Kuorsaaminen ja uniapnea kiihdyttävät verisuonten ikääntymistä

Lähes 30 000 osallistujalta 20 eri maassa useampana yönä kerätty tosielämän data paljastaa, että kuorsaaminen ja vaihtelevat unenaikaiset hengityshäiriöt voivat lisätä verisuoniin liittyviä riskejä riippumatta iästä, sukupuolesta tai painoindeksistä.

Adelaide/Pariisi, 13. huhtikuuta 2026 – Laaja kansainvälinen tosielämän tutkimus, joka esiteltiin npj Digital Medicine -julkaisussa, viittaa siihen että unenaikaisten hengityshäiriöiden vaikutukset sydämeen ja verisuonistoon saatetaan aliarvioida, jos seurantaa tehdään vain yksittäisenä yönä. Lähes 30 000 aikuisen joukossa, jota seurattiin neljän vuoden ajan, sekä pitkäkestoinen kuorsaaminen että suuret vaihtelut uniapnean vaikeusasteessa voitiin yhdistää lisääntyneeseen valtimoiden jäykistymiseen. Tutkimustulokset osoittivat myös, että joihinkin verisuonihaittoihin voidaan vaikuttaa hoidolla ja elintapojen muutoksella.

Analysoinnissa käytettiin pitkittäistä mittaustietoa, joka kerättiin osallistujen kotiympäristössä. Withings Sleep Analyzerilla tallennettiin uniapnean vakavuutta ja kuorsauksen kestoa ja Withings Body Cardiolla mitattiin aortan pulssiaallon etenemisnopeutta (PWV), joka on vakiintunut verisuonten jäykkyyden mittari.

Taustaa: Pulssiaallon etenemisnopeus verisuonten ikääntymisen merkkinä

Aortan pulssiaallon etenemisnopeutta (PWV) pidetään tärkeänä verisuonijäykkyyden mittarina ja tunnustettuna sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumisen ja kuolleisuuden ennusmerkkinä riippumatta perinteisistä riskitekijöistä kuten korkeasta verenpaineesta tai ylipainosta. Aikaisemmin obstruktiivisen uniapnean (OSA) ja PWV:n suhteesta tehty tutkimus on tuottanut epäjohdonmukaisia tuloksia. Yhtenä syynä on se, että useimmissa tutkimuksissa mittauksia on tehty vain yksittäisenä yönä, mikä jättää huomiotta uniapnean merkkien luonnollisen vaihtelun eri öinä.

Metodologia: Pitkäkestoinen digitaalinen tarkkailu kotiympäristössä

Adelaidessa Flindersin yliopiston tutkimusryhmä tarkasteli 29 653 aikuiselta 20 eri maassa kerättyä dataa. Osallistujat käyttivät digitaalisia terveyslaitteita kotiympäristössään keskimäärin neljän vuoden ajan.

Tutkimuksen metodologian etu perustuu pitkäaikaiseen tosielämässä toteutettuun fysiologisten parametrien tarkkailuun unilaboratorion ulkopuolella. Perinteiset unilääketutkimukset perustuvat usein yksittäisiin mittauksiin tai muutamaan laboratoriossa vietettyyn yöhön, mutta tämä tutkimustapa mahdollistaa uniapnean öisen vaihtelevuuden tarkkailun ja osoittaa verisuoniston parametrien pitkäaikaisen muutoksen todellisen elämän olosuhteissa.

Unenaikaisia hengityshäiriöitä mitattiin Withings Sleep Analyzerilla, jossa on patjan alle asetettava sensori, integroitu mikrofoni ja hengityksen tunnistin. Algoritmien tuottamaa analyysiä hyödyntäen laite arvioi öistä apnea-hypopneaindeksiä (AHI) sekä kuorsauksen kestoa. Tietoja kerättiin keskimäärin 252 yönä vuodessa per osallistuja (mediaani). Järjestelmä on aikaisemmin validoitu polysomnografiaa käyttäen.

Osallistujien verisuoniterveyttä arvioitiin Withings Body Cardiolla, älyvaa’alla, joka mittaa aortan pulssiaallon etenemisnopeutta (PWV) seisonta-asennossa käyttäen impedanssipletysmografiaa ja ballistokardiografiaa verisuonijäykkyyden merkkinä. PWV-mittauksia tehtiin keskimäärin 38 vuodessa per osallistuja (mediaani). Mittausmenetelmä on validoitu kaula- ja reisivaltimoiden applanaatiotonometrialla saatua riippumatonta tietoaineistoa käyttäen.

Molempien laitteiden yhteiskäyttö mahdollisti miljoonien yksittäisten mittaustulosten keräämisen useiden vuosien kuluessa. Tutkijat saivat tutkia uniapnean keskimääräisen rasituksen lisäksi AHI:n vaihtelua ja kuorsaamisen keston vaikutusta verisuoniston muutoksiin. Tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen erilaisia lineaarisia malleja ikään, sukupuoleen ja painoindeksiin soveltaen.

Tärkeimmät löydökset

• Uniapnean vakavuuden ja verisuonten jäykkyyden välinen yhteys: Verrattuna henkilöihin, joilla ei ole uniapneaa pulssiaallon etenemisnopeus kohosi +0.08 m/s lievässä, +0.14 m/s kohtalaisessa ja +0.16 m/s vaikeassa obstruktiivisessa uniapneassa riippumatta iästä, sukupuolesta tai painoindeksistä.
• Vaihteleva uniapnea mahdollisen verisuoniriskin merkkinä: Henkilöillä, joilla on lievä obstruktiivinen uniapnea, mutta joiden apnea-hypopneaindeksi vaihtelee suuresti (90. prosenttipiste) ilmeni samankaltaisia pulssiaallon etenemisnopeuden tasoja kuin vaikeasta obstruktiivisesta uniapneasta kärsivillä henkilöillä.
• Kuorsauksen vaikutus valtimoiden lisääntyneeseen jäykkyyteen: Voimakas kuorsausrasitus liittyy merkittävästi korkeampaan verisuonijäykkyyteen obstruktiivisen uniapnean kaikissa vakavuusluokissa. Henkilöillä, joilla ei ole obstruktiivista uniapneaa, mutta jotka kuorsaavat voimakkaasti, ilmeni samankaltaisia pulssiaallon etenemisnopeuden tasoja kuin vaikeasta obstruktiivisesta uniapneasta kärsivillä henkilöillä, jotka eivät kuorsaa paljon.
• Nuoremmilla osallistujilla yhteys korostuu: Uniapnean vakavuuden ja verisuonten jäykkyyden välinen yhteys korostui enemmän nuorilla kuin vanhoilla tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä.

Asiantuntijan kommentteja

”Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa tosielämän tietoaineistoon perustuen, että unen arviointi yksittäisenä yönä ei riitä, kun arvioidaan verisuoniterveyden riskejä”, sanoo professori Pierre Escourrou, kardiologi ja unispesialisti.
”Yksilöillä, joiden uniapnean oireet vaihtelevat paljon tai jotka kuorsaavat toistuvasti, on erityinen riski verisuonisairauksille, vaikka heidän keskimääräinen AHI -arvonsa olisi lähes normaali.”

Kliininen merkitys ja hoidolliset päätelmät

Löydökset korostavat tarvetta siirtyä eteenpäin sairaalaolosuhteissa tehdyistä yksittäisen yön AHI-mittauksista. Erityisesti potilailla, joilla on lievä obstruktiivinen uniapnea, suurta vaihtelua apnean esiintymisessä tai jotka kuorsaavat voimakkaasti, voi olla aikaisemmin aliarvioitu sydän- ja verisuonisairauden riski.

Hoitokeinoihin liittyen saatiin myös rohkaisevia tuloksia: jatkuvalla hengityslaitteen (CPAP) käytöllä näyttää olevan PWV:tä alentava vaikutus^[1] (meta-analyysi: keskim. PWV aleneminen −0.44 m/s). Tämä osoittaa, että obstruktiiviseen uniapneaan liittyvät verisuonivauriot voivat olla ainakin osittain korjattavissa. Elintapojen muutoksella on myös osoitettu olevan parantava vaikutus valtimoiden jäykkyyteen.

Tekijät kannattavat useita öitä kestävän seurannan yhdistämistä taudinmäärityksen polkuihin ja älykkäiden kotikäyttöön tarkoitettujen laitteiden avulla toteutettujen PWV-mittausten hyödyntämistä sydän- ja verisuoniriskien tunnistamisessa potilailla, joilla on unenaikaisia hengityshäiriöitä.

