Seniori-Sapuska-projekti selvitti, mitä seniorit haluavat syödä

Report this content

Ikääntyneiden vajaaravitsemus herättää huolta Suomessa ja laajemminkin Euroopassa. VTT on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa ratkaisuja, joilla tälle alati laajenevalle, maksukykyiselle ja laatutietoiselle kohderyhmälle saadaan paitsi maukkaita myös ravitsemuksellisesti laadukkaita elintarvikkeita. Kehityskohteena olivat myös käytännölliset ja helppokäyttöiset ateriapakkaukset. Senioreiden näkemykset olivat keskeisessä roolissa.

Suomalaisissa ruokakaupoissa on hyvin vähän - jos lainkaan - erityisesti senioreiden tarpeet huomioivia ja tälle kohderyhmälle suunnattuja valmisruokia. Ravitsemuksen näkökulmasta riittävä energian, proteiinin, kuidun ja nesteen saanti sekä riittävä ravintoaineiden, erityisesti D-vitamiinin saanti, ovat keskeisiä. Hyvä ravitsemus auttaa ylläpitämään hyvää toimintakykyä. Ikääntymisen myötä aistien toiminta ja ruokahalu voivat heikentyä, joten ruokien aistittaviin ominaisuuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Kotiruoasta tuunattuun valmisruokaan?

Monet seniorit suhtautuvat usein epäluuloisesti valmisruokiin, vaikka osa niitä käyttääkin. He arvostavat itse tehtyä ruokaa ja monille ruuan valmistaminen tuottaa iloa. Erityisen penseästi he suhtautuvat mössömäisiin eineksiin, joiden ainesosia on vaikea tunnistaa. Osa koki valmisruuat liian kalliina, mutta osa oli valmis maksamaan hyvälaatuisesta valmisruuasta. Tuunaamalla osa senioreista tekee valmisruoista omaa makua ja mieltymyksiä vastaavia.

Ei mössöä senioreille

Seniori-Sapuska-projektissa kehitettiin ateriamalleja ikääntyville kuluttajille. Malliaterioiden makua ja rakennetta muokattiin, ja kehitettyjä aterioita tutkittiin aistinvaraisen arvioinnin menetelmin. Tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneitä miellyttää hieman tavanomaista pehmeämpi, muttei liian pehmeä ruoan rakenne. Suolainen ruoka maistuu ikääntyneille. Suolan määrää pystytään kuitenkin vähentämään mausteita lisäämällä vähentämättä suolaisuuden tuntua. Pippurin, yrttien ja voin määrää kannattaa joskus jopa kolminkertaistaa.

Ruokahalu voi heikentyä iän myötä, joten on tärkeää, että ateriat ovat ravintoarvoltaan ja energiasisällöltään tiiviissä muodossa. Aterioiden kuitu- ja proteiinipitoisuutta voitiin parantaa kuitu- ja proteiinivalmisteita lisäämällä heikentämättä ruoan aistittavia ominaisuuksia. Aterioiden suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota myös ruoan hyvään tuoksuun ja houkuttelevaan ulkonäköön, koska ne parantavat ruokahalua ja myös vahvistavat makuaistimuksia.

Kurkistusikkuna helppokäyttöiseen ateriapakkaukseen

Projektissa toteutetussa kyselyssä selvisi, että pakkauksen helppo avattavuus, uudelleensuljettavuus, helppokäyttöisyys ja kierrätettävyys olivat ikääntyneiden mielestä tärkeitä piirteitä hyvässä pakkauksessa. Seniori-Sapuska-projektissa kehitettiin mallipakkauksia osallistaen ikääntyneet kehitysprosessiin. Tuloksena syntyi pakkausprototyyppejä, joiden keskeisiä ominaisuuksia olivat ruoan erotteleminen pakkauksen eri osastoihin, aterian kuva pakkauksen kannessa tai suuri kurkistusikkuna, josta pakkauksen sisällön pystyy helposti näkemään.

Maailman ensimmäinen koulutettu senioriraati

VTT koulutti Seniori-Sapuska-projektin tarpeisiin kaksi aterioiden ja ruokapakkausten arviointiin erikoistunutta senioriraatia, joissa molemmissa on lähes 20 koulutettua arvioijaa. Varsinaisen senioriraadin jäsenet ovat 65−75-vuotiaita ja toisen, tulevia senioreita edustavan raadin jäsenet 55−64-vuotiaita. Nämä ovat tällä hetkellä maailman ainoat aistinvaraiseen arviointiin koulutetut senioriraadit. Ne arvioivat sekä kehitettyjä aterioita että kaupallisten elintarvikepakkausten ominaisuuksia.

Seniori ei halua senioriruokaa

Suomessa kaupat eivät tarjoa vanhuksille erikseen suunnattuja, leimallisesti ikää osoittelevia elintarvikkeita. Niitä ei Seniori-Sapuska-projektin selvityksen mukaan myöskään toivota.

”Vanhuksille sopivat elintarvikkeet voi tuoda esiin myönteisen ja hienotunteisen markkinoinnin avulla. Vanhushyllyjä ei kannata Suomessa tehdä, koska niitä pidetään ikäryhmää loukkaavina”, toteaa erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö VTT:stä.

Seniori-Sapuska-projekti

Seniori-Sapuska -projekti on tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisestä kiinnostuksesta senioriruokien ja -pakkausten kehittämiseen syntynyt, Tekesin rahoittama hanke. Vuosina 2011–2014 toteutettu hanke vastasi tarpeeseen määritellä kasvavan kuluttajaryhmän toiveita ja tarpeita ruoille ja ruokapakkauksille.

Projektissa ovat olleet mukana tutkimusosapuolina VTT, joka toimi myös hankkeen vetäjänä, ja Kuluttajatutkimuskeskus. Projektiin osallistuivat Apetit Ruoka Oy, Atria Suomi Oy, HKScan Finland Oy, Saarioinen Oy, Starfood Finland Oy, Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitos, Espoo Catering-liikelaitos, Stora Enso Oyj, Huhtamäki Foodservice Finland Oy sekä Taloustutkimus Oy. Muotoiluun liittyvää osaamista projektiin hankittiin Muotoilun ja Median Palvelukeskus DF Oy:sta. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin Wageningenin yliopiston tutkimuskeskuksen kanssa.

Seniori-Sapuska-projektin loppuraportti : Food for seniors

Mediamateriaali verkossa: http://www.vtt.fi/news/2014/27112014_Seniori_sapuska_projekti_selvitti_mita_seniorit_haluavat_syoda.jsp

Lisätietoja:

VTT
Erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö
puh. 040 575 6127,
raija-liisa.heinio@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat:

Tilaa

Liitteet & linkit