Finland

Jaa

Lainaukset

Näiden sarvikuonojen tappamiseksi tarvittiin korkean tason rikollista suunnittelua sekä huomattavia taloudellisia resursseja, mikä osoittaa kuinka paljon rahaa salametsästyksessä liikkuu. Tämä oikeudenkäynti kuitenkin osoittaa, ettei kukaan ole lain yläpuolella.
Sami Tornikoski
Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

WWF vaatii: Jakkuvärkin tuulipuiston kaava jäihin merikotkan häirinnän takia

Porin Jakkuvärkin suunnitteilla olevan tuulipuiston reunalla kaadettiin runsas vuosi sitten merikotkan pesäpuu. Puu kaadettiin ilmeisesti tarkoituksella tuulipuiston rakentamisesta koituvan taloudellisen hyödyn takia. Merikotkan pesäpuun kaataminen suunnitteilla olevan tuulipuiston reunalla on vaarallinen ennakkotapaus.”Jos pesäpuun kaatamisesta ei koidu mitään vaikutuksia hankkeen etenemiselle, voitaisiin pahimmassa tapauksessa pesäpuita kaatamalla yrittää häätää merikotka pois muidenkin kaavailtujen tuulipuistojen alueilta”, aluevastaava Seppo Keränen WWF:n merikotkatyöryhmästä toteaa.

Venäjä torppaamassa alusjätevesikiellon täytäntöönpanon

Itämeren käyttäminen risteilyalusten ja matkustajalaivojen jätevesien kaatopaikkana on jatkumassa. Saastuttamisen pysäyttäminen on kariutumassa yhden valtion vastustukseen: Venäjä ehdotti ainoana maana lykkäystä niin sanotun alusjätevesikiellon täytäntöönpanoon tänään päättyneessä Itämeren suojelukomissio HELCOMin kokouksessa. Päätöksen täytäntöönpanoa uhkasivat aiemmin jarruttaa myös Saksa ja Puola, mutta ne käänsivät kelkkansa.Alusjätevesikiellosta on väännetty kättä vuosikymmenien ajan. Jo vuonna 1980 HELCOMin jäsenmaat julistivat risteilyalusten jätevesien vastaanottamisen olevan

Uusi tutkimustulos: Itämeren pyöriäiskannan koko noin 450 yksilöä

Itämeren äärimmäisen uhanalaisen pyöriäiskannan koko voidaan arvioida nyt aiempaa huomattavasti tarkemmin. Pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti myös Suomessa.Kansainvälisen SAMBAH-hankkeen neljä vuotta kestäneen aineistonkeruun ja analysoinnin perusteella Itämeren pyöriäismääräksi arvioidaan nyt noin 450 eläintä (95 % luottamusväli 90–997). ”Suomen alueelta havaintoja saatiin lounaiselta avomerialueelta marras–huhtikuun välisenä aikana. Hankkeen tulokset osoittavat, että pyöriäinen on harvalukuinen mutta säännöllinen myös Suomen merialueella”, kertoo hankkeen Suomen osuutta koordinoiva

WWF: Soidensuojelun täydennysohjelmaa on jatkettava alkuperäisen suunnitelman mukaan

Ympäristöjärjestö WWF kannustaa hallitusta jatkamaan soidensuojelun täydennysohjelmaa alkuperäisen suunnitelman mukaan ja saattamaan se mahdollisimman pikaisesti maanomistajakuulemiseen. Tämä on paitsi voimassa olevan hallitusohjelman mukaista, myös kustannustehokkainta.Hallitusohjelmassa on sitouduttu luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen ja soidensuojelun täydennysohjelman tekoon. Ohjelman laatiminen on edennyt ympäristöministeriön työryhmässä linjausten mukaan. Hyvässä hengessä valmistellun työn loppumetreillä ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen otti kuitenkin

Pääministeri sai nuorilta aurinkoenergiavetoomuksen ja selfie-pyyntövyöryn

WWF Suomen vapaaehtoiset nuorten tiimin jäsenet luovuttivat tänään pääministeri Alexander Stubbille vetoomuksen aurinkoenergian edistämiseksi. Samalla WWF esitti Stubbille 19 organisaation yhteisen ehdotuksen siitä, miten aurinkoenergiapolitiikka pitäisi Suomessa korjata.Neljä WWF:n nuorten tiimin edustajaa luovutti aamulla pääministeri Alexander Stubbille vetoomuksen, jossa vaaditaan aurinkoenergian ottamista mukaan tukipolitiikkaan. Nuorten vetoomus aurinkoenergian puolesta on kerännyt lähes 22 000 allekirjoitusta. Pääministeri kiitteli nuoria aktiivisuudesta.”On ollut kiinnostava

WWF ja Outotec: Suomen on tartuttava vihreän talouden mahdollisuuksiin

Suomen talousahdinkoon ja maailmanlaajuisen ympäristökriisin torjumiseen voidaan löytää ratkaisut samoilla keinoilla. Maassamme on lukuisia yrityksiä, joilla on mahdollisuudet kasvattaa toimintaansa puhtaan energian ja teknologian markkinoilla. Uusien ratkaisujen avulla voimme myös vähentää taloutemme riippuvuutta energiasta ja luonnonvaroista. Edelläkävijän ja innovaattorin rooli on kuitenkin lipsumassa Suomen ulottumattomiin.Tämänhetkinen maailmantalous seisoo energiaa ja luonnonvaroja ahmivien toimialojen varassa. Kuitenkin suurin osa fossiilisista polttoaineista on jätettävä

Helsingin lähiluontoa kuvaava teos voitti WWF:n Vuoden luontokirja -palkinnon

WWF on valinnut Vuoden 2014 luontokirjaksi Jarmo Niemisen kirjoittaman teoksen Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto. Kirja on ylistys Helsingin rikkaalle lähiluonnolle. Kolmen finalistin joukosta voittajan valitsi valokuvaaja Meeri Koutaniemi.”Kirja paljastaa salaisuuksia, joita voi löytää kaupungin sisältä sekä sen ympäriltä - ja kannustaa etsimään näitä loputtoman kiehtovia yksityiskohtia. Samalla kirja antaa toivoa ihmisen ja luonnon harmonisesta ja kestävästä kanssaelosta, nyt ja tulevaisuudessa”, Koutaniemi perusteli valintaansa WWF:n Vuoden luontokirjan

Muistutuskutsu: Miten toteutamme vihreän vallankumouksen? – WWF ja Outotec kokoavat Suomen huiput pohtimaan vihreää taloutta

Usein puhutaan, että talous pyörittää maapalloa. Oikeasti totuus on päinvastainen: maapallo pyörittää talouttamme. Jos haluamme pitää talouden pyörät pyörimässä, meidän on pidettävä maapallosta huolta. Vihreä talous tarkoittaa, että talous toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Se ei ole enää vaihtoehto. Se on välttämättömyys.Vihreä talous on paitsi ratkaisu ympäristöongelmiin, myös mahdollisuus Suomelle. Se tarkoittaa täysin uudenlaisia tapoja tuottaa ja kuluttaa, uusia puhtaan teknologian yrityksiä ja työpaikkoja. Se edellyttää poliittista täyskäännöstä ja uusia tapoja mitata taloudellista

Muistutuskutsu Vuoden luontokirja 2014 -teoksen julkistustilaisuuteen

WWF Suomella on ilo kutsua edustajanne Vuoden luontokirja 2014 -teoksen julkistustilaisuuteen. WWF:n esiraadin valitsemista ehdokkaista voittajan on valinnut ja palkinnon luovuttaa valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Tilaisuus pidetään maanantaina 24.11. klo 10.00 Ravintola Lasipalatsin Palmusalissa (Mannerheimintie 22–24, Helsinki). Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan etukäteen perjantaihin 21.11. kello 12.00 mennessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen linda.koskinen@wwf.fi tai puhelimitse 050 305 4423. WWF Suomi on vuodesta 1978 palkinnut suomalaisen luontoa ja sen

Hyvät tavoitteet vaarassa vesittyä kalastuslain uudistuksessa

Uuden kalastuslain on tarkoitus turvata uhanalaisten kalalajien tulevaisuus. WWF kuitenkin pelkää, ettei nykyinen lakiesitys riitä toteuttamaan sinänsä erinomaista tavoitetta. Erityisesti vapaa-ajan verkkokalastukseen ehdotetut rajoitukset ovat täysin riittämättömiä. Toinen iso epäkohta on äärimmäisen uhanalaisten lajien laintasoisen rauhoittamisen jättäminen pois esityksestä.Vuosikausien valmistelun jälkeen vapaa-ajan verkkokalastukseen ehdotetaan 240 verkkometrin rajoitusta, mikä vastaa kahdeksaa kalaverkkoa. Käytännössä kyse on siis lähes rajoittamattomasta verkkopyynnistä. ”240

Kutsu Vuoden luontokirja 2014 -teoksen julkistustilaisuuteen

WWF Suomella on ilo kutsua edustajanne Vuoden luontokirja 2014 -teoksen julkistustilaisuuteen. WWF:n esiraadin valitsemista ehdokkaista voittajan on valinnut ja palkinnon luovuttaa valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Tilaisuus pidetään maanantaina 24.11. klo 10.00 Ravintola Lasipalatsin Palmusalissa (Mannerheimintie 22-24, Helsinki). Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan etukäteen perjantaihin 21.11. kello 12.00 mennessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen linda.koskinen@wwf.fi tai puhelimitse 050 305 4423. WWF Suomi on vuodesta 1978 palkinnut suomalaisen luontoa ja sen

Kutsu: Miten toteutamme vihreän vallankumouksen? – WWF ja Outotec kokoavat Suomen huiput pohtimaan vihreää taloutta

Usein puhutaan, että talous pyörittää maapalloa. Oikeasti totuus on päinvastainen: maapallo pyörittää talouttamme. Jos haluamme pitää talouden pyörät pyörimässä, meidän on pidettävä maapallosta huolta. Vihreä talous tarkoittaa, että talous toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Se ei ole enää vaihtoehto. Se on välttämättömyys.Vihreä talous on paitsi ratkaisu ympäristöongelmiin, myös mahdollisuus Suomelle. Se tarkoittaa täysin uudenlaisia tapoja tuottaa ja kuluttaa, uusia puhtaan teknologian yrityksiä ja työpaikkoja. Se edellyttää poliittista täyskäännöstä ja uusia tapoja mitata taloudellista

Itämeren käyttäminen risteilyalusten jätevesien kaatopaikkana uhkaa jatkua

Risteilyalukset ja matkustajalaivat saavat jatkaa jätevesiensä laskemista Itämereen, mikäli Saksan, Puolan ja Venäjän ehdottama lykkäys niin sanotun alusjätevesikiellon täytäntöönpanoon menee läpi. Laillinen saastuttaminen on saamassa jatkoajan, sillä maat eivät olleet valmiita raportoimaan satamiensa vastaanottokapasiteetin riittävyydestä Itämeren suojelukomissio HELCOMin kokouksessa.Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki jo lokakuussa 2010 alustavan päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen piti kieltää uusilta aluksilta vuodesta 2013 lähtien ja kaikilta aluksilta

Pohjoismaiden uhanalaisimman linnun kanta elpymässä

Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen kiljuhanhikanta romahti 1900-luvun aikana tuhansista pesivistä pareista noin pariinkymmeneen. Pitkään sukupuuton partaalla olleen lajin pohjoismainen kanta on kuitenkin viime vuosina osoittanut varovaisia elpymisen merkkejä 30 vuotta sitten aloitetun sinnikkään suojelutyön tuloksena.Nykyisin kiljuhanhia tapaa Suomessa varmimmin Perämeren rannikolla kevätmuuton aikaan. Käytännössä koko pohjoismainen kiljuhanhikanta pysähtyy tuolloin Liminganlahden ja Hailuodon seudun merenrantaniityille tankkaamaan ennen muuttomatkan viimeistä etappia kohti Norjassa

Tiikerien ja lumileopardien tarkka määrä uhkaa jäädä ikuiseksi mysteeriksi Himalajalla

Useat Himalajan vuoristossa elävät nisäkkäät ovat vaarassa hävitä, ennen kuin niiden populaatioiden kokoa on ehditty kunnolla selvittää. Maailman ankarimmissa olosuhteissa tähän asti selvinneistä isoista nisäkkäistä vaarassa ovat muun muassa uhanalaiset tiikeri ja lumileopardi. Myös kauluskarhun, intiansarvikuonon ja kultapandan populaatiot ovat vaarantuneita. Isoja nisäkkäitä häviää etenkin salametsästyksen ja elinympäristöjen muutosten ja tuhoutumisen takia.Himalajan alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokas. Esimerkiksi Himalajalla sijaitseva Bhutan on ainoa paikka

WWF etsii jälleen Vuoden luontokirjaa

WWF Suomen jokavuotiseen Vuoden luontokirja -kilpailuun voi osallistua 27.10. kello 16.00 asti. Kilpailussa etsitään jo 37. kerran suomalaiskustanteista teosta, jossa luonnon- ja ympäristönsuojelun sanoma on vahvasti esillä.Voittajakirjan valinnassa kiinnitetään huomiota teoksen lukijaystävälliseen kieleen sekä ulkoasuun. Teoksen tulee olla suomalaiskustanne, mutta kirjan ei tarvitse käsitellä suomalaista luontoa, vaan myös ulkomaisista kohteista kertova teos voi tulla valituksi. Voittajateos valitaan marraskuussa ja palkinto julkistetaan kustantajan ja WWF:n tilaisuudessa marras-joulukuun

WWF: Kalastusministerit söivät sanansa – ylikalastus jatkuu Itämerellä

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto päätti eilen Luxemburgissa vuoden 2015 kalastuskiintiöistä Itämerellä. Juuri uudistetun Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan keskeinen tavoite on lopettaa ylikalastus vuoteen 2015 mennessä. Ministerit söivät kuitenkin sanansa ja päätyivät jälleen nostamaan turskan ja lohen kalastuskiintiöt tutkijoiden tieteellisiä suosituksia suuremmiksi.Suomenlahden lohikiintiö pidettiin edellisvuoden tasolla, vaikka tutkijat suosittelivat leikkaamaan kiintiötä. Ympäristöjärjestö WWF pitää ministereiden päätöstä vastuuttomana. ”Kiintiöpäätös mahdollistaa

WWF: Suomen tulisi selvittää kivihiilen haittaveron käyttöönotto

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti eilen 7.10. laskea turpeen veroa ja korottaa metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea. WWF Suomi vaatii, ettei turpeen veroa lasketa. Samalla tulisi pikaisesti selvittää ja ottaa käyttöön kivihiilen haittavero Suomessa.Turpeen kasvihuonepäästöt ovat jopa kivihiiltä suuremmat ja lisäksi sen käytöllä on haitallisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi vesistöihin. Tästä syystä turpeen käytön edistäminen alennetulla verotasolla on erittäin vastuutonta politiikkaa. WWF vaatii, että Suomen hallitus peruu turpeen veron alennuksen sekä

Silakka ei kelpaa suomalaisille – saalis päätyy turkiseläinten rehuksi

Suomalaiset ammattikalastajat pyytävät silakkaa valtavat määrät, mutta suurin osa saaliista menee turkiseläinten rehuksi. WWF:n laskelmien mukaan elintarviketuotannon ulkopuolelle on pelkästään 2000-luvulla päätynyt pian miljardi kiloa silakkaa.Vielä vuosituhannen vaihteessa keskivertosuomalainen söi 1,2 kiloa silakkaa vuodessa, nykyisin enää 300 grammaa. Määrä vastaa muutamaa annosta. ”Silakka on hyvä ja vastuullinen valinta ruokalautaselle, sillä sen kantojen tila ja kalastus ovat kestävällä tasolla. Sen elintarvikekäyttöä pitäisikin lisätä selvästi”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti

WWF:n raportti: Selkärankaisten eläinten määrä romahti

Luonnon monimuotoisuus on romahtanut 40 vuodessa. Tänään julkaistun WWF:n Living Planet 2014 -raportin mukaan selkärankaisten eläinten eli nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on tällä hetkellä enää puolet siitä, mitä se oli 70-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ihmisten toimista: kulutuksen kasvu ajaa eläimiä yhä ahtaammalle.Raportista käy ilmi, että monimuotoisuus on laskenut eniten matalan tulotason maissa. Alueellisesti laskua on eniten trooppisilla alueilla, etenkin Latinalaisessa Amerikassa, missä selkärankaisten määrä on vähentynyt jopa 83 prosenttia.

Muistutuskutsu: Mitä kuuluu maapallo? – WWF:n Living Planet 2014 -raportin julkistamistilaisuus 30.9.2014

Kuinka monta gorillaa Afrikassa on jäljellä? Miten maapallo voi? Kiihtyykö eläinten häviäminen edelleen? Mitä seurauksia ylikulutuksella on? Auttaako suojelu lajeja selviytymään? Minkä kokoinen on Suomen ekologinen jalanjälki suhteessa muihin maihin?Näihin kysymyksiin tarjotaan vastauksia WWF:n Living Planet -raportissa, joka julkaistaan nyt kymmenettä kertaa. Raportti tarjoaa laajasti tietoa luonnonvaraisten eläinten määrien kehityksestä ja ihmisten toiminnan vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuden tilaan. Raportti julkaistaan joka toinen vuosi. Tervetuloa julkistamistilaisuuteen

Metsähallituksen suojelupäätös on riittämätön – luontojärjestöt suljettiin valmistelun ulkopuolelle

Metsähallitus on tänään julkaissut valtion maita koskevan, 13 000 hehtaaria koskevan suojelupäätöksen. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta esityksen pinta-ala on riittämätön. Lisäksi päätöksen valmistelussa unohdettiin täysin avoimuus ja sidosryhmien osallistaminen.Pääministeri Kataisen hallitusohjelman tavoite oli saada Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaan valtion ja julkisyhteisöjen maita yhteensä 20 000 hehtaaria. Kevään 2014 kehysriihessä hallitus kuitenkin päätti, että valtionmailta tätä tavoitetta katetaan vain 13 000 hehtaarin verran. Tämä

WWF: Aikeet koskiensuojelulain purkamiseksi vastuuttomia

Ympäristöjärjestö WWF vastustaa tiukasti aikeita purkaa niin sanottu koskiensuojelulaki, joka suojelee vapaita virtavesiä vesivoimarakentamiselta. Vesivoima on uusiutuvaa energiaa, mutta ympäristön kannalta erittäin haitallista. ”Vesi on uusiutuvaa, tuhotut ekosysteemit ja lajit eivät”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toteaa.Suomen virtavesistöt on padottu laajasti. Koskiluonnon rippeiden turvana on ollut vuonna 1987 säädetty laki, jonka murtamiseen on viime aikoina ilmennyt halukkuutta. ”Vesivoimayhtiöt saattavat olla halukkaita vaikuttamaan lain uudelleenarviointiin, ja osan

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia

Youtube

Twitter