Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kaisa Pelkonen

    Viestintäpäällikkö


    Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2 00530 Helsinki
    +358 (0)40 552 3788
    http://www.hkt.fi
  • Ida Virkkunen

    PR & Marknadsföring / Lilla Teatern


    Lilla Teatern, Eriksgatan 2, 00100 Helsingfors
    +358 (0) 50 357 4250
    https://hkt.fi/nayttamot/lilla-teatern/
  • Helsingin Kaupunginteatteri
    Ensi linja 2, 00530 Helsinki
    http://www.hkt.fi
  • Lainaukset

    Vihaisessa leskessä näkökulma on yli 70-vuotiaan naisen. Häntä ei nähdä yhteiskunnan, lasten tai lastenlasten näkökulmasta, vaan itsenäisenä, rakkautta ja läheisyyttä kaipaavana ihmisenä. Näytelmä muistuttaa, ettei ihminen vanhetessaan muutu subjektista objektiksi, yli 70-vuotias ei ole vain yhteiskunnan rasite tai lasten tulevaisuutta turvaava isovanhempi.
    Ohjaaja Kimmo Virtanen
    Nämä rohkeat näyttelijät uskaltavat laittaa itsensä ja osaamisensa likoon yleisön edessä. Ensimmäisen puoliajan näyttelijä on haastateltavana omana itsenään, ja toisella puoliajalla hän pääsee leikittelemään rooleilla Stella Polariksen näyttelijöiden kanssa. Klubi-ilta avaa näyttelijän tarinaa yleisölle täysin uudesta kulmasta
    improklubia emännöivä Sari Siikander
    Everstinnan tapa tarkastella historiaa on viiltävän tarkka. Äärioikeisto on jälleen nousussa koko Euroopassa. Kuinka helppoa onkaan kenelle tahansa lähteä etsimään vastauksia jostakin isosta ja voimakkaasta liikehdinnästä. Kuinka äkkiä julmuudesta tulee arkipäiväistä. Tämän teoksen tuominen näyttämölle on puhumista asioista ääneen.
    ohjaaja ja dramatisoija Susanna Airaksinen
    Everstinnan elämä on täynnä ristiriitaisuuksia ja sen kaltaista tarinaa, että täytyyhän sen päästä ulos - jaettavaksi katsojille! Kyse on selviytymistarinasta, siitä miten luonto antaa ihmiselle voimaa ja miten ainoa tapa selviytyä, on kohdata kipeätkin asiat, vain se antaa armon. Näyttämöllä on nainen, joka voi puhua Neuvostoliitosta ja ”Vyyreristä”, kirjoittaa eräkirjoja, nauttia omasta seksuaalisuudestaan ja rakastua itseään huomattavasti nuorempaan mieheen. Toisaalta hän saa myös kärsiä hirvittävästä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Lähihistoriasta on tehty paljon näytelmiä, ja mielessäni olen toivonut, että aihetta lähestyttäisiin eri näkökulmasta, esim. vaimon tai lapsen näkökulmasta, ja sitten ilmestyi Everstinna ja siinähän se oli!
    näyttelijä Heidi Herala
    Mies, joka rakasti järjestystä on tarina miehestä, joka on menettänyt aivan kaiken, mutta avaa lopulta sydämensä rakkaudelle. Ja kuten kaikki tiedämme, kaikista suurin on rakkaus.
    ohjaaja Marcus Groth
    Haluan Metsän joulussa korostaa teatterileikkiä, ja päästää lapset ja nuoret esille paitsi esiintyjinä myös tuoda esiin heidän äänensä ja näkökulmansa aiheeseen. Viime keväänä nuoret esittivät huolensa ilmastonmuutoksesta Greta Thunbergin johdolla, ja viime viikkoina huolta ovat aiheuttaneet Amazonin metsäpalot. Nyt nuoret pääsevät aiheeseen liittyen ääneen myös teatterinäyttämöllä. Tällainen teatteriryhmä luo hyvän alustan yhteisvastuulliselle kasvamiselle.
    ohjaaja Heikki Sankari
    Pääsemme lähietäisyydeltä seuraamaan tarkasti tikittäviä, ihan pimeitä ja hyvinkin tunnistettavia tilanteita. Tämän teoksen suola on tunnistettavuus, mutta ennen kaikkea näyttelijät ja heidän työskentelynsä. Tilannekomiikka on näyttelijän herkkua. Siihen tarvitaan tekniikkaa, rytmitajua, läsnäoloa, riskinottokykyä, heittäytymistä ja tarkkuutta. Onneksi tässä teoksessa on täyskäsi! Kolmen kimpan näyttelijät tasan tarkkaan täyttävät mittansa ja pistävät tuulemaan.
    ohjaaja Liisa Mustonen
    Gunilla Hemming är en skribent som ger röst åt flera generationer av kvinnor. Hon skriver både med hög igenkänningsfaktor och har en varm, men vass humor. I Äktenskapsgrejen lyser hon som dramatiker och den här föreställningen är en stolt inledning på det här spelårets repertoar
    Lilla Teaterns konstnärliga ledare Marina Meinander
    ”Gunilla Hemming antaa äänen usealle naiselle useassa sukupolvessa. Hän kirjoittaa samaistuttavasti ja lämpimällä mutta terävällä huumorilla. Äktenskapsgrejenissä hän loistaa dramaatikkona, ja esitys onkin komea aloitus tälle näytäntövuodelle.
    Lilla Teaternin taiteellinen johtaja Marina Meinander
    Täydellinen lauantai on oivallisesti kirjoitettu komedia. Sen lähtökohta on tuore ja raikas, pieni asia, joka kasvaa valtavan kokoisiin mittoihin. Sen henkilöt ovat uskottavia ja tilanteet yllättäviä ja tietenkin äärimmäisen koomisia, mutta tunnistettavia meille kaikille.
    ohjaaja Jaakko Saariluoma
    Riistapolku on kertomus kielletystä ensirakkaudesta. Se pakottaa katsojan kysymään, mitä on oikea rakkaus ja kuka sen määrittelee? Se on kertomus aikuiseksi kasvamisen vaikeudesta, sukupolvien välisestä kuilusta, häpeästä ja unelmista unelmattomassa maailmassa. Riistapolku osoittaa kuinka lyhyt matka on sivistyksestä barbariaan. Kuinka helppoa onkaan olla tuomitsematta – kunnes odottamaton tragedia tapahtuu omalle kohdalle. Miltä tuntuu, kun et tunnista enää sitä, jota olet rakastanut kaikista eniten – kun tutuista kasvoista katsovat vieraat silmät?
    ohjaaja Lauri Maijala
    Luomme maagisen vedenalaisen maailman, jossa merenneidot ja ihmeelliset eläimet, mustekalat, ravut ja kalat liikkuvat. Musikaalimme on teknisesti yksi vaikeimpia teoksia, mitä täällä on koskaan tehty.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Merenneito Ariel haluaa osaksi ihmisten maailmaa, kävellä ja osallistua tanssiaisiin, saada pyrstön tilalle jalat. Ympäröivä maailma ja oma keho estävät häntä olemasta oma itsensä. Tämä resonoi nykymaailman puheenaiheisiin identiteetistä ja sukupuolista, ja on musikaalin tärkein teema. Ariel ei ole vain naiivi nuori merenneito, joka ihastuu komeaan mieheen - hän luopuu jopa äänestään saadakseen sääriparin kolmeksi päiväksi ja ollakseen vihdoin oma itsensä. Hän uhmaa isäänsä, kuningasta, sekä muita, jotka sanelevat hänelle millainen hänen tulisi olla, ja keiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä. Ariel on ensimmäinen feministi-Disney-prinsessa!
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Utvecklingsprojektet gör Lillan till ett framtidslaboratorium och målsättningen är att öka scenkonstens relevans under 2020-talet
    Marina Meinander
    Kehityshanke tekee Lillanista tulevaisuuslaboratorion, jonka tavoite on lisätä näyttämötaiteen merkitystä 2020-luvulla
    Marina Meinander
    Tämän syksyn Disney-suurmusikaaliin Pieneen merenneitoon on varattu jo 28 000 lippua, vastaavasti viime vuonna etukäteen ei niin tunnetun Kinky Bootsin ennakkomyynti oli keväällä vain 11 500, ja suosio lähti nousuun vasta esitysten myötä.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Tällä kertaa musikaali myös harjoitellaan HKT:n toimesta, ja syksystä alkaen meille kokoontuu harjoituksiin 100-120 lasta ja nuorta viikoittain. Harjoitukset pidetään studio Elsassa kahdessa erässä maanantaisin ja tiistaisin.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Haluamme rohkaista kaikenlaisia nuoria toteuttamaan itseään. Tavoitteemme on myös lisätä erilaisuuden ja moninaisuuden hyväksymistä, sekä edistää vuorovaikutusta ja tasavertaisia kohtaamisia.
    ShedHelsinki Säätiön hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila
    Kinky Boots yllätti meidät kaikki. Varmasti menestyksen takana on sen tärkeä sanoma, johon ohjaaja ja muut tekijät suhtautuivat intohimoisesti. Ja tietysti myös sen äärimmäisen hieno toteutus. Musikaali kertoo erilaisuuden hyväksymisestä ja kyseenalaistaa perinteiset sukupuoliroolit. Aihe tuntui osuvan ja koskettavan ihan kaikkia. Salissa oli eri sukupolvia, erilaisia ihmisiä, jotka halusivat kokea saman asian.
    Teatterinjohtaja Kari Arffman
    Meille tekijöille ja teatterille on tullut pitkin matkaa yleisöltä lukuisia todella koskettavia viestejä siitä, miten esitys on oikeasti ja ihan konkreettisesti muuttanut näiden ihmisten tai heidän läheistensä elämää, muuttanut käsityksiä ja antanut rohkeutta. Taide todellakin voi muuttaa maailmaa!
    Ohjaaja Samuel Harjanne
    Jakob Höglund valittiin Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi kutsumenettelyllä. Hän on erittäin ansioitunut ohjaajana ja lisäksi tuntee erinomaisesti suomenruotsalaisen teatterikentän.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Ihastuin Lillaniin toden teolla Sommarbokenin yhteydessä noin vuosi sitten, ja on hienoa päästä jatkamaan legendaarisen teatterin tarinaa, tehtävä johon suhtaudun suurella vakavuudella mutta myös leikkisällä innolla.
    Jakob Höglund
    Dramaturgin tehtävään tuli paljon hyviä hakijoita, kaikkiaan 20, joista haastattelimme neljää ja valitsimme Ari-Pekka Lahden. Hänellä on todella monipuolinen kokemus teatterityöstä dramaturgina, näytelmäkirjailijana ja ohjaajana sekä teatterinjohtajan työn myötä myös ohjelmiston suunnittelijana.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Tuntuu kuin olisin tulossa kotiin! Olin opiskeluaikana kaksi vuotta vahtimestarina HKT:ssa, ja sanon aina, että se oli mukavin työpaikka, mitä minulla on ollut. Otimme yleisön takit vastaan narikassa ja ojensimme ne takaisin esityksen jälkeen. Muun ajan saimme katsoa esityksiä tai jutella mukavia työkavereiden kanssa. Joskus käytävällä kävelin dramaturgin huoneen ohi ja mietin, miten hienoa olisi jonain päivänä astua siitä ovesta sisään.
    Ari-Pekka Lahti
    Jag och Lillan fann varandra och blev alldeles kära under min regi av Sommarboken härom året. Att nu få slå följe med en så legendarisk teater som Lilla Teatern och dansa in henne i framtiden tar jag på mycket stort allvar men också med lekfull entusiasm.
    Jakob Höglund
    Jakob Höglund kallades till Lilla Teaterns konstnärliga ledare. Han är mycket meriterad som regissör och känner det finlandssvenska teaterfältet utomordentligt.
    Teaterchef Kari Arffman
    Näitä saappaita ei kannata jättää kaappiin. Tämä on ilouutinen kaikille Kinky Bootsin faneille sekä niille, jotka eivät saaneet lippuja HKT:n loppuunmyytyihin esityksiin. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat teatterit ja ennen kaikkea yleisö.
    teatterinjohtajat Kari Arffman HKT:stä ja Otso Kautto TTT:stä
    Yhteistyö vastaa paremman alueellisen saavutettavuuden haasteisiin ja edustaa ajattelua, jossa yhteiskunnan rahoittamat teatterit kehittävät rakenteita, joissa korkea laatu ja kustannustehokkuus kohtaavat. Hyvää ei kannata heittää pois. Tämä on samanaikaisesti laadunjalostusta ja kierrätystä.
    Tampereen Työväen Teatterin johtaja Otso Kautto
    En utgångspunkt för projektet har varit att unga gör teater för unga. Lilla Teatern vill genom samarbete med unga professionella öppna sig för en ny generation och en ung publik. Vi måste våga låta teaterinstitutionen möta nya, mera processbetonade arbetsformer och vi öppnar också upp användningen av teaterrummet på ett nytt sätt.
    Lilla Teaterns konstnärliga ledare Marina Meinander
    Yksi esityksen lähtökohdista on ollut, että nuoret tekevät teatteria nuorille. Teemme yhteistyötä nuorten ammattilaisten kanssa tavoittaaksemme uuden sukupolven ja nuoren yleisön. Meidän täytyy uskaltaa antaa teatteri-instituution kohdata uusia, prosessinomaisia työskentelytapoja. Avaamme myös teatteritilan käyttöä uudella tavalla.
    Lilla Teaternin taiteellinen johtaja Marina Meinander
    Toivomme kohtaavamme mahdollisimman monipuolisesti eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, joiden kanssa lähteä käsittelemään teatterin keinoin alueelta nousevia aiheita. Soveltavan teatterin ammattilaisina ja taiteilijoina meitä kiinnostavat erityisesti alueen ihmiset ja heidän tarinansa, unelmansa ja ideansa – myös ne kaikista hulluimmat!
    Valokeilassa Koillisen tiimi, Helsingin Kaupunginteatteri
    Lipun hinta määräytyy näytännön täyttöasteen ja ostoajankohdan mukaan. Tarkoitus on mahdollistaa kaikille teatterista kiinnostuneille edullinen tapa nauttia kulttuurista, ja toisaalta palkita alennuksella ne teatterilipun hankkijat, jotka tekevät ostopäätöksensä varhain. Studio Pasila valikoitui pilotointiin, sillä katsomo on melko pieni, eikä siellä ole erikseen hinnoiteltuja katsomolohkoja.
    Markkinointipäällikkö Olli Eljaala
    Kukapa meistä ei haluaisi rikastua, tarttua tilaisuuteen saada valtava summa rahaa, jos sellainen olisi tarjolla. Kyse on siitä, kuinka pitkälle kukin on valmis erkaantumaan moraalistaan. Se erottaa arvottomat arvokkaista.
    ohjajaa Kari Heiskanen
    Teatteri on parhaimmillaan ihmistä liikuttavien voimien kuvauksessa. Pienet ketut yhdistää taitavasti hyvän ja pahan, kauniin ja ruman sekä lohduttomuuden ja toivon ulottuvuudet. Ja tekee sen kiertämällä kaiken yhden vahvan elementin – rahan – ympärille.
    ohjaaja Kari Heiskanen
    Haluamme näyttää lapsille, miten ja millä keinoilla teatteri syntyy. Näytämme esim. mistä lavastus koostuu tai miten äänimaailma tehdään.
    ohjaaja Sami Rannila
    Siegfried jatkaa viime syksyn Syntipukki-esityksessä alkanutta yhteistyötä teatterialan oppilaitosten kanssa. Toiveenamme on, että tulevat teatterintekijät pääsisivät jo opiskeluaikanaan tutustumaan isoon laitosteatteriin ja samalla me pääsemme tutustumaan uusiin ihmisiin ihan rekrytointimielessä. Uskon myös, että yhdessä tekemällä opimme uutta.
    teatterinjohtaja Kari Arffman
    Siegfried sijoittuu joutsenlammen pohjaan, jossa valo taittuu tavallista jyrkemmin. Esitys on Tšaikovskin baletin queer-luenta, joka yhdistää autofiktiivistä materiaalia historiallisiin kokemuksiin vinosta. Liejussa pulikoivat fiktion prinssi Siegfried, Baijerin kuningas Ludvig II ja säveltäjä Pjotr Tšaikovski. Työtämme lävistää valon taittumisen ilmiö, sen lainalaisuudet kahden erillisen faasin, veden ja ilman rajapinnassa. Tuotamme näyttämölle kuvia, joissa yhdistyvät näyttelijän ruumis, vesi, valon heijastumat ja eri aallonpituudet.
    Siegfried-esityksen työryhmä
    Disneyn Pieni merenneito -elokuva sai ensi-iltansa tasan 30 vuotta sitten, ja olen kasvanut sen kanssa. Sen ohjaaminen näyttämölle on ollut monivuotinen iso unelmani. Merenalaisen maailman luominen näyttämölle on koko taiteelliselle suunnittelijaryhmällemme iso haaste, ja hieno kokemus. En ole koskaan missään teatterissa aiemmin nähnyt näin intohimoista työskentelyä kuin täällä nyt. Puvusto, lavastamo, kaikki eri osastot, koko teatteri tekee täydellistä yhteistyötä.
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Pienen merenneidon tarina koskettaa monia ihmisyyden, ja identiteetin kipukohtia. Ariel kokee, että ei kuulu maailmaan jossa elää, ja hän kokee olevansa väärässä kehossa. Isä, kuningas Triton, tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen kontaktin ihmisten maailmaan, isä-tytär-teema onkin yksi kantavimmista ja tunnistettavimmista teemoista musikaalissa. Teos käsittelee erilaisten maailmojen kohtaamista, ja mukautumista niiden tapoihin ja erikoisuuksiin. Nämä teemat kaikuvat kuulaasti tämän päivän maailmassa, ja jokaisen ihmisen kasvutarinassa
    ohjaaja Samuel Harjanne
    Klassikon tunnistaa siitä, että sitä voi ja sitä pitää esittää aina uudestaan, aina uusien tekijöiden tekemänä ja uusille yleisöille. Se puhuttelee tätä aikaa ja tämän ajan ihmistä niin kuin se olisi kirjoitettu eilen.
    Ohjaaja Lauri Maijala
    Meidän Kirsikkatarhamme tulee olemaan komedia, mutta se on myös tragedia. Se on musiikkiteatteria ja se on puheteatteria, se naurattaa ja se itkettää ja tarpeen vaatiessa jopa pelottaa. Se tulee olemaan täynnä yllätyksiä niin lavalla kuin katsomossakin – ja siten se jäljittelee elämää itseään.
    Ohjaaja Lauri Maijala
    Teoksen nimi Bonfire viittaa ikuiseen tuleen, jonka äärelle kokoonnumme jakamaan tarinoita, hurmioitumaan, laulamaan lauluja rakkaudesta, tanssimaan tansseja ekstaasista ja loitsuamaan runoja huomisesta. Esitys on Kaupunginteatterin tanssiryhmän monialaisen esiintyjätyön juhlaa. Se operoi tanssin, fyysisen teatterin ja visuaalinen näyttämötaiteen välimaastossa. Helsinki Dance Companylla on ollut merkittävä rooli suomalaisen tanssitaiteen historiassa. Esitys on kunnianosoitus tälle HDC:n pitkälle ja vaiherikkaalle legacylle.
    koreografi Ima Iduozee
    Fingerporilla on aika laaja kaikupohja, se tuli juuri testattua Hesarin Vuoden paras Fingerpori -äänestyksessä, joka keräsi yli 23 000 ääntä. Itsekin olen ollut Fingerpori-fani jo pitkään. Sen huumorissa viehättää poliittinen epäkorrektius, kun sanotaan juuri se, mitä ei saisi sanoa. Ei ole aihetta, jota ei voisi käsitellä. Kuljetaan koko ajan siellä rajoilla, välillä menee överiksi ja välillä osuu ihan nappiin. Raikkaasti ja napakasti.
    Ohjaaja Pertti Sveholm
    Fingerpori vaatii myös käyttämään hoksottimia, joutuu vähän miettimään, missä vitsi oli. Ja kun sen löytää, se palkitsee moninkertaisesti. Jarlan hengessä tehdään myös tätä näytelmää ja sarjakuvamaisuus näkyy esityksen kaikilla tasoilla, alkaen puvuista ja hahmoista aina valoon ja ääneen saakka.
    Ohjaaja Pertti Sveholm
    Katsojat pääsevät osallistumaan näytelmän tekemiseen, mutta sitä ei pidä yhtään pelätä. Kaikki tapahtuu hyvin turvallisesti ja lämpimästi eikä yksikään ihminen ole kieltäytynyt lähtemästä mukaan.
    näyttelijä Martti Suosalo
    Myöskään aihetta ei kannata säikähtää. Poika haluaa piristää vakavasti masentunutta äitiään, mutta tekee sen loppujen lopuksi itseään varten, että pystyy elämään tilanteessa. Mukana on lämpimällä tavalla huumoria, ja täytyy myöntää, että Parasta elämässä on jopa viihdyttävä esitys, rankasta aiheestaan huolimatta!
    näyttelijä Martti Suosalo
    ”Det är jätteroligt att få jobba på legendariska Lilla Teatern med ett superbt gäng!
    Jaakko Saariluoma
    Teoksen hahmoihin on todella helppoa samaistua ja Marcuksen itsekkyys, joka on niin tyypillistä nykyajassamme, tekee siitä ajankohtaisen
    Jaakko Saariluoma
    Näytelmän keskeiset käänteet pohjautuvat Aino-Kaisa Saarisen elämän vaiheisiin, mutta Tahto liikkuu myös unen ja mielikuvituksen maailmassa.
    kirjailija Aina Bergroth
    Tahto kertoo kunnianhimosta ja mielettömän suuresta tahdon voimasta, ja siitä, mitä uhrauksia intohimotyö vaatii. Tyylilajiltaan esitys on muuntuva, yllätyksellinen, villi, groteski ja hauska. Se kuvaa suuria, pakahduttavia tunteita, voitontahtoa ja sitä riemua, jonka koko Suomen kansa saa, kun suomalainen urheilija voittaa, ja pettymystä häviön hetkellä.
    ohjaaja Sini Pesonen

    Tilaa

    Twitter

    Facebook

    Youtube