Alkuperäinen julkaisu

Pinilla L, Sansom K, Letzelter P et al., Multi night digital assessment of sleep disordered breathing is associated with accelerated vascular aging, npj Digital Medicine (2026), https://doi.org/10.1038/s41746-026-02469-w

Tieteelliset tiedustelut (vastaava kirjoittaja)

Dr. Lucía Pinilla
Adelaide Institute for Sleep Health
Flinders University, Australia
Email: lucia.pinilla@flinders.edu.au

Lisätiedot tutkimusmallista ja rajoituksista

Tutkimus perustuu itse valittuihin älykkäiden terveyslaitteiden käyttäjiin. Tutkimusjoukko koostuu lähinnä miehistä ja edustaa todennäköisesti yksilöitä, jotka ovat keskimääräistä tietoisempia terveysasioista, mikä voi rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Uniapnean ja kuorsauksen mittaustulokset kerättiin validoiduilla kuluttajakäyttöön tarkoitetuilla laitteilla kotioloissa, mutta yksittäisiä mittauksia ei varmistettu polysomnografialla tutkimuksen aikana. Tietoja sairauksien yhteisesiintymisestä, lääkityksestä, elintavoista tai CPAP-laitteen käytöstä ei ollut saatavilla. Huolimatta vuosittaisten keskiarvojen käytöstä lyhytaikaisten ja kausivaihteluiden vaikutusten minimoimiseksi mahdollisia lämpötilan, fyysisen aktiivisuuden vaihtelun tai hengitystieinfektioiden vaikutuksia ei voida täysin poissulkea. Laaja 20 maasta lähes 30 000 osallistujalta useamman vuoden mittauksista saatu tietoaineisto kuitenkin vahvistaa todettuja yhteyksiä.

Lisätietoja toimittajille

Sleep Analyzer on ohut, johdoton matto, joka asetetaan patjan alle ja joka mittaa jatkuvasti hengityksen tasoa, sydämen sykettä, kuorsaamista ja kehon liikkeitä unen aikana. Teknologia on validoitu polysomnografian (PSG) avulla. Sleep Analyzer on sertifioitu EU-alueella uniapnean tunnistamiseen tarkoitetuksi lääketieteelliseksi laitteeksi (CE-merkintä MDR:n mukaisena). Wi-Fi-yhteyden avulla tiedot synkronoidaan Withings-sovellukseen, josta käyttäjä näkee kerätyt mittaustiedot.

Withings Body Cardio on älyvaaka, joka mittaa kehon painon ja koostumuksen (rasvaprosentti, lihasmassa, luuston massa, veden määrä) bioimpedanssiteknologialla. Lisäksi se mittaa sydämen sykettä ja valtimoiden pulssiaallon etenemisnopeutta (PWV) seisonta-asennossa, joka on vakiintunut verisuonten jäykkyyden merkki. Mittausmenetelmä on validoitu kaula- ja reisivaltimoiden applanaatiotonometrian avulla. Wi-Fi-yhteyden avulla kaikki mittaustiedot synkronoidaan Withings-sovellukseen. Withings Body Cardio ei ole saatavilla EU-alueella.

Lisätietoja:
Elias Westring, elias.westring@bursonglobal.com, +46 76 048 16 58

Tietoja WITHINGSista

WITHINGS kehitti ensimmäisen älyvaa’an vuonna 2009 ja on siitä saakka ollut edelläkävijä digitaalisen terveyden alalla. Sen kliinisesti varmennettu ja monia palkintoja voittanut tuotevalikoima on miljoonien ihmisten käytössä eri puolilla maailmaa. Tuotevalikoimaan kuuluvat muiden muassa älyvaa’at, hybridiälykellot, verenpainemittarit ja unianalyysilaitteet. WITHINGSin tiimiin kuuluu insinöörejä, data-asiantuntijoita ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka tekevät yhteistyötä kliinisten asiantuntijoiden kanssa kehittäessään kotikäyttöön soveltuvia lääketieteellisiä mittalaitteita. WITHINGS toi ensimmäisenä pulssiaallon etenemisnopeuden ja elektrodermaalisen aktiivisuuden mittaukset kotikäyttöön, ja jatkaa edelleen entistä tarkempien terveyttä mittaavien mittaustapojen kehittämistä.

WITHINGS Health Solutions tukee terveydenhuollon ammattilaisia ennaltaehkäisyssä ja kroonisten sairauksien hallinnassa, potilaiden etävalvonnassa ja kliinisessä tutkimuksessa kaventaen potilaiden ja hoitohenkilökunnan välistä kuilua.

WITHINGS on sitoutunut kehittämään maailmasta sellaisen, että ihmiset voivat kulkea omaa polkuaan kohti parempaa terveyttä jokapäiväiseen elämään sopivien laitteiden avulla ja tukenaan tieto, joka parantaa kauaskantoista ymmärrystä ja ohjaa merkitykselliseen muutokseen.

Saat lisää tietoa verkkosivultamme WITHINGS.com ja seuraamalla WITHINGSiä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.