Väitös: Hyvinvointisovellusten käyttö jää usein lyhytaikaiseksi
VTT:n tutkija Kirsikka Kaipaisen väitöstutkimuksen mukaan stressinhallintaa ja syömistottumuksia parantavat verkko- ja mobiilisovellukset tavoittavat laajan joukon ihmisiä, mutta niiden käyttö jää usein lyhytaikaiseksi. Sovellukset voivat edistää hyvinvointia ja tukea käyttäytymismuutoksia, jos ne ovat yksinkertaisia, kiinnostavia ja arkielämään sopivia. Sovellusten yhteiskunnalliset vaikutukset voivat kuitenkin jäädä vähäisiksi, mikäli niiden käyttöönottoa, ylläpitoa ja levittämistä ei oteta heti alusta asti huomioon kehitysprosessissa.
Kaipainen arvioi väitöstyössään eri sovellusten käyttöä ja vaikutuksia hyvinvointiin ja esittää suunnitteluperiaatteita stressinhallintataitojen ja syömistottumusten parantamiseen tähtääville sovelluksille. Tulokset osoittavat, että vapaasti saatavilla olevat hyvinvointisovellukset voivat tavoittaa paljon ihmisiä, mutta niiden käyttö jää usein lyhytaikaiseksi.
Stressinhallintaan ja terveelliseen syömiseen tarkoitettuja verkko- ja mobiilisovelluksia tarkasteltiin kuudessa tutkimuksessa eri asetelmissa ja eri kohderyhmillä. Kahdessa tutkimuksista selvitettiin terveelliseen syömiseen tarkoitettujen verkko- ja mobiilisovellusten käyttöä ja havaittiin, että sovellusten tavoittamista lähes 200 000 käyttäjästä alle 10 % pysyi aktiivikäyttäjinä.
Väitöstyön perusteella stressinhallinta- ja syömistottumussovellukset voivat auttaa elämäntapojen muuttamisessa, mutta esiin nousi myös tarve ryhdistää sovellusten kehitysprosessia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi loppukäyttäjät ja ammattilaiset tulisi osallistaa tiiviisti sovellusten kehittämiseen, liiketoimintamahdollisuudet tulisi huomioida alusta pitäen ja sovellusten tulisi pohjautua teoriaan. Ihmiseltä saatavalla palautteella ja tuella on myös edelleen suuri merkitys käyttäjälle. Sovellussuunnittelussa on tärkeää selkeys ja miellyttävä käyttökokemus, kannustus pieniin käytännön tekoihin, itsetutkiskelun mahdollistaminen ja eteenpäin opastaminen kuitenkaan valinnanvapautta unohtamatta.
”Yksilötasolla sovellusten päämääränä tulisi olla tehdä itsensä tarpeettomiksi sitten, kun ihmiset ovat oppineet riittävästi taitoja ja kehittäneet itsetuntemustaan. Yhteiskunnan tasolla sovellusten hyödyntäminen ammattilaisten työn tukena taas voisi olla saumaton osa palvelu- ja koulutusjärjestelmää”, sanoo VTT:n tutkija Kirsikka Kaipainen.
Maailmalla arvioidaan olevan tällä hetkellä ainakin 100 000 terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää mobiilisovellusta, joista noin kuudennes on suunnattu ammattikäyttöön. Maailmanlaajuisesti sovellusten käyttäjämäärien on ennustettu kasvavan 1,7 miljardiin vuoteen 2017 mennessä.
Pitkäkestoinen stressi ja epäterveelliset syömistottumukset voivat pahimmillaan johtaa mielenterveysongelmien tai sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Ongelmat ovat huomattavan suuria: masennus on nykyään merkittävin työkyvyttömyyden syy ja sepelvaltimotauti johtava kuolinsyy maailmassa. Verkko- ja mobiilisovellukset voivat osaltaan tukea terveellisiä elämäntapoja, sillä ne ovat nykyään helposti lähes kaikkien saavutettavissa. Sovelluksia voidaan hyödyntää joko itsenäisesti tai ammattilaisen työn tukena.
FM Kirsikka Kaipaisen signaalinkäsittelyn alaan kuuluva väitöskirja Design and Evaluation of Online and Mobile applications for Stress Management and Healthy Eating (Stressinhallintaan ja terveelliseen syömiseen tarkoitettujen verkko- ja mobiilisovellusten suunnittelu ja arviointi) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa perjantaina 16.5.2014 kello 12.00 alkaen Tietotalon salissa TB219 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere).
Väitöskirja verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2014/S55.pdf
Lisätietoja:
VTT
Kirsikka Kaipainen, tutkija
Puh. 020 722 3036
kirsikka.kaipainen@vtt.fi
Lisätietoja VTT:stä:
Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi
VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen korkean teknologian innovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 310 M€. VTT:n päätoimipisteet Suomessa ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Avainsanat: