Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kaisa Pelkonen

    Viestintäpäällikkö


    Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2 00530 Helsinki
    +358 (0)40 552 3788
    http://www.hkt.fi
  • Peppi Lehmussaari

    Viestintäkoordinaattori


    Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2 00530 Helsinki
    +358 50 336 4747
    https://hkt.fi/
  • Ida Virkkunen

    PR & Marknadsföring / Lilla Teatern


    Lilla Teatern, Eriksgatan 2, 00100 Helsingfors
    +358 (0) 50 357 4250
    https://hkt.fi/nayttamot/lilla-teatern/
  • Helsingin Kaupunginteatteri
    Ensi linja 2, 00530 Helsinki
    https://www.hkt.fi
  • Lainaukset

    Olemme olleet malmilaisuuden ja kaupunkilaisuuden äärellä, yhdessä teemaa tunnustellen. Zone Malmi on osallistujien omista kokemuksista materiaalinsa saanut teos, joka pohtii hyvän elämän lähtökohtia. Esitys on puettu pelin muotoon, koska Malmi monine kasvoineen houkutteli meitä leikittelemään kaupunkiympäristöllään.
    ohjaaja Laura Ikonen
    Esityksen valmistaminen on ollut yhteinen päämäärämme, jonka myötä olemme tutustuneet upeisiin paikallistoimijoihin ja toinen toistaan kiinnostavampiin persooniin, ikää tai elämäntilannetta miettimättä.
    ohjaaja Laura Ikonen
    HKT on iloinen saadessaan olla jo neljättä kertaa mukana tässä hienossa Nuoressa Näyttämössä ja linkkinä nuorille teatterintekijöille ammattiteatterin maailmaan.
    Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyövastaava Mirja Neuvonen
    Kansallisteatteriin ja Helsingin Kaupunginteatteriin haki yhteensä 13 ryhmää ja päätimme ottaa kaikki mukaan. Hakemuksista huokui suuri innostus teatteritaidetta kohtaan. On ilo päästä työskentelemään monenlaisten ja erikokoisten ryhmien kanssa. Olen iloinen myös siitä, että tulemme näkemään versioita kaikista eri näytelmistä.
    Kansallisteatterin yleisötyövastaava Hanna Häyhä
    Nykyesityksen näyttämön toisen vuoden teokset pureutuvat pohtimaan näyttämötilan asettamia rajoja ja normeja. Parrasvaloissa on tavallisesti huomion keskipisteenä esiintyjän toiminta. Mutta mitä kaikkea tuo toiminta voi olla, ja ketkä oikeastaan voivat esiintyä? Vuoden teoksissa näitä näyttämön rajoja hälvennetään, venytetään ja skaalataan.
    hankkeen kuraattorit Tuomas Laitinen, Riikka Thitz ja Suvi Tuominen
    Frozenin saaminen kotiin Pohjoismaihin on suuri luottamuksenosoitus Disneyltä. Ja suuri kunnia! Odotan todella innolla, että pääsen herättämään tämän hittimusikaalin pohjoismaisen version eloon.
    ohjaaja Gísli Örn Gardarsson
    Frozenin satumaailman seikkailullisen talven taikuuden luominen on tehtävä, johon teatterimme tarttuu innolla. Olemme innoissamme, että Disney antoi meille tämän mahdollisuuden.
    Det Norske Teatretin taiteellinen johtaja Erik Ulfsby
    Odotamme innolla, että saamme esitellä täysin uuden näyttämöversion tästä rakastetusta pohjoismaisiin taruihin perustuvasta teoksesta, jonka yksi johtavista ohjaajistamme, joka on tunnettu mielikuvituksellisesta ja näyttävästä teatterityöstään Islannissa ja ulkomailla, on suunnitellut.
    Islannin Kansallisteatterin taiteellinen johtaja Magnús Geir Þórðarson
    Olemme erittäin iloisia, että saamme olla mukana yhteistyössä luomassa pohjoismaista versiota tästä H.C. Andersenin klassikkosadusta. Yhdessä islantilaisten, norjalaisten, suomalaisten ja tanskalaisten ystäviemme kanssa pääsemme tuomaan tämän musikaalin pohjoismaalaiseen kontekstiin.
    Tukholman Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Maria Sid
    Vuosien aikana teatterissamme on nähty useita Disney-musikaaleja, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme mukana tuottamassa sellaista osana pohjoismaalaista yhteistyötä. Frozenin tuottaminen tällä tavalla on siis meille tuplasti iloisempi tapahtuma!
    Helsingin Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Kari Arffman
    Pohjoismainen yleisö on ottanut Frozenin tarinat ja hahmot sydämeensä siitä lähtien, kun ensimmäinen elokuva julkaistiin. Tästä tulee tänä vuonna kuluneeksi jo vuosikymmen. En voi kuvitella parempaa tapaa juhlia kuin ensimmäisellä pohjoismaisella tuotannolla musikaalisovituksestamme, jossa on meillä Disneyllä alun perin Broadwaylle luotu käsikirjoitus ja sävellykset ja joka tässä tapauksessa tuodaan näyttämölle pohjoismaisen luovan suunnittelijatiimin toimesta. Vilpittömästi odotamme yhteistyötä Gísli Örn Gardarssonin ja teatterien kanssa herättääksemme tämän kulttuurisen ilmiön henkiin lavalla.
    The Walt Disney Companyn Pohjoismaiden ja Baltian maajohtaja ja SVP, Hans van Rijn
    Erik Kiviniemis skådespelarhantverk i denna föreställning bara måste ses
    Lilla Teaterns konstnärliga ledare Jakob Höglund
    Erik Kiviniemen näyttelijäntyö tässä esityksessä on ehdottomasti näkemisen arvoista
    Lilla Teaternin taiteellinen johtaja Jakob Höglund
    Taideteos Nimetön antaa mahdollisuuden kohdata jotain sellaista, joka on useimmiten liian näkyvää, liian kipeää, liian herkkää taikka liian erilaista nimettäväksi. Se pyrkii luomaan esiintyjien ja yleisön välille luottamuksen tilan, jonka kautta jokaisella katsojalla on lupa määrittää esityksessä koettavat asiat haluamallaan tavalla.
    Ohjaaja Ene-Liis Semper
    Uransa alussa olevan esiintyjän keho – anteeksi runollisuuteni - on myös vielä nimetön. Nimetön ja levoton yrityksessään tulla joksikin, taistellessaan olemassaolonsa puolesta. Esitys tutkii esiintyjän kehoa eri mahdollisuuksien vyöhykkeenä. Esiintyjien joukko kulkee kohti samaa ääretöntä päämäärää muuttaen jatkuvasti muotoaan, löytäen toistensa kautta yhä uusia tapoja olla, määrittäen jatkuvasti itseään uudestaan. Teoksessa ei ole tekstiä, vain kohtaamisia.
    Ohjaaja Ene-Liis Semper
    On hienoa päästä jatkamaan Nuoren Näyttämön tiimoilta jo kahdella edellisellä kaudella toteutettua hyvää yhteistyötä Kansallisteatterin kanssa. Nuori Näyttämö on ainutlaatuinen mahdollisuus nuorille teatterista kiinnostuneille, mutta myös meille ammattiteatterilaisille. Kolme kiinnostavaa uutta näytelmää ja yksi hankkeeseen käännetty näytelmä haastavat kokeilemaan monenlaisia näyttämöllisiä ratkaisuja.
    Yleisötyövastaava Mirja Neuvonen
    Inspiroivaa, että Kansallisteatteri saa olla jälleen mukana Nuoressa Näyttämössä ja tehdä yhteistyötä HKT:n kanssa. Kokemukset edellisistä kausista ovat erinomaisia. On ilo saada nuoria esiintyjiä näyttämöille ja myös nuoria katsojia yleisöön. Kannustan ryhmiä - myös ensikertalaisia - hakemaan rohkeasti mukaan, sillä tämä on taatusti mieleenpainuva kokemus.
    Yleisötyövastaava Hanna Häyhä
    On etuoikeus saada ohjata ensimmäisenä Suomessa tämä nykymusikaalin ehdoton helmi. Rakas Evan Hansen on harvinaisen aito ja koskettava tarina ja sen upeat laulut veivät heti ensikuulemalta mukanaan oman sydämeni ja uskon näin tapahtuvan kaikenikäisille katsojille. Lisäksi musikaali antaa nuorille tulevaisuuden tekijöille mahdollisuuden näyttää kykynsä.
    ohjaaja ja teatterinjohtaja Kari Arffman
    Teos on saanut nimensä siitä, miten erityinen se on niin Helsinki Dance Companylle kuin minullekin. Vierailin ensimmäistä kertaa koreografina Helsingin Kaupunginteatterilla 15 vuotta sitten vaimoni kanssa heti häidemme jälkeen. Se oli silloin meille todella erityistä ja tänne palaaminen on minulle suuri kunnia. HDC:n 50-vuotisjuhlavuosi tekee tästä vieläkin erityisempää. Koreografina minulle tärkeintä on se, mitä liike saa meidät tuntemaan. Tämä teos on tunteellinen matka ja todellinen vuoristorata aivoille. Tavoitteena on tanssiteos, josta ei saa katsettaan irti.
    koreografi Anton Lachký
    Ihailen Antonin väsymätöntä intohimoa liikkeen työstämiseen, yksityiskohtien hiomiseen ja koreografisten intensiteettien virittämiseen. Special Night on myös kunnianosoitus tanssille ja tanssijoille, joiden upean ja periksiantamattoman työn tuloksena juhlimme elinvoimaisesti ryhmän 50:ttä toimintavuotta.
    tanssiryhmän johtaja Antti Lahti
    Olen suunnattoman iloinen, että Pieni merenneito ui takaisin Helsinkiin! Osa rooleista roolitettiin nyt uudestaan ja uusilla esiintyjillä on isot pyrstöt täytettävänä, sillä alkuperäiset esiintyjät tekivät todella hienoa työtä. Innolla odotan, millaisen kädenjäljen uudet tekijät jättävät tähän satumaiseen musikaaliin, joka on meille pohjoismaalaisille niin rakas. Päärooliin valittiin valovoimainen ja upea Yasmine Yamajako, jolla on tähän rooliin juuri oikeaa kapinahenkeä, herkkyyttä ja syvällisyyttä. Hänellä on myös tässä tarinassa tärkeässä osassa oleva ylivoimaisen kaunis ääni, joka lumoaa niin prinssi Erikin kuin meidät katsojatkin.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Lapsena ihastuin Pienen merenneidon upeaan musiikkiin ja merenalaiseen maailmaan, mutta teini-ikäisenä koin ristiriitaisia tunteita siitä, että Ariel on valmis luopumaan äänestään prinssin vuoksi. Näin musikaalin HKT:lla vuonna 2019 ja tajusin, että Ariel onkin paljon moniulotteisempi hahmo. Hän ei ole täydellinen satuprinsessa vaan samaistuttava hahmo, jossa näkyy myös keskeneräisyys. Lento- ja lauluharjoitukset ovat alkaneet ja harjoittelumotivaationi on todella korkealla, sillä esityksissä haluan tekniikan sijaan keskittyä ilmaisuun ja tarinankerrontaan.
    näyttelijä Yasmine Yamajako
    Näytelmä nostaa keskiöön kahden ikääntyneen naisen ystävyyden. Ystävykset kannattelevat ja rakastavat toisiaan, mutta seisovat kuitenkin omilla jaloillaan. Esitys lähestyy myös kuolemaa ja siihen liittyviä tunteita lempeästi ja rehellisesti hahmojensa kautta: toinen ei haluaisi edes puhua aiheesta ja toinen kohtaa elämän rajallisuuden hyvin pragmaattisesti, hankkiutuen tavaroistaan eroon.
    Ohjaaja Martta Pesonen
    Korona-aikana kehitimme yleisötyön toimintaa ja järjestimme useita onnistuneita etätapahtumia. Etätapahtumat palvelevat erinomaisesti esimerkiksi ikääntyneitä ja aiomme jatkaa tapahtumien järjestämistä etänä jatkossakin. Koronan hellitettyä yleisö halusi selkeästi palata myös paikan päällä tapahtuvan toiminnan ääreen ja vuonna 2022 yleisötyön tapahtumista 415 järjestettiin paikan päällä ja 43 toteutettiin etänä. Etätapahtumiin osallistui 565 henkilöä ja muihin tapahtumiin tai yleisötilaisuuksiin 20 763 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen.
    yleisötyövastaava Mirja Neuvonen
    Tommi Kinnunen joskus ihmetteli, miten romaani voi taipua näyttämölle, kun siinä vain kävellään ja ajatellaan. Minusta juuri tuo muoto antaa herkullisen haasteen ja on tämän näyttämöteoksen lähtökohta, sen taika. Esityksessä naiset kulkevat erämaassa, hieno musiikki soi ja yhtäkkiä maisemaan putkahtaa jonkun henkilön muisto tai kuvitelma. Saamme hetken elää mukana salaisessa muistossa. Sitten matka jatkuu, mutta näiden hetkien myötä kulkijat muuttuvat.
    ohjaaja ja dramatisoija Susanna Airaksinen
    Esityksessä eletään aikaa juuri kriisin jälkeen, kun kaikki on perustavanlaatuisesti muuttunut eikä entinen tapa elää ole enää mahdollinen. Tulevaisuus ei olekaan kirkas ja yksinkertainen, vaan loputon erämaa vailla valmiita teitä tai tienviittoja. Se erämaa on ankara ja pelottava, mutta myös avara, kaunis ja odotuksista vapaa.
    ohjaaja Susanna Airaksinen
    Olemme erittäin kiitollisia ja iloisia, että yleisö on löytänyt takaisin esityksiimme! Syksyn täyttöaste kaikilla viidellä näyttämöllämme oli lähes 80 prosenttia, ja suurella näyttämöllämme lähes 90 prosenttia. Myös ryhmä- ja yritysmyynti on palannut lähes entisiin määriinsä. Elävälle esitykselle, elämykselliselle tarinalle ja kohtaamiselle tuntuu pandemian jälkeen olevan entistä suurempi tarve.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Luin Schildtin novellin Asmodeus och de tretton själarna ensimmäisen kerran vuonna 1988 ja nauroin vääränä. Neljännesvuosisadan suunnittelutyön jälkeen on ollut vaivatonta laajentaa aihe kokoillan komediaksi hyvässä seurassa
    ohjaaja Juha Hurme
    Tämän teoksen kohdalla voi jo puhua ainutlaatuisesta menestyksestä maassamme. Jos on nähnyt tämän trilogian ensimmäisen osan jo aiemmin, voi nyt tulla katsomaan, kuinka se on päivittynyt. Tällaisilla esityksillä on lupa kehittyä kiertueilla yleisön reaktioiden mukaan. Lisäksi Jukka Rasilan mukaantulo on muokannut esitystä nykytekijöiden kaltaiseksi.
    ohjaaja Otto Kanerva
    Vapaan kentän taiteilijoille avautuu harvoin mahdollisuus työskennellä pääkaupunkiseudulla studio Pasilan kaltaisessa kookkaassa näyttämötilassa ja tällaisilla tuotantoresursseilla. Toiminnan jatkuminen on myös siltä osin merkittävää, että hanke ei ainoastaan jää erillisrahoituksen varassa olleeksi kokeiluksi, vaan näyttämöä päästään kehittämään osana Helsingin Kaupunginteatterin vakituista toimintaa.
    kuraattorit Tuomas Laitinen, Riikka Thitz ja Suvi Tuominen
    Nykyesityksen näyttämön myötä toivomme paitsi löytävämme Helsingin Kaupunginteatterille uutta yleisöä, mutta haluamme myös tarjota nykyiselle yleisöllemme mahdollisuuden tutustua kiinnostaviin, uudenlaisiin esittävän taiteen muotoihin.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Olen niin iloinen, että Pieni merenneito ui takaisin Helsingin Kaupunginteatteriin! Tämä tuotanto on kansainväliselläkin tasolla erityinen, ottaen huomioon harvojen taidelaitosten mahdollisuudet toteuttaa visuaalisesti näin yltäkylläinen fantasiamaailma. Tämä innostaa uusia sukupolvia teatteriin, sekä mahdollistaa kokonaisvaltaisen elämyksen kokemisen livenä uudelleen.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Jouduimme koronan vuoksi perumaan yli 30 loppuunmyytyä Pienen merenneidon esitystä keväältä 2020 ja vielä 50 lisäesitystä kaudelta 2020–2021. Halusimme ehdottomasti laittaa esityksen talteen, etsiä sille uuden ajankohdan ja tarjota yleisölle vielä kerran mahdollisuuden kokea tämä huikean korkeatasoinen ja huippulaadukas koko perheen teatterielämys. Odotan itsekin aivan innoissani, että pääsen vielä näkemään esityksen!
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Joulun lähestyessä on taas aika palata Saiturin joulun ääreen. Tällä käsikirjoituksella halusin kertoa, miten tärkeää on lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyyden voima. Niiden avulla on mahdollista ylittää pelottavimmatkin vastoinkäymiset ja sulattaa paatuneinkin sydän. Näytelmän 80 nuorta tuovat lavalle joulun hengen ja oikeaa joulumieltä
    Heikki Sankari
    Mukava palata taas vuoden takaisten tuttujen ja uusien lahjakkaiden nuorten kanssa tekemään mahtavaa jouluproduktiota. Harjoituksissa on ollut intensiivinen tunnelma ja odotan uusintaensi-iltaa malttamattomana. Kohta saa taas laulaa ja tanssia mielin määrin upean bändin tahdissa. Mikäs sen hienompaa!
    Eppu Salminen
    Olemme häkeltyneitä siitä rehellisyydestä ja avoimuudesta, jota nuoret ovat prosessin aikana osoittaneet. Esitystekstiä työstäessämme olemme halunneet olla mahdollisimman uskollisia nuorten omalle äänelle, ja se on tämän materiaalin äärellä ollut helppoa.
    Käsikirjoittaja Janne Puustinen
    HDC 50 -valokuvanäyttely tuo näkyväksi sen laajuuden, millä tanssitaide on ollut itsestään selvä osa Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistoa jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Se on samalla kunnianosoitus niille kaikille upeille teoksille ja tekijöille, joita Helsinki Dance Companyn matka on pitänyt sisällään.
    tanssiryhmän johtaja Antti Lahti
    Juhlavuonna tervehdimme ilolla ryhmän legendaarista historiaa ja samalla kuljemme eteenpäin. Tärkeintä on pysyä liikkeessä, luoda uutta ja jatkaa matkaa teos teokselta.
    Antti Lahti
    Kyseessä on eeppinen sinfonia, jossa elämän tärkeimmät kysymykset, kysymykset rakkaudesta ja kuolemasta, käsitellään perheen, lapsuuden ja teatterin kehyksessä. Fanny ja Alexander on varmaankin Bergmanin toiveikkain teos. Tämä tarina tarjoaa fantastisen maailman ja henkilöt, esiin tulee elämän rikkaus ja uskottavuus. Näytelmä kertoo lapsuudesta, perheestä, teatterista, uusperheen ongelmista, ja samalla myöskin näistä ikuisista kysymyksistä, elämän suurimmista mysteereistä, rakkaudesta ja kuolemasta, samastuttavalla ja kauniilla tavalla. Mihin me uskomme vaikeimmilla hetkillämme?
    Paavo Westerberg
    Minua puhuttelee tässä ajassa tämän teoksen kauneus, joka ei väistä kipua ja elämän todellisia sävyjä, mutta joka muistuttaa meitä rakkauden ja yhteisöllisyyden uskomattomasta voimasta.
    Paavo Westerberg
    Englanninkielisiä keikkoja kysytään Suomessa yllättävän paljon ja nyt päätettiin tehdä sellainen ihan kunnolla. Jos kiinnostaa, mitä se Ismo siellä maailmalla höpisee, niin tässä on mahdollisuus saada makua siitä.
    Ismo Leikola
    Olimme todella ilahtuneita ehdotusten määrästä ja korkeasta laadusta. On hienoa huomata, että komedian kirjoittaminen kiinnostaa ja miten monipuolisia niiden aiheet olivat!
    dramaturgi Sanna Niemeläinen
    Antti Salmisen Lomonosovin moottori -kirjassa minua ovat kiehtoneet toisaalta teoksen hengästyttävä kielellinen vyörytys ja mielikuvituksellinen karnevalistinen vapaus, toisaalta kirjan apokalyptinen visio jälkifossiilisesta maailmasta, joka on päivä päivältä muuttumassa pelottavalla tavalla todemmaksi.
    Valtteri Raekallio
    Tanssiesityksen ja siihen liittyvien rinnakkaisteosten valmistamisessa tavoitteena on ollut kirjan tavoin horjuttaa käsitystä siitä, mikä on totta, fiktiota, tutkimustietoa, luonnonuskoa, historiallista faktaa tai tulevaisuuden ennustusta. Haluaisin haastaa katsojan paitsi sukeltamaan kehollisuuden ja taiturillisen liikkeen kautta uuteen tulkintaan Salmisen kulttikirjasta, myös ajattelemaan ja kyseenalaistamaan niitä suuria kertomuksia, joita olemme yhteiskuntana itsellemme kertoneet.
    Valtteri Raekallio
    On kiitollinen mieli siitä, että yleisöä on näinkin kauan riittänyt katsomoihin. Kyllä Kiviä taskussa on meillekin ainutlaatuinen esitys. Esityksiä tulee ja menee mutta Kivet vaan pyörii myötä mäkeen. Täytyy siinä jotain kiehtovaa olla.
    näyttelijä Martti Suosalo
    On ollut taas mukava kohdata innostunutta yleisöä ja tällä kertaa Arena-näyttämöllä, jossa esitykset alkoivat viikko sitten. Yleisön kanssa luomme esityksen maailman aina uudestaan ainutlaatuiseksi. Vaikka nyt vietetään 20-vuotisjuhlia, niin jokainen esitys on se juhlahetki.
    näyttelijä Mika Nuojua
    Näytelmä kertoo ennen kaikkea ystävyydestä, mutta myös ihmisen ja luonnon suhteesta sekä taiteen merkityksestä ihmiselle. Opetellessaan ihmisen elämää pelikaani rakastuu taiteisiin ja myös me ihmiset tarvitsemme taidetta, jotta elämän voi kokea mielekkääksi.
    Ohjaaja Irene Aho
    Med lekfullhet och entusiasm har våra ateljéer och vår konstnärliga personal gått över gränser för att förverkliga vår sceniska värld. Efter en över ett år lång arbetsprocess kan vi nu äntligen presentera resultatet
    Lilla Teaterns konstnärliga ledare, föreställningens regissör Jakob Höglund
    Leikkisästi ja intoa täynnä pajamme ja taiteelliset suunnittelijamme ovat rikkoneet rajoja toteuttaakseen näyttämömaailmamme. Vuoden työn jälkeen voimme vihdoin esitellä lopputuloksen
    Lilla Teaternin taiteellinen johtaja ja esityksen ohjaaja Jakob Höglund
    Tämä on hävyttömän hauskaa, rumankaunista ja karheaa rakkausdraamaa, joka asettuu suomalaiseen mielenmaisemaan. Tässä mennään perusinhimillisyyden ytimeen, jossa rakastamisen ja torjutuksi tulemisen pelko on vahvasti läsnä.
    Ohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen
    Valitse ajanjakso -
    Hakusi ei tuottanut tuloksia
    Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
    Takaisin alkuun

    Tilaa

    Twitter

    Youtube

    Rss