Finland

Jaa

Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Veronmaksajat laski: Palkkaverojen progressio kiristyy, ostovoima lähellä nollaa

Palkkasovun ja hallitusohjelman verolinjaukset merkitsevät ansiotulojen verotuksen pysymistä vuonna 2016 käytännössä lähellä vuoden 2015 tasoa. Esimerkiksi keskituloisen 3200 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee 0,2 prosenttiyksikköä 30,9 prosentista 30,7 prosenttiin. Palkkaverotuksen progressio kiristyy vuonna 2016. Keskimääräistä alempaa 2000 euron palkkaa saavan verotus kevenee 0,5 prosenttiyksikköä. Hyvää 7000 euron kuukausipalkkaa ansaitsevan verotus puolestaan kiristyy 0,2 prosenttiyksikköä. Nettopalkan ostovoima pysyy vuonna 2016 lähellä vuoden 2015 tasoa.

Veronmaksajien vuosikokous: Uusi suunta talous- ja veropolitiikkaan

Veronmaksajain Keskusliiton vuosikokous vaatii hallitusneuvottelijoilta talous- ja veropolitiikan suunnan määrätietoista uudistamista, jotta Suomi saadaan sitkeän taantuman jälkeen palautettua takaisin kasvun tielle. Tämä edellyttää kolmea tärkeää suunnanmuutosta: ”Ensimmäiseksi verotuksen tason yleinen kiristäminen on lopetettava ja veroaste on asteittain taitettava laskuun. Kokonaisveroaste nousi päättyneellä vaalikaudella tuntuvasti. Kotimainen kysyntä heikkeni ja kansantalous supistui. Julkista taloutta ei onnistuttu massiivisista veronkiristyksistä huolimatta tasapainottamaan. Tämä

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014: Suomessa jyrkkä progressio

Suomessa keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan vertailumaiden keskiarvon 2,2 prosenttiyksiköllä. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen veroprosentti on peräti 6,8 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 41 200 euron palkasta menee Suomessa veroja 2 800 euroa enemmän kuin Ruotsissa. Tämä käy ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Matalalla palkkatasolla verotus on Suomessa

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013: Suomessa työn verotus kireää

Suomessa keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan maiden keskiarvon 1,5 prosenttiyksiköllä. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen veroprosentti on 5,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 40 700 euron palkasta menee Suomessa veroja yli 2 000 euroa enemmän kuin Ruotsissa.Tämä käy ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen ovat laatineet Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Minna Punakallio.Matalalla palkkatasolla verotus on

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Miten palkansaaja verotetaan Suomessa vuonna 2013 verrattuna esimerkiksi muihin euromaihin tai Ruotsiin? Hallituksen sopeutustoimet kiristivät työn verotusta Suomessa tänä vuonna. Vaikuttiko tämä Suomen asemaan vertailussa? Oliko Suomi poikkeus, vai vaikuttiko Euroopan velkakriisi palkkaverotukseen muissa maissa? Mitä vertailumaiden verotuksessa on tapahtunut vuonna 2013?Veronmaksajain Keskusliitto julkaisee Kansainvälisen palkkaverovertailun vuodelta 2013 12.12.2013 klo 9.00.Kansainvälisessä palkkaverovertailussa käsitellään palkkatuloon kohdistuvaa tuloverotusta, lisätulon

Kunnallisveron kiristyminen syventää pudotusta: Palkansaajan ostovoima alenee 1,6 prosenttia 2014–2015

Kuntien tuoreet veroratkaisut syventävät ostovoiman pudotusta ensi vuonna. Keskituloisen palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia vuonna 2014 ja 0,5 prosenttia vuonna 2015. Yhteensä ostovoima alenee 1,6 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Palkansaajan verotus kiristyy. Esimerkiksi keskituloisen 3180 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousee tämän vuoden 30,4 prosentista 31,0 prosenttiin vuonna 2014 ja 31,1 prosenttiin vuonna 2015. Mikäli kunnat jatkavat kunnallisveron korotuksia myös vuonna 2015, ostovoima uhkaa alentua ja verotus kiristyä vielä laskettuakin enemmän. Tämä käy

Veronmaksajien Lehtinen: Tupo vakauttaa taloutta, ostovoima hiipuu hieman

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää syntyneen työmarkkinaratkaisun ja hallituksen vastaantulon tuottamaa ostovoiman ja verotuksen näkymää melko ankeana, mutta korostaa että mihinkään ylenmääräiseen pessimismiin ei ole syytä. -  Yksittäisen palkansaajan ostovoima pikemminkin laskee hieman kuin paranee lähivuodet. -  Toisaalta koko kansantalouden tasolla maltillisten palkkaratkaisujen myötä kohenevat työllisyysnäkymät tukevat omalta osaltaan kaikkien palkansaajien yhteenlaskettua ostovoimaa. -  Vaikka elämme lähivuodet taloudellisesti melko laihoja aikoja,

Veronmaksajat laski: Palkansaajan ostovoima alenee 0,6 prosenttia, verotus kiristyy hieman

Hallituksen verovastaantulo ja työmarkkinajärjestöjen sopimus pitävät ansiotulojen verotuksen ensi vuonna lähes ennallaan. Esimerkiksi keskituloisen 3176 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousee 30,4 prosentista 30,6 prosenttiin. Työmarkkinaratkaisu ja hallituksen verovastaantulo merkitsevät nettopalkan ostovoiman lievää alenemista vuonna 2014. Keskituloisen palkansaajan ostovoima alenee 0,6 prosenttia. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on hallituksen tuoreen verolinjauksen ja aiemman budjettiriihen mitoituksen lisäksi huomioitu myös odotetut työeläkemaksujen ja muiden

Veronmaksajien Lehtinen: palkkaveroa alas, osinkoveron korjaus järkevä, kuntatalkoisiin vauhtia

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen vaatii hallitusta purkamaan ansiotulojen verotusta budjettiriihen jäljiltä yhä ensi vuonna uhkaavan kiristymisen. Palkansaajien ostovoimanäkymä on ankea, jos hallitus ei muuta palkkaverotusta koskevia ratkaisujaan. -  On myönteistä, että hallitus ilmoittaa olevansa valmis omalta osaltaan tekemään mahdollista työmarkkinaratkaisua tukevia uusia päätöksiä. -  Seuraavaksi hallituksen pitää muuttaa kauniit sanat myös teoiksi ja purkaa ansiotulojen verotusta ensi vuonna uhkaava kiristyminen. -  Veromaltin ja palkkamaltin

Veronmaksajien Lehtinen kehysriihestä: Yhteisöveroalennus merkittävä avaus, palkkojen ostovoima uhkaa laskea

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihessä päättämää yhteisöveron keventämistä merkittävänä uutena avauksena, sillä yhteisöverokannan mittavaa alennusta ei kompensoida täysimääräisesti muita veroja kiristämällä. -  Hallitus ottaa yhteisöveroalennuksessa veropoliittista etunojaa ja irtautuu rohkeasti staattisesta nollasummapelistä, jossa kevennykset aina katetaan kiristyksillä. -  On hyvä, että hallitus ottaa positiivista riskiä verotuottojen suhteen ja uskaltaa luottaa yhteisöveron alentamisen dynaamisiin vaikutuksiin, jotka osaltaan

Veronmaksajien Lehtinen budjettiriihestä: Palkkaverojen nollalinja kohtuullinen - kevennyksiä tarvitaan palkkamaltin tueksi

Työn verotusta ensi vuonna uhannut kiristyminen torjutaan budjettiriihen ratkaisuilla käytännössä kokonaan. Esimerkiksi keskituloisen 3 012 euroa ansaitsevan veroprosentti muuttuisi tämän vuoden 29,5 prosentista vain prosenttiyksikön kymmenyksen 29,6 prosenttiin. Tässä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmassa on hallituksen budjettiriihen mitoituksen lisäksi huomioitu myös odotetut sosiaalivakuutusmaksujen korotukset sekä arvioidun ansiokehityksen vaikutukset veroihin. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen budjettiriihen talous- ja verolinjauksia

Veronmaksajat laski VM:n budjettiehdotuksen vaikutukset: Palkkaverotus pysyy lähes ennallaan 2012

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinja merkitsisi toteutuessaan sitä, että suomalaisten palkansaajien verotus pysyy vuonna 2012 lähes ennallaan. Esimerkiksi keskituloisen 3012 euroa ansaitsevan veroprosentti muuttuisi tämän vuoden 29,5 prosentista vain prosenttiyksikön kymmenyksen 29,6 prosenttiin. Tässä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmassa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mitoituksen lisäksi huomioitu myös odotetut sosiaalivakuutusmaksujen korotukset sekä ennakoidun ansiokehityksen vaikutukset veroihin. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu

Budjetti pitää palkansaajan verotuksen ja ostovoiman ennallaan

Hallituksen talousarvioesitys pitää palkansaajan tuloverotuksen ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Esimerkiksi keskipalkkaisen 2 935 euroa kuukaudessa ansaitsevan veroprosentti on nousemassa kahden prosenttiyksikön kymmenyksen verran 29,5 prosentista 29,7 prosenttiin. Tuloveroratkaisut ja välillisten verojen kiristysten ruokkima inflaation kiihtyminen merkitsevät palkansaajan ostovoiman kasvun pysähtymistä. Tämä katkaisee 2000-luvulla vallinneen positiivisen ostovoimakehityksen. Vielä viime vuonna keskituloisen palkansaajan ostovoima kasvoi 5,3 prosenttia, mutta tänä vuonna

Veronmaksajat laski budjettiriihen veropäätösten vaikutukset: Palkkaverotus ja ostovoima nollille

Hallituksen budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät sitä, että suomalaisten palkansaajien verotus pysyy vuonna 2011 suunnilleen ennallaan. Esimerkiksi keskituloisen 2 933 euroa ansaitsevan veroprosentti on nousemassa 29,5 prosentista 29,8 prosenttiin. Palkansaajan käteen jäävien nettotulojen ostovoiman muutos on painumassa nollaan ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Tähän vaikuttaa tuloverotuksen ohella inflaation kiihtyminen, jota ruokkivat osaltaan budjettiriihessä päätetyt välillisten verojen kiristykset. Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on budjettiriihen veroratkaisujen lisäksi

Palkansaajan tuloverotus pysyy lähes ennallaan 2010

Palkansaajien tuloverotus pysyy vuonna 2010 suurin piirtein kuluvan vuoden tasolla. Keskipalkkaisen, 2 947 euroa kuussa ansaitsevan tuloveroaste nousee ensi vuonna 0,3 prosenttiyksikköä 29,3 prosentista 29,6 prosenttiin. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu arvioidun ansiokehityksen vaikutukset veroihin, keskimääräisen kunnallisveron nousu sekä sosiaalivakuutusmaksujen muutokset. Vuonna 2010 ansiot kasvavat keskimäärin kolme prosenttia. Sosiaalivakuutusmaksut nousevat alle 53-vuotiailla palkansaajilla yhteensä 0,82 prosenttiyksikköä. Myös

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2009: Kireä progressio Suomen erityispiirre

Yli keskituloisten tuloverotus on Suomessa vertailumaita kireämpää, ja ero kasvaa tulojen noustessa. Suurimmalla tutkitulla tulotasolla verotus on Suomessa 4,8 prosenttiyksikköä kireämpää kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Keskituloisten tuloverotus on puolestaan nyt lähellä eurooppalaista keskitasoa, ja pienissä tuloissa päästään jopa jonkin verran keskitason alapuolelle. Tämä käy ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2009 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 maassa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio. Palkan

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Twitter