähtötilanteeseen pitäisi tutustua kunnolla.
    Irmeli Pehkonen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Kun työllisyysastetta pusketaan ylös, lähtevät työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot kasvuun, ellei osaamisen ja työkyvyn tuki ole kunnossa
    Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula
    Osaamisen ennakointi ja johtaminen työntekijöitä osallistavalla tavalla on iso haaste sekä työpaikkojen henkilöstöjohdolle että työmarkkinakentälle.
    Johtava tutkija Eveliina Saari, Työterveyslaitos
    Yrityksillä ei ole varaa jättää osatyökykyisten osaamista ja työpanosta käyttämättä
    Johtaja, ylilääkäri Eva Helaskoski, Työterveyslaitos
    Alustoja kannattaa käyttää määrätietoisesti myös keinoina edistää pääsyä työmarkkinoille, parantaa työelämän laatua ja lisätä organisaatioiden ja verkostojen kykyä innovointiin ja vaativaan ongelmanratkaisuun
    Johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
    Työterveysneuvottelut sujuvat pääosin hyvin. Yhteisissä neuvotteluissa työntekijän työhön paluu suunnitellaan asteittain niin, että se tukee hänen työhön osallistumistaan. Tässä vaiheessa työntekijä saa toimeentulonsa yleensä osasairauspäivärahasta.
    vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos
    Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme myös, että työssä ja organisaatiossa olevat voimavarat kuten kehittävä, monipuolinen työ, riittävä itsenäisyys, palaute, hyvä johtaminen ja työpaikan ilmapiiri ovat olennaisimpia työn imun synnyttäjiä, Tässä tutkimuksessa selvitimme niiden sijaan erilaisten taustatekijöiden kuten iän, ammatin, sukupuolen ja työsuhteen laadun merkitystä työn imun kokemukseen eli mitkä taustatekijät vaikuttavat työn imun syntymiseen eniten.
    Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Perinteisesti organisaatiot reagoivat työhyvinvoinnin kannalta olemassa oleviin epäkohtiin, kun tavoitteena pitäisi yhtä lailla olla proaktiivisuus henkilöstön työn imun edistämiseksi ja sitä kautta paremman työtoiminnan varmistamiseksi.   
    Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos  
    Vaikuttaa siltä, että työsuojelun toimintakenttä työpaikalla on laaja ja moniulotteinen, mutta työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut ovat vihkiytyneitä tehtäväänsä ja valmiita kehittämään osaamistaan tarpeen mukaan.
    erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos
    Avovastauksissa tuli hyvin esille, että työsuojelutoimijoilla on paljon tehtävää. Harva pystyy käyttämään riittävästi aikaa tehtävän kunnolliseen hoitamiseen ja panostamaan osaamisen kehittämiseen. Myös työsuojelutiedon ja -osaamiseen siirtymiseen työsuojelutehtävissä aloittaville olisi syytä työpaikoilla panostaa.
    asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
    Tuloksemme viittaavat siihen, että vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaupunkien keski-ikäisillä sote-työntekijöillä. Suurissa sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä kuin kaupunkien pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä. Näin sairaaloissa voidaan ehkäistä vuorotyön haittoja.
    tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos
    Nykyisellään toksisuustestien käyttäminen ei ole järkevää eikä suositeltavaa sisäilman haitallisuuden arviointiin.
    toksikologi, dosentti Kati Huttunen, Itä-Suomen yliopisto
    On tärkeää tiedostaa, ettei ole olemassa yhtä sisäilmasairautta tai -oiretta, jota edes teoriassa voitaisiin mallintaa yhdellä testillä.
    lääkäri, johtava asiantuntija Tiina Santonen, Työterveyslaitos
    Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäävät työhyvinvointia, mikä on hyvä muistaa, kun sote-kuvioihin palataan vaalien jälkeen. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu myös asiakaspalveluun ja koko organisaation toimintaan.
    johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
    Tutkimuksessamme havaitsimme, että ryhmävalmennuksesta oli eniten hyötyä niille, joiden työkyky oli heikoin. He saivat tukea ja valmiuksia paremmin pärjääviltä, jotka toimivat ikään kuin roolimalleina.
    ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitos
    Parasta tässä mallissa on, että ihmiset voivat havahtua osaamisensa päivittämiseen ennen kuin ovat kriisissä. Silloin heillä on voimia tehdä asialle jotain, toisin kuin työttömyyden ollessa jo päällä.
    lehtori Niina Jallinoja, Haaga Helia AMK
    Spirometria on kuulunut aiemmin terveystarkastuksiin. Näyttö spirometrian hyödyllisyydestä terveystarkastuksissa on kuitenkin vähäinen, minkä vuoksi spirometriaa suositellaan vain osalle altistuneista.
    keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström, Työterveyslaitos
    Uusien ohjeiden avulla pyritään parantamaan ammattiastman ja -nuhan tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Keskittämällä spirometriatutkimukset oireisille tai astmaa sairastaville työntekijöille halutaan samalla parantaa tutkimusten laatua ja tulkintaa.
    Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström, Työterveyslaitos
    Uuden Työelämätieto-palvelun ytimessä on data, sen interaktiivinen visualisointi ja asiantuntijoiden tulkinnat
    tuotepäällikkö Riku Louhimo, Työterveyslaitos
    Onkin erittäin tärkeää tunnistaa koko altistumisketju työpaikalta pesulaan pyykin lajittelemiseksi mahdollisesti asbestikuituja sisältäviin ja puhtaisiin siviilivaatteisiin. Näin vältytään riskiltä, että asbesti tarttuisi myös ”puhtaisiin” vaatteisiin.
    Juha Laitinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
    Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty.
    Päivi Husman, johtaja, Työterveyslaitos
    Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty.
    Päivi Husman, johtaja, Työterveyslaitos
    Moni maakunta nosti esiin, että työikäisille tulisi rakentaa oma palvelukokonaisuus, jolla on muihin elinkaaren vaiheisiin liittyvistä palvelukokonaisuuksista erilliset tavoitteet ja mittarit.
    kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
    Maakunnissa pidetään tärkeänä, että luodaan yhteistyörakenteita eri työ- ja toimintakykyasioiden parissa työskentelevien toimijoiden välille. Terveydenhuollon toimijoiden lisäksi yhteistyöhön tarvitaan esimerkiksi kasvupalveluja ja sosiaalihuoltoa.
    kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
    Tarkistuslista on ensimmäinen laatuaan, vastaavaa työkalua ei ole aikaisemmin ollut. Muille aloille tehdyt työympäristön havainnointityökalut eivät sellaisenaan sovellu kosteusvauriorakennuksia tutkivien työn arviointiin. Tutkittua tietoa kosteusvaurioselvityksiä tekevien työoloista ja hyvinvoinnista on erittäin vähän, vaikka heidän lukumääränsä on viime vuosina kasvanut.
    vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen, Työterveyslaitos
    Istumisen tauottaminen tehosti työntekijöiden kokemaa työstä palautumista, lisäsi heidän tarmokkuuttaan, vähensi tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuutta ja kipuoireita sekä koettua väsymystä ja muistamattomuutta.
    Anne Punakallio, tutkija, Työterveyslaitos
    Todellisuudessa muutos on todennäköisesti vähemmän dramaattinen. Suomessa on kansainvälisesti verraten vähemmän sentyyppisiä töitä, jotka on helppo automatisoida,
    Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Meidän on nähtävä työn murros mahdollisuutena tehdä hyvinvointivaltiosta parempi. Suotuisat työelämän olosuhteet luomalla houkuttelemme tuottavan työn hakeutumaan hyvinvoiviin yhteiskuntiin kuten Suomeen.
    Antti Koivula, pääjohtaja, Työteveyslaitos
    Työtä tulisi kehittää tavalla, jossa hyödynnetään optimaalisella tavalla ihmisen ja kehittyvien koneiden parhaat ominaisuudet. Koneen osalta näitä ovat väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho, ihmisen osalta taas luovuus ja sosiaalinen älykkyys.
    Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Tulevan eduskunnan ja hallituksen pitäisikin edelleen kannustaa työpaikkoja perhemyönteisyyden lisäämiseen ja konkreettisin toimiin ryhtymiseen. Keinot ovat jo olemassa, ne pitää vain ottaa käyttöön. Olemme tuottaneet maksuttoman koulutusmateriaalin, jota kaikki työpaikat voivat hyödyntää omia perhemyönteisiä toimintatapoja kehittäessään.
    Salla Toppinen-Tanner, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Mahdollisuudet hyödyntää esimerkiksi työaikajoustoja kuitenkin vaihtelevat muun muassa toimialan ja ammattiaseman mukaan. Oleellista on tunnistaa ne työt, työaikamuodot ja elämäntilanteet, joissa perheystävälliset käytännöt ovat erityisen tärkeitä.
    Salla Toppinen-Tanner, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Kannatamme julkisella tutkimusrahoituksella tuotettujen julkaisujen avoimuutta, koska se edistää tutkimustiedon leviämistä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. FinELib-konsortion neuvottelut kansainvälisten tiedekustantajien kanssa ovat tässä keskeisessä asemassa.
    Antti Koivula, Tulanetin puheenjohtaja, Työterveyslaitoksen pääjohtaja
    Tavoitteemme on, että kahdella kolmesta Suomen työpaikoista on vuonna 2025 suunnitelma, miten työpaikalla yhteistoimin edistetään terveyttä
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Terveyden edistämisen lähtökohtana työpai­koilla ovat ammatin vaatimukset ja vaikutukset, jolloin itsestä huolehtiminen on osa ammattitaitoa
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Työpaikkoja on mahdollista hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ennaltaehkäisevällä työllä työkyvyn edistämisessä voidaan saavuttaa myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä verrattuna tilanteeseen, jossa hoidetaan ja ehkäistään sairauksia.
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Terveyden edistämisen suosituksilla on laaja yhteiskunnallinen tuki ja useat työelämävaikuttajat ja yhteistyötahot ovat sitoutuneet niiden levittämiseen ja asian puolesta puhumiseen.
    erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitos