Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kaisa Pelkonen

    Vastaava tiedottaja


    Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2 00530 Helsinki
    +358 (0)40 552 3788
    http://www.hkt.fi
  • Fredrik von Koskull

    Marknadsföring & PR / Lilla Teatern


    Lilla Teatern, Eriksgatan 2, 00100 Helsingfors
    +358 (0) 40 773 1071
    https://hkt.fi/nayttamot/lilla-teatern/
  • Helsingin Kaupunginteatteri
    Ensi linja 2, 00530 Helsinki
    http://www.hkt.fi
  • Lainaukset

    Siegfried jatkaa viime syksyn Syntipukki-esityksessä alkanutta yhteistyötä teatterialan oppilaitosten kanssa. Toiveenamme on, että tulevat teatterintekijät pääsisivät jo opiskeluaikanaan tutustumaan isoon laitosteatteriin ja samalla me pääsemme tutustumaan uusiin ihmisiin ihan rekrytointimielessä. Uskon myös, että yhdessä tekemällä opimme uutta.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Siegfried sijoittuu joutsenlammen pohjaan, jossa valo taittuu tavallista jyrkemmin. Esitys on Tšaikovskin baletin queer-luenta, joka yhdistää autofiktiivistä materiaalia historiallisiin kokemuksiin vinosta. Liejussa pulikoivat fiktion prinssi Siegfried, Baijerin kuningas Ludvig II ja säveltäjä Pjotr Tšaikovski. Työtämme lävistää valon taittumisen ilmiö, sen lainalaisuudet kahden erillisen faasin, veden ja ilman rajapinnassa. Tuotamme näyttämölle kuvia, joissa yhdistyvät näyttelijän ruumis, vesi, valon heijastumat ja eri aallonpituudet.
    Siegfried-esityksen työryhmä
    Disneyn Pieni merenneito -elokuva sai ensi-iltansa tasan 30 vuotta sitten, ja olen kasvanut sen kanssa. Sen ohjaaminen näyttämölle on ollut monivuotinen iso unelmani. Merenalaisen maailman luominen näyttämölle on koko taiteelliselle suunnittelijaryhmällemme iso haaste, ja hieno kokemus. En ole koskaan missään teatterissa aiemmin nähnyt näin intohimoista työskentelyä kuin täällä nyt. Puvusto, lavastamo, kaikki eri osastot, koko teatteri tekee täydellistä yhteistyötä.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Pienen merenneidon tarina koskettaa monia ihmisyyden, ja identiteetin kipukohtia. Ariel kokee, että ei kuulu maailmaan jossa elää, ja hän kokee olevansa väärässä kehossa. Isä, kuningas Triton, tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen kontaktin ihmisten maailmaan, isä-tytär-teema onkin yksi kantavimmista ja tunnistettavimmista teemoista musikaalissa. Teos käsittelee erilaisten maailmojen kohtaamista, ja mukautumista niiden tapoihin ja erikoisuuksiin. Nämä teemat kaikuvat kuulaasti tämän päivän maailmassa, ja jokaisen ihmisen kasvutarinassa
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Klassikon tunnistaa siitä, että sitä voi ja sitä pitää esittää aina uudestaan, aina uusien tekijöiden tekemänä ja uusille yleisöille. Se puhuttelee tätä aikaa ja tämän ajan ihmistä niin kuin se olisi kirjoitettu eilen.
    Ohjaaja Lauri Maijala
    Meidän Kirsikkatarhamme tulee olemaan komedia, mutta se on myös tragedia. Se on musiikkiteatteria ja se on puheteatteria, se naurattaa ja se itkettää ja tarpeen vaatiessa jopa pelottaa. Se tulee olemaan täynnä yllätyksiä niin lavalla kuin katsomossakin – ja siten se jäljittelee elämää itseään.
    Ohjaaja Lauri Maijala
    Teoksen nimi Bonfire viittaa ikuiseen tuleen, jonka äärelle kokoonnumme jakamaan tarinoita, hurmioitumaan, laulamaan lauluja rakkaudesta, tanssimaan tansseja ekstaasista ja loitsuamaan runoja huomisesta. Esitys on Kaupunginteatterin tanssiryhmän monialaisen esiintyjätyön juhlaa. Se operoi tanssin, fyysisen teatterin ja visuaalinen näyttämötaiteen välimaastossa. Helsinki Dance Companylla on ollut merkittävä rooli suomalaisen tanssitaiteen historiassa. Esitys on kunnianosoitus tälle HDC:n pitkälle ja vaiherikkaalle legacylle.
    koreografi Ima Iduozee
    Fingerporilla on aika laaja kaikupohja, se tuli juuri testattua Hesarin Vuoden paras Fingerpori -äänestyksessä, joka keräsi yli 23 000 ääntä. Itsekin olen ollut Fingerpori-fani jo pitkään. Sen huumorissa viehättää poliittinen epäkorrektius, kun sanotaan juuri se, mitä ei saisi sanoa. Ei ole aihetta, jota ei voisi käsitellä. Kuljetaan koko ajan siellä rajoilla, välillä menee överiksi ja välillä osuu ihan nappiin. Raikkaasti ja napakasti.
    Ohjaaja Pertti Sveholm
    Fingerpori vaatii myös käyttämään hoksottimia, joutuu vähän miettimään, missä vitsi oli. Ja kun sen löytää, se palkitsee moninkertaisesti. Jarlan hengessä tehdään myös tätä näytelmää ja sarjakuvamaisuus näkyy esityksen kaikilla tasoilla, alkaen puvuista ja hahmoista aina valoon ja ääneen saakka.
    Ohjaaja Pertti Sveholm
    Katsojat pääsevät osallistumaan näytelmän tekemiseen, mutta sitä ei pidä yhtään pelätä. Kaikki tapahtuu hyvin turvallisesti ja lämpimästi eikä yksikään ihminen ole kieltäytynyt lähtemästä mukaan.
    näyttelijä Martti Suosalo
    Myöskään aihetta ei kannata säikähtää. Poika haluaa piristää vakavasti masentunutta äitiään, mutta tekee sen loppujen lopuksi itseään varten, että pystyy elämään tilanteessa. Mukana on lämpimällä tavalla huumoria, ja täytyy myöntää, että Parasta elämässä on jopa viihdyttävä esitys, rankasta aiheestaan huolimatta!
    näyttelijä Martti Suosalo
    ”Det är jätteroligt att få jobba på legendariska Lilla Teatern med ett superbt gäng!
    Jaakko Saariluoma
    Teoksen hahmoihin on todella helppoa samaistua ja Marcuksen itsekkyys, joka on niin tyypillistä nykyajassamme, tekee siitä ajankohtaisen
    Jaakko Saariluoma
    Näytelmän keskeiset käänteet pohjautuvat Aino-Kaisa Saarisen elämän vaiheisiin, mutta Tahto liikkuu myös unen ja mielikuvituksen maailmassa.
    kirjailija Aina Bergroth
    Tahto kertoo kunnianhimosta ja mielettömän suuresta tahdon voimasta, ja siitä, mitä uhrauksia intohimotyö vaatii. Tyylilajiltaan esitys on muuntuva, yllätyksellinen, villi, groteski ja hauska. Se kuvaa suuria, pakahduttavia tunteita, voitontahtoa ja sitä riemua, jonka koko Suomen kansa saa, kun suomalainen urheilija voittaa, ja pettymystä häviön hetkellä.
    ohjaaja Sini Pesonen
    Sain kunnian käydä Aino-Kaisa Saarisen kanssa hiihtämässä Lahdessa ja kokeilemassa rullasuksia hänen kotonaan. Keskusteluissa Aino-Kaisan kanssa olen huomannut tässä huippu-urheilijan täydellisessä työlle omistautumisessa ja erikoisissa työajoissa samankaltaisuuksia teatterityön kanssa.
    näyttelijä Sanna-June Hyde
    Suuren ennakkokysynnän takana on varmaan useita syitä. Disneyn Pieni merenneito tulee nyt ensimmäistä kertaa Suomeen, ja hyväksi havaitun ohjaajan työ kiinnostaa. Uskon, että elävän esityksen lumo on myös jotain sellaista, jota nykyihminen kaipaa. Kinky Bootsin jälkeen voidaan luottaa, että HKT:n taitava musikaaliensemble ja maailmanluokan tekninen osaaminen tarjoavat yleisölle ennennäkemättömän, Broadway-tason elämyksen ihan kotimaassa. Vuoden loppuun asti meillä on voimassa myös joulutarjous, joka on varmasti osaltaan vauhdittanut myyntiä. Näin joulun on alla tavaran sijaan mukava antaa aineeton lahja.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Pieni merenneito tulee nimestään huolimatta olemaan Helsingin Kaupunginteatterin kaikkien aikojen suurin musikaalituotanto. Viimeistään Kinky Boots osoitti, ettei enää tarvitse lähteä ulkomaille nähdäkseen kansainvälisen tason musikaalia. Nyt suunnitteilla on ennenäkemätön elämys, kun tuomme näyttämölle Pienen merenneidon vedenalaisen maailman kaikkine kiehtovine olentoineen.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Pieni merenneito on yksi niistä saduista, joka kasvatti minua, kun olin lapsi. Ihastuin H. C. Andersenin maagiseen maailmaan, ja erityisesti Disneyn animaatioon kaikkine valloittavine lauluineen. Vaikka elokuva ilmestyi 30 vuotta sitten, vielä tänäkin päivänä osaan ulkoa monet sen tapahtumista ja repliikeistä - unohtamatta musiikkia. On suuri kunnia, ja haaste, tuoda tämä tarina pohjoismaisen teatterin näyttämölle.
    Ohjaaja Samuel Harjanne
    Pienen merenneidon tarina koskettaa monia ihmisyyden, ja identiteetin kipukohtia. Ariel kokee, että ei kuulu maailmaan jossa elää, ja hän kokee olevansa väärässä kehossa. Isä, kuningas Triton, tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen kontaktin ihmisten maailmaan, isä-tytär-teema onkin yksi kantavimmista ja tunnistettavimmista teemoista musikaalissa. Teos käsittelee erilaisten maailmojen kohtaamista, ja mukautumista niiden tapoihin ja erikoisuuksiin. Nämä teemat kaikuvat kuulaasti tämän päivän maailmassa, ja jokaisen ihmisen kasvutarinassa.
    Ohjaaja Samuel Harjanne
    Katsojille täytyy tarjota muutakin kuin vain henkilöiden uudesti löytämisen ilo. Esityksen pitää hurmata hulvattomuudellaan. Luotamme röyhkeään leikkiin ja tyylikkääseen svengiin. Ilokseni pääsen ideoimaan esityksen äänimaailmaa jälleen yhteistyössä säveltäjä Timo Hietalan kanssa.
    ohjaaja Heikki Kujanpää
    Lavalla nähdään viisihenkinen, Suomen parhaista jazzmuusikoista koostuva, mustavalkoinen, film noir -tyyppinen crime jazz -bändi. Kun usein teatterissa bändi soittaa jossain piilossa, nyt yleisö pääsee seuraamaan huippumuusikoiden työskentelyä livenä! He improvisoivat ja tekevät rikostutkintaa kuvaaviin takautumiin ’foleyt’, eli askelten äänet, kolinat ja kalinat, joita elokuviin dubataan jälkikäteen. Ja pääsee yleisö kuulemaan myös näytelmän huippujazzlaulajattaren Iiri Salmian (Vuokko Hovatta) upeaa laulua!
    säveltäjä Timo Hietala
    Nukkekoti, osa 2:ssa minua koskettaa kysymys naisen tasa-arvosta ja vapaustaistelusta. Mutta ennen kaikkea minuun osuu teema, joka lävistää tämän kaiken: ’se mikä meidät erottaa, ei ole erilaisuus, vaan samankaltaisuus’. Teoksen henkilöt ovat kuin toistensa peilejä, ihmisiä, jotka taistelevat omista oikeuksistaan ja omasta vapaudestaan. Ja niin kauan kuin he eivät kohtaa itseään ja toista, he ikään kuin taistelevat toisessa itseään vastaan. Ja taistellessaan he eivät ole vapaita, he eivät kasva, he eivät kohtaa, he eivät rakasta, he eivät todella elä, vaan he yksinkertaisesti vain selviytyvät, riippuvaisina.
    ohjaaja Liisa Mustonen
    Nämä isot teemat jylläävät teoksessa, joka on hyvin viehättävä, liikuttava ja tunnistettavuudessaan todella hauska! Näytelmä on draamaa, ihan oikeaa tekstillistä ilotulitusta!
    ohjaaja Liisa Mustonen
    Kerran kuulin stand up -esitystä ennen jonkun katsojan kysyvän kaveriltaan, että tekeeköhän se ne samat jutut kuin Noin viikon uutisissa. No, en tee. Tämä ei ole NVU:n lavaversio. Stand upissa on vain mikki ja mies, joten kerronnan muotokin on eri. Ja ehkä siksi tämä esitys on henkilökohtaisempi ja kommentoi politiikkaa yleisemmällä tasolla. Ja puhun tässä esityksessä muustakin kuin politiikasta, kuten esimerkiksi belgialaisista ketuista ja pierevistä virtahevoista. Eihän Matti Rönkäkään varmaan puhu vapaa-ajallaan koko ajan vain uutisia.
    Jukka Lindström
    Kirjoittamani näytelmän keskiössä on räppäri, joka edustaa melko kyseenalaisia arvoja. Äärimmilleen viety itsekeskeisyys, rahalla ja omaisuudella leveily, oman menestyksen hehkuttaminen, miehinen pullistelu ja naisten esineellistäminen ovat Biiffin musiikin ja imagon ydinainesta. Ne ovat myös keinoja, joilla hän yrittää pönkittää omaa perimmäistä epävarmuuttaan. Näytelmän maailmassa tämä egon pönkittäminen johtaa farssimaiseen lopputulokseen.
    Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen
    Huumorimiehen maineessa kun olen, minulle on tarjottu usein myös farsseja ohjattavaksi. Lukemani farssit olivat kaikki valitettavasti sisältöjensä ja etenkin sukupuolirooliensa puolesta jääneet kauas viime vuosituhannelle. Farssin ohjaaminen ajatuksena jäi kuitenkin kiehtomaan, piti siis kirjoittaa oma. Tämä näytelmä on yritykseni päivittää farssi tälle vuosituhannelle.
    Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen
    Sanottakoon varmuuden vuoksi, että näytelmän hahmot ja tapahtumat ovat fiktiivisiä. Kaikki yhteydet todellisiin henkilöihin ovat sattumanvaraisia. Käsikirjoittajana en voi sille mitään, jos nykyaika muistuttaa yhä enemmän satiirista farssia.
    Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen
    Toivon, että tämän esityksen nähtyään katsojasta tuntuisi kuin olisi juuri saanut olla lämpimässä sylissä, nauranut makeasti, katsonut tähtiä ja tajunnut, että on yhtä aikaa sekä iso että pieni, että joulun taika olisi koskettanut kaiken ikäisiä ja saanut pienen näyttämön lämpiön tuntumaan sekä lämpimältä nojatuolilta, että mittaamattomalta avaruudelta, että olisi ollut enemmän kokija kuin katsoja. Tähän me pyrimme rikkaalla visuaalisuudella, monipuolisella äänimaailmalla, tutulla tarinalla ja vilpittömän riemullisella näyttelijän työllä.
    Kimmo Virtanen
    Teatern är en spegel för sin tid, sitt folk och sin kultur
    Cilla Back
    Improvisaation tekeminen on hyvin jännittävä ja ainutlaatuinen kokemus, kun sen jakaa toisten ihmisten kanssa. Taiteilijana rakastan mahdollisuutta hyödyntää improvisaation monia puolia: näyttelemistä, kirjoittamista, spontaaniutta, ryhmää, liikettä jne. Ja hyvin palkitsevaa on tietysti se, että on keskellä teatterillista liikettä, joka kasvaa ja muuttaa muotoaan.
    improvisaatiokouluttaja ja esiintyjä Tim Orr
    Vakavammin ottaen päähenkilö painii kiltteyden ja kunnollisuuden kysymysten kanssa. Tärkeintä juonessa ei ole se mitä siinä tapahtuu, vaan se mitä tapahtuu rakastettavan epäjohdonmukaisen matkan varrella.
    koreografi Jyrki Karttunen
    Teos on räätälöity Heidille. Se antaa tilaa erittäin vahvalle tanssijalle, jolla on paljon taitoa ja kokemuksen mukanaan tuomaan kypsyyttä ja rohkeutta.
    koreografi Jyrki Karttunen
    Kinky Boots on saanut valtavan innostuneen vastaanoton sekä yleisöltä että kriitikoilta. Ensi-illassa yleisö osoitti suosiotaan seisten, ja sama on itse asiassa toistunut ihan jokaisessa esityksessä tähän mennessä. Ennen ensi-iltaa Suomessa melko tuntematon teos lähti huikeaan vauhtiin heti yleisöjen myötä. Luku on tietääkseni Helsingin Kaupunginteatterin historiassa kovin viikkomyynti musikaalin ensi-illan jälkeiselle viikolle.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Ohjelmistopäätöksiä tehdessä ei voi koskaan tietää, minkälaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa teoksen ensi-illan aikaan ollaan. Tällä kertaa osuttiin todella oikeaan ajankohtaan aiheen kanssa. Musikaali kertoo oman erilaisuuden hyväksymisestä ja siitä mitä on olla mies ja nainen. Aihe tuntuu nyt osuvan ja koskettavan ihan kaikkia. Salissa on eri sukupolvia, erilaisia ihmisiä, jotka haluavat kokea saman asian. Olemme saaneet myös meille ihan uutta yleisöä, mikä on teatterin tulevaisuuden kannalta tärkeää. Aiheen lisäksi menestykseen on vaikuttanut myös teoksen laatu. Teatteritalon peruskorjauksen jälkeen olemme keskittyneet prosessien kehittämiseen, ja sen myötä pystyimme nyt luomaan erittäin laadukkaan, rehellisesti Broadway-tason esityksen, jonka sisällön takana koko työryhmä ja koko HKT voi ylpeänä seistä.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Näytelmä kuvaa aikaa ja olosuhdetta, joka tänäkin päivänä synnyttää Puntilan kaltaisia itsensä sokaisemia vallankäyttäjiä. Komedia asettaa Puntilan ja kaltaisensa valoon, joka ei ole heidän omassa vallassaan ja antaa vallankäytön kohteena oleville voimaa valavan etäisyyden.
    ohjaaja Kari Heiskanen
    Tässä näyttelijä pääsee leikkimään, koska mitään lopullisen valmista ei ole, kahta samanlaista esitystä ei tässä projektissa tule. Jokainen esitys tulee olemaan selviytymistaistelua. Mitä rohkeammin hyppäät mukaan, sen parempi.
    ohjaaja Pentti Kotkaniemi
    Syntipukki on perinteinen kotimainen komediaa, jossa on myös romanttinen teema, ei liikaa roolihenkilöitä ja tasasuuret roolit. Arpa saattaa osua yhtä hyvin tavaratalon arvokkaaseen 62-vuotiaaseen johtajaan kuin 17-vuotiaaseen myyjättäreen, ja heidän välilleen on rakennettava aito ja pakahduttava rakkauskohtaus, osuivat roolit sitten minkä näköisille, -kokoisille tai -ikäisille näyttelijöille tahansa, naisille tai miehille. Siinä voi katsojakin vähän hengästyä ja toivottavasti myös riemastua!
    ohjaaja Pentti Kotkaniemi
    I Fly me to the moon skildras en händelsekedja där frågeställningarna till slut är moraliska. Var går gränsen mellan fattigdom och ärlighet, mellan egennytta och traditionella värderingar? Varför ska den vanliga människan följa moralens röst när de rika och mäktiga i samhället inte verkar att göra det?
    Regissören Joakim Groth
    Fly me to the moon kertoo tapahtumaketjusta, jossa loppujen lopuksi on kyse moraalista. Missä menee raja köyhyyden ja totuuden, oman edun ja perinteisten arvojen välillä? Miksi tavallisen ihmisen pitäisi kuunnella moraalin ääntä, kun yhteiskunnan rikkaat ja valtaapitävät eivät näytä tekevän niin?
    Ohjaaja Joakim Groth
    Teatteriyleisö näkee esitystä katsoessaan vain murto-osan siitä upeasta työstä, mitä teatterin seinien sisällä tehdään. Halusimme päästää yleisön kurkistamaan myös teatterin kulisseihin ja tutustumaan näiden satojen ammattilaisten työhön, josta olemme todella ylpeitä!
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Tavoitteena oli löytää kaikista osastoista se kaikkein mielenkiintoisin kulma, joka kiinnostaisi yleisöä ja tarjoaisi uuden, syventävän näkökulman teatteriin. Ajatuksena oli löytää aiheita, jotka kiinnostaisivat laajemmin kuin pelkästään teatterikontekstissa: taiteellisten suunnittelijoiden pohdinta omasta luovasta prosessistaan antaa ajatuksia kenelle tahansa luovien alojen tekijälle, tai johtajien kanssa käyty keskustelu suomalaisen kulttuurin tulevaisuudesta on osa tärkeää yhteiskunnallista debattia.
    sisältöstrategi Totti Terinkoski, Creuna
    Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu peilaa presidentin kurimusta Moskovan vallanpitäjien ja oman maan vastustajien ristitulessa ja tulkitsee hänen yksityistä kamppailuaan kolmen vahvan naisen voimaa valavassa syleilyssä.
    ohjaaja Kari Heiskanen
    Näytelmän nimi viittaa tietysti siihen, kuinka Stalinilla oli juovuspäissään tapana nöyryyttää lähimpiä miehiään pakottamalla nämä tanssimaan. Ja siihen, kuinka Kekkosen oli opittava askeleet tanssissa, jossa Hrustsev vei. Mutta Kekkonen oli niin taitava politiikan pelissä, että on syytä kysyä, kuka oikein veikään ja ketä.
    ohjaaja Kari Heiskanen
    Tämä on hauska, koskettava, lämmin ja ennakkoluuloja murtava koko perheen juttu. Se, että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on, on itsessään tosi haastavaa, mutta yritäpäs hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet, se vasta on haastavaa, ja se on Kinky Bootsin sydän.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Kinky Boots on pop-hiteistään tunnetun Cyndi Lauperin ensimmäinen askel teatterin maailmaan. 60-80 -lukujen soulista, discosta ja popista ammentava musiikki on paitsi hyvin kiinni teoksen musiikkidramaturgiassa, myös täysin radiokelpoista hittikamaa. Lauperin musiikki vie mukanaan, ja sitä huomaa vaan hytkyvänsä rytmissä!
    kapellimestari Eeva Kontu
    On hienoa, että monipuolisen ohjelmistotarjontamme lisäksi voimme toteuttaa teatteritoimintaa myös monin eri tavoin. Jakomäessä olemme näiden kolmen vuoden aikana tarjonneet ihmisille mahdollisuuden osallistua ja tutustua teatterityöskentelyyn.
    Pääroolissa Jakomäen koordinaattori, Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöntekijä Jenny Jumppanen
    Tämän esityksen ohjaaminen on ollut minulle antoisa ja merkityksellinen prosessi. Lavalla nähdään 26 eri-ikäistä ja upeaa persoonaa. Heistä on muodostunut harjoituskauden aikana yhtenäinen ryhmä, joka tukee ja tsemppaa toisiaan varauksetta. Esitys näyttää yhden mahdollisen kuvan tulevaisuudesta. Mielestäni velvollisuutemme on vaikuttaa tulevaisuuteen omilla teoillamme ja valinnoillamme. Toisesta välittäminen, inhimillisyys ja ystävällisyys ovat arvoja, joita me olemme toteuttaneet työryhmänä. Olkoon tulevaisuus tekojemme mukainen.
    Ohjaaja Laura Ikonen
    On mielenkiintoista, että esitys tapahtuu tosimaailmassa, mutta on silti absurdi. Kuka tahansa voisi samaistua päähenkilöön! Ryhmän kummin Marjut Toivasen vierailut harjoituksissa ovat olleet innostavia, ja olemme saaneet valtavasti oppia ja hyötyä. Odotan festaria tosi paljon, sillä en ole aikaisemmin esiintynyt niin isolla lavalla ja ison yleisön edessä.
    Otso Reijonen, 15, Teatteri Werner
    Nuori Näyttämö on upea juttu! Teatteri on tarinan keksimistä yhdessä, ja tietoisuus siitä, että on osa omaa ryhmääkin isompaa kokonaisuutta lisää kokemukseen vielä yhden syvemmän, kollektiivisen tason. Nuoret näyttävät kuin suoristavan selkänsä: tämä on meidän juttu, tää me osataan. Niitä onnistumisia ja erävoittoja on hieno seurata vierestä. Pelottomuus heittäytyä on aseistariisuvaa. Suolana on, kun nuoria seuratessa lentää saman tien takaisin niihin hetkiin, kun itse aloitteli teatteriharrastusta.
    näyttelijä Tuukka Leppänen, Tapiolan lukion teatteriryhmän kummi
    Valitse ajanjakso -
    Hakusi ei tuottanut tuloksia
    Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
    Takaisin alkuun

    Tilaa

    Twitter

    Facebook

    Youtube