Selvitys raideliikenteen talviongelmista marras–joulukuussa 2010
Liikennevirasto ja VR Group ovat tehneet yhteisen vastauksen liikenneministeri Anu Vehviläisen selvityspyyntöön raideliikenteen talviongelmista marras–joulukuussa 2010.
Pääosa ongelmista aiheutui pääkaupunkiseudun poikkeuksellisen kovasta lumentulosta ja pitkästä pakkasjaksosta, jotka aiheuttivat ongelmia muun muassa kalustolle ja vaihteille. Merkittävä syy myöhästymisiin on Helsingin ratapihan ahtaus, joka pahenee, kun sinne pyrkii samaan aikaan useita myöhässä olevia junia. Tämä aiheuttaa edelleen lisää myöhästymisten ketjuuntumista.
Helsingin ratapihan ahtaus johtuu kahdesta perustekijästä: välityskyvyn rakenteellisesta puutteesta ja ohjausjärjestelmän yli-ikäisyydestä. Ohjausjärjestelmän uusiminen kestää noin 10 vuotta ja sen kustannusarvio on lähes 100 miljoonaa euroa. Ratapihan ahtaudesta johtuvat ongelmat jatkuvat, kunnes kapasiteettia saadaan lisättyä, esimerkiksi Pisara-radan toteuttamisella.
Viime talven kokemusten perustella Liikennevirasto ja VR Group sopivat lukuisista rautateiden kunnossapitoa ja liikennöintiä parantavista toimenpiteistä talveksi 2010–2011. Näiden kustannukset ovat noin 3 M€. Suuri osa toimenpiteistä on jo toteutettu ja loputkin saadaan tehtyä huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Lisäksi VR Group toteutti ennen talvea laajan ennakkovarautumisohjelman. Kaluston talviluotettavuuden parantamiseen investoitiin lähes 6 M€.
Matkustajainformaation parantaminen on pitkään ollut keskeinen Liikenneviraston ja VR:n yhteinen tavoite ja yhteistyön painopiste. Sen kehittämistä jatketaan edelleen.
Raideliikenteen ongelmissa kyse ei ole vain päivittäisen talvihoidon ja liikenteen ohjauksen ongelmista, vaan pitkäjänteisen päätöksenteon puuttumisesta. Koko rataverkon kunnon ylläpito ja päivittäinen hoito on vaikeutunut vuosien myötä vähitellen, kun määrärahojen reaalinen taso suhteessa palvelutasovaatimuksiin on laskenut. Nykyisellä rahoituksella Liikennevirasto pystyy ylläpitämään vaaditun palvelutason normaalitalvina, mutta tämän ja viime talven sääolot alkavat edellyttää liikenteen rajoittamista.
Liikennevirasto ja VR Group selvittävät tämän vuoden aikana yhdessä Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) kanssa, tulisiko talvikausina junaliikennettä vähentää etenkin ruuhka-aikoina jo ennakolta.
Lähiliikennekaluston uusiutumista on nopeutettava kaluston käyttövarmuuden parantamiseksi. Päätökset uudesta junakalustosta tekee Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, jossa VR Group on vähemmistöosakkaana.
Lisätietoja:
pääjohtaja Juhani Tervala, Liikennevirasto, p. 050 5527260
toimitusjohtaja Mikael Aro, VR Group, p. 0307 20000.
Taustaa
Säätila alkutalvesta 2010–2011
Ilmatieteen laitoksen mukaan talvi 2010–2011 on alkanut harvinaisen kylmänä varsinkin maan etelä- ja keskiosassa, ja etelärannikolla on ollut poikkeuksellisen paljon lunta. Joulukuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista alempi.
Kylmästä säästä johtuen kaikki sade on tullut etelässäkin lumena, kun yleensä vielä alkutalvesta sataa myös vettä ja räntää. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna poikkeuksellisimmat lumensyvyydet on todettu juuri etelärannikolla ja eritoten pääkaupunkiseudulla, missä rautatieliikenteestä tapahtuu lähes 80 %.
Junien myöhästymisiin ja niiden peruutuksiin johtaneet syyt marras–joulukuussa 2010
Marras–joulukuussa 2010 kaukoliikenteen täsmällisyys oli 72,1 % ja Helsingin seudun lähiliikenteessä 80,9 %. Täsmällisyystavoite on kaukoliikenteessä 90 % ja lähiliikenteessä 97,5 %. Kaukoliikenteen vuoroja peruttiin alle 1 % ja lähiliikenteessä 1–5 %. Yli 30 minuutin myöhästymisiä oli marraskuussa 3 % ja joulukuussa 9 %. Helsingistä lähtee ja saapuu päivässä keskimäärin noin 130 kaukoliikenteen ja noin 900 lähiliikenteen junavuoroa.
