Finland

Jaa

Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Uudet ydinenergiateknologiat ilmastonmuutoksen hillitsijöiksi - VTT:n koordinoima EU-hanke tasoittaa tietä pienydinreaktoreille Euroopassa

Ilmastonmuutoksen hillintä kestävälle tasolle vaatii voimakkaita muutoksia yhteiskunnassa. Ihmiskunnan energiankäytön, josta nyt tuotetaan 80 % käyttäen fossiilisia energialähteitä, täytyy siirtyä lähes kokonaan vähäpäästöisiin lähteisiin seuraavien vuosikymmenten aikana. Näitä vähäpäästöisiä energian tuotantomuotoja ovat ydinenergia sekä erilaiset uusiutuvat energianlähteet. Tällä hetkellä ydinvoimalla tuotetaan puolet Euroopan vähäpäästöisestä sähköstä. Kehitteillä olevat pienydinreaktorit edustavat ydinenergian uutta ajattelua. Niissä pyritään sekä hyödyntämään uusia innovatiivisia

Satelliitit kartoittavat metsiin sitoutuneen hiilen jopa kymmenen metrin tarkkuudella

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtamassa EU:n North State -hankkeessa kehitettiin uusi menetelmä metsien hiilitaseen arviointiin satelliittikuvien avulla. Hiilitase kertoo, kuinka paljon hiiltä sitoutuu metsiin tai vapautuu metsistä vuoden aikana. Menetelmän ansiosta hiilitase pystytään näyttämään digitaalisina karttoina, joiden tarkkuus parhaimmillaan yltää kymmeneen metriin. Menetelmässä metsäalue ja metsää kuvaavat tunnukset - kuten kasvupaikka, pääpuulajit, pituus ja puuston määrä - kartoitetaan eurooppalaisten Sentinel-satelliittien kuvista. Digitaaliset kartat syötetään malliin

Koululaiset ideoivat tulevaisuuden ratkaisuja kiertotalouden näkökulmasta

Mistä ihmiset saavat tulevaisuudessa vettä, ravintoa ja energiaa?Kiertotalouden uskotaan lähivuosina muuttavan radikaalisti koko tapaamme elää ja kuluttaa. Ilmastonmuutoksen myötä elinolomme vaikeutuvat ja ihmiskunnan on kehitettävä uusia tapoja säästää ja tuottaa vettä, ravintoa ja energiaa sekä käyttö- ja ylläpitotavaroita. VTT on osallistanut koululaisia ideoimaan kuvitteellista tulevaisuuden alusta, jossa syntyvät jätteet minimoidaan ja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. VTT visioi meneillään olevassa tutkimushankkeessa tulevaisuuden kiertotalousskenaariota. Siinä pyritään

Lehdistötiedote: Päästöt kasvavat liikaa annetuista vähennystavoitteista huolimatta

Valtaosa maailman maista on julkistanut tavoitteensa kasvihuonekaasujen vähentämiselle. Tavoitteita pitää kuitenkin kiristää, jos ilmaston lämpeneminen halutaan hidastaa tavoiteltuun kahteen asteeseen. Näin osoittaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tekemä analyysi 159 maan päästötavoitteista. Myös kehittyvät maat ovat lähteneet viime vuosina mukaan ilmastomuutoksen hidastamiseen antamalla omat tavoitteensa päästöjen vähentämisestä. Valtioiden antamat lupaukset kasvihuonepäästöjen alentamisesta vuoteen 2030 mennessä hillitsevät kuitenkin ilmaston lämpenemistä riittävästi vain, jos

IPCC:n arviointiraportti: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

VTT: Suomessa kiinnitettävä huomiota etenkin sähköntuotannon päästöihin ja rakennusten energiatehokkuuteenHallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkisti 13.4.2014 Berliinissä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevän arviointiraportin. Ilmastopäästöjen ennakoidaan kasvavan merkittävästi lähes kaikilla talouden sektoreilla vuoteen 2050 mennessä ilman tehokkaita hillintätoimia. Mahdollisuudet hillitä ilmastopäästöjä kustannustehokkaasti vaihtelevat eri sektoreilla suuresti. Maailmanlaajuisesti suurin ja kustannustehokkain hillintäpotentiaali on sähköntuotannossa ja metsäkadon

VTT ilmastonmuutoksesta: Torjuntatoimien viivyttely tulee kalliiksi

Ilmaston lämpenemisen ja sen seurausvaikutusten ennakointiin liittyy paljon epävarmuutta. Tutkijat pitävät muutokseen liittyviä riskejä suurina, mutta eivät pysty arvioimaan tarkasti, miten herkästi lämpötila reagoi hiilidioksidipitoisuuksien muutoksiin. Epävarmuuden takia lämpenemisen hillitsemiseen tähtääviä toimia pitäisi kiihdyttää eikä hidastaa, sanoo VTT:n tutkija Tommi Ekholm, joka on mallintanut ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksia tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Ekholmin laskelmien mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen kahteen asteeseen vaatisi maailmanlaajuista

Avoin mediakutsu: Tulvavedet hallintaan kaupungeissa

Ilmastonmuutos ja lisääntyvät rankkasateet koettelevat tulevaisuudessa yhä enemmän tiheästi asuttuja kaupunkeja. Miten tulvimista voitaisiin ehkäistä? Millaisista pintamateriaaleista löytyisi suomalaisiin oloihin sopiva ratkaisu? VTT järjestää workshopin, jossa keskustellaan erilaisista tulvimista ehkäisevistä ratkaisuista sekä niihin liittyvistä tarpeista ja kokemuksista. Workshop liittyy alkavaan CLASS-hankkeeseen, jonka tavoitteena on löytää Suomen oloihin sopivia uusia materiaaleja ja suunnitteluratkaisuja tulvavesien hallintaan. Median edustajat ovat tervetulleita workshopiin!

Suomen liikennejärjestelmä kestää sääilmiöitä EU-maiden kärkijoukossa

VTT arvioi laajassa 27 EU-maata kattavassa tutkimuksessa maa- ja aluekohtaisesti sään ääri-ilmiöiden aiheuttamaa riskitasoa liikenteelle. VTT:n johdolla toteutettu tuore tutkimus osoittaa, että riskitaso vaihtelee huomattavasti eri EU-maissa. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, jossa arvioidaan maakohtaisesti sääilmiöiden aiheuttamaa riskitasoa liikenteelle. Riskitaso on kaikista EU-maista suurin Puolassa. Suomessa riskitaso on EU-maiden välisessä vertailussa parhaimmistoa.    Riskitason kartoitus tehtiin VTT:n asiantuntijoiden rakentamalla riski-indikaattorilla.

Ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden tehokkuus ja vaikutukset epäselviä

Väitös 31.8.Tiukat tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edellyttävät tehokkaita ilmastopolitiikka- ja päästövähennystoimenpiteitä. VTT:n erikoistutkija, DI Sampo Soimakallio analysoi väitöskirjassaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvien keinojen ja politiikkatoimenpiteiden vaikutusten epävarmuuksia tarkastelemalla biopolttoaineiden tuotantoa ja verkkosähkön kulutusta sekä päästövähennysvelvoitteiden taakanjakoa maiden ja maaryhmien välillä. Epävarmuudet päästövähennyskeinojen tehokkuuden arvioinneissa ovat merkittäviä. Niiden hallitsemiseksi on ilmeinen tarve kehittää

Tuulivoima nousee – mitä tekee Suomi?

Tuulivoima elää maailmalla vahvaa kasvukautta. Muun muassa Yhdysvallat, Kiina ja Euroopan unioni investoivat siihen voimakkaasti. Viime vuonna tuulivoimatuotanto kasvoi maailmanlaajuisesti 22 prosenttia. Tuulivoimainvestoinnit ovat nyt noin 50 miljardia euroa vuodessa, ja niiden arvioidaan kaksinkertaistuvan viiden vuoden aikana.Euroopan pienimpiin tuulivoimamaihin kuuluva Suomi on sitoutunut kymmenkertaistamaan tuotantonsa vuoteen 2020 mennessä. Miten tavoitteeseen päästään? Mihin tuulivoimaa voidaan Suomessa rakentaa ja onko sen haittoihin, kuten meluun, mahdollista vaikuttaa? Miten

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Tilaa

Multimedia