Jaa

Yrityksestä

Helsingin Kaupunginteatteri on Suomen suurin ja monipuolisin ammattiteatteri, jonka ohjelmistossa on viidellä eri näyttämöllä ulkomaisia ja kotimaisia puhenäytelmiä, komedioita, musiikkiteatteria, oman tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn tuotantoja ja lastenesityksiä. Ensi-iltoja on vuosittain yli 20 ja esityksiä noin 1000.

Yhteyshenkilöt

  • Kaisa Pelkonen

    Vastaava tiedottaja


    Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2 00530 Helsinki
    +358 (0)40 552 3788
    http://www.hkt.fi
  • Fredrik von Koskull

    Marknadsföring & PR / Lilla Teatern


    Lilla Teatern, Eriksgatan 2, 00100 Helsingfors
    +358 (0) 40 773 1071
    https://hkt.fi/nayttamot/lilla-teatern/
  • Helsingin Kaupunginteatteri
    Ensi linja 2, 00530 Helsinki
    http://www.hkt.fi
  • Lainaukset

    Katsojille täytyy tarjota muutakin kuin vain henkilöiden uudesti löytämisen ilo. Esityksen pitää hurmata hulvattomuudellaan. Luotamme röyhkeään leikkiin ja tyylikkääseen svengiin. Ilokseni pääsen ideoimaan esityksen äänimaailmaa jälleen yhteistyössä säveltäjä Timo Hietalan kanssa.
    ohjaaja Heikki Kujanpää
    Lavalla nähdään viisihenkinen, Suomen parhaista jazzmuusikoista koostuva, mustavalkoinen, film noir -tyyppinen crime jazz -bändi. Kun usein teatterissa bändi soittaa jossain piilossa, nyt yleisö pääsee seuraamaan huippumuusikoiden työskentelyä livenä! He improvisoivat ja tekevät rikostutkintaa kuvaaviin takautumiin ’foleyt’, eli askelten äänet, kolinat ja kalinat, joita elokuviin dubataan jälkikäteen. Ja pääsee yleisö kuulemaan myös näytelmän huippujazzlaulajattaren Iiri Salmian (Vuokko Hovatta) upeaa laulua!
    säveltäjä Timo Hietala
    Nukkekoti, osa 2:ssa minua koskettaa kysymys naisen tasa-arvosta ja vapaustaistelusta. Mutta ennen kaikkea minuun osuu teema, joka lävistää tämän kaiken: ’se mikä meidät erottaa, ei ole erilaisuus, vaan samankaltaisuus’. Teoksen henkilöt ovat kuin toistensa peilejä, ihmisiä, jotka taistelevat omista oikeuksistaan ja omasta vapaudestaan. Ja niin kauan kuin he eivät kohtaa itseään ja toista, he ikään kuin taistelevat toisessa itseään vastaan. Ja taistellessaan he eivät ole vapaita, he eivät kasva, he eivät kohtaa, he eivät rakasta, he eivät todella elä, vaan he yksinkertaisesti vain selviytyvät, riippuvaisina.
    ohjaaja Liisa Mustonen
    Nämä isot teemat jylläävät teoksessa, joka on hyvin viehättävä, liikuttava ja tunnistettavuudessaan todella hauska! Näytelmä on draamaa, ihan oikeaa tekstillistä ilotulitusta!
    ohjaaja Liisa Mustonen
    Kerran kuulin stand up -esitystä ennen jonkun katsojan kysyvän kaveriltaan, että tekeeköhän se ne samat jutut kuin Noin viikon uutisissa. No, en tee. Tämä ei ole NVU:n lavaversio. Stand upissa on vain mikki ja mies, joten kerronnan muotokin on eri. Ja ehkä siksi tämä esitys on henkilökohtaisempi ja kommentoi politiikkaa yleisemmällä tasolla. Ja puhun tässä esityksessä muustakin kuin politiikasta, kuten esimerkiksi belgialaisista ketuista ja pierevistä virtahevoista. Eihän Matti Rönkäkään varmaan puhu vapaa-ajallaan koko ajan vain uutisia.
    Jukka Lindström
    Kirjoittamani näytelmän keskiössä on räppäri, joka edustaa melko kyseenalaisia arvoja. Äärimmilleen viety itsekeskeisyys, rahalla ja omaisuudella leveily, oman menestyksen hehkuttaminen, miehinen pullistelu ja naisten esineellistäminen ovat Biiffin musiikin ja imagon ydinainesta. Ne ovat myös keinoja, joilla hän yrittää pönkittää omaa perimmäistä epävarmuuttaan. Näytelmän maailmassa tämä egon pönkittäminen johtaa farssimaiseen lopputulokseen.
    Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen
    Huumorimiehen maineessa kun olen, minulle on tarjottu usein myös farsseja ohjattavaksi. Lukemani farssit olivat kaikki valitettavasti sisältöjensä ja etenkin sukupuolirooliensa puolesta jääneet kauas viime vuosituhannelle. Farssin ohjaaminen ajatuksena jäi kuitenkin kiehtomaan, piti siis kirjoittaa oma. Tämä näytelmä on yritykseni päivittää farssi tälle vuosituhannelle.
    Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen
    Sanottakoon varmuuden vuoksi, että näytelmän hahmot ja tapahtumat ovat fiktiivisiä. Kaikki yhteydet todellisiin henkilöihin ovat sattumanvaraisia. Käsikirjoittajana en voi sille mitään, jos nykyaika muistuttaa yhä enemmän satiirista farssia.
    Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen
    Toivon, että tämän esityksen nähtyään katsojasta tuntuisi kuin olisi juuri saanut olla lämpimässä sylissä, nauranut makeasti, katsonut tähtiä ja tajunnut, että on yhtä aikaa sekä iso että pieni, että joulun taika olisi koskettanut kaiken ikäisiä ja saanut pienen näyttämön lämpiön tuntumaan sekä lämpimältä nojatuolilta, että mittaamattomalta avaruudelta, että olisi ollut enemmän kokija kuin katsoja. Tähän me pyrimme rikkaalla visuaalisuudella, monipuolisella äänimaailmalla, tutulla tarinalla ja vilpittömän riemullisella näyttelijän työllä.
    Kimmo Virtanen
    Teatern är en spegel för sin tid, sitt folk och sin kultur
    Cilla Back
    Improvisaation tekeminen on hyvin jännittävä ja ainutlaatuinen kokemus, kun sen jakaa toisten ihmisten kanssa. Taiteilijana rakastan mahdollisuutta hyödyntää improvisaation monia puolia: näyttelemistä, kirjoittamista, spontaaniutta, ryhmää, liikettä jne. Ja hyvin palkitsevaa on tietysti se, että on keskellä teatterillista liikettä, joka kasvaa ja muuttaa muotoaan.
    improvisaatiokouluttaja ja esiintyjä Tim Orr
    Vakavammin ottaen päähenkilö painii kiltteyden ja kunnollisuuden kysymysten kanssa. Tärkeintä juonessa ei ole se mitä siinä tapahtuu, vaan se mitä tapahtuu rakastettavan epäjohdonmukaisen matkan varrella.
    koreografi Jyrki Karttunen
    Teos on räätälöity Heidille. Se antaa tilaa erittäin vahvalle tanssijalle, jolla on paljon taitoa ja kokemuksen mukanaan tuomaan kypsyyttä ja rohkeutta.
    koreografi Jyrki Karttunen
    Kinky Boots on saanut valtavan innostuneen vastaanoton sekä yleisöltä että kriitikoilta. Ensi-illassa yleisö osoitti suosiotaan seisten, ja sama on itse asiassa toistunut ihan jokaisessa esityksessä tähän mennessä. Ennen ensi-iltaa Suomessa melko tuntematon teos lähti huikeaan vauhtiin heti yleisöjen myötä. Luku on tietääkseni Helsingin Kaupunginteatterin historiassa kovin viikkomyynti musikaalin ensi-illan jälkeiselle viikolle.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Ohjelmistopäätöksiä tehdessä ei voi koskaan tietää, minkälaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa teoksen ensi-illan aikaan ollaan. Tällä kertaa osuttiin todella oikeaan ajankohtaan aiheen kanssa. Musikaali kertoo oman erilaisuuden hyväksymisestä ja siitä mitä on olla mies ja nainen. Aihe tuntuu nyt osuvan ja koskettavan ihan kaikkia. Salissa on eri sukupolvia, erilaisia ihmisiä, jotka haluavat kokea saman asian. Olemme saaneet myös meille ihan uutta yleisöä, mikä on teatterin tulevaisuuden kannalta tärkeää. Aiheen lisäksi menestykseen on vaikuttanut myös teoksen laatu. Teatteritalon peruskorjauksen jälkeen olemme keskittyneet prosessien kehittämiseen, ja sen myötä pystyimme nyt luomaan erittäin laadukkaan, rehellisesti Broadway-tason esityksen, jonka sisällön takana koko työryhmä ja koko HKT voi ylpeänä seistä.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Näytelmä kuvaa aikaa ja olosuhdetta, joka tänäkin päivänä synnyttää Puntilan kaltaisia itsensä sokaisemia vallankäyttäjiä. Komedia asettaa Puntilan ja kaltaisensa valoon, joka ei ole heidän omassa vallassaan ja antaa vallankäytön kohteena oleville voimaa valavan etäisyyden.
    ohjaaja Kari Heiskanen
    Tässä näyttelijä pääsee leikkimään, koska mitään lopullisen valmista ei ole, kahta samanlaista esitystä ei tässä projektissa tule. Jokainen esitys tulee olemaan selviytymistaistelua. Mitä rohkeammin hyppäät mukaan, sen parempi.
    ohjaaja Pentti Kotkaniemi
    Syntipukki on perinteinen kotimainen komediaa, jossa on myös romanttinen teema, ei liikaa roolihenkilöitä ja tasasuuret roolit. Arpa saattaa osua yhtä hyvin tavaratalon arvokkaaseen 62-vuotiaaseen johtajaan kuin 17-vuotiaaseen myyjättäreen, ja heidän välilleen on rakennettava aito ja pakahduttava rakkauskohtaus, osuivat roolit sitten minkä näköisille, -kokoisille tai -ikäisille näyttelijöille tahansa, naisille tai miehille. Siinä voi katsojakin vähän hengästyä ja toivottavasti myös riemastua!
    ohjaaja Pentti Kotkaniemi
    I Fly me to the moon skildras en händelsekedja där frågeställningarna till slut är moraliska. Var går gränsen mellan fattigdom och ärlighet, mellan egennytta och traditionella värderingar? Varför ska den vanliga människan följa moralens röst när de rika och mäktiga i samhället inte verkar att göra det?
    Regissören Joakim Groth
    Fly me to the moon kertoo tapahtumaketjusta, jossa loppujen lopuksi on kyse moraalista. Missä menee raja köyhyyden ja totuuden, oman edun ja perinteisten arvojen välillä? Miksi tavallisen ihmisen pitäisi kuunnella moraalin ääntä, kun yhteiskunnan rikkaat ja valtaapitävät eivät näytä tekevän niin?
    Ohjaaja Joakim Groth
    Teatteriyleisö näkee esitystä katsoessaan vain murto-osan siitä upeasta työstä, mitä teatterin seinien sisällä tehdään. Halusimme päästää yleisön kurkistamaan myös teatterin kulisseihin ja tutustumaan näiden satojen ammattilaisten työhön, josta olemme todella ylpeitä!
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Tavoitteena oli löytää kaikista osastoista se kaikkein mielenkiintoisin kulma, joka kiinnostaisi yleisöä ja tarjoaisi uuden, syventävän näkökulman teatteriin. Ajatuksena oli löytää aiheita, jotka kiinnostaisivat laajemmin kuin pelkästään teatterikontekstissa: taiteellisten suunnittelijoiden pohdinta omasta luovasta prosessistaan antaa ajatuksia kenelle tahansa luovien alojen tekijälle, tai johtajien kanssa käyty keskustelu suomalaisen kulttuurin tulevaisuudesta on osa tärkeää yhteiskunnallista debattia.
    sisältöstrategi Totti Terinkoski, Creuna
    Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu peilaa presidentin kurimusta Moskovan vallanpitäjien ja oman maan vastustajien ristitulessa ja tulkitsee hänen yksityistä kamppailuaan kolmen vahvan naisen voimaa valavassa syleilyssä.
    ohjaaja Kari Heiskanen
    Näytelmän nimi viittaa tietysti siihen, kuinka Stalinilla oli juovuspäissään tapana nöyryyttää lähimpiä miehiään pakottamalla nämä tanssimaan. Ja siihen, kuinka Kekkosen oli opittava askeleet tanssissa, jossa Hrustsev vei. Mutta Kekkonen oli niin taitava politiikan pelissä, että on syytä kysyä, kuka oikein veikään ja ketä.
    ohjaaja Kari Heiskanen
    Tämä on hauska, koskettava, lämmin ja ennakkoluuloja murtava koko perheen juttu. Se, että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on, on itsessään tosi haastavaa, mutta yritäpäs hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet, se vasta on haastavaa, ja se on Kinky Bootsin sydän.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Kinky Boots on pop-hiteistään tunnetun Cyndi Lauperin ensimmäinen askel teatterin maailmaan. 60-80 -lukujen soulista, discosta ja popista ammentava musiikki on paitsi hyvin kiinni teoksen musiikkidramaturgiassa, myös täysin radiokelpoista hittikamaa. Lauperin musiikki vie mukanaan, ja sitä huomaa vaan hytkyvänsä rytmissä!
    kapellimestari Eeva Kontu
    On hienoa, että monipuolisen ohjelmistotarjontamme lisäksi voimme toteuttaa teatteritoimintaa myös monin eri tavoin. Jakomäessä olemme näiden kolmen vuoden aikana tarjonneet ihmisille mahdollisuuden osallistua ja tutustua teatterityöskentelyyn.
    Pääroolissa Jakomäen koordinaattori, Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Jenny Jumppanen
    Tämän esityksen ohjaaminen on ollut minulle antoisa ja merkityksellinen prosessi. Lavalla nähdään 26 eri-ikäistä ja upeaa persoonaa. Heistä on muodostunut harjoituskauden aikana yhtenäinen ryhmä, joka tukee ja tsemppaa toisiaan varauksetta. Esitys näyttää yhden mahdollisen kuvan tulevaisuudesta. Mielestäni velvollisuutemme on vaikuttaa tulevaisuuteen omilla teoillamme ja valinnoillamme. Toisesta välittäminen, inhimillisyys ja ystävällisyys ovat arvoja, joita me olemme toteuttaneet työryhmänä. Olkoon tulevaisuus tekojemme mukainen.
    Ohjaaja Laura Ikonen
    On mielenkiintoista, että esitys tapahtuu tosimaailmassa, mutta on silti absurdi. Kuka tahansa voisi samaistua päähenkilöön! Ryhmän kummin Marjut Toivasen vierailut harjoituksissa ovat olleet innostavia, ja olemme saaneet valtavasti oppia ja hyötyä. Odotan festaria tosi paljon, sillä en ole aikaisemmin esiintynyt niin isolla lavalla ja ison yleisön edessä.
    Otso Reijonen, 15, Teatteri Werner
    Nuori Näyttämö on upea juttu! Teatteri on tarinan keksimistä yhdessä, ja tietoisuus siitä, että on osa omaa ryhmääkin isompaa kokonaisuutta lisää kokemukseen vielä yhden syvemmän, kollektiivisen tason. Nuoret näyttävät kuin suoristavan selkänsä: tämä on meidän juttu, tää me osataan. Niitä onnistumisia ja erävoittoja on hieno seurata vierestä. Pelottomuus heittäytyä on aseistariisuvaa. Suolana on, kun nuoria seuratessa lentää saman tien takaisin niihin hetkiin, kun itse aloitteli teatteriharrastusta.
    näyttelijä Tuukka Leppänen, Tapiolan lukion teatteriryhmän kummi
    Kinky Boots on hyväntuulinen, niin maailmaa kuin ihmisyyttä syleilevä. Se on myös ajankohtainen teos siinä, kuinka se käsittelee asenteita ja erilaisuutta ja sitä, mitä tarkoittaa olla mies tai nainen. Yhtä lailla se käsittelee työttömyyttä ja taloudellista epävarmuutta, perheen odotuksia ja oman elämänsuunnan etsimistä.
    Ohjaaja Samuel Harjanne
    Mörköoopperan tarina kulkee sanattomasti, musiikkia, laulua ja liikettä käyttäen. Esitys nojaa Mörköooppera-levyn klassisiin lauluihin, joiden uusissa sovituksissa kuullaan vaikutteita niin koneellisesta pop-musiikista kuin kansanmusiikistakin musiikin alkuperäisiä juuria unohtamatta. Jättiomenasta kaivautuva musiikkimato vastaa näyttämöllä yksin musiikin toteuttamisesta. Hänen pääinstrumenttinaan on kantele, mutta hetkittäin kuulostaa taianomaisesti siltä, kuin lavalla olisi iso orkesteri.
    ohjaaja Kimmo Virtanen
    "Romanen 'Egenmäktigt förfarande' är en allvarsam lek där Ester och Hugo möts i ett tidlöst drama om passion och makt, frihet och förnuft"
    Augustprismotiveringen
    Olemme tarjonneet jakomäkeläisille erilaisia tapoja osallistua ja tutustua teatterityöskentelyyn. Jo alusta alkaen toimintamme on otettu Jakomäessä riemuiten vastaan. Olemme valmistaneet erityyppisiä esityksiä, mutta nyt on aika huipentaa toimintamme kokopitkään teatteriesitykseen ja antaa näille lahjakkaille, suurella sydämellä varustetuille Jakomäen teatteriryhmäläisille mahdollisuus esiintyä isolla teatterinäyttämöllä.
    Pääroolissa Jakomäen koordinaattori, Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Jenny Jumppanen
    ”35 Jag och några skådespelare” är ett konstnärligt försök att fomulera ett alternativ till den sexistiska kultur som nu bl.a. blottläggs i vredesvrålet #metoo.
    Blaue Frau
    35 Jag och några skådespelare” on taiteellinen ponnistus luoda vaihtoehto seksistiselle kulttuurille, joka on paljastunut mm. #metoo -kampanjan myötä.
    Blaue Frau
    Ei kiitos on komedia naisen himosta, halusta ja tarpeista. Näytelmän viesti on selkeä: jos rakastat, sano se, ja kosketa.
    ohjaaja Mira Kivilä
    Kuten kaikki hyvät komediat, Älä pukeudu päivälliselle on erittäin hyvin kirjoitettu. Tekstissä riittää koko ajan käänteitä, jotka kaikki ovat lisäksi uskottavia. Siinä ei itse asiassa ole mitään, mikä tuntuisi keksityltä, paitsi näiden henkilöiden valheet. Ja niitähän riittää. Sillä kun kerran erehtyy valehtelemaan, on valehdeltava vielä sata valhetta lisää. Katsoja tietää koko ajan henkilöitä enemmän ja voi nauttia täysillä seuratessaan, kuinka lavalla ollaan pinteessä ja pakokauhu kasvaa.
    ohjaaja Jaakko Saariluoma
    Tapa, jolla Miller Hinta-näytelmässä kohdistaa katseen ihmiseen ja ympäröivään maailmaan, länsimaiseen elämäntapaan, on hirveän tuore, tarkka ja tunnistettava. Minkälaista hintaa maksamme tietyistä valinnoistamme? Se mitä näytelmän veljekset lopulta janoavat on rakkaus.
    ohjaaja Paavo Westerberg
    Jag har länge velat göra en föreställning av Sommarboken. Det är en av de viktigaste böckerna i mitt liv. Och att göra den just på Lilla Teatern känns alldeles rätt
    regissör Jakob Höglund
    Olen jo kauan halunnut tehdä esityksen Sommarbokenista. Se on yksi elämäni tärkeimmistä kirjoista. Tuntuu hyvältä tehdä se juuri Lilla Teaternille
    ohjaaja Jakob Höglund
    Rakastunut Shakespeare on paitsi intohimoinen rakkaustarina ja taiteilijatarina, myös modernin naisen tarina. Nuori porvaristyttö haluaa uran ja rakkausavioliiton. Näytelmän tapahtuma-aikaan naiset eivät päässeet näyttämölle, vaan miesnäyttelijät esittivät myös naisroolit. Nuori nainen ottaa valtavan riskin mennessään yksin toiselle puolelle kaupunkia koe-esiintymiseen mieheksi pukeutuneena.
    ohjaaja Kari Arffman
    Saimme yleisöltä palautetta, jossa kiitettiin ainutlaatuisesta kokemuksesta. Moni kertoi esityksen alkaessa kiinnittäneensä huomiota pyörätuoleihin ja erilaisiin esiintyjiin, ja miten hetken päästä niitä ei enää huomaa, monimuotoisuus muuttuu luontevaksi. Tapahtuu jotain mikä muuttaa ajatuksia, ja teatterista lähtee eri ihminen kuin sinne tuli. Se on teatteria hienoimmillaan!
    Marco Bjurström
    Näytelmän menestys on tietysti itsetuntoa parantava, unenomaisen kannustava kokemus, mutta viime kädessä se on kuitenkin näytelmä, jota esitetään ja jonka kanssa kierretään Suomea, lapsi lapsien joukossa. Ei voida henkseleitä paukutella tämän varjolla, mutta hyvä näytteljäntyönharjoitus se on, ja tuntuu toimivan myös katsojille. Parasta ja palkitsevinta tässä on yleisö, yleisön reaktiot ja se vastavuoroisuus, he saavat ja me saamme.
    Martti Suosalo
    Vaikka on tietysti hienoa, että ihan teatterihistoriaa tehdään tällä esityksellä, niin tavallaan sitä ei ajattele niin. Aina tehdään esitys kerrallaan, ja juuri sille yleisölle.
    Mika Nuojua
    Olin yhteydessä Lauri Maijalaan heti johtajaksi valintani jälkeen. Pitkien ja hedelmällisten keskustelujen jälkeen pääsimme sopimukseen, ja saamme taloon yhden maamme lahjakkaimmista nuoremman polven ohjaajista.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Vanhempani ovat olleet Helsingin Kaupunginteatterin pitkäaikaisia näyttelijöitä, joten teatteri, sekä monet sen työntekijät ovat tulleet minulle hyvin tutuiksi jo lapsena. Olen otettu ja innoissani, että pääsen nyt tekemään HKT:n resursseilla taiteellisesti kunnianhimosta teatteria huipputekijöiden kanssa, ja antamaan oman panokseni alati uudistuvan ja vastaremontoidun talon toiminnan kehittämiseen.
    Lauri Maijala
    Satiiri osuu ja uppoaa
    Arn-Henrik Blomqvist
    Satiren träffar mitt i prick
    Arn-Henrik Blomqvist
    Halusin testata miten tanssiteatterilla tehdään farssia.
    koreografi Jyrki Karttunen
    Valitse ajanjakso -
    Hakusi ei tuottanut tuloksia
    Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
    Takaisin alkuun

    Tilaa

    Twitter

    Facebook

    Youtube