Suuressa osassa myöhästymisiä ja perumisia taustalla oli lumentulo ja pitkäkestoinen pakkasjakso, jotka aiheuttivat ongelmia kalustolle ja vaihteille. Sekä junakalustoon että rataverkkoon on kohdistunut samoja haasteita kuin viime talvena. Tänä talvena ongelmat ovat painottuneet pakkasesta johtuviin kaluston ja laitteiden rikkoontumisiin. Kunnossapidosta ja lumen määrästä johtuvia ongelmia on ollut selvästi viime talvea vähemmän, sillä Liikennevirasto teki VR Trackin kanssa ylimääräisen hankintasopimuksen, jolla varauduttiin lumitöiden tehostamiseen.
Helsingin seudun lähiliikenteessä otettiin joulun ja uudenvuoden välipäivinä, jolloin työmatkaliikennettä on normaalia vähemmän, käyttöön liikenteen supistamissuunnitelma. Liikenne hoidettiin ennalta laaditun varasuunnitelman mukaisesti, mistä tiedotettiin matkustajille edellisen päivän aikana sekä VR:n nettisivuilla että mediatiedotteella. Syynä supistusuunnitelman käyttöönottoon olivat lähiliikennekaluston vikaantuminen ja kaluston ennakoiva huolto tammikuun alussa vilkastuvaa liikennettä varten.
Yli 30 minuutin myöhästymisten osuus on talvikuukausina ollut pienempi kuin huhti–toukokuussa, jolloin rataverkon routaongelmat johtivat alennettuihin nopeusrajoituksiin yli 1000 km matkalla. Tähänastisen pitkän pakkasjakson vuoksi kevään 2011 routatilanteesta ennustetaan yhtä vaikeaa.
Helsingin ratapihan ahtaus
Merkittävä ja usein toistuva syy myöhästymisiin on Helsingin ratapihan ahtaus, joka pahenee, kun sinne pyrkii samaan aikaan useita myöhässä olevia junia. Tämä aiheuttaa edelleen lisää myöhästymisten ketjuuntumista. Helsingin ratapihan ahtaus johtuu kahdesta perustekijästä: välityskyvyn rakenteellisesta puutteesta ja ohjausjärjestelmän (asetinlaitteen) yli-ikäisyydestä.
Liikenneviraston selvitystyö Helsingin alueen rautateiden liikenteenohjausjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta ja uusimisesta valmistui joulukuussa 2010. Uusiminen vie arvion mukaan noin 10 vuotta ja sen kustannusarvio tässä vaiheessa on lähes 100 miljoonaa euroa. Uusimisprojekti on käynnistetty.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana junamäärät ovat kasvaneet noin 40 % ilman, että ratapihan välityskykyä olisi kasvatettu. Ratapihan ahtaudesta johtuvat ongelmat jatkuvat, kunnes kapasiteettia saadaan lisättyä.
Kuten Liikenneviraston (ja sitä ennen Ratahallintokeskuksen) ja VR Groupin aiemmissa selvityksissä liikenne- ja viestintäministeriölle raideliikenteen ongelmien syistä on todettu, kyse ei ole pelkästään päivittäisen talvihoidon ja liikenteen ohjauksen ongelmista, vaan pitkäjänteisen päätöksenteon puuttumisesta.
Koko rataverkon kunnon ylläpito ja päivittäinen hoito on vaikeutunut vuosien myötä vähitellen, kun määrärahojen reaalinen taso suhteessa palvelutasovaatimuksiin on laskenut. Riittävän kapasiteetin varmistaminen, esimerkiksi Pisara-radan toteuttamisella, varmistaisi Helsingin ratapihan toimivuuden pitkälle tulevaisuuteen. Nykyisellä rahoituksella Liikennevirasto pystyy ylläpitämään vaaditun palvelutason normaalitalvina, mutta tämän ja viime talven sääolot alkavat edellyttää liikenteen rajoittamista.
Liikennevirasto ja VR tulevat tämän vuoden aikana selvittämään yhdessä HSL:n kanssa, tulisiko talvikausina junaliikennettä vähentää etenkin ruuhka-aikoina jo ennakolta.
