Finland

Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kaisa Pelkonen

    Viestintäpäällikkö


    Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2 00530 Helsinki
    +358 (0)40 552 3788
    http://www.hkt.fi
  • Peppi Lehmussaari

    Viestintäkoordinaattori


    Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2 00530 Helsinki
    +358 50 336 4747
    https://hkt.fi/
  • Ida Virkkunen

    PR & Marknadsföring / Lilla Teatern


    Lilla Teatern, Eriksgatan 2, 00100 Helsingfors
    +358 (0) 50 357 4250
    https://hkt.fi/nayttamot/lilla-teatern/
  • Helsingin Kaupunginteatteri
    Ensi linja 2, 00530 Helsinki
    https://www.hkt.fi

    • Lainaukset

    Everstinna oli ajankohtainen vuonna 2019, ja nyt vuonna 2023 se on ajankohtaisempi kuin koskaan. Everstinnan luonteen hurjuus ja herkkyys on käsinkosketeltavaa, mutta tässä teoksessa Everstinna ei ole pelkästään uhri, vaan myös toimija. Toivoisin, että esitys antaisi katsojalle rohkeuden mennä omassa elämässään oman häpeänsä läpi ja yli, kuten Everstinnakin sanoo: ’Vaitiolo tappaa sisältä käsin. Läpitte maailman historian on ollut niitä jokka kertovat ja niitä jokka ei kerro ko häpeä estää puhumisen.’ Esityksessä myös huumori on välttämätön väline, sillä vain nauramalla välillä vapautuneesti, pystyy ottamaan synkimmätkin aiheet vastaan.
    Heidi Herala
    Rosa Liksomin upeus, älykkyys ja herkkyys on siinä, että se katsoo Suomen ja natsismin kytköksiä suoraan silmästä silmään ja sitten tarttuu sarvista. Mutta se ei aseta itseään etäälle, yläpuolelle, ei korosta omaa paremmuutta. Tässä esityksessä tuo kaikki on läsnä Heidi Heralan upeassa työssä. Hurjuus, herkkyys, huumori ja läsnäolo.
    Susanna Airaksinen
    “Aimo Kangas är den romanfigur jag haft svårast att släppa, jag tänker fortfarande ofta på honom. Det ska bli både fantastiskt och kusligt att se honom på scen”,
    Kaj Korkea-aho, författare
    "Aimo Kangas on romaanihenkilö, josta irti päästäminen on ollut kaikkein vaikeinta, ajattelen häntä yhä usein. On sekä hienoa, että karmivaa nähdä hänet näyttämöllä”
    Kaj Korkea-aho, kirjailija
    Det har varit spännande att inse hur underkastelse och dominans hänger ihop, hur njutbart det kan vara att underkasta sig någon annan ifall man själv får definiera spelets regler.
    Milja Sarkola, regissör
    "On ollut jännittävää ymmärtää, miten alistuminen ja dominanssi liittyvät toisiinsa ja miten nautinnollista voi olla alistua toiselle, kunhan saa määrittää pelin säännöt itse.
    Milja Sarkola, ohjaaja
    Hiirenloukku on jännitysnäytelmien kiistaton ykkösteos, ja sen valmistaminen Arena-näyttämölle on ollut tällaiselle dekkarien suurkuluttajalle innostavaa. Pyrimme tekemään versiostamme mahdollisimman tiivistunnelmaisen ja saamaan kiedottua katsojat mukaan hyisen kartanon jännitteisiin tiukalla otteella. Agatha Christie ammensi tekstinsä tositapahtumien pohjalta, mikä tuo Hiirenloukkuun astetta hurjemman lisätason.
    ohjaaja Miika Muranen
    Esityksen kokonaiskuva rakentuu pala palalta sitä mukaa, kun päähenkilö suostuu myöntämään oman toimijuutensa ja osallisuutensa tapahtumien kulkuun. Näytelmä kertoo kipeän tarkasti henkilöistä, jotka eivät kykene häpeän tai syyllisyyden takia kohtaamaan todellisuutta sellaisena kuin se on, ja siitä, miten kammottavat seuraukset tällaisella käytöksellä voi olla.
    ohjaaja Riikka Oksanen
    Olen sekaisin onnesta saadessani palata tämän taianomaisen maailman pariin. Pieni merenneito on kansainvälisestikin merkittävä tuotanto, ja versiomme on niittänyt mainetta ympäri maailmaa. Mukana on uusia esiintyjiä, kuten satumaisen hurmaava Yasmine Yamajako Arielina, sekä lähtemättömän vaikutuksen tehneitä alkuperäisiä esiintyjiä, kuten Sanna Saarijärvi Ursulana. Helsingin Kaupunginteatteri on satsannut laadukkaaseen musiikkiteatteriin, joka kasvattaa uutta teatterisukupolvea. Siitä olen erityisen ylpeä ja kiitollinen.
    Samuel Harjanne
    Huomasimme, että fyysikoiden mikromanipulaatio on jo itsessään upeaa nukketeatteria. Tuomme ihmissolun kokoisten esiintyjiemme kautta esitystaiteen näyttämölle ennen näkemättömän mittakaavan, uutta liikekieltä ja uusia manipulointitekniikoita.
    Aati Hanikka
    Halusin tehdä teoksen, joka haastaa käsityksiä siitä millainen on hyvä keskustelu tai onnistunut kohtaaminen. Millaista koomisuutta, mutta myös kauneutta ja herkkyyttä, sisältyy arkisiin kohtaamisiin? Dilemma kutsuu katsojan viipyilevän vuoropuhelun äärelle pohtimaan toisin olemisen mahdollisuuksia.
    Masi Tiitta
    Yleisö on löytänyt takaisin teatteriin ja olemme siitä todella iloisia. Keskimääräinen täyttöaste kaikilla näyttämöillämme oli 78 prosenttia, ja erityisesti suuren näyttämön korkeat täyttöasteet ovat helpottaneet taloustilannettamme ja voimme katsoa luottavaisina eteenpäin. Myös ensi syksyn ohjelmisto on kiinnostanut yleisöä.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Olemme olleet malmilaisuuden ja kaupunkilaisuuden äärellä, yhdessä teemaa tunnustellen. Zone Malmi on osallistujien omista kokemuksista materiaalinsa saanut teos, joka pohtii hyvän elämän lähtökohtia. Esitys on puettu pelin muotoon, koska Malmi monine kasvoineen houkutteli meitä leikittelemään kaupunkiympäristöllään.
    ohjaaja Laura Ikonen
    Esityksen valmistaminen on ollut yhteinen päämäärämme, jonka myötä olemme tutustuneet upeisiin paikallistoimijoihin ja toinen toistaan kiinnostavampiin persooniin, ikää tai elämäntilannetta miettimättä.
    ohjaaja Laura Ikonen
    HKT on iloinen saadessaan olla jo neljättä kertaa mukana tässä hienossa Nuoressa Näyttämössä ja linkkinä nuorille teatterintekijöille ammattiteatterin maailmaan.
    Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyövastaava Mirja Neuvonen
    Kansallisteatteriin ja Helsingin Kaupunginteatteriin haki yhteensä 13 ryhmää ja päätimme ottaa kaikki mukaan. Hakemuksista huokui suuri innostus teatteritaidetta kohtaan. On ilo päästä työskentelemään monenlaisten ja erikokoisten ryhmien kanssa. Olen iloinen myös siitä, että tulemme näkemään versioita kaikista eri näytelmistä.
    Kansallisteatterin yleisötyövastaava Hanna Häyhä
    Nykyesityksen näyttämön toisen vuoden teokset pureutuvat pohtimaan näyttämötilan asettamia rajoja ja normeja. Parrasvaloissa on tavallisesti huomion keskipisteenä esiintyjän toiminta. Mutta mitä kaikkea tuo toiminta voi olla, ja ketkä oikeastaan voivat esiintyä? Vuoden teoksissa näitä näyttämön rajoja hälvennetään, venytetään ja skaalataan.
    hankkeen kuraattorit Tuomas Laitinen, Riikka Thitz ja Suvi Tuominen
    Frozenin saaminen kotiin Pohjoismaihin on suuri luottamuksenosoitus Disneyltä. Ja suuri kunnia! Odotan todella innolla, että pääsen herättämään tämän hittimusikaalin pohjoismaisen version eloon.
    ohjaaja Gísli Örn Gardarsson
    Frozenin satumaailman seikkailullisen talven taikuuden luominen on tehtävä, johon teatterimme tarttuu innolla. Olemme innoissamme, että Disney antoi meille tämän mahdollisuuden.
    Det Norske Teatretin taiteellinen johtaja Erik Ulfsby
    Odotamme innolla, että saamme esitellä täysin uuden näyttämöversion tästä rakastetusta pohjoismaisiin taruihin perustuvasta teoksesta, jonka yksi johtavista ohjaajistamme, joka on tunnettu mielikuvituksellisesta ja näyttävästä teatterityöstään Islannissa ja ulkomailla, on suunnitellut.
    Islannin Kansallisteatterin taiteellinen johtaja Magnús Geir Þórðarson
    Olemme erittäin iloisia, että saamme olla mukana yhteistyössä luomassa pohjoismaista versiota tästä H.C. Andersenin klassikkosadusta. Yhdessä islantilaisten, norjalaisten, suomalaisten ja tanskalaisten ystäviemme kanssa pääsemme tuomaan tämän musikaalin pohjoismaalaiseen kontekstiin.
    Tukholman Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Maria Sid
    Vuosien aikana teatterissamme on nähty useita Disney-musikaaleja, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme mukana tuottamassa sellaista osana pohjoismaalaista yhteistyötä. Frozenin tuottaminen tällä tavalla on siis meille tuplasti iloisempi tapahtuma!
    Helsingin Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Kari Arffman
    Pohjoismainen yleisö on ottanut Frozenin tarinat ja hahmot sydämeensä siitä lähtien, kun ensimmäinen elokuva julkaistiin. Tästä tulee tänä vuonna kuluneeksi jo vuosikymmen. En voi kuvitella parempaa tapaa juhlia kuin ensimmäisellä pohjoismaisella tuotannolla musikaalisovituksestamme, jossa on meillä Disneyllä alun perin Broadwaylle luotu käsikirjoitus ja sävellykset ja joka tässä tapauksessa tuodaan näyttämölle pohjoismaisen luovan suunnittelijatiimin toimesta. Vilpittömästi odotamme yhteistyötä Gísli Örn Gardarssonin ja teatterien kanssa herättääksemme tämän kulttuurisen ilmiön henkiin lavalla.
    The Walt Disney Companyn Pohjoismaiden ja Baltian maajohtaja ja SVP, Hans van Rijn
    Erik Kiviniemis skådespelarhantverk i denna föreställning bara måste ses
    Lilla Teaterns konstnärliga ledare Jakob Höglund
    Erik Kiviniemen näyttelijäntyö tässä esityksessä on ehdottomasti näkemisen arvoista
    Lilla Teaternin taiteellinen johtaja Jakob Höglund
    Taideteos Nimetön antaa mahdollisuuden kohdata jotain sellaista, joka on useimmiten liian näkyvää, liian kipeää, liian herkkää taikka liian erilaista nimettäväksi. Se pyrkii luomaan esiintyjien ja yleisön välille luottamuksen tilan, jonka kautta jokaisella katsojalla on lupa määrittää esityksessä koettavat asiat haluamallaan tavalla.
    Ohjaaja Ene-Liis Semper
    Uransa alussa olevan esiintyjän keho – anteeksi runollisuuteni - on myös vielä nimetön. Nimetön ja levoton yrityksessään tulla joksikin, taistellessaan olemassaolonsa puolesta. Esitys tutkii esiintyjän kehoa eri mahdollisuuksien vyöhykkeenä. Esiintyjien joukko kulkee kohti samaa ääretöntä päämäärää muuttaen jatkuvasti muotoaan, löytäen toistensa kautta yhä uusia tapoja olla, määrittäen jatkuvasti itseään uudestaan. Teoksessa ei ole tekstiä, vain kohtaamisia.
    Ohjaaja Ene-Liis Semper
    On hienoa päästä jatkamaan Nuoren Näyttämön tiimoilta jo kahdella edellisellä kaudella toteutettua hyvää yhteistyötä Kansallisteatterin kanssa. Nuori Näyttämö on ainutlaatuinen mahdollisuus nuorille teatterista kiinnostuneille, mutta myös meille ammattiteatterilaisille. Kolme kiinnostavaa uutta näytelmää ja yksi hankkeeseen käännetty näytelmä haastavat kokeilemaan monenlaisia näyttämöllisiä ratkaisuja.
    Yleisötyövastaava Mirja Neuvonen
    Inspiroivaa, että Kansallisteatteri saa olla jälleen mukana Nuoressa Näyttämössä ja tehdä yhteistyötä HKT:n kanssa. Kokemukset edellisistä kausista ovat erinomaisia. On ilo saada nuoria esiintyjiä näyttämöille ja myös nuoria katsojia yleisöön. Kannustan ryhmiä - myös ensikertalaisia - hakemaan rohkeasti mukaan, sillä tämä on taatusti mieleenpainuva kokemus.
    Yleisötyövastaava Hanna Häyhä
    On etuoikeus saada ohjata ensimmäisenä Suomessa tämä nykymusikaalin ehdoton helmi. Rakas Evan Hansen on harvinaisen aito ja koskettava tarina ja sen upeat laulut veivät heti ensikuulemalta mukanaan oman sydämeni ja uskon näin tapahtuvan kaikenikäisille katsojille. Lisäksi musikaali antaa nuorille tulevaisuuden tekijöille mahdollisuuden näyttää kykynsä.
    ohjaaja ja teatterinjohtaja Kari Arffman
    Teos on saanut nimensä siitä, miten erityinen se on niin Helsinki Dance Companylle kuin minullekin. Vierailin ensimmäistä kertaa koreografina Helsingin Kaupunginteatterilla 15 vuotta sitten vaimoni kanssa heti häidemme jälkeen. Se oli silloin meille todella erityistä ja tänne palaaminen on minulle suuri kunnia. HDC:n 50-vuotisjuhlavuosi tekee tästä vieläkin erityisempää. Koreografina minulle tärkeintä on se, mitä liike saa meidät tuntemaan. Tämä teos on tunteellinen matka ja todellinen vuoristorata aivoille. Tavoitteena on tanssiteos, josta ei saa katsettaan irti.
    koreografi Anton Lachký
    Ihailen Antonin väsymätöntä intohimoa liikkeen työstämiseen, yksityiskohtien hiomiseen ja koreografisten intensiteettien virittämiseen. Special Night on myös kunnianosoitus tanssille ja tanssijoille, joiden upean ja periksiantamattoman työn tuloksena juhlimme elinvoimaisesti ryhmän 50:ttä toimintavuotta.
    tanssiryhmän johtaja Antti Lahti
    Olen suunnattoman iloinen, että Pieni merenneito ui takaisin Helsinkiin! Osa rooleista roolitettiin nyt uudestaan ja uusilla esiintyjillä on isot pyrstöt täytettävänä, sillä alkuperäiset esiintyjät tekivät todella hienoa työtä. Innolla odotan, millaisen kädenjäljen uudet tekijät jättävät tähän satumaiseen musikaaliin, joka on meille pohjoismaalaisille niin rakas. Päärooliin valittiin valovoimainen ja upea Yasmine Yamajako, jolla on tähän rooliin juuri oikeaa kapinahenkeä, herkkyyttä ja syvällisyyttä. Hänellä on myös tässä tarinassa tärkeässä osassa oleva ylivoimaisen kaunis ääni, joka lumoaa niin prinssi Erikin kuin meidät katsojatkin.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Lapsena ihastuin Pienen merenneidon upeaan musiikkiin ja merenalaiseen maailmaan, mutta teini-ikäisenä koin ristiriitaisia tunteita siitä, että Ariel on valmis luopumaan äänestään prinssin vuoksi. Näin musikaalin HKT:lla vuonna 2019 ja tajusin, että Ariel onkin paljon moniulotteisempi hahmo. Hän ei ole täydellinen satuprinsessa vaan samaistuttava hahmo, jossa näkyy myös keskeneräisyys. Lento- ja lauluharjoitukset ovat alkaneet ja harjoittelumotivaationi on todella korkealla, sillä esityksissä haluan tekniikan sijaan keskittyä ilmaisuun ja tarinankerrontaan.
    näyttelijä Yasmine Yamajako
    Näytelmä nostaa keskiöön kahden ikääntyneen naisen ystävyyden. Ystävykset kannattelevat ja rakastavat toisiaan, mutta seisovat kuitenkin omilla jaloillaan. Esitys lähestyy myös kuolemaa ja siihen liittyviä tunteita lempeästi ja rehellisesti hahmojensa kautta: toinen ei haluaisi edes puhua aiheesta ja toinen kohtaa elämän rajallisuuden hyvin pragmaattisesti, hankkiutuen tavaroistaan eroon.
    Ohjaaja Martta Pesonen
    Korona-aikana kehitimme yleisötyön toimintaa ja järjestimme useita onnistuneita etätapahtumia. Etätapahtumat palvelevat erinomaisesti esimerkiksi ikääntyneitä ja aiomme jatkaa tapahtumien järjestämistä etänä jatkossakin. Koronan hellitettyä yleisö halusi selkeästi palata myös paikan päällä tapahtuvan toiminnan ääreen ja vuonna 2022 yleisötyön tapahtumista 415 järjestettiin paikan päällä ja 43 toteutettiin etänä. Etätapahtumiin osallistui 565 henkilöä ja muihin tapahtumiin tai yleisötilaisuuksiin 20 763 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen.
    yleisötyövastaava Mirja Neuvonen
    Tommi Kinnunen joskus ihmetteli, miten romaani voi taipua näyttämölle, kun siinä vain kävellään ja ajatellaan. Minusta juuri tuo muoto antaa herkullisen haasteen ja on tämän näyttämöteoksen lähtökohta, sen taika. Esityksessä naiset kulkevat erämaassa, hieno musiikki soi ja yhtäkkiä maisemaan putkahtaa jonkun henkilön muisto tai kuvitelma. Saamme hetken elää mukana salaisessa muistossa. Sitten matka jatkuu, mutta näiden hetkien myötä kulkijat muuttuvat.
    ohjaaja ja dramatisoija Susanna Airaksinen
    Esityksessä eletään aikaa juuri kriisin jälkeen, kun kaikki on perustavanlaatuisesti muuttunut eikä entinen tapa elää ole enää mahdollinen. Tulevaisuus ei olekaan kirkas ja yksinkertainen, vaan loputon erämaa vailla valmiita teitä tai tienviittoja. Se erämaa on ankara ja pelottava, mutta myös avara, kaunis ja odotuksista vapaa.
    ohjaaja Susanna Airaksinen
    Olemme erittäin kiitollisia ja iloisia, että yleisö on löytänyt takaisin esityksiimme! Syksyn täyttöaste kaikilla viidellä näyttämöllämme oli lähes 80 prosenttia, ja suurella näyttämöllämme lähes 90 prosenttia. Myös ryhmä- ja yritysmyynti on palannut lähes entisiin määriinsä. Elävälle esitykselle, elämykselliselle tarinalle ja kohtaamiselle tuntuu pandemian jälkeen olevan entistä suurempi tarve.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Luin Schildtin novellin Asmodeus och de tretton själarna ensimmäisen kerran vuonna 1988 ja nauroin vääränä. Neljännesvuosisadan suunnittelutyön jälkeen on ollut vaivatonta laajentaa aihe kokoillan komediaksi hyvässä seurassa
    ohjaaja Juha Hurme
    Tämän teoksen kohdalla voi jo puhua ainutlaatuisesta menestyksestä maassamme. Jos on nähnyt tämän trilogian ensimmäisen osan jo aiemmin, voi nyt tulla katsomaan, kuinka se on päivittynyt. Tällaisilla esityksillä on lupa kehittyä kiertueilla yleisön reaktioiden mukaan. Lisäksi Jukka Rasilan mukaantulo on muokannut esitystä nykytekijöiden kaltaiseksi.
    ohjaaja Otto Kanerva
    Vapaan kentän taiteilijoille avautuu harvoin mahdollisuus työskennellä pääkaupunkiseudulla studio Pasilan kaltaisessa kookkaassa näyttämötilassa ja tällaisilla tuotantoresursseilla. Toiminnan jatkuminen on myös siltä osin merkittävää, että hanke ei ainoastaan jää erillisrahoituksen varassa olleeksi kokeiluksi, vaan näyttämöä päästään kehittämään osana Helsingin Kaupunginteatterin vakituista toimintaa.
    kuraattorit Tuomas Laitinen, Riikka Thitz ja Suvi Tuominen
    Nykyesityksen näyttämön myötä toivomme paitsi löytävämme Helsingin Kaupunginteatterille uutta yleisöä, mutta haluamme myös tarjota nykyiselle yleisöllemme mahdollisuuden tutustua kiinnostaviin, uudenlaisiin esittävän taiteen muotoihin.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Olen niin iloinen, että Pieni merenneito ui takaisin Helsingin Kaupunginteatteriin! Tämä tuotanto on kansainväliselläkin tasolla erityinen, ottaen huomioon harvojen taidelaitosten mahdollisuudet toteuttaa visuaalisesti näin yltäkylläinen fantasiamaailma. Tämä innostaa uusia sukupolvia teatteriin, sekä mahdollistaa kokonaisvaltaisen elämyksen kokemisen livenä uudelleen.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Jouduimme koronan vuoksi perumaan yli 30 loppuunmyytyä Pienen merenneidon esitystä keväältä 2020 ja vielä 50 lisäesitystä kaudelta 2020–2021. Halusimme ehdottomasti laittaa esityksen talteen, etsiä sille uuden ajankohdan ja tarjota yleisölle vielä kerran mahdollisuuden kokea tämä huikean korkeatasoinen ja huippulaadukas koko perheen teatterielämys. Odotan itsekin aivan innoissani, että pääsen vielä näkemään esityksen!
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Joulun lähestyessä on taas aika palata Saiturin joulun ääreen. Tällä käsikirjoituksella halusin kertoa, miten tärkeää on lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyyden voima. Niiden avulla on mahdollista ylittää pelottavimmatkin vastoinkäymiset ja sulattaa paatuneinkin sydän. Näytelmän 80 nuorta tuovat lavalle joulun hengen ja oikeaa joulumieltä
    Heikki Sankari
    Mukava palata taas vuoden takaisten tuttujen ja uusien lahjakkaiden nuorten kanssa tekemään mahtavaa jouluproduktiota. Harjoituksissa on ollut intensiivinen tunnelma ja odotan uusintaensi-iltaa malttamattomana. Kohta saa taas laulaa ja tanssia mielin määrin upean bändin tahdissa. Mikäs sen hienompaa!
    Eppu Salminen
    Olemme häkeltyneitä siitä rehellisyydestä ja avoimuudesta, jota nuoret ovat prosessin aikana osoittaneet. Esitystekstiä työstäessämme olemme halunneet olla mahdollisimman uskollisia nuorten omalle äänelle, ja se on tämän materiaalin äärellä ollut helppoa.
    Käsikirjoittaja Janne Puustinen
    HDC 50 -valokuvanäyttely tuo näkyväksi sen laajuuden, millä tanssitaide on ollut itsestään selvä osa Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistoa jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Se on samalla kunnianosoitus niille kaikille upeille teoksille ja tekijöille, joita Helsinki Dance Companyn matka on pitänyt sisällään.
    tanssiryhmän johtaja Antti Lahti
    Juhlavuonna tervehdimme ilolla ryhmän legendaarista historiaa ja samalla kuljemme eteenpäin. Tärkeintä on pysyä liikkeessä, luoda uutta ja jatkaa matkaa teos teokselta.
    Antti Lahti
    Valitse ajanjakso -
    Avainsanat ( Aktiivinen)
    Hakusi ei tuottanut tuloksia
    Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
    Takaisin alkuun

    Tilaa

    Twitter

    Youtube

    Rss