Finland

Jaa

Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Veronmaksajan taksvärkkipäivä keskiviikkona 17.6.

Huomenna keskiviikkona 17. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Huomisesta lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 44,9 prosenttia kansantuotteesta, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2015 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 17.6. *)

Veronmaksajat laski: Palkkaverojen progressio kiristyy, ostovoima lähellä nollaa

Palkkasovun ja hallitusohjelman verolinjaukset merkitsevät ansiotulojen verotuksen pysymistä vuonna 2016 käytännössä lähellä vuoden 2015 tasoa. Esimerkiksi keskituloisen 3200 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee 0,2 prosenttiyksikköä 30,9 prosentista 30,7 prosenttiin. Palkkaverotuksen progressio kiristyy vuonna 2016. Keskimääräistä alempaa 2000 euron palkkaa saavan verotus kevenee 0,5 prosenttiyksikköä. Hyvää 7000 euron kuukausipalkkaa ansaitsevan verotus puolestaan kiristyy 0,2 prosenttiyksikköä. Nettopalkan ostovoima pysyy vuonna 2016 lähellä vuoden 2015 tasoa.

Veronmaksajien Lehtinen hallitusohjelmasta: Verotukseen tervetullut käänne

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko hyvänä kokonaisuutena. Merkittävin linjaus on sitoutuminen kokonaisveroasteen nousun estämiseen. ”Tärkeintä on, että veronkiristysten kausi vihdoin päättyy ja julkista taloutta tasapainotetaan jatkossa menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla.” ”Edellisen vaalikauden massiiviset veronkiristykset nakersivat pahoin talouden perustaa. Tältä osin uusi hallitusohjelma antaa toivoa”, katsoo Lehtinen. Hallitusohjelmassa listatut veromuutokset siirtävät verotuksen painopistettä lievästi työn

Eläkeverotuksen progressio kiristyi vaalikaudella 2011–2015

Eläketulon verotuksen progressio kiristyi vaalikaudella 2011–2015 pienempituloisille työeläkkeensaajille suunnattujen kevennysten ja suurempituloisille kohdistuvien veronkorotusten vuoksi. Eläkkeiden ostovoima puolestaan parani useimmilla. Keskituloisen eläkkeensaajan ostovoima on tänä vuonna 2,4 prosenttia korkeampi kuin vaalikauden alussa vuonna 2011. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla -selvityksestä, jossa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eri eläketasolla. Selvityksen on laatinut

Veronmaksajat laski: Palkansaajan ostovoima paranee tänä vuonna 0,5 prosenttia

Keskituloisen 3 260 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan ostovoiman arvioidaan kasvavan tänä vuonna 0,5 prosenttia. Ostovoiman kääntymistä plussalle avittaa hidastunut inflaatio. Ostovoiman kasvua hillitsee toisaalta tuloveroprosentin lievä kiristyminen 30,9 prosentista 31,2 prosenttiin. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu veroperusteiden muutosten sekä arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa oletetaan ansioiden nousevan 1,2 prosenttia ja kuluttajahintojen 0,3 prosenttia vuonna 2015. Veronmaksajien toimitusjohtaja

Veronmaksajien vuosikokous: Uusi suunta talous- ja veropolitiikkaan

Veronmaksajain Keskusliiton vuosikokous vaatii hallitusneuvottelijoilta talous- ja veropolitiikan suunnan määrätietoista uudistamista, jotta Suomi saadaan sitkeän taantuman jälkeen palautettua takaisin kasvun tielle. Tämä edellyttää kolmea tärkeää suunnanmuutosta: ”Ensimmäiseksi verotuksen tason yleinen kiristäminen on lopetettava ja veroaste on asteittain taitettava laskuun. Kokonaisveroaste nousi päättyneellä vaalikaudella tuntuvasti. Kotimainen kysyntä heikkeni ja kansantalous supistui. Julkista taloutta ei onnistuttu massiivisista veronkiristyksistä huolimatta tasapainottamaan. Tämä

Kulutusverotus kiristynyt Suomessa ja Euroopassa

Suomessa kulutusverotusta on kuluneen vaalikauden aikana kiristetty yhteensä 2,4 miljardia euroa vuositasolla. Kulutusveroja on korotettu laajalti myös muualla Euroopassa finanssikriisin jälkeen. Tämä käy ilmi Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolaisen selvityksestä ”Verottaja kuluttajan kukkarolla”. Selvityksessä on vertailtu kulutusverotusta EU- ja OECD-maissa. - Verotuksen painopistettä on perusteltua asteittain siirtää työnteon verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamisen suuntaan. Kulutusverotusta on kuitenkin jo huomattavasti kiristetty. Jatkossa verorakennetta olisikin

Veronmaksajien Kaari: Monet vähennykset pitää itse vaatia veroilmoituksessa

”Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, käy se huolella läpi. Täydennä puuttuvat tiedot ja korjaa mahdolliset virheet”, Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari muistuttaa. Esitäytetyn veroilmoituksen tiedot on saatu eri lähteistä, kuten työnantajalta ja pankeista. Yleensä ne ovat oikein. Verotus ei ole kuitenkaan niin automaattista, että kaikki verovähennykset saisi vaatimatta niitä itse. ”Esimerkiksi matkakulut eivät siirry vuoden vaihteessa saapuvalta perusverokortilta esitäytetylle veroilmoitukselle. Ne näkyvät ilmoituksessa vain, jos olet ilmoittanut ne

Veronmaksajien Lehtinen: VM:n virkamiesjohdolla hyvät talouslääkkeet

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön virkamiesjohdon julkaisemia talousteesejä hyvänä pohjana seuraavan hallituksen talouspolitiikalle. - Tärkeä VM:n viesti on, että julkisen talouden sopeutus on jatkossa tehtävä ilman kokonaisverotuksen kiristämistä. - Veroasteessa on tullut katto vastaan, ja tarvittava sopeutus on jatkossa toimeenpantava menopuolella. Lehtinen pitää myös tervetulleena VM:n selkeää viestiä tarvittavan sopeutuksen mittaluokasta. Tämä toimii hyvänä kehystyksenä vaalien alla käytävälle talouskeskustelulle.

Kuntaverovertailu 2015: Kitee on kovin verottaja

Tuloverotus on vuonna 2015 Manner-Suomen kunnista kireintä Kiteellä, jossa keskipalkkainen perhe maksaa 4 807 euroa enemmän tuloveroja kuin kaikkein lievimmin verottavassa Kauniaisissa. Esimerkkiperhe maksaa tänä vuonna tuloveroja* Kauniaisissa yhteensä 23 679 euroa ja Kiteellä 28 486 euroa. Kireiden verottajien kärkijoukkoon kuuluvat kuluvana vuonna Kiteen ohella Ruovesi, Orivesi, Karijoki, Siikalatva, Hankasalmi, Kauhajoki, Veteli, Siikajoki ja Pukkila. Kevyimpiä verottajia ovat puolestaan Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Eurajoki, Naantali, Vantaa, Kerava, Kaarina, Rauma ja

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014: Suomessa jyrkkä progressio

Suomessa keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan vertailumaiden keskiarvon 2,2 prosenttiyksiköllä. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen veroprosentti on peräti 6,8 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 41 200 euron palkasta menee Suomessa veroja 2 800 euroa enemmän kuin Ruotsissa. Tämä käy ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Matalalla palkkatasolla verotus on Suomessa

Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2015–2019: Kiristäminen lopetettava, ansiotulojen verotukseen 1–2 miljardin kevennys

Veronmaksajain Keskusliitto esittää ensi vaalikaudelle talous- ja veropolitiikan suunnan perusteellista uudistamista, jotta Suomi saadaan palautettua takaisin kasvun tielle. Verotuksen kiristäminen on lopetettava. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan yhteensä 1–2 miljardia euroa. Mahdollisesti tarvittava julkisen talouden lisäsopeutus on tehtävä jatkossa menosäästöillä, ei enää verotusta kiristämällä. - Meillä ei ole enää varaa jatkaa kiristyvien verojen, hiipuvan ostovoiman ja supistuvan kansantalouden kierrettä, liiton linjauksia esitellyt toimitusjohtaja Teemu Lehtinen

Veronmaksajain Keskusliitto auttaa vuoden 2013 verotustietojen tulkinnassa

Verovuotta 2013 koskevat tuloverotustiedot tulevat julkisiksi maanantaina 3.11.2014. Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari on koonnut Veronmaksajien verkkosivuille vastauksia yleisimpiä kysymyksiin, mitä julkisten verotietojen perusteella on herännyt mm. palkka-, pääoma- ja osinkotuloista. Artikkeli löytyy Veronmaksajien verkkosivuilta www.veronmaksajat.fi. Mikäli tarvitsette lisätietoa julkisten verotietojen sisällöstä, tavoitatte Kaaren numerosta 040 581 3430. Verotuksen kehityksen arvioinnissa ja tulkinnassa julkaistujen verotietojen pohjalta voitte kääntyä

Veronmaksajien Lehtinen: Lapsivähennyksen malli ei onnistunut

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihessä sorvattua lapsivähennysmallia kehnona kompromissina.- Lapsien huoltamisesta aiheutuu kuluja tulotasosta riippumatta. Sen takia perhekustannusten tasaus on jo vuosikymmeniä kohdistettu tasapuolisesti kaikille lapsiperheille, muistuttaa Lehtinen.- Nyt hallitus on sotkemassa perhekustannusten tasaukseen täysin perusteettomasti tuloverotuksen ankaraa progressiota. Tässä ovat hallituksella menneet puurot ja vellit sekaisin.- Tuloverotuksen progressiivisuus ja tuloharkintaiset tulonsiirrot huolehtivat jo nyt

Veronmaksajien Lehtinen budjettiehdotuksesta:Yllätyksetön verolinja

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinjaa yllätyksettömänä. Ehdotus noudattaa pitkälle hallituksen jo juhannuksen alla hallitusohjelmassaan tekemiä linjauksia. - Hyvää hallitusohjelman ja budjettiehdotuksen veroratkaisuissa on kotimaisen kysynnän edistäminen edellisen hallituksen päättämiä veronkiristyksiä osittain purkamalla. - Kauneusvirhe ratkaisussa on kuitenkin ansiotuloverotuksen ankaran progressiivisuuden jyrkentäminen entisestään jättämällä osa tuloluokista inflaatiotarkistuksen ulkopuolelle

Veronmaksajien Lehtinen hallitusohjelmasta: Veroratkaisut tervetullut suunnanmuutos

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman talous- ja verolinjaa kohtuullisena kompromissina. - Hyvää uudessa hallitusohjelmassa on kotimaisen kysynnän edistäminen aiemmin päätettyjä veronkiristyksiä purkamalla. Tämä on tervetullut suunnanmuutos aiempiin päätöksiin verrattuna, Lehtinen arvioi. - Kauneusvirhe ratkaisussa on kuitenkin ansiotuloverotuksen ankaran progressiivisuuden jyrkentäminen entisestään jättämällä osa tuloluokista inflaatiotarkistuksen ulkopuolelle. Lapsivähennyksen palauttaminen tuloverotukseen voi Lehtisen mielestä olla

Veronmaksajan taksvärkki täyttyy juhannuksena

Veronmaksajan taksvärkin päättymistä juhlistetaan tänä vuonna juhannuksena. Juhannuksen jälkeen vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 46,2 prosenttia kansantuotteesta, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon verot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2014 työpäivistä laskettuna täyteen 19.6. *) Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981

Kuntaverovertailu 2014: Kitee kovin verottaja

Vuonna 2014 tuloverotus on Manner-Suomen kunnista kireintä Kiteellä, jossa keskipalkkainen perhe maksaa 4 735 euroa enemmän tuloveroja kuin Kauniaisissa, joka on kaikista kunnista lievin verottaja. Keskipalkkainen palkansaajaperhe maksaa Kauniaisissa tuloveroja*) yhteensä 23 225 euroa ja Kiteellä 27 959 euroa vuonna 2014. Kireiden verottajien kärkijoukkoon kuuluvat Kiteen ohella Kauhajoki, Veteli, Siikajoki, Urjala, Outokumpu, Isojoki, Jalasjärvi, Reisjärvi ja Paltamo. Kevyimpien verottajien ryhmään puolestaan kuuluvat metropoliseudulta Kauniaisten lisäksi Espoo, Helsinki, Vantaa ja

Veronmaksajat listasi kehysriihen vaikutukset: Kiinteistöveroa on pakko kiristää 63 kunnassa

Hallituksen kehysriihessä tekemä päätös korottaa kiinteistöveron alarajoja pakottaa 63 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta vuonna 2015. Pakkokiristys koskettaa yhteensä 1,8 miljoonaa asukasta näissä kunnissa. Vakinaisen asunnon kiinteistöveron alarajan korottaminen 0,32 prosentista 0,37 prosenttiin pakottaa 38 kuntaa korottamaan veroprosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotus 0,60 prosentista 0,80 prosenttiin pakottaa puolestaan korotukseen 43 kunnassa. Euromääräisesti yli puolet koko maan pakkokiristyksestä kohdistuu yhteen ainoaan kuntaan eli Espooseen. ”

Veronmaksajien vuosikokous: Verohallinto ei saa ohjeillaan kiristää tai vaikeuttaa verotusta

Veronmaksajain Keskusliitto on huolissaan Verohallinnon antamien ohjeiden laadusta ja sävystä. Viime aikoina ohjeissa on korostunut tulkintalinjan vieminen lainsäätäjän tarkoitusta ja oikeuskäytäntöä tiukemmalle, todetaan Veronmaksajien vuosikokouksen kannanotossa. ”Eduskunta määrittelee verotuksen tarkoitetun tason, kun se säätää lain. Tulkintojen jatkuva tiukentaminen tai verokertymän lisääminen eivät saa olla Verohallinnon antaman ohjeistuksen päämääränä. Verohallinnon antamien ohjeiden tulee selkeyttää ja helpottaa lain soveltamista käytännön elämässä, ei tehdä sitä hankalaksi ja

Veronmaksajien Kaari: Muista tarkistaa ja korjata veroilmoitus

”Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, käy se huolella läpi. Täydennä puuttuvat tiedot ja korjaa mahdolliset virheet”, Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari muistuttaa. Korjaukset ja täydennykset voi tehdä myös sähköisesti osoitteessa www.vero.fi/veroilmoitus. Tarkista, että tiedot pitävät paikkansa ja korjaa tarvittaessa. Veroilmoituslomakkeelta kannattaa tarkistaa esimerkiksi työmatkoja koskeva kohta 3.5. Kaari muistuttaa, että matkakulut eivät siirry vuoden vaihteessa saapuvalta perusverokortilta esitäytetylle veroilmoitukselle, vaan ainoastaan silloin, kun

Veronmaksajat laski kehysriihen vaikutukset: Palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia

Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kiristävät ansiotulojen verotusta ensi vuonna. Esimerkiksi keskituloisen 3 215 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousee 30,9 prosentista 31,2 prosenttiin. Nettopalkan ostovoima laskee selvästi vuonna 2015. Keskituloisen palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskituloisen palkansaajan ostovoiman leikkautumista noin 300 eurolla ensi vuonna. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on hallituksen kehysriihen veropäätösten lisäksi huomioitu myös odotetut työeläkemaksujen muutokset sekä arvioidun ansio- ja

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Twitter