Arvio aiemmin sovittujen toimenpiteiden toteutumisesta ja vaikutuksesta talviliikennöintiin
Liikennevirasto käyttää vuodessa junaliikenteen edellyttämään talvihoitoon normaalina talvina noin 20 miljoonaa euroa. Ankarina talvina lumenpoistonkustannukset ovat olleet lähes 30 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesäkuussa 2010 työryhmän selvittämään liikennejärjestelmän talvikestävyyden tilaa. Työryhmän työn tuloksena Liikennevirasto ja VR Group sopivat yli sadasta rautateiden kunnossapitoa ja liikennöintiä parantavista toimenpiteestä talveksi 2010–2011. Näiden kustannukset ovat yhteensä noin 10€ ja ne on kaikki toteutettu huhtikuun 2011 loppuun mennessä.
Lisäksi VR Group toteutti ennen talvea laajan ennakkovarautumisohjelman talvea 2010–2011 varten, mm. lisäämällä ennakkoon henkilöstöresursseja kriittisiin liikennetuotannon toimintoihin ja aikaistamalla mm. veturinkuljettajarekrytointeja. Resurssilisäysten lisäksi on tehostettu kriittisten toimijoiden välistä tiedonkulkua. Helsingin varikolle Ilmalaan on hankittu kaksi jäänestolaitteistoa. Ne on otettu käyttöön joulukuun 2010 lopulla.
Matkustajien informointi ja ohjaaminen vaihtoehtoisille reiteille
Matkustajainformaation parantaminen on pitkään ollut keskeinen Liikenneviraston ja VR:n yhteinen tavoite ja yhteistyön painopiste.
Asemien näyttötaulut ja kuulutukset ovat Liikenneviraston vastuulla. Uusi matkustajainformaatiojärjestelmä MIKU on otettu käyttöön koko Suomen rataverkolla. Vaikka järjestelmä on otettu kokonaisuudessaan käyttöön, sen toiminnan sovittaminen eri liikennetilanteisiin on vielä käynnissä. Käynnissä on myös hanke, jolla nostetaan liikenteenhallinta- ja informaatiojärjestelmien yhteen toimivuutta ja palvelutasoa, mikä omalta osaltaan helpottaa ajantasaisen ja luotettavan matkustajainformaation tuottamista.
VR vastaa matkustajien informoinnista junissa. Lisäksi VR vastaa asiakasviestinnästä omissa kanavissaan, kuten nettisivuillaan. Asiakaspalveluhenkilöstölle on annettu lisäkoulutusta asiakasinformaation parantamiseksi. Häiriötilannekuulutuksia ja kuulutusmalleja on tarkennettu syksyn 2010 aikana.
VR on tehostanut internet-sivujensa häiriötiedottamista. Häiriötiedotteet on tuotu näkyvämmin esiin internet-sivuilla ja tiedon tuottamisprosessia on tehostettu mm. resursoinnilla. Operaatiokeskuksen myötä tullaan edelleen panostamaan häiriötiedottamisen kehittämiseen.
VR:n lipunmyyntien lakkautukset
VR on päättänyt sulkea Iisalmen, Kemijärven, Pietarsaaren ja Jokelan asemien lipunmyynnit vuoden 2011 aikana. Sulkemispäätökset on jouduttu tekemään, koska asiakkaiden ostokäyttäytyminen on jo usean vuoden ajan siirtynyt itsepalvelukanaviin, erityisesti automaatteihin ja internet-myyntiin. VR panostaakin niiden myyntikanavien kehittämiseen, joita asiakkaat erityisesti haluavat käyttää. Lipunmyyntiautomaattien lukumäärä on vuoden 2010 aikana kaksinkertaistettu 60:stä 120:een. VR:n verkkokaupan toiminnallisuutta parannetaan selvästi tämän vuoden aikana ja myös sen kautta myytävien lipputuotteiden määrää kasvatetaan.
Lipunmyyntien sulkeminen liittyy VR:n kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Lipunhintojen kehitys halutaan pitää asiakkaille kohtuullisena. Tämän vuoksi kaikkia kustannuksia tarkastellaan koko ajan kriittisesti, lipunmyynnin kustannukset ovat yksi kohde. Nyt suljettavaksi päätettyjen asemien osalta selvitetään, voidaanko niille järjestää muuta toimintaa, jonka avulla odotustilojen aukioloa voitaisiin jatkaa lipunmyynnin loppumisesta huolimatta.
Aiempia selvityksiä:
Avainsanat: