Finland

Jaa

Lainaukset

Näiden sarvikuonojen tappamiseksi tarvittiin korkean tason rikollista suunnittelua sekä huomattavia taloudellisia resursseja, mikä osoittaa kuinka paljon rahaa salametsästyksessä liikkuu. Tämä oikeudenkäynti kuitenkin osoittaa, ettei kukaan ole lain yläpuolella.
Sami Tornikoski
Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Tiikerien ja lumileopardien tarkka määrä uhkaa jäädä ikuiseksi mysteeriksi Himalajalla

Useat Himalajan vuoristossa elävät nisäkkäät ovat vaarassa hävitä, ennen kuin niiden populaatioiden kokoa on ehditty kunnolla selvittää. Maailman ankarimmissa olosuhteissa tähän asti selvinneistä isoista nisäkkäistä vaarassa ovat muun muassa uhanalaiset tiikeri ja lumileopardi. Myös kauluskarhun, intiansarvikuonon ja kultapandan populaatiot ovat vaarantuneita. Isoja nisäkkäitä häviää etenkin salametsästyksen ja elinympäristöjen muutosten ja tuhoutumisen takia.Himalajan alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokas. Esimerkiksi Himalajalla sijaitseva Bhutan on ainoa paikka

Metsähallituksen suojelupäätös on riittämätön – luontojärjestöt suljettiin valmistelun ulkopuolelle

Metsähallitus on tänään julkaissut valtion maita koskevan, 13 000 hehtaaria koskevan suojelupäätöksen. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta esityksen pinta-ala on riittämätön. Lisäksi päätöksen valmistelussa unohdettiin täysin avoimuus ja sidosryhmien osallistaminen.Pääministeri Kataisen hallitusohjelman tavoite oli saada Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaan valtion ja julkisyhteisöjen maita yhteensä 20 000 hehtaaria. Kevään 2014 kehysriihessä hallitus kuitenkin päätti, että valtionmailta tätä tavoitetta katetaan vain 13 000 hehtaarin verran. Tämä

Maapallon varat loppuivat tältä vuodelta

Tänään tiistaina ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Huomisesta lähtien elämme siis velaksi. Ylikulutus kasvaa jatkuvasti: nyt kulutimme luonnonvarat jo pari viikkoa nopeammin kuin vuonna 2000.Tiistaina 19. elokuuta vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se merkitsee hetkeä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen

WWF: EU ei saa kuriin laitonta puukauppaa

Laiton puutavarakauppa kukoistaa Euroopan Unionissa viime vuonna voimaan tulleesta puutavara-asetuksesta huolimatta. EU-komission ja WWF:n tutkimusten mukaan useat jäsenmaat eivät ole muuttaneet lainsäädäntöään vastaamaan unionin vaatimuksia. WWF vaatiikin EU:lta toimia tottelemattomia jäsenmaita vastaan.EU-komission viime viikolla julkaisemien tietojen mukaan reilun vuoden vanha puutavara-asetus ei ole saanut kuriin laitonta puutavarakauppaa unionin alueella. WWF:n tutkimus vahvistaa, että yli puolet jäsenmaista ei ole muuttanut lainsäädäntöään vaaditulle tasolle. WWF:n alkuvuonna

Satoja uusia lajilöydöksiä Greater Mekong -alueella

Jättiläismäinen liito-orava, liitävä gekko, luolassa elävä silmätön hämähäkki ja kala, joka parittelee päällään. Nämä ovat esimerkkejä 367 uudesta lajista, joita tutkijat ovat löytäneet Kaakkois-Aasiassa sijaitsevalta Greater Mekong -alueelta vuosien 2012–2013 aikana. Uusista lajeista kertoo WWF:n tuore raportti, Maailman ympäristöpäivänä julkaistu Mysterious Mekong.”Lajilöydökset vahvistavat sen, että Greater Mekong -alue on yksi maailman rikkaimmista ja monimuotoisimmista alueista”, kertoo WWF Suomen kansainvälisen kehityksen ohjelmapäällikkö Anne Tarvainen. Raportissa nostetaan esille

Porkkalan kansallispuisto paikkaisi saaristoluonnon suojelun puutteita

Suomen eteläisen saariston luonto on vertaansa vailla, mutta sen suojelussa on vakavia puutteita. Puutteiden korjaamiseksi WWF Suomen torstaina julkaistavassa raportissa esitetään Porkkalan kansallispuiston perustamista ja Saaristomeren, Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen laajentamista. Ympäristöministeriö on ilmoittanut tarkastelevansa näiden kansallispuistojen tilannetta osana Suomenlahti 2014 -teemavuotta.Eteläinen saaristo edustaa Suomen luontoa rikkaimmillaan. Alueella esiintyy lukuisia lajeja ja luontotyyppejä, joita ei esiinny muualla Suomessa.

Ympäristöjärjestöt: Julkinen tuki metsätaloudelle on pääosin ympäristölle haitallista

Ympäristöjärjestöt WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto arvostelevat Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain uudistusta. Järjestöjen mukaan on ongelmallista, että julkista rahaa aiotaan käyttää jatkossakin ympäristölle haitallisiin tukiin.Kemeraa eli kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan uudistamassa. Uudistusta valmistellut työryhmä on jättänyt mietintönsä maa- ja metsätalousministeriölle, joka valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä. Ympäristöjärjestöjen mukaan uudistuksessa on kuitenkin monia puutteita ja ongelmia. ”Kemera on tällä hetkellä

WWF: Metsäpoliittisesta selonteosta puuttuvat metsäluonnon suojelun linjaukset

WWF Suomi arvostelee valtioneuvoston hyväksymää, kautta aikain ensimmäistä metsäpoliittista selontekoa yksipuoliseksi ja metsäluonnon suojelun kannalta riittämättömäksi. Metsäpoliittinen selonteko ohjaa Suomen metsien käyttöä vuoteen 2050 asti. Selonteosta käydään keskiviikkona 19.2. eduskunnassa lähetekeskustelu.”Metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyvien asioiden käsittely on selonteossa jäänyt ohueksi. Selonteko keskittyy lähes yksinomaan metsätalouden toimintaympäristön tarpeiden huomiointiin ja toimintaedellytysten parantamiseen”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Suomi on

WWF: Myrskyn kaatamia puita kannattaa jättää metsään

Syksyn aikana Suomen halki on pyyhkinyt useita myrskyjä, joissa puita on kaatunut runsaasti. Kaatuneet puut ovat arvokkaita elinpaikkoja tuhansille lahopuussa viihtyville metsälajeille, joten niitä kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan metsiin luonnon monimuotoisuutta rikastuttamaan. Metsän tarjoaminen METSO-ohjelmaan on hyvä ratkaisu, jos järeitä puita on kaatunut runsaasti.Myrskytuhoista voi tulla maanomistajille taloudellisia menetyksiä, mutta toisaalta puiden korjaaminen metsästä voi myös aiheuttaa kalliita kustannuksia. Jos puita on kaatunut runsaasti, metsää kannattaa tarjota

Suomalaiset metsäyhtiöt avoimina paperin ja sellun ympäristövaikutuksista

Metsä Group, Stora Enso ja UPM ovat jälleen avanneet toimintansa maailmanlaajuista ekologista jalanjälkeä yhdessä 22 muun merkittävän sellu- ja paperiteollisuusyhtiön kanssa WWF:n kansainvälisessä indeksissä. Paperin ja sellun tuotannon ekologista kestävyyttä mittaavaan indeksiin osallistuvat yritykset raportoivat muun muassa käyttämänsä kuidun alkuperästä, tehtaidensa ympäristövaikutuksista ja käyttämistään raportointityökaluista. Kyselyyn vastanneiden yhtiöiden indeksiin raportoima tuotanto kattaa maailman sellu- ja paperituotannosta 82 miljoonaa tonnia. WWF julkaisee indeksin tulokset nyt

WWF kannattaa vahvasti uusien kansallispuistojen perustamista

WWF Suomi kannattaa neljän uuden kansallispuiston perustamista ja katsoo, että ne voisivat osaltaan turvata suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Selvitykset Olvassuon, Teijon, Etelä-Konneveden ja Käsivarren kansallispuistojen perustamisedellytyksistä ovat lausuntokierroksella kuluvana syksynä. Selvitysten ja lausuntojen perusteella ympäristöministeri ja hallitus ratkaisevat, ryhdytäänkö lakiesityksiä uusista kansallispuistoista valmistelemaan.”Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2020 mennessä, ja suojellun pinta-alan merkittävä kasvattaminen on

WWF:n talkooleiri kunnostaa perinnemaisemaa Isokarilla ensimmäistä kertaa

WWF:n vapaaehtoiset hoitavat Isokarilla Selkämeren kansallispuiston arvokasta perinnemaisemaa 25.8.-1.9. Talkoolaiset muun muassa hoitavat niittyjä ja hakamaita sekä rakentavat lammasaitoja. Leirin aikana vietetään myös 31.8. ensimmäistä kertaa Suomen luonnon päivää, jota talkoolaiset juhlistavat käytännön luonnonsuojelutyöllään. Talkooleiri järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa.Suomen nuorimmassa, vasta kaksi vuotta sitten perustetussa kansallispuistossa Selkämerellä järjestetään ensimmäistä kertaa WWF Suomen ja Metsähallituksen talkooleiri. Vapaaehtoiset

Lemmenjoen kansallispuisto kohenee talkootyöllä

WWF:n ja Metsähallituksen järjestämä talkooleiri kokoaa vapaaehtoisia Suomesta ja ulkomailta. Leirillä kunnostetaan Lemmenjoen kansallispuiston retkeilyreittejä Lemmenjoen varressa 3.–10. elokuuta.Lemmenjoki on Suomen suurin kansallispuisto ja Euroopan laajimpia erämaa-alueita. Puisto tarjoaa mielenkiintoista koettavaa niin omien polkujensa kulkijoille kuin reiteillä pysytteleville retkeilijöillekin. WWF Suomen ja Metsähallituksen talkooleirillä vapaaehtoiset raivaavat, merkitsevät ja huoltavat retkeilyreittejä ja autiotupien ympäristöjä viikon ajan. Lisäksi talkoolaiset purkavat vanhoja ja

Talkooleiri valmistelee Kolin kasken

WWF:n ja Metsähallituksen yhteistyönä järjestettävällä talkooleirillä 6.–13.7.2013 Kolin kansallispuistossa hoidetaan niittyjä, ahoja ja lehtoja sekä valmistellaan perinteistä kaskea vapaaehtoisvoimin. Leirin tukikohtana toimii Lakkalan tilan vanha pihapiiri kansallispuiston eteläosassa, mutta talkootyötä tehdään eri puolilla kansallispuistoa.Vapaaehtoiset talkooleiriläiset hoitavat Vuoden retkikohteeksi 2013 valitun Kolin kansallispuiston kaunista kulttuurimaisemaa kunnostamalla umpeenkasvaneita niittyjä, ahoja sekä lehtoja. Talkoisiin lähteneet leiriläiset niittävät ja raivaavat luonnon

Talkoot Kolin kansallispuistossa

WWF ja Metsähallitus järjestävät 6.-13.7.2013 talkooleirin, jossa työskennellään eri puolilla Kolin kansallispuistoa. Leirin tukikohta on Lakkalan vanha pihapiiri. Kolilla uurastetaan nyt kahdeksatta kertaa, ensimmäisen kerran WWF:n leiriläiset työskentelivät Kolilla vuonna 1994.Tänä vuonna talkooleirin töihin kuuluvat muun muassa ahojen, niittyjen ja lehtojen hoito sekä kasken valmistelua. Kutsumme edustajanne tutustumaan talkooleirin työhön tiistaina 9. heinäkuuta 2013 klo 12.00 alkaen. Tapaamme Luontokeskus Ukon pihalla (Ylä-Kolintie 39 

Indonesian metsäpalojen jäljet johtavat puu- ja palmuöljyviljelyyn

Satelliittikuvat ovat paljastaneet, että suurin osa Singaporen ja Malesian sankan savusumun aiheuttavista metsäpaloista on peräisin Indonesian Riaun provinssista Sumatralta. WWF:n ja kahden muun järjestön julkaisema analyysi on paljastanut NASA:n satelliittikuvien avulla, että suuri osa paloista riehuu alueilla, joilla on aktiivista puuplantaasitoimintaa sellun ja palmuöljyn tuotantoa varten. WWF vaatii, että paikalliset polttamista rajoittavat lait pannaan välittömästi täytäntöön. Indonesian laki kieltää maataloutta varten polttamalla tehtävän maan raivauksen. Laki koskee sekä suuryrityksiä

WWF: Hallituksen esitys metsälaiksi on pettymys

Hallitus jätti viime viikolla yksimielisen esityksen metsälaista eduskunnalle. WWF Suomi on pettynyt esitykseen. Koko metsälain uudistamisprosessin ajan WWF on muistuttanut, että on tärkeää kehittää luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Viime joulukuussa valmistui kolmen tutkimuslaitoksen arviointi, jossa todettiin, että metsälakiesitys kokonaisuutena heikentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka lakiuudistuksen tavoite oli päinvastainen. Esityksessä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita kevättalvella olleen lausuntokierroksen jälkeen.”Kansanedustajien tulisi viimeistään

Räjähdysmäisesti kasvaneet laittomat hakkuut uhkaavat amurintiikeriä Venäjällä

Kiinalaisen huonekalu- ja parkettiteollisuuden voimakas kasvu on lisännyt räjähdysmäisesti laittomia hakkuita Venäjän Kaukoidässä. Hakkuiden seurauksena uhanalaisen amurintiikerin elinympäristöt ovat uhattuina, selviää WWF:n tänään julkaisemasta raportista. Laittomasti hakattua puuta päätyy huonekalujen ja parkettien materiaalina Kiinan kautta myös Yhdysvaltain, Japanin sekä Euroopan markkinoille – jopa Suomeen.Yli kymmenen vuoden tutkimustiedon kokoava raportti osoittaa, että Venäjän metsäsektori on syvästi korruptoitunut, eikä valtio kykene toimeenpanemaan lainsäädäntöään. Tämän

WWF: Ehdotus metsätuholaiksi palautettava valmisteluun

WWF:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön esitys metsätuholaiksi vaikuttaisi toteutuessaan metsäluonnon monimuotoisuuteen erittäin kielteisesti, ja esitys tulee palauttaa valmisteluun. Lausuntoaika lakiesityksestä päättyi maanantaina 15.4Metsätuholain tehtävänä on turvata metsien hyvä terveydentila torjumalla laajoja ja taloudellisesti merkittäviä hyönteis- ja sienituhoja. Tätä tehdään muun muassa korjaamalla pois tuulen kaatamia puita ja puuryhmiä, kun tietty lain asettama määrä täyttyy. Laki velvoittaa poistamaan sellaiset havupuut, joissa tuhohyönteiset todennäköisesti voivat

Suomalaiset suhtautuvat ilvekseen myönteisesti

Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista katsoo, että ilveksiä on Suomessa liikaa ja ilmoittaa sietokykynsä ilvestä kohtaan ylittyneen. Suomalaisten asenteita ilvekseen selvitettiin WWF Suomen Think if Laboratories  –tutkimusyrityksellä maaliskuussa  teettämässä kyselyssä.Ylivoimainen enemmistö suomalaisista, 73 prosenttia, on sitä mieltä, että ilveksiä ei ole Suomessa liikaa. Sama määrä suomalaisista katsoo, että heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan ei ole ylittynyt.  18 prosentilla kysytyistä ei ollut kantaa ilvekseen. Vastaajina kyselyssä oli 2 191 vähintään 18-vuotiasta suomalaista koko

Suomalaiset suhtautuvat ilvekseen myönteisesti

Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista katsoo, että ilveksiä on Suomessa liikaa ja ilmoittaa sietokykynsä ilvestä kohtaan ylittyneen. Suomalaisten asenteita ilvekseen selvitettiin WWF Suomen Think if Laboratories  –tutkimusyrityksellä maaliskuussa  teettämässä kyselyssä.Ylivoimainen enemmistö suomalaisista, 73 prosenttia, on sitä mieltä, että ilveksiä ei ole Suomessa liikaa. Sama määrä suomalaisista katsoo, että heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan ei ole ylittynyt.  18 prosentilla kysytyistä ei ollut kantaa ilvekseen. Vastaajina kyselyssä oli 2 191 vähintään 18-vuotiasta suomalaista koko

WWF vetoaa kansanedustajiin: Metsälakiesitystä muutettava

WWF Suomi lähetti tällä viikolla kaikille kansanedustajille kirjeen, jossa kerrotaan lausuntokierroksella olevan metsälakiesityksen epäkohdista. Järjestö katsoo, että hallituksen esitys uudeksi metsälaiksi uhkaa metsäluonnon monimuotoisuutta monin tavoin. Esitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokauden aikana.WWF toivoo kirjeessään, että kansanedustajat paneutuvat metsälakiesityksen muutostarpeisiin ja pyytävät maa- ja metsätalousministeriötä kehittämään esitystä jo ennen kuin se tulee eduskunnan käsittelyyn. ”Kansanedustajien on viime kädessä varmistettava, että tuleva laki

Tutkijoiden mukaan metsälakiesitys heikentää luonnon monimuotoisuutta

WWF Suomi vaatii maa- ja metsätalousministeriötä ottamaan huomioon metsälakiesityksestä tehdyn tuoreen asiantuntija-arvioinnin. Ministeriön on varmistettava, että tuleva laki turvaa metsäluonnon monimuotoisuuden nykyistä paremmin.Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio toteavat arvioinnissaan, että metsälain muutosehdotus kokonaisuutena heikentää metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista verrattuna voimassa olevaan metsälakiin. Arvioinnin valmisteli 28 asiantuntijaa ja se perustuu alan parhaaseen tutkimustietoon. ”Maa- ja

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia

Youtube

Twitter