Finland

Jaa

Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Mediakutsu 17.11: Infran Digiloikka

Miten Suomi saadaan digimuutoksen aallonharjalle ja kuinka muutos auttaa luomaan fiksuja ja toimivia yhdyskuntia? VTT toivottaa median edustajat mukaan Infran Digiloikka -seminaariin kuulemaan digitalisaation vaikutuksista infra-, liikenne- ja kaupunkisuunnitteluun. Aika: Tiistai 17.11.2015, 8.30–13.00 Paikka: Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki Tilaisuuden ohjelma     8.30 – 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 - 9.20  Tilaisuuden avaus VTT:n uusi toimitusjohtaja Antti Vasara avaa tilaisuuden Älykäs kaupunki:   9.20  Fiksut yhdyskunnatMiimu Airaksinen,

Infra-alalle tarvitaan radikaaleja muutoksia

Laadukas, toimiva ja tarpeita vastaava infrastruktuuri on VTT:n ja TAMK:n mukaan mahdollinen myös tulevaisuudessa vain yhteistyöllä, kohdentamalla resurssit viisaasti sekä valjastamalla teknologia infranpidon ja -rakentamisen tuottavuusharppaukseen. Toimintaympäristön murros, yritysten tarpeissa ja ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset sekä tilaajien rajalliset rahoitusmahdollisuudet edellyttävät infra-alan kaikkien osapuolten yhteistyötä ja perusteellisia muutoksia. Parhaat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut infrarakentamiseen löytyvät yhteistyöllä. Allianssimalli on vaihtoehto

Infra-alan ammatit eivät katoa tietotekniikan myötä

Tietotekniikan mukaantulo infranpitoon ja -rakentamiseen on VTT:n ja TAMK:n yhteisen selvityksen mukaan osaamishaaste sekä uusille että alalla toimiville ammattilaisille. Rakennustyömaalle tähtäävää koulutusta on liian vähän tarpeeseen nähden. Infra-alan ammatit eivät katoa tietotekniikan myötä minnekään. Tietotekniikan sovelluksia tarvitaan niin infranpidossa kuin hankkeiden läpiviennissä, jotta niukoista määrärahoista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Kalliiden korjausten sijaan on panostettava ennakoivaan kunnossapitoon. Tutkimuksen mukaan alkavien vaurioiden korjaaminen maksaa vain

VTT: Infrarakentaminen valintojen edessä, lisäpanostuksiin ei juurikaan mahdollisuuksia

Suomen ja Ruotsin investoinnit infrarakentamiseen ovat kansainvälisesti verrattuna korkeita. Jatkossa Suomella ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia nostaa infraan käytettäviä panostuksia lähivuosien heikkojen talousnäkymien, julkisen sektorin rahoitusvajeen sekä infrarakentamisen kohonneiden kustannusten takia. Tilanne pakottaa miettimään entistä tarkemmin infrarakentamisen tulevia painotuksia. Suomessa ja Ruotsissa käytetään vuosittain infrarakentamiseen noin 1000 euroa henkilöä kohden, eli noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Määrä on kansainvälisesti korkea, sillä esimerkiksi

Rakentamisen näkymät eri puolilla Eurooppaa poikkeavat valtavasti toisistaan

”Rakentaminen Euroopassa vähenee jo neljättä vuotta peräkkäin”, sanoo EUROCONSTRUCT-asiantuntijaverkoston presidentti Pekka Pajakkala VTT:ltä. ”Rakentamisen markkinat ovat tervehtymässä, mutta elpymisvauhti vaihtelee suuresti maittain ja alueittain. Pohjoismaissa näkymät ovat parhaat. Etelä-Euroopan ongelmamaissa rakentaminen taas vähenee edelleen. Monissa maissa aiempien vuosien liikarakentaminen jarruttaa edelleen rakentamista.”Euroopan rakennusmarkkinoiden tulevaisuus on pääaiheena EUROCONSTRUCT–asiantuntijaverkoston konferenssissa Helsingissä 16.–17. kesäkuuta 2011. Konferenssissa

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Tilaa

Multimedia