Suomen liikennejärjestelmä kestää sääilmiöitä EU-maiden kärkijoukossa
VTT arvioi laajassa 27 EU-maata kattavassa tutkimuksessa maa- ja aluekohtaisesti sään ääri-ilmiöiden aiheuttamaa riskitasoa liikenteelle. VTT:n johdolla toteutettu tuore tutkimus osoittaa, että riskitaso vaihtelee huomattavasti eri EU-maissa. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, jossa arvioidaan maakohtaisesti sääilmiöiden aiheuttamaa riskitasoa liikenteelle. Riskitaso on kaikista EU-maista suurin Puolassa. Suomessa riskitaso on EU-maiden välisessä vertailussa parhaimmistoa.
Riskitason kartoitus tehtiin VTT:n asiantuntijoiden rakentamalla riski-indikaattorilla. Mittavaan aineistoon perustuvissa laskelmissa arvioitiin mm. rankkasateiden, tulvien, maanvyöryjen, myrskyjen ja helleaaltojen todennäköisyyttä maakohtaisista pitkän aikavälin tilastoista. Maakohtaiset säätiedot tutkimukseen saatiin Ilmatieteen laitokselta. Riski-indikaattorissa käytettiin myös maakohtaista tietoa liikenne- ja väestötiheyksistä, liikennejärjestelmien laatutasosta sekä tietoja maiden taloudellisista resursseista.
”Suomessa riskitaso on matala. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen liikennejärjestelmät kestävät sään ääri-ilmiöitä paremmin kuin EU-maat keskimäärin. Matalaan riskitasoon vaikuttavat monet eri tekijät, kuten vakaa talous, pienet liikennemäärät sekä hyväkuntoinen ja toimiva liikenneinfrastruktuuri. Suomessa liikennettä haittaavat rankkasateet, tulvat, lumimyrskyt ja kovat pakkaset. Näistä kertyy merkittäviä kustannuksia esimerkiksi rahtiliikenteelle”, kertoo VTT:n johtava tutkija Pekka Leviäkangas. ”Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä riskitasoja ei ole koskaan aiemmin määritelty maakohtaisesti.”
”Liialliseen tyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan syytä tuudittautua. Liikennejärjestelmiin kohdistuu Suomessakin merkittäviä äärisääriskejä, joiden hallinta on ensiarvoisen tärkeää liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle sekä sitä kautta koko yhteiskuntataloudelle”, sanoo Leviäkangas. ”Lumi, jää ja kylmyys pysyvät edelleenkin liikenteemme ongelmina.”
Maiden välillä huomattavia eroja
Tutkimuksessa arvioitiin sään ääri-ilmiöiden riskitasoja tieliikenteessä onnettomuuksien, myöhästymisten ja infrastruktuurin osalta. Liikenteelle sään ääri-ilmiöt aiheuttavat EU-maissa vuositasolla vähintään 15 miljardin euron kustannukset. Suurin lasku kertyy liikenneonnettomuuksista ja rahtiliikenteen myöhästymisistä. Eniten haittaa aiheuttavat rankkasateet ja tulvat.
Tutkimuksen mukaan sään aiheuttamat riskit liikenteelle ovat suurimmat Puolassa. Korkean riskitason maita ovat myös Italia, Romania ja Unkari. Alueista korkein riskitaso on entisen Itä-Euroopan maissa sekä vuoristoalueilla. ”Puolassa on suuret liikennemäärät, verrattain heikkokuntoiset liikennejärjestelmät, suuret satamat ja maassa esiintyy lisäksi melko paljon sään ääri-ilmiöitä. Yhdessä liikenteen solmukohdassa, kuten satamassa, esiintyvä ongelma vaikuttaa laajasti myös maaliikenteeseen. Puolan väestötiheys on melko suuri ja maan talous on EU:n sisäisessä vertailussa heikohko”, kertoo Leviäkangas. ”Siksi riskitaso on siellä korkea.”
Suomen lisäksi riskitaso on pieni muissa Pohjoismaissa, Irlannissa, Luxemburgissa, Itävallassa, Kyproksella ja Maltalla. ”Huono sää lisää liikenteessä sattuvien onnettomuuksien todennäköisyyttä. Omia menoja kannattaa suunnitella aina kun mahdollista sään mukaan”, sanoo Leviäkangas.
”Liikenneinfrastruktuuria voidaan parantaa huolellisella suunnittelulla, jossa huomioidaan myös sääilmiöt. Ilmasto lämpenee ja on havaittavissa heikkoja signaaleja siitä, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä”, kertoo Leviäkangas. ”Liikenneinfrastruktuurin huoltoon ja ylläpitoon pitäisi kiinnittää erityisesti kaupunkialueilla nykyistä selvästi enemmän huomiota. Esimerkiksi sadevesien poiston pitää olla tehokasta ja putkistot pitää huoltaa suunnitellusti. Mitoitukseen pitäisi kiinnittää myös nykyistä enemmän huomiota. Varautumalla oikein voidaan pitkällä aikavälillä säästää huomattavasti kustannuksia.”
Extreme weather impacts on European networks of transport (EWENT) -hankkeen päärahoittaja oli Euroopan Komission 7. puiteohjelma. Tutkimuskonsortiossa olivat mukana VTT:n lisäksi Suomen Ilmatieteen laitos, Foreca Consulting Oy, Transport Ökonomisk Institut Norjasta, Saksan ilmailualan tutkimuskeskus DLR, Itävallan sisävesiliikenteen kehittämisyhtiö Via Donau, Kyproksen meteorologinen laitos, Euroopan myrskylaboratorio ESSL ja maailman ilmatieteen järjestö WMO.
Sään ääri-ilmiöiden riski-indikaattorit EU-maissa: http://www.vtt.fi/files/news/2012/ewent_graafit.pdf
Hankkeen web-sivusto: http://ewent.vtt.fi/
Raportti VTT:n julkaisuna: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T43.pdf
Lisätietoja:
VTT
Johtava tutkija
Pekka Leviäkangas
Puh. 040 561 6529
pekka.leviakangas@vtt.fi
Tutkija
Jussi Rönty
Puh. 040 098 3922
jussi.ronty@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
________________________________________________________________________________________________________
VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.
Avainsanat: