Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kaisa Pelkonen

    Vastaava tiedottaja


    Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2 00530 Helsinki
    +358 (0)40 552 3788
    http://www.hkt.fi
  • Fredrik von Koskull

    Marknadsföring & PR / Lilla Teatern


    Lilla Teatern, Eriksgatan 2, 00100 Helsingfors
    +358 (0)40 773 1071
    http://www.lillateatern.fi
  • Helsingin Kaupunginteatteri
    Ensi linja 2, 00530 Helsinki
    http://www.hkt.fi
  • Lainaukset

    Saimme yleisöltä palautetta, jossa kiitettiin ainutlaatuisesta kokemuksesta. Moni kertoi esityksen alkaessa kiinnittäneensä huomiota pyörätuoleihin ja erilaisiin esiintyjiin, ja miten hetken päästä niitä ei enää huomaa, monimuotoisuus muuttuu luontevaksi. Tapahtuu jotain mikä muuttaa ajatuksia, ja teatterista lähtee eri ihminen kuin sinne tuli. Se on teatteria hienoimmillaan!
    Marco Bjurström
    Näytelmän menestys on tietysti itsetuntoa parantava, unenomaisen kannustava kokemus, mutta viime kädessä se on kuitenkin näytelmä, jota esitetään ja jonka kanssa kierretään Suomea, lapsi lapsien joukossa. Ei voida henkseleitä paukutella tämän varjolla, mutta hyvä näytteljäntyönharjoitus se on, ja tuntuu toimivan myös katsojille. Parasta ja palkitsevinta tässä on yleisö, yleisön reaktiot ja se vastavuoroisuus, he saavat ja me saamme.
    Martti Suosalo
    Vaikka on tietysti hienoa, että ihan teatterihistoriaa tehdään tällä esityksellä, niin tavallaan sitä ei ajattele niin. Aina tehdään esitys kerrallaan, ja juuri sille yleisölle.
    Mika Nuojua
    Olin yhteydessä Lauri Maijalaan heti johtajaksi valintani jälkeen. Pitkien ja hedelmällisten keskustelujen jälkeen pääsimme sopimukseen, ja saamme taloon yhden maamme lahjakkaimmista nuoremman polven ohjaajista.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Vanhempani ovat olleet Helsingin Kaupunginteatterin pitkäaikaisia näyttelijöitä, joten teatteri, sekä monet sen työntekijät ovat tulleet minulle hyvin tutuiksi jo lapsena. Olen otettu ja innoissani, että pääsen nyt tekemään HKT:n resursseilla taiteellisesti kunnianhimosta teatteria huipputekijöiden kanssa, ja antamaan oman panokseni alati uudistuvan ja vastaremontoidun talon toiminnan kehittämiseen.
    Lauri Maijala
    Satiiri osuu ja uppoaa
    Arn-Henrik Blomqvist
    Satiren träffar mitt i prick
    Arn-Henrik Blomqvist
    Halusin testata miten tanssiteatterilla tehdään farssia.
    koreografi Jyrki Karttunen
    Traaginen ja hauska. Ylevä ja absurdi. Kaikkein kauhistavin ja koskettavin. Suomen hauskimmassa miehessä ääripäät viihtyvät vierekkäin ja huumori on oikotie kauheuksien ymmärtämiseen. Satiiri on sivistyksen mittari. Ahdistavissakin olosuhteissa mikä tahansa yhteisö selviää, kun se osaa käsitellä asioita huumorin keinoin.
    Heikki Kujanpää
    Teos on maalattu Molièren henkeen. Uskon, että Asko Sarkolan hieno, voimakas roolitulkinta muotokuvassa, puhuttelee.
    Rafael Wardi
    Ihailen Wardin draaman tajua, hän näkee Molièren teeman selkeästi.
    Asko Sarkola
    Mannerheim ja saksalainen suudelma kuvaa niitä hetkiä, kun Suomi oli tienhaarassa ja epävarman tulevaisuuden edessä joutui valitsemaan tien jota kulkea. Tällaisilla hetkillä nousevat esiin johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet, heidän voimansa ja heikkoutensa.
    Ohjaaja Kari Heiskanen
    Mannerheim on itsenäisen Suomen kiinnostavin historiallinen henkilö: ensimmäinen kosmopoliitti, ainutlaatuinen aristokraatti, yksinäinen ylipäällikkö, epäonnistunut poliitikko, maailmanluokan diplomaatti ja parantumaton hurmuri! Sen lisäksi että Mannerheim toimi menestyksekkäästi Suomen armeijan ylipäällikkönä ja johdatti Suomen jatkosodasta erillisrauhaan, hän pelasti kansalaissodan jälkeen Suomen kansan myös nälänhädästä.
    Kirjailija Juha Vakkuri
    Kani Untuvakerä on kuin elävä satukirja, joka avataan ja jonka maailmassa koetaan lämpöä ja kauneutta ja pientä jännitystäkin ja jonka sulkemisen jälkeen on opittu jotakin elämästä. Näytelmän herttaiset hahmot ja rauhallinen esitystapa sekä huumori ovat valloittaneet sekä lapset että aikuiset satoja kertoja. Isovanhemmat tahtovat tarjota sen ties kuinka monennelle lapsenlapselle, ja päiväkotien opettajat tuovat kerta toisensa jälkeen uuden ikäluokan ’Kanin’ pariin. ’Kani’ tehtiin suuresta rakkaudesta. Ja sitä rakkautta se on saanut myös itse kokea yleisöltään.
    Ohjaaja Kirsi Siren
    Avoimet ovet oli mainio tapa kohdata katsojat ja teatterin ystävät henkilökohtaisesti ja kuulla mitä teatterilta odotetaan. Teatterinjohtajana oli myös hieno nähdä, minkälaisella ylpeydellä henkilökunta esitteli omaa työpaikkaansa ja omaa ammattitaitoaan.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    ”Satir är idag kanske det bästa sättet att kommentera samtiden”
    skådespelare Christoffer Strandberg
    Jotunin kiehtovassa ihmiskuvassa henkilöhahmoja eivät rajoita patriarkaaliset sukupuoliroolit. Satavuotias teksti mahdollistaa rohkean tämän päivän näyttämömaailman. Visuaalisuudeltaan esitys on maaginen ja tunnistettava - nykyaika ja mennyt kietoutuvat yhteen. Häikäilemätön ahneus ja ylitsevuotavat intohimot ajavat ihmiset tekemään sopimuksia ylitse moraalinsa. Viattomaksi tekeytyminen on teeskentelyä. Omatunto kolhiintuu ja moraali näyttäytyy tekopyhyytenä.
    Ohjaaja Heidi Räsänen
    Olemme halunnet säilyttää 50-vuotiaan teatterin alkuperäisen tunnelman. Kaikki puuosat, marmoripinnat ja lämpiöiden kalusteet on säilytetty ennallaan, ne on vain putsattu ja entisöity huolella, ja 60-luvulta peräisin oleviin valaisimiin on vaihdettu led-valot. Esitystekniikka on uusittu vastaamaan täysin New Yorkin Broadwayn ja Lontoon West Endin teattereiden tasoa.
    Projektinjohtaja Keijo Koli
    Helsingin Kaupunginteatteri on kulttuurin ja arkkitehtuurin merkkiteos, jonka tiloja on ollut peruskorjauksen aikana modernisoimassa suuri joukko ammattilaisia ja työmaanvahvuus on ollut korkeimmillaan 340 henkilöä. Kaikkiaan työmaalle on perehdytetty peruskorjauksen aikana 2027 työntekijää.
    SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa
    Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi. Tämän sanoman pohjalta on syntynyt ShedHelsinki, jossa Suomen teatterialan ammattilaiset tekevät ainutlaatuista musiikkiteatteria yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Haluamme rohkaista erilaisista taustoista tulevia nuoria toteuttamaan itseään turvallisessa ja tasavertaisessa ympäristössä.
    ShedHelsingin projektijohtaja Riikka Kannas
    Me Kaupunginteatterissa haluamme olla lähellä kaupunkilaisia myös jatkossa. Ulkomainonta ja sen uusimmat toteutustavat tarjoavat meille laajaa näkyvyyttä ja vaikuttavaa huomioarvoa. Haluamme yleisömme löytävän meidät, ja uskon, että laaja näkyvyys Helsingin kaupunkikuvassa tuo teatteriin myös uusia katsojia.
    Markkinointipäällikkö Olli Eljaala, Helsingin Kaupunginteatteri
    Haluamme olla mukana edistämässä kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja olla mukana Suomen suurimman, perinteikkään teatterin toiminnassa.
    Toimitusjohtaja Timo Tammi, Clear Channel Suomi Oy
    "Det talas mycket om familjevåld, men nästan aldrig om hur ett barn kan uppleva våldet. Den här monologen är ett försök att beskriva en flickas uppväxt i en familj där våldet normaliserats"
    Jeanette Björkqvist
    "Perheväkivallasta puhutaan paljon, mutta vain harvoin siitä miten lapsi sen kokee. Tämä monologi on kertomus tytön varttumisesta perheessä, jossa väkivalta on osa arkea."
    Jeanette Björkqvist
    Olemme valinneet itsenäisyyden juhlavuonna teoksen, jossa keskitytäänkin naisen tarinaan. Myrskyluodon Maija kuvaa suomalaisen naisen elämää ja itsenäistymistä 1800-luvun Ahvenanmaalla, keskellä merta. Rankkojen vastoinkäymisten keskellä toivo on koko ajan olemassa, ja rakkaus. Voi kysyä, että onko naisilla enemmän uskoa ja voimaa käsitellä vaikeuksia?
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Kirka-esitysten täyttöaste on ollut huikeat lähes 90 prosenttia. Nyt kannattaa pitää kiirettä, sillä suosittu esitys jatkaa ohjelmistossamme enää 22. huhtikuuta saakka.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Tarkoitus on ollut alusta asti kunnioittaa Kirkaa ja hänen ainutlaatuista uraansa, mutta turhia koreilematta ja varjoja kiillottamatta. Emigranttiperheen vesana Kirka oli lähtökohdiltaan altavastaaja, mutta onnistui silti lahjakkuutensa sekä valoisan ja periksi antamattoman persoonansa avulla voittamaan ennakkoluulot ja raivaamaan tiensä artistien eturiviin.
    Kirjailija Matti Laine
    Jos ensimmäisen Jeminan päähenkilö muuttui esityksen aikana rakastettavaksi symboliksi keskeneräisyyden tärkeydestä, kakkososan lukuisat Jemina-hahmot ovat symboli jollekin aivan muulle. Teos on rehellisen humanistinen, mikä tänä päivänä tarkoittaa usein samaa asiaa kuin feministinen.
    koreografi Jyrki Karttunen
    Ensi kertaa näyttämöllä kuultava Mårtensonin upea, kaikkien tuntema musiikki isolle orkesterille sovitettuna ja yhdessä Myrskyluodon Maijan koskettavan tarinan kanssa tuntuu kiinnostavan yleisöä. Varmasti myös paluu täydellisesti peruskorjattuun teatteritaloon vaikuttaa.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Tarkoitus on ollut alusta asti kunnioittaa Kirkaa ja hänen ainutlaatuista uraansa, mutta turhia koreilematta ja varjoja kiillottamatta. Emigranttiperheen vesana Kirka oli lähtökohdiltaan altavastaaja, mutta onnistui silti lahjakkuutensa sekä valoisan ja periksi antamattoman persoonansa avulla voittamaan ennakkoluulot ja raivaamaan tiensä artistien eturiviin.
    kirjailija Matti Laine
    Inspiraationani ovat toimineet Chaplinin elokuvat, niiden arkinen fantasia, hyväntahtoisuus ja humaanius. Myös henkiolentojen vähäpuheisuus tuo mieleen mykkäfilmit.
    Jyrki Karttunen
    Tässä ollaan uuden äärellä monestakin näkökulmasta. On kaksi uutta johtajaa, upea, vastaremontoitu talo. Lähdemme tekemään uutta yhteistyössä ja keskustellen teatterin valtavan ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa
    Kari Arffman
    Musiikin tyylit ja sävyt vaihtelevat lyyrisestä pateettiseen, humoristisesta ironiseen. Sävellysten ytimessä on yhtäältä ryhmä, huikea ensemble, jolle teos on sävelletty, toisaalta Virtasen ja Maijalan teksti; sen musta huumori ja räävittömyys, mutta myös herkkä kaipaus ja rehellinen vilpittömyys. Musiikissa vuorottelevat moninaiset solistiset jaksot isojen ja vaativien ensemble-vyörytysten kanssa. Tälle ryhmälle on voinut säveltää hyvin vaativaa laulettavaa ja nopeasti vaihtuvia karaktereja. Teos on tutkimusmatka meille kaikille prosessiin osallistujille musiikkiteatterin loputtomista mahdollisuuksista.
    Säveltäjä, kapellimestari Jussi Tuurna
    Taiteen talon keskeinen sijainti näyttämöihin nähden on meille todellinen lottovoitto. Uusissa tiloissa olemme jopa vielä lähempänä toisiamme. Kaikki ovat samassa kiinteistössä: esitysten harjoitustilat, työpajat ja toimistot.
    Teatterinjohtaja Asko Sarkola
    Näytelmä kuvaa varakkaita ihmisiä. Eletään vuotta 1929, jolloin tyyli oli 20-luvun jälkeen vähän hillitympi. Naisten pukeutumisessa vyötärö tuotiin jälleen esiin, helmat pitenivät ja vaatteissa oli enemmän leikkauksia. Miehillä oli erikseen lounaspuku, frakit, smokit ja virka-asut.
    Pukusuunnittelija Sari Salmela
    Inspiraationani ovat toimineet Chaplinin elokuvat, niiden arkinen fantasia, hyväntahtoisuus ja humaanius. Myös henkiolentojen vähäpuheisuus tuo mieleen mykkäfilmit
    Jyrki Karttunen
    Valitse ajanjakso -
    Hakusi ei tuottanut tuloksia
    Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
    Takaisin alkuun