Rautateillä varaudutaan lumentuloon
Suomessa talvi asettaa rautateiden kunnossapidolle lukuisia haasteita. Talvikuukausien aikana lämpöasteet tippuvat reilusti pakkasen puolelle, ja Pohjois-Suomessa terminen talvi voi kestää jopa seitsemän kuukautta. Haasteista huolimatta Suomen rautatieverkko pidetään liikennekelpoisena ympäri vuoden, muun muassa erilaisilla vaihteiden lämmitysjärjestelmillä, lumiharjoilla ja etukäteen huolella laadituilla kunnossapitosuunnitelmilla.
Rataverkon kunnossapitoa tehostetaan talvisin esimerkiksi rautatievaihteiden automaattisella sähkölämmityksellä, joka vähentää jään ja lumen aiheuttamia haittoja. Automaattinen sähkölämmitys on energiatehokas vaihtoehto, sillä lämmitys on päällä ainoastaan silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan. Rataverkon talvihoitoon kuuluvat myös perinteiset lumityöt, kriittisissä vaihteissa kiinteästi asennetut tuiskulumen kertymistä ehkäisevät lumiharjat sekä laiturialueiden hoito. Ilmalaan toteutetaan uudenlainen lumensulatuskenttä, jossa rautatiealueilta kerättyä lunta saadaan energiatehokkaasti sulatettua.
– Tulevaan talveen varaudutaan etukäteen tehtävällä suunnitelmalla kunnossapitäjien, liikenteenohjauksen ja operaattorin kesken. Pahoihin tilanteisiin varaudutaan liikenteen supistamissuunnitelmilla. Jos lunta tulee paljon, on kunnossapitäjillä varattuna koneita ja henkilöstöä, kertoo radan kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki.
Kunnossapitosopimuksilla taataan laadukas palvelu
Jokaisella Suomen rataverkon kahdestatoista kunnossapitoalueesta on olemassa kilpailutettu kunnossapitosopimus ja yhteistyössä operaattorin ja liikenteenohjauksen kanssa laadittu oma lumityösuunnitelma. Sopimuksissa on määritelty talvikunnossapidon palvelutasoluokat ja esimerkiksi kuinka paljon lunta raidealueella sallitaan. Urakoitsijat toteuttavat kunnossapitoa itse valitsemin keinoin palvelutasoja noudattaen.
Kunnossapitosopimusten laadukas toteutus ja riittävä valvonta ovat keskeisiä talvikunnossapidon kehityskohteita. Kunnossapidon turvallisuuden, laadun ja oikea-aikaisuuden varmistamiseksi kunnossapitosopimuksiin on sisällytetty sopimussakko kannustinjärjestelmän lisäksi. Sopimussakkoja voidaan antaa esimerkiksi sellaisissa junaliikenteen myöhästymistapauksissa tai toiminnan laatupoikkeamatapauksissa, jotka johtuvat kunnossapidon puutteista.
Lumisista talvista on opittu
Suomessa on koettu viime vuosien aikana hyvin lumisia talvia. Esimerkiksi talvella 2012–2013 lumensyvyys oli Helsingissä lähes metrin verran, ja 2010–2011 talvena päivän keskilämpötilat tippuivat Etelä-Suomessakin miinuksen puolelle jo marraskuussa. Kovista talvista on opittu, ja Liikennevirasto on esimerkiksi parantanut lumitöiden organisointia vuosittain. Organisoinnin parantamisen myötä myös yhteistyö on lisääntynyt. Myös lumityön laatuvaatimuksia on nostettu.
Lumitöitä tehdään kuitenkin aina liikenteen ehdoilla, ja turvallisuutta noudattaen. Esimerkiksi laiturialueilla ei turvallisuussyistä saa tehdä lumenpoistoa koneellisesti junien liikennöidessä. Vilkkaasti liikennöidyillä asemilla tämä tarkoittaa sitä, että lumenauraus tehdään pääasiassa yöaikaan. Kun lunta sataa taukoamatta, joudutaan välillä turvautumaan myös perinteiseen lumenaurauksen, kun kolat ja lumilapiot laitetaan heilumaan.
Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5 944 kilometriä, josta 3 073 kilometriä on sähköistetty. Suurin osa Suomen rataverkosta on yksiraiteista. Rataverkon kunnossapidon tavoitteena on pitää nykyinen rataverkko liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa siten, että liikennöinti on turvallista ja liikenteenvälityskyvyltään tehokasta läpi vuoden.
Lisätietoja:
Liikennevirasto, Radan kunnossapitoyksikön päällikkö Matti Levomäki, p. 0295 34 3893
www.liikennevirasto.fi
www.facebook.com/liikenneverkossa
www.twitter.com/liikennevirasto
Avainsanat: