Infra-alalle tarvitaan radikaaleja muutoksia

Laadukas, toimiva ja tarpeita vastaava infrastruktuuri on VTT:n ja TAMK:n mukaan mahdollinen myös tulevaisuudessa vain yhteistyöllä, kohdentamalla resurssit viisaasti sekä valjastamalla teknologia infranpidon ja -rakentamisen tuottavuusharppaukseen. Toimintaympäristön murros, yritysten tarpeissa ja ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset sekä tilaajien rajalliset rahoitusmahdollisuudet edellyttävät infra-alan kaikkien osapuolten yhteistyötä ja perusteellisia muutoksia.

Parhaat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut infrarakentamiseen löytyvät yhteistyöllä. Allianssimalli on vaihtoehto muiden joukossa, perinteiset mallit, kuten kokonaisurakka, sopivat edelleen moniin hankkeisiin. Tärkeintä on saada kustannuksia lisäävät, mutta arvoa tuottamattomat erät pois tilaajatoimintojen, hankintojen ja tuotannon yhteisellä kehittämisellä.

Tuottavuutta teknologiaharppauksella

Mallintamisen täysimääräinen käyttöönotto mahdollistaa tuottavuusharppauksen infran ylläpidossa ja infrarakentamisessa. Mallintaminen on ulotettava hankkeen koko elinkaareen: maastomalli ja olemassa olevien rakenteiden malli, uuden tai korjattavan rakenteen tuotemalli, koneohjausmalli, toteumamalli ja ylläpidon malli.

Mallintamisen lisäksi infrarakentamisessa kannattaa ottaa harkitusti käyttöön uutta teknologiaa. Esimerkiksi erilaiset robotiikan ja tietotekniikan sovellukset lisäävät alan tuottavuutta. Avoimeen dataan perustuvat sovellukset ovat keino nopeuttaa hankeprosessia ja mahdollisuus uusille liiketoiminnoille. Alan ammattilaisten koulutusta olisi täydennettävä siten, että tarjolla olevista uusista teknologioista otetaan kaikki irti.

Luvitus edistämään ekotehokkuutta

Toimintaympäristö tulee virittää sekä uusiutuvien energioiden käyttöä että materiaalien kierrätystä kannustavaksi lainsäädäntöä kehittämällä ja sovittamalla luvituksen ja rakennushankkeiden kellotaajuudet toisiinsa. Maa-aineshuollossa parhaat materiaalit on säästettävä vaativiin kohteisiin, kevyemmälle kuormitukselle joutuvissa rakenteissa riittävät myös heikommat maa-ainekset.

Infra-alan haasteita TAMK:n ja VTT:n kanssa kartoittivat Tekes, Liikennevirasto, toimialajärjestöt ja joukko yrityksiä. Kolmivuotisessa Infrarakentaminen muutoksessa -hanke tuotti työkaluja myös infra-alan organisaatioiden ja yritysten operatiiviseen ja strategiseen suunnitteluun.

Lisätietoja:

www.vtt.fi/sites/infra2030

VTT, erikoistutkija Terttu Vainio, tekniikan lisensiaatti
puh. 040 508 0983, terttu.vainio@vtt.fi

Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK, projektipäällikkö Eero Nippala, DI
puh. 040 546 0174, eero.nippala@tamk.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat: