Väitös 4.6.: Häpeäteologinen nykykeskustelu avaa uusia näköaloja kristilliseen ihmiskäsitykseen ja opintulkintaan
Häpeä on noussut 1990-luvulta lähtien huomionarvoiseksi teologisen tarkastelun kohteeksi. Teologisen kiinnostuksen juuret ovat lähinnä 1970-luvulla alkaneessa psykologisessa häpeätutkimuksessa, jossa on esitetty, että on olemassa syyllisyydestä selvästi erotettavissa olevaa häpeää, joka voi kietoutua osaksi ihmisen psykofyysistä identiteettiä. Häpeäteologisessa tutkimuksessa ja kirjallisuudessa on nostettu esiin perusteita ja näkökulmia, miksi syyllisyydestä erotettavissa olevan häpeän ja sen erityislaatuisten piirteiden tunnistaminen on tärkeää myös teologisesti. TM Joonas Riikosen