Lainaukset

Utvecklingsprojektet gör Lillan till ett framtidslaboratorium och målsättningen är att öka scenkonstens relevans under 2020-talet
Marina Meinander
Kehityshanke tekee Lillanista tulevaisuuslaboratorion, jonka tavoite on lisätä näyttämötaiteen merkitystä 2020-luvulla
Marina Meinander
Tämän syksyn Disney-suurmusikaaliin Pieneen merenneitoon on varattu jo 28 000 lippua, vastaavasti viime vuonna etukäteen ei niin tunnetun Kinky Bootsin ennakkomyynti oli keväällä vain 11 500, ja suosio lähti nousuun vasta esitysten myötä.
Teatterinjohtaja Kari Arffman
Tällä kertaa musikaali myös harjoitellaan HKT:n toimesta, ja syksystä alkaen meille kokoontuu harjoituksiin 100-120 lasta ja nuorta viikoittain. Harjoitukset pidetään studio Elsassa kahdessa erässä maanantaisin ja tiistaisin.
Teatterinjohtaja Kari Arffman
Haluamme rohkaista kaikenlaisia nuoria toteuttamaan itseään. Tavoitteemme on myös lisätä erilaisuuden ja moninaisuuden hyväksymistä, sekä edistää vuorovaikutusta ja tasavertaisia kohtaamisia.
ShedHelsinki Säätiön hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila
Kinky Boots yllätti meidät kaikki. Varmasti menestyksen takana on sen tärkeä sanoma, johon ohjaaja ja muut tekijät suhtautuivat intohimoisesti. Ja tietysti myös sen äärimmäisen hieno toteutus. Musikaali kertoo erilaisuuden hyväksymisestä ja kyseenalaistaa perinteiset sukupuoliroolit. Aihe tuntui osuvan ja koskettavan ihan kaikkia. Salissa oli eri sukupolvia, erilaisia ihmisiä, jotka halusivat kokea saman asian.
Teatterinjohtaja Kari Arffman
Meille tekijöille ja teatterille on tullut pitkin matkaa yleisöltä lukuisia todella koskettavia viestejä siitä, miten esitys on oikeasti ja ihan konkreettisesti muuttanut näiden ihmisten tai heidän läheistensä elämää, muuttanut käsityksiä ja antanut rohkeutta. Taide todellakin voi muuttaa maailmaa!
Ohjaaja Samuel Harjanne
Jakob Höglund valittiin Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi kutsumenettelyllä. Hän on erittäin ansioitunut ohjaajana ja lisäksi tuntee erinomaisesti suomenruotsalaisen teatterikentän.
teatterinjohtaja Kari Arffman
Ihastuin Lillaniin toden teolla Sommarbokenin yhteydessä noin vuosi sitten, ja on hienoa päästä jatkamaan legendaarisen teatterin tarinaa, tehtävä johon suhtaudun suurella vakavuudella mutta myös leikkisällä innolla.
Jakob Höglund
Dramaturgin tehtävään tuli paljon hyviä hakijoita, kaikkiaan 20, joista haastattelimme neljää ja valitsimme Ari-Pekka Lahden. Hänellä on todella monipuolinen kokemus teatterityöstä dramaturgina, näytelmäkirjailijana ja ohjaajana sekä teatterinjohtajan työn myötä myös ohjelmiston suunnittelijana.
teatterinjohtaja Kari Arffman
Tuntuu kuin olisin tulossa kotiin! Olin opiskeluaikana kaksi vuotta vahtimestarina HKT:ssa, ja sanon aina, että se oli mukavin työpaikka, mitä minulla on ollut. Otimme yleisön takit vastaan narikassa ja ojensimme ne takaisin esityksen jälkeen. Muun ajan saimme katsoa esityksiä tai jutella mukavia työkavereiden kanssa. Joskus käytävällä kävelin dramaturgin huoneen ohi ja mietin, miten hienoa olisi jonain päivänä astua siitä ovesta sisään.
Ari-Pekka Lahti
Jag och Lillan fann varandra och blev alldeles kära under min regi av Sommarboken härom året. Att nu få slå följe med en så legendarisk teater som Lilla Teatern och dansa in henne i framtiden tar jag på mycket stort allvar men också med lekfull entusiasm.
Jakob Höglund
Jakob Höglund kallades till Lilla Teaterns konstnärliga ledare. Han är mycket meriterad som regissör och känner det finlandssvenska teaterfältet utomordentligt.
Teaterchef Kari Arffman
Näitä saappaita ei kannata jättää kaappiin. Tämä on ilouutinen kaikille Kinky Bootsin faneille sekä niille, jotka eivät saaneet lippuja HKT:n loppuunmyytyihin esityksiin. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat teatterit ja ennen kaikkea yleisö.
teatterinjohtajat Kari Arffman HKT:stä ja Otso Kautto TTT:stä
Yhteistyö vastaa paremman alueellisen saavutettavuuden haasteisiin ja edustaa ajattelua, jossa yhteiskunnan rahoittamat teatterit kehittävät rakenteita, joissa korkea laatu ja kustannustehokkuus kohtaavat. Hyvää ei kannata heittää pois. Tämä on samanaikaisesti laadunjalostusta ja kierrätystä.
Tampereen Työväen Teatterin johtaja Otso Kautto
En utgångspunkt för projektet har varit att unga gör teater för unga. Lilla Teatern vill genom samarbete med unga professionella öppna sig för en ny generation och en ung publik. Vi måste våga låta teaterinstitutionen möta nya, mera processbetonade arbetsformer och vi öppnar också upp användningen av teaterrummet på ett nytt sätt.
Lilla Teaterns konstnärliga ledare Marina Meinander
Yksi esityksen lähtökohdista on ollut, että nuoret tekevät teatteria nuorille. Teemme yhteistyötä nuorten ammattilaisten kanssa tavoittaaksemme uuden sukupolven ja nuoren yleisön. Meidän täytyy uskaltaa antaa teatteri-instituution kohdata uusia, prosessinomaisia työskentelytapoja. Avaamme myös teatteritilan käyttöä uudella tavalla.
Lilla Teaternin taiteellinen johtaja Marina Meinander
Toivomme kohtaavamme mahdollisimman monipuolisesti eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, joiden kanssa lähteä käsittelemään teatterin keinoin alueelta nousevia aiheita. Soveltavan teatterin ammattilaisina ja taiteilijoina meitä kiinnostavat erityisesti alueen ihmiset ja heidän tarinansa, unelmansa ja ideansa – myös ne kaikista hulluimmat!
Valokeilassa Koillisen tiimi, Helsingin Kaupunginteatteri
Lipun hinta määräytyy näytännön täyttöasteen ja ostoajankohdan mukaan. Tarkoitus on mahdollistaa kaikille teatterista kiinnostuneille edullinen tapa nauttia kulttuurista, ja toisaalta palkita alennuksella ne teatterilipun hankkijat, jotka tekevät ostopäätöksensä varhain. Studio Pasila valikoitui pilotointiin, sillä katsomo on melko pieni, eikä siellä ole erikseen hinnoiteltuja katsomolohkoja.
Markkinointipäällikkö Olli Eljaala
Kukapa meistä ei haluaisi rikastua, tarttua tilaisuuteen saada valtava summa rahaa, jos sellainen olisi tarjolla. Kyse on siitä, kuinka pitkälle kukin on valmis erkaantumaan moraalistaan. Se erottaa arvottomat arvokkaista.
ohjajaa Kari Heiskanen
Teatteri on parhaimmillaan ihmistä liikuttavien voimien kuvauksessa. Pienet ketut yhdistää taitavasti hyvän ja pahan, kauniin ja ruman sekä lohduttomuuden ja toivon ulottuvuudet. Ja tekee sen kiertämällä kaiken yhden vahvan elementin – rahan – ympärille.
ohjaaja Kari Heiskanen
Haluamme näyttää lapsille, miten ja millä keinoilla teatteri syntyy. Näytämme esim. mistä lavastus koostuu tai miten äänimaailma tehdään.
ohjaaja Sami Rannila
Siegfried jatkaa viime syksyn Syntipukki-esityksessä alkanutta yhteistyötä teatterialan oppilaitosten kanssa. Toiveenamme on, että tulevat teatterintekijät pääsisivät jo opiskeluaikanaan tutustumaan isoon laitosteatteriin ja samalla me pääsemme tutustumaan uusiin ihmisiin ihan rekrytointimielessä. Uskon myös, että yhdessä tekemällä opimme uutta.
teatterinjohtaja Kari Arffman
Siegfried sijoittuu joutsenlammen pohjaan, jossa valo taittuu tavallista jyrkemmin. Esitys on Tšaikovskin baletin queer-luenta, joka yhdistää autofiktiivistä materiaalia historiallisiin kokemuksiin vinosta. Liejussa pulikoivat fiktion prinssi Siegfried, Baijerin kuningas Ludvig II ja säveltäjä Pjotr Tšaikovski. Työtämme lävistää valon taittumisen ilmiö, sen lainalaisuudet kahden erillisen faasin, veden ja ilman rajapinnassa. Tuotamme näyttämölle kuvia, joissa yhdistyvät näyttelijän ruumis, vesi, valon heijastumat ja eri aallonpituudet.
Siegfried-esityksen työryhmä
Disneyn Pieni merenneito -elokuva sai ensi-iltansa tasan 30 vuotta sitten, ja olen kasvanut sen kanssa. Sen ohjaaminen näyttämölle on ollut monivuotinen iso unelmani. Merenalaisen maailman luominen näyttämölle on koko taiteelliselle suunnittelijaryhmällemme iso haaste, ja hieno kokemus. En ole koskaan missään teatterissa aiemmin nähnyt näin intohimoista työskentelyä kuin täällä nyt. Puvusto, lavastamo, kaikki eri osastot, koko teatteri tekee täydellistä yhteistyötä.
ohjaaja Samuel Harjanne
Pienen merenneidon tarina koskettaa monia ihmisyyden, ja identiteetin kipukohtia. Ariel kokee, että ei kuulu maailmaan jossa elää, ja hän kokee olevansa väärässä kehossa. Isä, kuningas Triton, tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen kontaktin ihmisten maailmaan, isä-tytär-teema onkin yksi kantavimmista ja tunnistettavimmista teemoista musikaalissa. Teos käsittelee erilaisten maailmojen kohtaamista, ja mukautumista niiden tapoihin ja erikoisuuksiin. Nämä teemat kaikuvat kuulaasti tämän päivän maailmassa, ja jokaisen ihmisen kasvutarinassa
ohjaaja Samuel Harjanne
Klassikon tunnistaa siitä, että sitä voi ja sitä pitää esittää aina uudestaan, aina uusien tekijöiden tekemänä ja uusille yleisöille. Se puhuttelee tätä aikaa ja tämän ajan ihmistä niin kuin se olisi kirjoitettu eilen.
Ohjaaja Lauri Maijala
Meidän Kirsikkatarhamme tulee olemaan komedia, mutta se on myös tragedia. Se on musiikkiteatteria ja se on puheteatteria, se naurattaa ja se itkettää ja tarpeen vaatiessa jopa pelottaa. Se tulee olemaan täynnä yllätyksiä niin lavalla kuin katsomossakin – ja siten se jäljittelee elämää itseään.
Ohjaaja Lauri Maijala
Teoksen nimi Bonfire viittaa ikuiseen tuleen, jonka äärelle kokoonnumme jakamaan tarinoita, hurmioitumaan, laulamaan lauluja rakkaudesta, tanssimaan tansseja ekstaasista ja loitsuamaan runoja huomisesta. Esitys on Kaupunginteatterin tanssiryhmän monialaisen esiintyjätyön juhlaa. Se operoi tanssin, fyysisen teatterin ja visuaalinen näyttämötaiteen välimaastossa. Helsinki Dance Companylla on ollut merkittävä rooli suomalaisen tanssitaiteen historiassa. Esitys on kunnianosoitus tälle HDC:n pitkälle ja vaiherikkaalle legacylle.
koreografi Ima Iduozee
Fingerporilla on aika laaja kaikupohja, se tuli juuri testattua Hesarin Vuoden paras Fingerpori -äänestyksessä, joka keräsi yli 23 000 ääntä. Itsekin olen ollut Fingerpori-fani jo pitkään. Sen huumorissa viehättää poliittinen epäkorrektius, kun sanotaan juuri se, mitä ei saisi sanoa. Ei ole aihetta, jota ei voisi käsitellä. Kuljetaan koko ajan siellä rajoilla, välillä menee överiksi ja välillä osuu ihan nappiin. Raikkaasti ja napakasti.
Ohjaaja Pertti Sveholm
Fingerpori vaatii myös käyttämään hoksottimia, joutuu vähän miettimään, missä vitsi oli. Ja kun sen löytää, se palkitsee moninkertaisesti. Jarlan hengessä tehdään myös tätä näytelmää ja sarjakuvamaisuus näkyy esityksen kaikilla tasoilla, alkaen puvuista ja hahmoista aina valoon ja ääneen saakka.
Ohjaaja Pertti Sveholm
Katsojat pääsevät osallistumaan näytelmän tekemiseen, mutta sitä ei pidä yhtään pelätä. Kaikki tapahtuu hyvin turvallisesti ja lämpimästi eikä yksikään ihminen ole kieltäytynyt lähtemästä mukaan.
näyttelijä Martti Suosalo
Myöskään aihetta ei kannata säikähtää. Poika haluaa piristää vakavasti masentunutta äitiään, mutta tekee sen loppujen lopuksi itseään varten, että pystyy elämään tilanteessa. Mukana on lämpimällä tavalla huumoria, ja täytyy myöntää, että Parasta elämässä on jopa viihdyttävä esitys, rankasta aiheestaan huolimatta!
näyttelijä Martti Suosalo
”Det är jätteroligt att få jobba på legendariska Lilla Teatern med ett superbt gäng!
Jaakko Saariluoma
Teoksen hahmoihin on todella helppoa samaistua ja Marcuksen itsekkyys, joka on niin tyypillistä nykyajassamme, tekee siitä ajankohtaisen
Jaakko Saariluoma
Näytelmän keskeiset käänteet pohjautuvat Aino-Kaisa Saarisen elämän vaiheisiin, mutta Tahto liikkuu myös unen ja mielikuvituksen maailmassa.
kirjailija Aina Bergroth
Tahto kertoo kunnianhimosta ja mielettömän suuresta tahdon voimasta, ja siitä, mitä uhrauksia intohimotyö vaatii. Tyylilajiltaan esitys on muuntuva, yllätyksellinen, villi, groteski ja hauska. Se kuvaa suuria, pakahduttavia tunteita, voitontahtoa ja sitä riemua, jonka koko Suomen kansa saa, kun suomalainen urheilija voittaa, ja pettymystä häviön hetkellä.
ohjaaja Sini Pesonen
Sain kunnian käydä Aino-Kaisa Saarisen kanssa hiihtämässä Lahdessa ja kokeilemassa rullasuksia hänen kotonaan. Keskusteluissa Aino-Kaisan kanssa olen huomannut tässä huippu-urheilijan täydellisessä työlle omistautumisessa ja erikoisissa työajoissa samankaltaisuuksia teatterityön kanssa.
näyttelijä Sanna-June Hyde
Suuren ennakkokysynnän takana on varmaan useita syitä. Disneyn Pieni merenneito tulee nyt ensimmäistä kertaa Suomeen, ja hyväksi havaitun ohjaajan työ kiinnostaa. Uskon, että elävän esityksen lumo on myös jotain sellaista, jota nykyihminen kaipaa. Kinky Bootsin jälkeen voidaan luottaa, että HKT:n taitava musikaaliensemble ja maailmanluokan tekninen osaaminen tarjoavat yleisölle ennennäkemättömän, Broadway-tason elämyksen ihan kotimaassa. Vuoden loppuun asti meillä on voimassa myös joulutarjous, joka on varmasti osaltaan vauhdittanut myyntiä. Näin joulun on alla tavaran sijaan mukava antaa aineeton lahja.
teatterinjohtaja Kari Arffman
Pieni merenneito tulee nimestään huolimatta olemaan Helsingin Kaupunginteatterin kaikkien aikojen suurin musikaalituotanto. Viimeistään Kinky Boots osoitti, ettei enää tarvitse lähteä ulkomaille nähdäkseen kansainvälisen tason musikaalia. Nyt suunnitteilla on ennenäkemätön elämys, kun tuomme näyttämölle Pienen merenneidon vedenalaisen maailman kaikkine kiehtovine olentoineen.
Teatterinjohtaja Kari Arffman
Pieni merenneito on yksi niistä saduista, joka kasvatti minua, kun olin lapsi. Ihastuin H. C. Andersenin maagiseen maailmaan, ja erityisesti Disneyn animaatioon kaikkine valloittavine lauluineen. Vaikka elokuva ilmestyi 30 vuotta sitten, vielä tänäkin päivänä osaan ulkoa monet sen tapahtumista ja repliikeistä - unohtamatta musiikkia. On suuri kunnia, ja haaste, tuoda tämä tarina pohjoismaisen teatterin näyttämölle.
Ohjaaja Samuel Harjanne
Pienen merenneidon tarina koskettaa monia ihmisyyden, ja identiteetin kipukohtia. Ariel kokee, että ei kuulu maailmaan jossa elää, ja hän kokee olevansa väärässä kehossa. Isä, kuningas Triton, tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen kontaktin ihmisten maailmaan, isä-tytär-teema onkin yksi kantavimmista ja tunnistettavimmista teemoista musikaalissa. Teos käsittelee erilaisten maailmojen kohtaamista, ja mukautumista niiden tapoihin ja erikoisuuksiin. Nämä teemat kaikuvat kuulaasti tämän päivän maailmassa, ja jokaisen ihmisen kasvutarinassa.
Ohjaaja Samuel Harjanne
Katsojille täytyy tarjota muutakin kuin vain henkilöiden uudesti löytämisen ilo. Esityksen pitää hurmata hulvattomuudellaan. Luotamme röyhkeään leikkiin ja tyylikkääseen svengiin. Ilokseni pääsen ideoimaan esityksen äänimaailmaa jälleen yhteistyössä säveltäjä Timo Hietalan kanssa.
ohjaaja Heikki Kujanpää
Lavalla nähdään viisihenkinen, Suomen parhaista jazzmuusikoista koostuva, mustavalkoinen, film noir -tyyppinen crime jazz -bändi. Kun usein teatterissa bändi soittaa jossain piilossa, nyt yleisö pääsee seuraamaan huippumuusikoiden työskentelyä livenä! He improvisoivat ja tekevät rikostutkintaa kuvaaviin takautumiin ’foleyt’, eli askelten äänet, kolinat ja kalinat, joita elokuviin dubataan jälkikäteen. Ja pääsee yleisö kuulemaan myös näytelmän huippujazzlaulajattaren Iiri Salmian (Vuokko Hovatta) upeaa laulua!
säveltäjä Timo Hietala
Nukkekoti, osa 2:ssa minua koskettaa kysymys naisen tasa-arvosta ja vapaustaistelusta. Mutta ennen kaikkea minuun osuu teema, joka lävistää tämän kaiken: ’se mikä meidät erottaa, ei ole erilaisuus, vaan samankaltaisuus’. Teoksen henkilöt ovat kuin toistensa peilejä, ihmisiä, jotka taistelevat omista oikeuksistaan ja omasta vapaudestaan. Ja niin kauan kuin he eivät kohtaa itseään ja toista, he ikään kuin taistelevat toisessa itseään vastaan. Ja taistellessaan he eivät ole vapaita, he eivät kasva, he eivät kohtaa, he eivät rakasta, he eivät todella elä, vaan he yksinkertaisesti vain selviytyvät, riippuvaisina.
ohjaaja Liisa Mustonen
Nämä isot teemat jylläävät teoksessa, joka on hyvin viehättävä, liikuttava ja tunnistettavuudessaan todella hauska! Näytelmä on draamaa, ihan oikeaa tekstillistä ilotulitusta!
ohjaaja Liisa Mustonen
Kerran kuulin stand up -esitystä ennen jonkun katsojan kysyvän kaveriltaan, että tekeeköhän se ne samat jutut kuin Noin viikon uutisissa. No, en tee. Tämä ei ole NVU:n lavaversio. Stand upissa on vain mikki ja mies, joten kerronnan muotokin on eri. Ja ehkä siksi tämä esitys on henkilökohtaisempi ja kommentoi politiikkaa yleisemmällä tasolla. Ja puhun tässä esityksessä muustakin kuin politiikasta, kuten esimerkiksi belgialaisista ketuista ja pierevistä virtahevoista. Eihän Matti Rönkäkään varmaan puhu vapaa-ajallaan koko ajan vain uutisia.
Jukka Lindström
Kirjoittamani näytelmän keskiössä on räppäri, joka edustaa melko kyseenalaisia arvoja. Äärimmilleen viety itsekeskeisyys, rahalla ja omaisuudella leveily, oman menestyksen hehkuttaminen, miehinen pullistelu ja naisten esineellistäminen ovat Biiffin musiikin ja imagon ydinainesta. Ne ovat myös keinoja, joilla hän yrittää pönkittää omaa perimmäistä epävarmuuttaan. Näytelmän maailmassa tämä egon pönkittäminen johtaa farssimaiseen lopputulokseen.
Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen
Huumorimiehen maineessa kun olen, minulle on tarjottu usein myös farsseja ohjattavaksi. Lukemani farssit olivat kaikki valitettavasti sisältöjensä ja etenkin sukupuolirooliensa puolesta jääneet kauas viime vuosituhannelle. Farssin ohjaaminen ajatuksena jäi kuitenkin kiehtomaan, piti siis kirjoittaa oma. Tämä näytelmä on yritykseni päivittää farssi tälle vuosituhannelle.
Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen
Sanottakoon varmuuden vuoksi, että näytelmän hahmot ja tapahtumat ovat fiktiivisiä. Kaikki yhteydet todellisiin henkilöihin ovat sattumanvaraisia. Käsikirjoittajana en voi sille mitään, jos nykyaika muistuttaa yhä enemmän satiirista farssia.
Käsikirjoittaja, ohjaaja Sakari Hokkanen