Sosiaalisten tilanteiden pelosta voi päästä eroon
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi tavallisimpia ahdistuneisuuden muotoja. Arviolta 10–15 % ihmisistä kärsii tällaisesta oireilusta ainakin jossakin vaiheessa elämäänsä. Pelko arvostelluksi tai nöyryytetyksi tulemisesta rajoittaa merkittävästi monien ihmissuhteita, opintoja ja työuraa.
Sosiaalisten tilanteiden pelkoa esiintyy erityisesti tilanteissa, joissa henkilö on toisten tarkkailtavana tai arvioitavana. Usein siihen liittyy epämiellyttäviä ruumiillisia tuntemuksia, kuten punastumista, hikoilua, käsien vapinaa, äänen värisemistä tai sydämen tykyttelyä.
Pikkuhiljaa tukalasta tilanteesta pyritään selviytymään joko vetäytymällä niistä kokonaan tai välttelemällä niihin menemistä. Henkilö voi myös turvautua ahdistavissa tilanteissa keinoihin, jotka hetkellisesti helpottavat oloa, esimerkiksi välttää katsekontaktia katsomalla maahan tai pitää käsiä tiukasti kiinni kyljissä, jotta oletettu hikoilu ei näy päällepäin.
Pidemmän päälle turvakäyttäytyminen ja hankalien tilanteiden välttely kuitenkin vain lisäävät oireilua. Hetkellisen olon helpottumisen jälkeen olo on huono, koska henkilö tietää paenneensa tilanteesta. Lisäksi jännitys tulevia vastaavanlaisia tilanteita kohtaan vain kasvaa.
Toistuva ja tietoinen altistus ahdistaville ärsykkeille auttaa
– Tärkeimmäksi erilliseksi menetelmäksi näyttäisi vaikuttavuustutkimusten perusteella nousevan harjaantuminen jännittäviin tilanteisiin eli altistuminen. Altistuksen avulla voidaan tehokkaasti lievittää ikäviä kehollisia tuntemuksia ja tunteita, jotka esiintyvät sosiaalisten tilanteiden yhteydessä, kertoo FT, PsL, erikoispsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti (VET) Jan-Henry Stenberg.
Stenberg on yhdessä Eero-Matti Koiviston, Salla Saihon, Satu Pihlajan, Saara Halmeen, Minna Helkavaaran, Grigori Joffen ja Matti Holin kanssa kirjoittanut omahoito-oppaan Irti sosiaalisesta jännittämisestä, jonka avulla sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta ja oireita voi lievittää. Opas pohjautuu HUS Mielenterveystalon kehittämään nettiterapiaan, joka tarjoaa nopeasti saatavilla olevaa hoitoa lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden ongelmiin.
Kirja sisältää sosiaalisen jännittämisen altistusharjoitteluohjelman, joka voi toteuttaa itse rauhassa ja omaan tahtiin. Säännöllinen harjoittelu auttaa helpottamaan sosiaalista jännitystä.
– Hyvä sosiaalisten pelkojen hoito sisältää sekä omien pelkoihin liittyvien ajatusten tunnistamista että niiden uudelleen muokkaamista, kuvailee Jan-Henry Stenberg. Erityisen tärkeää on tunnistaa epärealistisen suuri huoli arvioiduksi tulemisesta ja siitä johtuva itsetarkkailu, Stenberg lisää.
Lisätietoja
FT, PsL, erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti (VET) Jan-Henry Stenberg, p. 050 427 0656, jan-henry.stenberg@hus.fi
viestintäpäällikkö Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5252, anu.koivusipila@duodecim.fi
Irti sosiaalisesta jännittämisestä
Jan-Henry Stenberg, Eero-Matti Koivisto, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Saara Halme, Minna Helkavaara, Grigori Joffe, Matti Holi
1. painos 2016, nid., n. 117 s.
ISBN 978-951-656-472-5
Sh. 24 €
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on avannut ensimmäisenä Suomessa internetvälitteisen hoidon sosiaalisiin pelkoihin. Hoito on tavoitteellista ja etenee askel askeleelta. Sosiaalisen ahdistuneisuuden Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä joka puolelta Suomea. Lisää tietoa: www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat
Kustannus Oy Duodecim
kustannus@duodecim.fi
Arvostelukappaleet:
kirjat@duodecim.fi
Avainsanat:
