Lasten uimataito on romahtanut muutamassa vuodessa – maksuttomia rantauimakouluja kahdeksalla paikkakunnalla tänä kesänä
Yhä harvempi suomalaislapsi täyttää uimataidon perusvaatimukset. Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan vuonna 2022 vain 55 prosenttia kuudesluokkalaisista osasi uida pohjoismaisen määritelmän mukaan. Vuonna 2016 uimataitoisia kuudesluokkaisia oli 78 prosenttia. – Lasten uimataito on heikentynyt nopeasti, mikä herättää perusteltua huolta. Taustalla on useita tekijöitä: kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta maksullisiin uimakouluihin, ja osassa Suomea uimahallit sijaitsevat kaukana tai niitä on vähän. Vaikka kouluissa opetetaan uintia, opetuskertoja on rajallisesti, eikä se yksin riitä turvaamaan riittävää uimataitoa, Pohjola Vakuutuksen asiakkuuksista vastaava johtaja Päivi Jääskeläinen kertoo. Myös huoli uimataidon eriytymisestä kasvaa. Taustalla on eroja perheiden arjessa ja taustoissa: esimerkiksi monikulttuurisissa perheissä uiminen ei aina ole samalla tavalla osa arkea, ja yhteiset pesutilat voivat tuntua vierailta. Tämä voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon lapset pääsevät harjoittelemaan uimista ja näkyy heidän uimataidossaan. Suomessa vesi on varsinkin kesäisin läheisesti läsnä monen lapsen elämässä mökkeilyn, rannalla oleilun ja monen harrastuksen kautta. – Uimisesta ei tarvitse tehdä välttämättä sen vakavampaa harrastusta eikä uimiseen tarvita täydellistä tekniikkaa, uimataidon hankkiminen ja sen ylläpitäminen riittää. Täytyy muistaa, että uiminen ei ole vain harrastus, vaan taito, joka voi pelastaa hengen, kertoo Uimaliiton toiminnanjohtaja Pasi Salonen. Maksuttomat ulkouimakoulut madaltavat kynnystä uimaan opettelemisessa Suomen Uimaliitto ja Pohjola Vakuutus käynnistävät kesällä 2026 yhteisen uimataitohankkeen, jossa järjestetään maksuttomia rantauimakouluja kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Käytännön toteutuksesta vastaavat paikalliset uimaseurat yhteistyössä Uimaliiton kanssa. Uimakoulujen kautta järjestetään uimaopetus noin 360 lapselle. – Uimataidon edistäminen on pitkäjänteistä työtä, joka nojaa vahvasti seuroihin. Paikalliset uimaseurat tekevät tätä arvokasta työtä lasten, nuorten ja perheiden kanssa vuodesta toiseen. Kesän rantauimakoulut ovat näkyvä ja tärkeä osa tätä kokonaisuutta, toteaa Salonen. – Koko kansan kasvattajaseurana tuemme lasten ja nuorten liikuntaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kasvaa liikunnan parissa. Haluamme mahdollistaa uimakouluun osallistumisen mahdollisimman monelle lapselle taustasta riippumatta, vahvistaa lasten ja nuorten uimataitoa sekä madaltaa kynnystä tutustua uimiseen ja vahvistaa samalla arjessa tärkeää turvallisuustaitoa, Jääskeläinen sanoo. Maksuttomia uimakouluja järjestetään tänä kesänä Vantaalla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Rovaniemellä, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Joensuussa. Lisätietoja uimakouluista löytyy Uimaliiton sivuilta. Lisätiedot medialle: OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi Taru Koivu-Reinikkala, Uimaliitto, 044 902 1590, taru.koivu-reinikkala@uimaliitto.fi Koko kansan kasvattajaseurana OP Pohjola tukee liikuntaa ja urheilua harrastajista huippu-urheilijoihin yli 7 miljoonalla eurolla vuosittain. OP Pohjola liikuttaa lapsia ja nuoria esimerkiksi paikallisissa urheiluseuroissa, Hippo-liikuntakouluissa ja lajiliittoyhteistyön kautta eri lajien parissa läpi Suomen.
Yritysasiakkaille suunnattu uusi Onninen Mega Express -myymälä on Eteläkeskuksen alueella hyvien liikenneyhteyksien ääressä osoitteessa Teollisuustie 1.
”Uusissa tiloissa on sujuvaa ja helppoa asioida. Paikalliset rakennusalan toimijat ja huoltoliikkeet saavat noudettua tuotteet myymälästä nopeasti työmaalle”, Onninen Express -myymälätoimintojen johtaja Pertti Tuomi sanoo.
Onnisen myymälä Teollisuustie 28:ssa on sulkeutunut uuden myymälän avautuessa.
Tuplaantunut tuotemäärä – yksi Onnisen suurimmista myymälöistä
Noin 4 200 neliömetrin kokoinen myymälä on valmistuessaan yksi Onnisen suurimmista. Tuotevalikoima lähes kaksinkertaistuu suuremman tilan myötä. Myymälän valikoimassa on noin 16 000 tuotetta, ja kaikki keskeiset LVI-, sähkö- ja kylmäasennuksiin tarvittavat tuotteet löytyvät heti hyllystä. Suuren myymälätilan ansiosta valikoimaa pystytään kasvattamaan asiakastoiveiden mukaisesti.
”Panostamme laajaan valikoimaan ja siihen, että tuotteiden saatavuuteen voi luottaa. Nämä ovat vahvuuksiamme kotimaisena toimijana. Myymälän tarjonnan lisäksi käytettävissä on koko Onnisen laaja varastovalikoima”, Tuomi sanoo.
Uudessa myymälässä aukioloaika pidentyy tunnilla: myymälä on avoinna arkisin kello 6.30–17.
Myymälän tuotteita voi tilata myös verkkokaupasta. ”Tilaa ja nouda -pikatilauspalvelulla tuotteet voi noutaa myymälästä kahden tunnin kuluessa tilauksesta. Tänään tilatut tuotteet toimitetaan työmaalle tai noudettavaksi myymälään jo seuraavan työpäivän aamuna.”
Asiointia ympäri vuorokauden
Uuteen myymälään tulee myös ympärivuorokautinen asiointimahdollisuus. ”Putkivuodot, sähköviat ja muut kiireelliset korjaustyöt edellyttävät nopeaa reagointia. 24/7-palvelu mahdollistaa sen, että ammattilainen saa tarvitsemansa tuotteet myymälästä heti ilman, että myymälän avautumista tarvitsee odottaa.”
Myymälässä on suuri noutohalli, josta asiakkaat voivat hakea tilauksensa suoraan autoon. ”Tuotteet saa nopeasti mukaan ilman ulkona lastaamisen haasteita. Vastaavia sisätiloissa olevia noutohalleja on vain neljässä Onnisen myymälässä Suomessa.”
Uudessa Rovaniemen-myymälässä työskentelee vakituisesti noin 20 teknisen kaupan osaavaa ammattilaista Express-myyjinä sekä talotekniikan, infran, teollisuuden ja yritysmyynnin teknisinä myyjinä. Uuden myymälän avautumiseen liittyen henkilökuntaa on vahvistettu kahdella uudella rekrytoinnilla.
Onninen on Suomen suurin LVI-, sähkö-, kylmä- ja energiatuotteiden tukkukauppa. Pohjois-Suomessa on uuden Rovaniemen-myymälän lisäksi avattu vuonna 2026 uudet myymälät Kuusamossa ja Oulussa. Onnisen myymälöitä on eri puolilla maata lähes 60. Kuluttajia palvelevat paikalliset K-Raudat.
Yhteystiedot:Onninen Mega Express RovaniemiTeollisuustie 1, 96320 RovaniemiNoutomyynti: puh. 0204 85 5647Avoinna ma–pe klo 6.30–17.00
Globaalin turvallisuusympäristön muutos ja etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat nostaneet myös Suomessa keskusteluun tahalliset häiriöyritykset kriittiseen infrastruktuuriin.
Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos rauhoittelee tilannetta.”Sähköjärjestelmän kannalta fyysiset iskut, kuten droonit, muistuttavat luonnonilmiöiden aiheuttamia häiriöitä. Tällöin jokin osa sähköjärjestelmää on pois käytöstä, ja siihen voidaan reagoida samaan tapaan kuin vaikkapa myrskytuhoihin. Drooni-iskun kaltainen yksittäinen häiriö ei siis kaada koko sähköjärjestelmää”, toteaa Lindroos.Varautuminen perustuu Suomessa moninkertaiseen ja monipuoliseen suunnitteluun ja harjoitteluun.”Suomalaisen varautumisen avainsana on kerroksellisuus. Yksittäisen tapahtuman seuraukset pyritään aina rajaamaan”, selventää Lindroos.
Ensimmäinen kerros on reagointi paikalliseen häiriötilanteeseen. Tällöin suojausjärjestelmät irrottavat vikaantuneen osan verkosta, jotta muu järjestelmä pysyy vakaana. Jos vaurio on laajempi, varautumisen “seuraavat kerrokset” tulevat käyttöön: lisäreservejä aktivoidaan ja voidaan turvautua myös varavoimaan. Reserviä hankitaan jatkuvasti markkinaehtoisesti ja sitä voidaan tuottaa monenlaisilla resursseilla – tuotannolla, kulutuksella ja varastoilla. Varavoimaa puolestaan pidetään valmiudessa ja koekäytetään toimintavarmuuden varmistamiseksi.
”Viimeinen kerros on hallittu kulutuksen irtikytkentä eli kiertävät sähkökatkot. Sillä pyritään estämään koko järjestelmän kaatuminen. Kiertävät katkot olisivat noin kahden tunnin mittaisia ja niitä kierrätetään alueiden välillä, jotta vältetään koko Suomen laajuinen pidempi sähköttömyys.”
Sähköjärjestelmä on laaja kokonaisuus ja häiriöitä voi syntyä monesta eri syystä. Tyypillisiä perinteisiä häiriölähteitä ovat esimerkiksi sään ääri-ilmiöt, tekniset viat tuotannossa tai siirtoyhteyksissä sekä häiriöt rajasiirroissa.
”Kaikkein hankalimpia uhkia sähköjärjestelmälle ovat markkinoiden haavoittuvuudet”, huomauttaa Lindroos.Esimerkki nähtiin tammikuussa 2024, kun inhimillinen virhe laski sähkön hinnan reilusti pakkaselle. Tuloksena järjestelmän tasapaino heilui kulutuksen kasvaessa äkkiä roimasti, kun sähköä käyttämällä ansaitsi rahaa.
”Kehittämisen tarpeita siis löytyy, mutta suomalaiset voivat olla luottavaisin mielin”, toteaa Lindroos.
Faktalaatikko: Neljä niksiä poikkeusoloihin varautumiseen
1. Seuraa viranomaisten ja verkkoyhtiöiden viestintääAjankohtaisin tieto sähkön riittävyydestä ja mahdollisista häiriöistä löytyy viranomaisilta ja sähköyhtiöiltä. Tarvittaessa ohjeita annetaan ennakoivasti esimerkiksi kulutuksen vähentämisestä tai mahdollisiin katkoihin varautumisesta.
2. Varaudu lyhyisiin sähkökatkoihin kotonaPidä kotona perusvarautumisen tarvikkeita, kuten taskulamppu, varaparistoja ja ladattu varavirtalähde. Myös kynttilät ja paristokäyttöinen radio ovat hyödyllisiä tilapäisissä katkoissa.
3. Huolehdi kodin energiaturvallisuudestaTarkista, että esimerkiksi lämmitysjärjestelmä ja kodin sähkölaitteet toimivat turvallisesti. Varaudu myös siihen, miten toimit, jos lämmitys tai lämmin vesi on hetkellisesti pois käytöstä.
4. Muista: häiriöt ovat yleensä paikallisia ja lyhytaikaisiaSuurin osa sähkökatkoista on rajattuja ja kestoltaan lyhyitä. Suomen sähköjärjestelmä on rakennettu kestämään häiriöitä, ja sähkö pyritään palauttamaan mahdollisimman nopeasti kaikissa tilanteissa.
Tutustu sähkömarkkinakatsaukseen: Vattenfallin sähkömarkkinakatsauksessa Vattenfallin asiantuntijat selventävät ajankohtaisia sähkömarkkina-aiheita. Tällä kertaa pureudumme Suomen sähköjärjestelmän kohtaamiin häiriöihin. Lue koko artikkeli täältä: Sähkömarkkinakatsaus 5/2026 | Vattenfall
Lisätiedot ja haastattelut:Malkus Lindroos, energia-asiantuntija, Vattenfall Oy, 050 582 9138, malkus.lindroos@vattenfall.comHeli Satuli, Head of Communications, Vattenfall Oy, 040 480 4075, heli.satuli@vattenfall.com
VattenfallVattenfall on johtava eurooppalainen energiayhtiö, jolla on 12 miljoonaa asiakasta ja 21 000 työntekijää. Olemme sitoutuneet rakentamaan tulevaisuutta, jossa kaikki voivat valita fossiilivapaita tapoja liikkua, valmistaa ja elää. Tämä on yksi aikamme suurimmista haasteista. Yli sadan vuoden ajan olemme edistäneet kehitystä teollisuudessa, ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. Asenteemme on aina ollut, että suurimmatkin haasteet ovat voitettavissa. Suomessa Vattenfall on toiminut yli 30 vuotta. Omistamme Suomessa 9 vesivoimalaitosta ja kehitämme teollisen mittakaavan merituulivoimapuistoa Vaasan lähelle Korsnäsiin. www.vattenfall.com.
Urakka sisältää kaksikerroksisen, kerrosalaltaan 4 057 m² olevan uudisrakennuksen suunnittelun ja rakentamisen sekä tällä hetkellä tontilla sijaitsevan omakotitalon purkutyöt.
Uuteen rakennukseen tulee yläkoulun, lukion ja kirjaston tilat. Oppilaita on yhteensä noin 130 ja henkilökuntaa noin 50. Opetus uudessa rakennuksessa alkaa tammikuussa 2028. “Koulurakentaminen on ollut vahvaa osaamistamme jo pitkään. On hienoa päästä toteuttamaan tätä hanketta Evijärvelle erittäin kokeneella ja osaavalla organisaatiolla. Yhteistyö tilaajan kanssa on käynnistynyt erinomaisesti”, sanoo yksikönjohtaja Kalle Kulmala Peabilta. Rakentaminen alkaa kesän 2026 aikana, ja kohde valmistuu marraskuussa 2027.
Lisätietoja:
Kalle Kulmala, yksikönjohtaja, Peab Oy, Länsi-Suomipuh. +358 40 7132 046, kalle.kulmala@peab.fi
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Paloranta Oy
KHO päätti keskeyttää markkinaoikeuden syksyllä 2025 antamien päätösten täytäntöönpanon sekä vastuu- että maksuasiassa. Päätöksen mukaan Energiaviraston aiempia ratkaisuja on noudatettava muutoksenhaun käsittelyn ajan, kunnes korkein hallinto-oikeus antaa asiassa lopullisen ratkaisunsa tai määrää toisin.
Asia koskee kahta markkinaoikeuden päätöstä vuodelta 2025. Syyskuussa 2025 markkinaoikeus ratkaisi kantaverkon suojausjärjestelmän toteutusvastuuta koskevan asian osittain kantaverkkoyhtiö Fingridin kannan mukaisesti. Marraskuussa 2025 markkinaoikeus puolestaan kumosi suojausjärjestelmän maksujen määräytymisperusteita koskeneen Energiaviraston päätöksen ja palautti asian viranomaisen uudelleen käsiteltäväksi.
Energiavirasto antoi alkuperäiset päätökset järjestelmästä tammikuussa 2024 (vastuukysymys) ja joulukuussa 2024 (maksuperusteet). Näiden päätösten mukaan Fingrid vastaa järjestelmän toteutuksesta ja voi veloittaa järjestelmän kustannuksista pääosan Teollisuuden Voima Oyj:ltä (TVO).
Energiavirasto, Fingrid ja TVO valittivat markkinaoikeuden ratkaisuista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Keskeyttämistä vaativat vastuuasiassa Energiavirasto ja TVO sekä maksuasiassa Energiavirasto ja Fingrid. KHO hyväksyi kaikki keskeyttämisvaatimukset.
Korkein hallinto-oikeus korosti välipäätöksessään tarvetta varmistaa, että kantaverkon suojausjärjestelyt ovat oikeudenkäynnin aikana selkeästi ja yksiselitteisesti järjestettyjä sekä turvaavat toiminnan jatkuvuuden. Tämän vuoksi se katsoi täytäntöönpanon keskeyttämisen perustelluksi.
KHO antaa myöhemmin lopullisen ratkaisunsa Fingridin järjestelmävastuusta sekä suojausjärjestelmän kustannusten määräytymisestä.
Kantaverkon suojaus ja OL3:n tuotanto
Kantaverkkoyhtiö Fingridin näkemyksen mukaan nykyinen sähköjärjestelmä ei sellaisenaan mahdollista Olkiluoto 3 -laitoksen täyttä, noin 1600 megawatin tuotantotehoa. Kun OL3:n tuotanto ylittää 1300 megawattia, kantaverkkoon tarvitaan erillinen suojausjärjestelmä turvaamaan sähköjärjestelmän toiminta myös häiriötilanteissa.
Suojaus toteutetaan käytännössä esimerkiksi teollisuuden kulutuksen ohjauksella ja akkulaitosten avulla. Mikäli suojausjärjestelmä ei ole täysimääräisesti käytössä, OL3:n tehoa on jouduttu ajoittain alentamaan Fingridin vaatimuksesta. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun suojausjärjestelmään osallistuvia teollisuuslaitoksia on huoltoseisokissa.
“Viime vuonna heinäkuu nousi aurinkoisuutensa ansiosta selvästi vuoden vilkkaimmaksi myyntikuukaudeksi, kun taas sateinen alkukesä näkyi touko-kesäkuun menekissä. Nyt kuluneen toukokuun aikana kehitys on jo kääntynyt nousuun, mikä kertoo siitä, miten herkästi kuluttajat reagoivat sään muutoksiin. Valikoimat laajenevat meillä K-ruokakaupoissa huhtikuussa, mutta suuri osa suuntaa aurinkosuojakaupoille vasta myöhemmin”, kertoo Keskon kauneuden ja hyvinvoinnin valikoimapäällikkö Tiina Linna.
Lähes joka viides ei käytä aurinkosuojaa lainkaan
Samoilla linjoilla ovat myös kuluttajatutkimuksen vastaajat: suurin yksittäinen ryhmä, 28 prosenttia suomalaisista, aloittaa aurinkosuojatuotteiden käytön kesä–heinäkuussa. Toukokuussa käytön aloittaa 22 prosenttia, ja varhain keväällä maalis-huhtikuussa vain 13 prosenttia. Ympärivuotinen käyttö on edelleen harvinaista (7 %). Tutkimus paljastaa myös, että 18 prosenttia ei käytä aurinkosuojatuotteita lainkaan.
Käyttötottumuksissa näkyy myös kohderyhmäeroja. Vastauksissa naisilla korostuvat sekä aurinkosuojan ympärivuotinen käyttö että aiempi aloitus keväällä, kun taas miehillä käyttö painottuu verraten enemmän kesään ja lomamatkoihin tai jää kokonaan pois. Lapsiperheissä suojautuminen aloitetaan muita useammin jo keväällä, kun taas eläkeikäisten joukossa korostuu aurinkosuojan käyttämättömyys.
SPF 50 on suosituin valinta – voide edelleen tuotteista selvästi ylitse muiden
Vaikka käyttö ajoittuu edelleen kesään, sekä tutkimus että myyntidata osoittavat, että korkeat suojakertoimet ovat suuressa suosiossa. 40 prosenttia suomalaisista kertoo käyttävänsä useimmiten SPF 50 - tai 50+ -tuotteita, kun taas SPF 30 -tuotteita käyttää 19 %. Sama näkyy myyntidatassa: erityisesti SPF 30 - ja SPF 50 -tuotteet ovat olleet myydyimpiä sekä kuluneen kevään aikana että viime kesänä.
Erilaisista suojatuotteista perinteinen aurinkovoide on ylivoimaisesti käytetyin – sen valitsee noin 70 prosenttia suomalaisista. 28 prosenttia vastaajista hyödyntää aurinkosuojasuihkeita tai -sumutteita, ja 22 % päivävoidetta tai seerumia, jossa on suojakerroin.
“Perinteinen voide on suosituin, ja myös valikoimamme on laajin voidemaisissa suojissa. Samalla markkina on kuitenkin monipuolistunut ja myös suihkemaiset ja öljymäiset tuotteet ovat olleet myydyimpien listalla. Lisäksi myydään paljon päivävoiteita, joissa on aurinkosuoja. Suojakerrointa löytyy myös esimerkiksi meikkivoiteista, aurinkosuojapuikoista sekä puutereista, joilla on kätevä suojata esimerkiksi päänahkaa ja jakauksen kohtaa hiuksissa”, Tiina Linna sanoo.
Linna kertoo, että tämän kevään myydyimpien tuotteiden kärjessä korostuvat tutut brändit ja korkean suojakertoimen tuotteet. Erityisesti kasvoille tarkoitetut SPF 50 -voiteet, lasten aurinkosuojat ja herkkäihoisille suunnatut tuotteet kiinnostavat.
“Kuluttajat suosivat selvästi helppokäyttöisiä pakkauksia, kuten roll-oneja ja suihkeita, mutta klassinen voide pitää edelleen pintansa.”
K-ryhmän euromäärällisesti myydyimmät aurinkosuojatuotteet huhtikuusta 2026 alkaen, satunnaisessa järjestyksessä:
·Nivea sun 15 g UV Specialist Silky UV Stick SK50+ -aurinkosuojapuikko
·Nivea sun 250 ml Kids Sensitive Protect Sun Trigger Spray SK50+ -aurinkosuojasuihke
·LV 50 ml aurinkovoide spf 50 kasvoille
·P20 aurinkovoide kasvoille 50 g SK50+ Sensitive
·Nivea sun 200 ml Sensitive Immediate Protect Sun Lotion SK 50+ -aurinkosuojavoide
·LV 75 ml aurinkovoide spf 50
·Nivea sun 50 ml Kids Sensitive Sun Roll-On SK 50+ -aurinkosuojavoide
·Nivea sun 40 ml UV Face Sensitive SK 50 -aurinkovoide
·Nivea Sun aurinkosuojavoide 200 ml sk30 Protect & Moisture
·P20 aurinkosuojavoide 100 ml SK 50+ Sensitive Skin
* Kyselytutkimus K-Kylä-asiakasyhteisössä toukokuussa 2026. Vastaajamäärä 748, tulokset painotettu vastaamaan väestöä iän ja sukupuolen mukaan.
Jos juuri huoltomaalatun talon maalipinnassa näkyy sävyeroja tai maali irtoilee, on todennäköistä, että maalauksessa on tehty ratkaisevia virheitä jo ennen ensimmäistäkään pensselinvetoa.
”Usein epäonnistumisen taustalla ovat puutteelliset pohjatyöt tai väärät sääolosuhteet. Maalaaminen sateella tai suorassa auringonpaisteessa on varmin tapa pilata lopputulos”, K-Raudan tuotepäällikkö Timo Vanninen sanoo.
Talo tulisi maalata poutapäivänä, jota on edeltänyt puupintaa kuivattaneita, aurinkoisia päiviä. Hyvä käsittelylämpötila on noin +15 - 20 astetta ja ilman suhteellinen kosteus noin 50 %.
”Moni yllättyy kuullessaan, ettei kaikkea vanhaa maalia tarvitse poistaa ennen huoltomaalausta. Tähän liittyy siis vääriä uskomuksia. Riittää, että hilseilevä ja heikosti kiinni oleva maali rapsutellaan irti. Jos talossa on kuitenkin jo viisi tai enemmän maalikerrosta, niiden poisto on hyvä ajatus”, Vanninen neuvoo.
Ulkopinnasta tulee pestä pois kaikki lika ja roskat vedellä ja puhdistusaineella. Näin maali tarttuu paremmin. Vesiohenteisella akrylaattimaalilla ja peittosuojalla voi huoltomaalata millä tahansa ulkomaalilla tai kuullotteella käsitellyt pinnat, pois lukien punamultamaalin.
”Punamultamaalin päälle ei periaatteessa voi maalata kuin punamultamaalilla, tosin joitakin poikkeuksia löytyy”, Vanninen kertoo. ”Jos tiedät, mitä maalia on käytetty, käytä samaa maalia uudestaan. Se takaa parhaan tarttumapinnan.”
Puutalo tulee huoltomaalata noin 10–20 vuoden välein. Aikaan vaikuttaa talon sijainti ja sääolosuhteet, käytetty maalityyppi ja se, kuinka huolellisesti edellisen maalauksen pohjatyöt on tehty. Jos maalipinta hilseilee, on haalistunut, harmaantunut tai näyttää kuluneelta, on todennäköisesti huoltomaalauksen aika.
”Virheellisesti tehty huoltomaalaus voi vähentää huoltomaalausväliä jopa vuosikymmenellä. Pahimmillaan huoltomaalauksen voi joutua nimittäin uusimaan jo seuraavana kesänä. Maalausprojekti tulisi siksi suunnitella hyvin ja aikatauluttaa realistisesti”, Vanninen sanoo.
Työturvallisuus on tärkeä osa suunnitelmaa. Tikapuilta maalaamista tulee välttää.
”Työjärjestys ja se, millaisia nostimia työ vaatii, riippuu siitä, millaisella tontilla talo sijaitsee. Tavoite tulisi olla, ettei telineitä tai nosturia tarvitse siirtää kovin montaa kertaa. Nosturi kannattaa vuokrata edes puoleksi päiväksi ja maalata sen avulla turvallisesti talon korkeimmat ja vaikeimmat kohdat. Työn etenemistä voi nopeuttaa oikeilla apuvälineillä, kuten hyvällä jatkovarrella”, Vanninen sanoo.
Kaikki välineet, maalit ja lisää neuvoja ulkomaalaukseen saat lähimmästä K-Raudasta ympäri Suomen.
Lisää maalausohjeita K-Raudan sivuilta
Lisätietoja:K-ryhmän viestintä, puh. +358 1053 50200, viestinta@kesko.fi
Metso on tehnyt investointipäätöksen Lokomotion-teknologiakeskuksen toisen vaiheen rakentamisesta Tampereen Lahdesjärvelle. Toinen vaihe sisältää uuden murskaintehtaan rakentamisen osaksi teknologiakeskuksen kokonaisuutta. Toisen vaiheen investointi on noin 60 miljoonaa euroa, mikä jakaantuu kolmelle vuodelle. Vuoden 2026 investoinnin osuudeksi arvioidaan noin 15 miljoonaa euroa.
Lokomotion-teknologiakeskus muodostaa modernin ja resurssitehokkaan tuotanto- ja teknologiakokonaisuuden, jossa suunnitellaan, testataan ja valmistetaan kivimurskeiden ja hiekan tuotantoteknologioita, laitteita ja komponentteja. Teknologiakeskuksen arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan 2030-luvun alkupuolella.
“Lokomotion-hankkeen toisen vaiheen käynnistäminen vahvistaa Lahdesjärven teknologiakeskuksen kokonaisuutta ja luo edellytykset murskaintuotannon käynnistämiselle uudessa modernissa laitoksessa. Kokonaisuudessaan kyseessä on yli 200 miljoonan euron merkittävä investointi, joka parantaa toimituskykyämme globaalisti ja tukee asemaamme kivenmurskausratkaisujen markkinajohtajana”, sanoo Markku Simula, Metson kivenmurskausliiketoiminnasta vastaava johtaja.
“Metso on ollut merkittävä osa Tampereen teollista historiaa jo vuosikymmenet, ja kehitämme toimintaamme alueella edelleen pitkäjänteisesti. Lokomotion-teknologiakeskuksen investointi on tämän vuosituhannen suurin teollinen investointi Tampereella ja sillä on tärkeä rooli alueellisen teollisen ekosysteemin kehittämisessä. Investointi tukee osaamista, työllisyyttä ja kestävää teollista kasvua”, Simula jatkaa.
Toisen vaiheen rakentaminen käynnistyy kesäkuussa
Lokomotion-hankkeen toinen vaihe laajentaa Lahdesjärvellä rakenteilla olevia ensimmäisen vaiheen kokoonpano- ja logistiikkarakennuksia. Rakentaminen alkaa maanrakennustöillä kesäkuussa 2026, ja murskainten valmistuksen uudessa tehtaassa arvioidaan käynnistyvän syksyllä 2028. Rakentaminen etenee rinnakkain ensimmäisen vaiheen kanssa, mikä mahdollistaa vaiheittaisen käyttöönoton.
Keskuksen kokonaisrakennusala on noin 66 000 m2, josta toisen vaiheen osuus on noin 12 000 m2.
Rakennustöiden ensimmäinen vaihe etenee aikataulussa
Teknologiakeskuksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkoi kesäkuussa 2024 ja etenee kokonaisaikataulun mukaisesti. Ensimmäinen vaiheen arvioidaan valmistuvan elokuussa 2027. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan mobiilimurskainten kokoonpano- ja testaustilat sekä varastotilat. Työmaalla tehdään parhaillaan sisätilojen talotekniikkaa ja rakennusteknisiä töitä. Tela-alustaisten Lokotrack® -murskaus- ja seulontalaitteiden tuotannon on määrä käynnistyä uudessa tehtaassa Lahdesjärvellä vuoden 2027 kolmannen neljänneksen aikana.
Ensimmäisen vaiheen investointi on noin 150 miljoonaa euroa, josta huhtikuun 2026 loppuun mennessä on käytetty 70 miljoonaa euroa.
Metson nykyinen kivenmurskausliiketoiminnan Lokomon toimipiste Tampereen Hatanpäällä siirtyy vaiheittain uuteen teknologiakeskukseen. Tämän jälkeen yhtiö suunnittelee luopuvansa omistamastaan Hatanpään tontista ja rakennuksista.
Lue lisää Metson ratkaisuista kiviaineksen tuotantoon ja kierrätykseen verkkosivuiltamme .
Lisätietoa:
Pasi Vuorinen, Tampereen tehtaanjohtaja, Kivenmurskaus, Metso, puh. 020 484 100, sähköposti: pasi.vuorinen(at)metso.com
Metso Media Desk, puh. +358 20 482 1930, media(at)metso.com
Metso on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kivenmurskauksessa, mineraalien käsittelyssä ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Parannamme asiakkaidemme energian- ja vedenkäytön tehokkuutta, lisäämme toiminnan tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuote- ja palveluosaamisemme avulla. Yhdessä luomme positiivista muutosta.
Metson pääkonttori on Espoossa. Vuoden 2025 lopussa Metsolla oli lähes 18 000 työntekijää noin 50 maassa, ja liikevaihto vuonna 2025 oli noin 5,3 miljardia euroa. Metson osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
metso.com/fi
Koko Helsingin pörssin euromääräinen vaihto nousi vuodentakaisesta toukokuusta jopa 71,2 prosenttia. Pörssin kauppojen kappalemäärät piristyivät 26,5 prosenttia edellisvuoden vertailukaudesta. Pörssin euromääräinen kauppa vilkastui huhtikuun 2026 euromääräisestä aktiviteetista 3,7 prosenttia. Kappalemääräinen kaupankäynti kuitenkin hiljeni edelliskuuhun nähden 11,6 prosenttia Nordnetin osuuden ollessa yksityissijoittajien suosimista välittäjistä edelleen suurin 12,7 prosentilla kauppojen määrästä.
Nokia-voittojen annettiin juosta – muita kurssinousijoita kevennettiin
- Huhtikuun tavoin Nordnetin suomalaisasiakkaat nettomyivät toukokuussa kotimaisia pörssiosakkeita toista kalenterikuukautta peräkkäin. Euromääräisesti nettomyynnit jäivät kuitenkin hyvin maltillisiksi. Yleisesti kotimaisten pörssiosakkeiden kevennykset painottuivat arvo-osuustileille, kun taas verotehokkaille osakesäästötileille ja sijoitusvakuutuksiin netto-ostoja jatkettiin alkuvuoden tapaan, sanoo Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen.
- Toukokuun myyntilistan kärkisijat menivät viime aikoina erityisen vahvasti nousseille osakkeille, kuten Nordealle, Nesteelle ja Bittiumille. Mainittujen yhtiöiden kohdalla osakepainon keventäminen on ollut valtaosalle yksityissijoittajista tuottojen kotiuttamista ja keskittyneiden riskien lähtökohtaisesti oikeaoppista hajauttamista. Nokiasta yksityissijoittajat pitivät yhä kiinni, ja Nordnet Suomen asiakkaat lisäsivät sitä hieman nettona toukokuussa, kertoo Tuppurainen.
Lisäsijoitukset painottuivat rahasto- ja ETF-säästämiseen
- Ulkomaisten pörssiosakkeiden netto-ostoissa toukokuu oli kuukausitasolla matalin nettosijoituskuukausi sitten helmikuun 2025. Kevään aikana nähty jyrkkä kurssinousu erityisesti yhdysvaltalaisissa teknologiaosakkeissa on tällä mittarilla tarkasteltuna lisännyt suomalaisten yksityissijoittajien varovaisuutta. Sen sijaan rahasto- ja ETF-sijoituksissa lisäsijoituksia tehtiin edelleen vilkkaasti lähes yhtä korkealla aktiivisuuden tasolla kuin huhtikuussa, jatkaa Tuppurainen.
- Suomalaisten yksityissijoittajien sijoitusasteet ovat nousseet voimakkaasti läpi alkuvuoden. Nordnet Suomen asiakkaat ovat sijoittaneet kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana jo noin kaksi kolmasosaa siitä summasta, minkä he sijoittivat koko vuonna 2025. Toistaiseksi tämä on palkittu suorastaan erinomaisella markkinakehityksellä. Ensi kuussa käynnistyvä Q2-tuloskausi voi parhaimmillaan osoittaa optimismin tarttuneen talouteen ja kuluttajien luottamukseen yleisemminkin, mikä saattaisi osaltaan tarjota tukea kurssinousun jatkolle, arvioi Tuppurainen.
Listautumismarkkinan piristyminen lisää mielenkiintoa kesän pörssikauppaan
- Kesäkuussa osakemarkkinat näyttävät pysyvän aktiivisina listautumismarkkinan vilkastuessa. Uusia sijoituskohteita etsivien asiakkaiden osalta voimme iloksemme todeta, että naisten osuus lähestyy jo puolta uusista asiakkaista. Pörssilistan kasvu tulee nyt hyvään saumaan, taustoittaa Tuppurainen.
Lisätietoja antaa: Suvi Tuppurainen, Nordnet Suomen maajohtaja,+358 50 380 3877, suvi.tuppurainen@nordnet.fi
Taulukko 1. Nordnet Suomen 5 ostetuinta ja myydyintä kotimaista osaketta – toukokuu 2026
Netto-ostetuimmat NettomyydyimmätMandatum NordeaHuhtamäki NesteLumo Kodit BittiumNokia OutokumpuValmet Tieto
Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntitilasto, mukaan lukien listautumisannit
Taulukko 2. Nordnet Suomen 5 ostetuinta ja myydyintä ulkomaista osaketta – toukokuu 2026
Netto-ostetuimmat NettomyydyimmätSandisk AMDSmart Eye IRENServiceNow Rocket LabNVIDIA IntelMicron Technology Tesla
Lähde: Nordnetin oma kaupankäyntitilasto, mukaan lukien listautumisannit
Taulukko 3. Nordnet Suomen 5 ostetuinta ja myydyintä rahastoa – toukokuu 2026
Netto-ostetuimmat NettomyydyimmätNordnet Suomi Indeksi Evli Lyhyt Yrityslaina BNordnet Suomi Maailma Aktia Emerging Markets Bond+ BEvli Likvidi B Finserve Global Security FundNordnet Norja Indeksi Evli Silver & GoldHandelsbanken USA Indeksi Evli Suomi Pienyhtiöt B
Taulukko 4. Nordnet Suomen 5 ostetuinta ja myydyintä ETF:ä – toukokuu 2026
Netto-ostetuimmat NettomyydyimmätiShares Core MSCI World VanEck DefenseiShares Core S&P 500 iShares S&P 500 Energy SectorAmundi Prime All Country World Xtrackers MSCI WorldiShares Core MSCI EM VanEck World Equal Weighted ScreenediShares MSCI Global Semiconductors iShares Essential Metals Producers
Rahasto- ja ETF-tilastojen lähteinä Nordnetin oma kaupankäyntitilasto
Säätiön puheenjohtaja Juha Vidgren myönsi säätiön päähuomionosoituksen Einari Palkinnon metsäkoneurakoitsija Pekka Mikkoselle (Metsäkoneurakointi Mikkonen P. Oy) hänen pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstään suomalaisen metsätalouden kehittämiseksi. Hän on toiminut metsäalan yrittäjänä lähes 40 vuoden ajan ja osoittanut vahvaa sitoutumista, yrittäjähenkeä ja jatkuvaa kehityshakuisuutta.
Heinävedellä Pohjois-Karjalassa toimiva Mikkonen on edistänyt merkittävästi puutavaran ja korjuun laatua sekä ympäristöasioita, ja hän on yhdistänyt työssään korkean laadun, mittaustarkkuuden, työturvallisuuden ja vastuullisuuden. Mikkonen toimii arvostettuna suunnannäyttäjänä ja tukena muille alan toimijoille sekä ohjaa aktiivisesti uusia alalle tulevia kuljettajia. Lisäksi hän on merkittävä työllistäjä, kotipaikkakuntansa yhteisöllisyyden ja verkostojen rakentaja, jonka työn vaikutukset ulottuvat laajalle koko metsäalan arvoketjuun.
Työturvallisuus ja ympäristöasiat ovat nousseet vuosien saatossa yhä tärkeämpään rooliin luonnon keskellä työskentelevälle yrittäjälle. Pekan ajatuksena on jättää jälkeensä kukoistavan luonnon keskelle elinvoimainen maaseutu - sukupolvien yli kestävä ympäristö, joka elää laadukkaasta työstä ja viimeisintä teknologiaa hyödyntävästä metsätaloudesta.
Tunnustuksia jaettiin Einari Palkinnon lisäksi neljässä eri kategoriassa: elämäntyöpalkinnot, tunnustuspalkinnot, kuljettajapalkinnot ja opiskelijastipendit.
Elämäntyöpalkinnot
Elämäntyöpalkinnot jaettiin kahdelle pitkän linjan metsäalan osaajalle.
Peter Lundström (Parforest Oy, Parainen) on kehittänyt yrityksestään puunkorjuun edelläkävijän jo vuodesta 1989 alkaen. Hänen vaikuttavuutensa on poikkeuksellisen laaja: hän on suunnannäyttäjä metsänhoidossa, puunkorjuussa, maanviljelyssä ja yrittämisessä. Peter on toteuttanut jatkuvaa kasvatusta ja päästöjä vähentäviä menetelmiä jo vuosikymmenten ajan, aina luonnon arvoja vaalien. Hänen toimintansa perustuu vahvaan luonnon arvostukseen sekä kestävien toimintatapojen määrätietoiseen edistämiseen.
Lundströmin johdolla Parforest Oy:ssä on vakiinnutettu korkean laadun toimintamalli, jossa korostuvat huolellinen työn suunnittelu, korjuujälkien vähäisyys sekä metsän ja metsänomistajan kunnioittaminen. Hän on välittänyt osaamistaan aktiivisesti eteenpäin ja ohjannut kuljettajia työskentelemään vastuullisesti ja laadukkaasti.
Puunkorjuu Torvinen Oy
Puolankalainen Puunkorjuu Torvinen Oy on pitkän linjan metsäalan yritys, jonka juuret ulottuvat 1960-luvulle. Veljekset Pentti ja Ville Torvinen aloittivat metsäkoneurakoinnin vuosikymmenen puolivälissä, joten toiminta on jatkunut suvussa yli 60 vuoden ajan. Yrityksen omistajina ovat nykyisin toimitusjohtaja Vesa Torvinen ja hallituksen puheenjohtaja Marko Torvinen.
Yrityksen toiminta perustuu vahvoihin perinteisiin, korkeaan ammattitaitoon ja sitoutumiseen kestävään puunkorjuuseen vaativissa olosuhteissa. Puunkorjuu Torvinen Oy korostaa vastuullisen metsänhoidon merkitystä ja pyrkii edistämään metsien kasvua ja hyvinvointia. Yrityksessä on mukana myös seuraava sukupolvi, mikä tukee toiminnan jatkuvuutta ja vahvistaa perheyrityksen tulevaisuutta.
”Pitkän työuran aikana syntyy osaamista, joka kantaa koko toimialaa eteenpäin. Elämäntyöpalkinnon saajat ovat tehneet juuri tätä työtä: kehittäneet käytäntöjä, kouluttaneet osaajia ja vieneet alaa eteenpäin. Tästä haluamme heitä palkita”, toteaa Juha Vidgrén.
Tunnustuspalkinnot
Säätiö palkitsee vuosittain koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutkimus- ja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita tahoja erisuuruisilla Einari-tunnustuspalkinnoilla. Tänä vuonna tunnustuksen sai kymmenen tahoa.
Einari Vidgrén Säätiön puheenjohtajan, Juha Vidgrenin mukaan Tunnustuspalkinnot viitoittavat tietä tulevaisuuteen. "Metsäalalla on vahvat juuret, mutta yhtä lailla voimakas suunta eteenpäin. Siksi olemme halunneet painottaa tunnustuksia erityisesti kohteisiin, joissa nuorten rooli on keskeinen.
Amispäiväkirjat
Amispäiväkirjat-ohjelmassa seurataan seitsemän ammatillisen koulutuksen valinneen nuoren elämää eri puolilla Suomea.
Filmbutik Oulu
Dokumentaarinen Savotta 2 -tv-sarja esittelee toisella esityskaudellaan myös suomalaisen metsäkoneosaamisen vientipotentiaalia. Sarjassa seurataan yhdessä tarinalinjassa suomalaisen FinnHarvest-yrityksen metsäkoneurakointia Yhdysvalloissa, Floridassa.
Suomen Metsämuseo Lusto
Metsäkoneenkuljettajan matkassa Lustossa. Koneellista puunkorjuuta ja metsäkoneteknologiaa esittelevä elämys metsämuseoympäristössä.
Maaseutuammattiin ry
Maaseutuammattiin ry on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa toimiva yhdistys, joka tekee tutuksi maaseudun ammatteja ja maaseutuyrittämistä lapsille, nuorille ja opettajille.
Reijo Wuorio, Hakevuori Oy
Hakevuori, joka on perustettu vuonna 2001, on kasvanut Suomen suurimmaksi metsäenergia-alan toimijaksi. Toiminnan kehittämisessä on keskitytty toimiviin ratkaisuihin energiapuun korjuussa sekä metsänhoidossa.
Kaisa Reunanen, Etelä-Savon Koulutus Oy
Kaisa Reunanen on pitkäjänteisesti kehittänyt metsäkoneenkuljettajien koulutusta Mikkelissä Etelä-Savon ammattiopistossa. Syksyllä 2026 hänelle tulee täyteen 30 vuotta metsäalan opetustehtävissä. Kaisa tuntee erityisen hyvin metsän kasvillisuuden ja on metsäekologian asiantuntija.
National Association of Women in Timber, Lori Walker, Yhdysvallat
Lori Walker perusti National Association of Women in Timberin (NAWT) vuonna 2019 vahvistaakseen metsäteollisuudessa toimivien naisten verkostoitumis-, koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksia. Hänen aloitteestaan syntynyt paikallinen toiminta on kasvanut määrätietoisen työn ansiosta merkittäväksi yhteisöksi, joka tukee, kouluttaa ja yhdistää naisia koko alalla. Tammikuussa 2026 toiminta laajeni valtakunnalliselle tasolle.
Juan Pablo Retamal, Luis Acevedo, Alejandro Gonzalez Liceo Bicentenario, Luis E. Correa Rojas de Curepto, Chile
Luis Edmundo Correa Rojas -lukion koulutustarjonnassa yksi erikoistumisala on metsäalan teknikkokoulutus, jota kehitetään yhteistyössä Ponsse Chilen kanssa. Koulutus keskittyy tavaralajimenetelmään (CTL) ja antaa opiskelijoille valmiudet käyttää ja huoltaa nykyaikaisia harvestereita ja kuormatraktoreita. Opetus yhdistää simulaattoriharjoittelun, käytännön opetuksen sekä työssäoppimisjaksot Ponsse Chilen toimintaympäristössä.
Petr Moravec, Česká lesnická akademie, Tsekki
Česká lesnická akademie kehittää metsäkoneenkuljettajien koulutusta vahvistaakseen metsäalan osaamista ja koulutusta Tšekissä. Oppilaitoksella on yli 170 vuoden perinteet metsäalan koulutuksessa, ja maan ainoana metsäkouluna se tarjoaa opetusta metsäkoneenkuljettajille. Koulutuksen kehittämistä tukee tiivis yhteistyö metsätieteellisten tiedekuntien sekä kansainvälisten metsäoppilaitosten kanssa.
Einari-kuljettajapalkinnot
Kuljettajapalkintojen palkitsemisperusteina ovat korkealaatuinen ja asiakaslähtöinen työ, tinkimätön asenne työn laatuun sekä hyvä yhteistyö ja viestintä metsänomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Einarin ajatus kuljettajapalkinnon perusteista oli aikoinaan selkeä: laadukkaan työn tekijät, joilla on hyvä asenne ja taito palvella asiakkaita, ovat palkintonsa ansainneet. Säätiö palkitsi tänä vuonna 41 korkealaatuisen työn tekijää Einari-kuljettajapalkinnolla.
Anton Mikkonen, Ylämylly, Motourakointi Pikkarainen Oy
Pasi Manninen, Äänekoski, Metsäheput Oy
Kimmo Oranen, Kangasniemi, Veljekset Hokkanen Oy
Tuomo Kämäräinen, Savonlinna, Aatto Silventoinen Oy
Samuli Mikkonen, Kajaani, Metsätyö Konola Oy
Harri Piirainen, Kuhmo, Kalevi Määttä Oy
Jere Rasinkangas, Kajaani, Moto Team Tauriainen Oy
Robert Taavo, Ii, Iin Metsätyö Oy
Antti Korkalainen, Rautavaara, Koneurakointi Lukkarinen Oy
Joni Tanskanen, Polvijärvi, Metsä Kallinen Oy
Jouni Malmstedt, Kerimäki, Metsä-Raikuu Oy
Teemu Marin, Nilsiä, Pekka Hakkarainen Oy
Ossi Hietaharju, Ilmajoki, Koneurakointi Päivärinta Ky
Vili-Petteri Viitanen, Kankaanpää, Timberlog Oy
Ville Vuonnala, Savukoski, L Harju Oy
Jari Parkki, Littoinen, Metsäkonepalvelu Oy
Kim Virtanen, Hämeenlinna, Virtanen Jyrki Tmi
Arto Takkunen, Kuopio, Metsätyö Markop Oy
Antti Heiskanen, Heinävesi, Heinäveden Koneurakointi Oy
Henri Ojala, Noormarkku, Motourakointi J. Kangas Oy
Timo Sarola, Joensuu, KoneJätkät Oy
Joonas Öhman, Parainen, Parforest Oy
Juha Meriläinen, Nurmes, Koneurakointi S. Kuittinen Oy
Miska Lauronen, Pudasjärvi, Metsäkoneurakointi Reino Alatalo Oy
Jouni Kolehmainen, Iisalmi, Urakointiliike Leinonen Oy
Aleksi Rautio, Pello, Kimmo Kulojärvi Oy
Sami Nenonen, Naarajärvi, TS-Metsä Oy
Juha Luoma, Evijärvi, Granvikin Metsätyö Oy
Jani Vartiainen, Joensuu, Metsä Majoinen Oy
Olli Partiainen, Kuopio, Ketjupojat Oy
Ari Jääskeläinen, Keitele, Nilakka Forest Oy
Jyrki Kemppinen, Punkaharju, Koneurakointi Mutikainen Oy
Manu Väyrynen, Ristijärvi, Puunkorjuu Junkkarit Oy
Mika Töllikkö, Hamina, Urakointi R&M Kotola Oy
Anssi Kemppainen, Paltamo, Konetyö Korja Avoin yhtiö
Mikko Perttu, Kauhava, Konepalvelu Hölrin Oy
Jaakko Solehmainen, Joensuu, Kaivuu ja Kuljetus Kari Kuivalainen Oy
Tommi Helin, Mäntsälä, Koskenmyllyn Korjuu Oy
Ville Moilanen, Karttula, Karttulan Metsätyö Oy
Anssi Ronkainen, Multia, Veljekset Lehtomäki Oy
Timo-Antti Liimatainen, Viitasaari, Keski-Suomen Metsäkymppi Oy
Einari-opiskelijastipendit
Opiskelijastipendeillä palkitaan koulussa menestyneitä metsäalan opiskelijoita. Säätiö palkitsi tänä vuonna Einari-opiskelijastipendillä yhteensä 39 metsäkonealan opiskelijaa. Stipendit jaettiin opiskelijoille lukukauden päättyessä.
Koulun nimi Oppilaiden nimetEtelä-Savon Koulutus Oy, Sami Laitinen ja Arttu LiimatainenPieksämäkiEtelä-Savon Koulutus, Niko Byman ja Tino AnttonenEsedu, Salosaari jaMikkeliYrkesakademin i Anton Björkell ja Tobias ÖstringÖsterbottenKoulutuskuntayhtymä OSAO, Jere Alatalo ja Jyri TyniTaivalkoskiKoulutuskuntayhtymä OSAO, Eetu Keränen ja Anni MarttinenMuhosTredu, Kuru Jaakko Leino ja Vili-Casper NurmelaTTS Työtehoseura Kasper Pakarinen ja Jorma KaltevaLänsirannikon Koulutus Oy Severi Ruohomaa ja Aleksi HenttinenWinNovaRiveria, Valtimo Joel ApellGradia, Jämsä Tero Lähteenmäki ja Arttu JokinenSEDU, Ähtäri Turkka Saarela ja Niila TiainenKeski-Pohjanmaan Niilo Huuki ja Niko MottisenkangaskoulutusyhtymäLapin koulutuskeskus Kasper Rautio ja Venla Olivia KalloREDU, RovaniemiPohjoisen Keski-Suomen Niko Parikainen ja Eetu Lähteinenammattiopisto, UurainenHämeen ammatti Paavo Lindholm ja Joona Harjula-instituutti EvoSavon ammattiopisto Santeri Tirkkonen ja Ville SaastamoinenSaimaan ammattiopisto, Aku Ahonen ja Jesse SiiropääRuokolahtiKeski-Uudenmaan Sampo Lievonen ja Lukas Skomarskoulutuskuntayhtymä /KeudaAmmattiopisto Samiedu Juho KoskiKainuun ammattiopisto Osku Pussinen ja Kasperi KyllönenAmmattiopisto Livia Touko Ali-Raatikainen(Peimarinkoulutuskuntayhtymä)
Vieremällä 2. kesäkuuta 2026Einari Vidgrén SäätiöJuha Vidgrén, puheenjohtaja
”Shop-in-shop-myymälämme näyttää, tuoksuu, maistuu ja tuntuu Fazerin Siniseltä – ja Suomelta, maailman onnellisimmalta maalta. Olemme luoneet suklaan ostamisesta aisteja herättelevän matkan suomalaiseen sielunmaisemaan”, kertoo Kari Kuikka, Fazer Makeisten Travel Retail & Industrial -liiketoiminnasta vastaava johtaja.
Matkailija voi luoda myymälässä tekoälyllä itsestään hauskoja kuvamuistoja perinteisissä suomalaisissa maisemissa, kuten koivumetsässä, Lapissa tai saunareissulla. Kokemusta täydentävät näyttävät suklaalevyrakenteet ja suklaapalatuolit, joissa voi levähtää katsomaan inspiroivia tarinoita suomalaisesta maisemista.
”Jokainen myymälän yksityiskohta, suklaan tuoksusta lähtien, on suunniteltu herättämään tunteita ja luomaan muistijälkiä. Ohikiitävä hetki lentokentällä voi olla tärkeä osa ikimuistoista matkaa – vastaan leijailevaa suklaan tuoksua kannattaa siis seurata”, Kuikka toteaa.
Elämykselliset ostokokemukset sitouttavat ja tukevat myyntiä
Lentokentät ovat kehittyneet pelkistä kauttakulkupaikoista olennaisiksi osiksi matkakokemusta, jossa elämyksellisellä ostamisella on merkittävä rooli. Karl Fazer ‑shop-in-shop vastaa matkailijoiden toiveisiin.
”Lentokenttä on monille matkailijoille sekä ensimmäinen että viimeinen kosketuspiste kohteeseen, mikä voi muovata kokonaiskuvaa maasta. Matkailijat etsivät aitoja, paikallisia kokemuksia ja inspiroivia elämyksiä. Karl Fazer -brändikokemus on herättänyt matkailijoiden kiinnostuksen, sillä kävijämäärät ovat kasvaneet ja myynti on lähtenyt hyvin käyntiin. Brändimyymälämme osoittaa, että elämyksellinen ostokokemus sekä sitouttaa brändiin että tuottaa kaupallista arvoa”, Kuikka sanoo.
Karl Fazer -shop-in-shop Helsinki-Vantaan lentoasemalla
· Karl Fazer -shop-in-shop avattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla toukokuussa 2026, ja sen avajaisia juhlistettiin 2. kesäkuuta 2026. · Karl Fazer -shop-in-shop sijaitsee Avoltan taxfree-myymälässä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Myymälä on avoinna kello 04-23. · Myymälän valikoimissa on ikonista Fazerin Sinisen lisäksi muun maussa Geishan ja Dumlen tuotteita. · Myymäläkonseptia -ja kokonaisuutta ovat olleet luomassa Avoltan ja Finavian lisäksi useat muut yhteistyökumppanit.
Lisätietoja:
Liisa Eerola, viestintäjohtaja, Fazer Makeiset, puh. +358 44 710 8860, liisa.eerola@fazer.com
Fazerin mediapuhelin Suomessa palvelee ma–pe klo 8–16, puh. +358 40 668 2998, media@fazer.com
”Vår Karl Fazer -butik ser ut, doftar, smakar och känns som Fazer Blå – och som Finland, världens lyckligaste land. Vi har skapat en sinnesväckande resa i det finländska själslandskapet med hjälp av choklad”, berättar Kari Kuikka, Director, Travel Retail & Industrial, Fazer Konfektyr.
I butiken kan besökare med hjälp av artificiell intelligens skapa lekfulla bildminnen av sig själva i olika traditionella finländska miljöer, såsom i en björkskog, i Lappland eller i en bastu. Upplevelsen kompletteras av iögonfallande konstruktioner av chokladkakor samt sittmöbler i form av chokladbitar, där besökare kan slå sig ner och ta del av inspirerande berättelser om det finländska landskapet.
”Varje detalj i butiken är utformad för att väcka känslor och skapa bestående minnen. Ett flyktigt ögonblick på flygplatsen kan bli en viktig del av en oförglömlig resa – det lönar sig alltså att följa den lockande doften av choklad”, konstaterar Kuikka.
Helhetsmässiga shoppingupplevelser engagerar och främjar försäljning
Flygplatser har utvecklats från enkom transitplatser till en väsentlig del av reseupplevelsen, där shoppingupplevelser spelar en betydande roll. Karl Fazer shop-in-shop är ett svar på den moderna resenärens förväntningar.
”För många resenärer är flygplatsen både den första och den sista kontaktytan med destinationen, och bidrar till att forma helhetsbilden av landet. Resenärer söker genuina, lokala upplevelser och inspirerande miljöer. Karl Fazer‑upplevelsen har väckt stort intresse bland resenärer – antalet besökare har ökat och försäljningen har börjat bra. Vår varumärkesbutik visar att helhetsmässiga shoppingupplevelser både stärker varumärkesrelationen och skapar kommersiellt värde”, säger Kuikka.
Karl Fazer shop-in-shop på Helsinki-Vanda flygplats
· Karl Fazer shop-in-shop öppnades i maj 2026 och invigdes den 2 juni. · Karl Fazer shop-in-shop är belägen i Avoltas taxfree-butik på Helsingfors-Vanda flygplats. Butiken är öppen kl. 04–23. · Sortimentet omfattar, utöver den ikoniska Fazer Blå, även produkter från bland annat Geisha och Dumle. · Butikskonceptet och helheten har utvecklats i samarbete mellan Avolta, Finavia och flera andra samarbetspartner.
Mer information:
Liisa Eerola, VP, Communications, Fazer Konfektyr, tfn. +358 44 710 8860, liisa.eerola@fazer.com
Fazers medietelefon betjänar mån–fre kl. 8–16, tfn. +358 40 668 2998, media@fazer.com
Metso vahvistaa asemaansa kaivosteollisuuden murskausratkaisuissa lanseeraamalla uudet Metso Primarok™-, Metso Optirok™- ja Metso Durarok™ -esimurskaimet. Nykyaikaisen kaivostoiminnan vaativiin tarpeisiin suunnitellut korkean suorituskyvyn murskaimet tarjoavat erinomaisen kapasiteetin, turvallista käytettävyyttä ja huollettavuutta sekä edulliset investointi- ja elinkaarikustannukset. Uudet murskaimet soveltuvat erilaisiin esimurskauksen sovelluksiin ja malmityyppeihin.
”Kaivostoiminta tarvitsee tänä päivänä murskausratkaisuja, jotka eivät ole ainoastaan tehokkaita, vaan myös ennakoitavia, turvallisia ja kuhunkin käyttökohteeseen optimoituja. Esimurskaus rikastusprosessin ensimmäisenä vaiheena luo perustan koko talteenottoprosessin tehokkuudelle”, sanoo Metson murskausliiketoiminnasta vastaava johtaja Olli-Pekka Oksanen.
”Uudet murskaimet perustuvat hyväksi todettuihin teknologioihin, joita on täydennetty merkittävillä uusilla ominaisuuksilla, kuten dataan perustuvilla tukipalveluilla ja erilaisilla muilla palvelumalleilla. Ne nostavat suorituskyvyn, käytettävyyden ja huollettavuuden aivan uudelle tasolle ja alentavat näin elinkaarikustannuksia. Primarok tarjoaa markkinoiden suurimman esimurskauskapasiteetin, kun taas Optirok on soveltuu erityisesti suurikapasiteettiseen esimurskaukseen pienessä tilassa. Durarok puolestaan on hyvä ratkaisu vaihteleville ja kosteille syötemateriaaleille sekä vaativiin käyttöolosuhteisiin”, Oksanen kertoo.
Esimurskausratkaisut kaikkiin käyttökohteisiin
· Metso Primarok™ – vertaansa vailla oleva suorituskyky ja korkea käytettävyysYli sadan vuoden asiantuntemukseen perustuva Metso Primarok suoriutuu vaativimmistakin esimurskauksen käyttökohteista vaivattomasti. Sen optimoitu kinematiikka, viimeistelty murskauskammion rakenne ja suurten syötekokojen käsittelykyky varmistavat korkean tehokkuuden ja vakaan suorituskyvyn. Lisäksi se mahdollistaa nopeat ja turvalliset seisokit, sillä kaikki huoltotoimet on suunniteltu tehokkuuden ja turvallisuuden maksimoimiseksi. · Metso Optirok™ – suuri murskauskapasiteetti kompaktissa koossaMetso Optirok edustaa leukamurskausteknologian uusinta kehitysaskelta. Se nostaa murskauksen täysin uudelle tasolle maanalaisissa ja liikuteltavissa sovelluksissa, joissa tila ja korkeus ovat rajalliset. Metso Optirok tarjoaa vertaansa vailla olevaa tuottavuutta, integroidun esiseulonnan ja korkean murskaussuhteen käsitellen tehokkaasti suuria määriä louhittua materiaalia myös kovissa ja kuluttavissa käyttökohteissa. Sen innovatiiviset ominaisuudet yksinkertaistavat huoltoa, parantavat turvallisuutta ja vähentävät käyttökatkoja. · Metso Durarok™ – vankka ja yksinkertaistettu sizer-murskain maksimaaliseen kestävyyteenMetso Durarok -sizer-murskaimessa yksinkertaistettu luja rakenne yhdistyy korkeaan suorituskykyyn ja kestävyyteen. Murskausrullat on suunniteltu kestämään kaikkein raskaimmatkin kuormitukset ja tuottamaan suuria murskausvoimia samalla, kun kuluminen pysyy vähäisenä. Durarok mahdollistaa korkeamman käyttöasteen perinteisiin ratkaisuihin verrattuna, mikä auttaa alentamaan käyttökustannuksia ja kasvattamaan kapasiteettia. Se soveltuu hyvin tahmeiden materiaalien, pehmeiden ja keskikovien malmien käsittelyyn vaativissa kaivosprosesseissa.
Kattava tarjonta ja tuki murskaukseen
Metso on toimittanut tuhansia murskaimia kaivosasiakkaille eri puolille maailmaa, ja sillä on laaja asennettu laitekanta eri sovelluksiin ja malmityypeille. Uudet esimurskaimet vahvistavat entisestään Metson kattavaa murskaustarjontaa, johon kuuluvat myös vakiintuneet leuka-, kartio-, isku- ja esikaramurskaimet. Ne ovat saatavissa kiinteinä, puoliksi liikuteltavina ja liikuteltavina ratkaisuina. Metson tarjonta kattaa myös elinkaaripalvelut ja modernisoinnit sekä dataan perustuvat tukipalvelut ja suorituskykyyn perustuvat palvelumallit.
Lisätietoa Metson murskainvalikoimasta löytyy verkkosivuiltamme .
Ilmoittaudu webinaariin
Tervetuloa kuulemaan lisää uusista esimurskaimista englanninkieliseen webinaariimme, joka järjestetään 17. kesäkuuta kello 18:00 – 19:30. Voit liittyä webinaariin tämän linkin kautta.
Merkitse kalenteriisi: Virtuaalinen Metso Summit -lanseeraustapahtuma
Mineraalienkäsittelyn uusi aikakausi on alkamassa. Metso järjestää 10. syyskuuta 2026 virtuaalisen englanninkielisen Metso Summit -lanseeraustapahtuman, jossa esitellään yhtiön uusimpia teknologioita. Tapahtuma tarjoaa ensikatsauksen innovaatioihin, jotka tukevat kaivosteollisuuden prosesseja parantamalla tehokkuutta, kestävyyttä tuoden merkittävää asiakasarvoa. Lisätietoja tapahtumasta julkaistaan pian verkkosivuillamme .
Lisätietoja:
Vinicius Vilela, johtaja, kaivosteollisuuden murskaimet, Metso, puh. +1 262 290 7567, sähköposti: Vinicius.vilela(at)metso.com
Metso Media Desk, puh. +358 20 482 1930, media(at)metso.com
Metso on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kivenmurskauksessa, mineraalien käsittelyssä ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Parannamme asiakkaidemme energian- ja vedenkäytön tehokkuutta, lisäämme toiminnan tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuote- ja palveluosaamisemme avulla. Yhdessä luomme positiivista muutosta.
Metson pääkonttori on Espoossa. Vuoden 2025 lopussa Metsolla oli lähes 18 000 työntekijää noin 50 maassa, ja liikevaihto vuonna 2025 oli noin 5,3 miljardia euroa. Metson osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
metso.com/fi
Vaasan Ruispalat Ohut Herkku sai alkunsa yhtiön sisäisestä ideointikilpailusta. Tuotekehitys käynnistyi muutamaa vuotta myöhemmin, ja Ohut Herkku lanseerattiin vuonna 2016 ilman suurta markkinointikampanjaa. Pian leipä kuitenkin vaikutti olevan aina loppu kaupasta, kun kuluttajat pääsivät ohuen ruisleivän makuun.
”Vaasan Ruispalat Ohut Herkusta tuli nopeasti ilmiö, joka porskuttaa yhä vahvana. Se toi perinteiseen ruisleipään uudenlaisen makukokemuksen ja loi kauppoihin uuden leipäkategorian, jonka vaikutukset näkyvät ruisleipähyllyssä vielä tänäkin päivänä”, kertoo Vaasan oy:n kategoriavastaava Mikko Kaijansinkko.
Yli 1,4 miljardia myytyä palaa
Kymmenen vuoden aikana Vaasan Ruispalat Ohut Herkkua on myyty yli 1,4 miljardia palaa. Suosio ei osoita hiipumisen merkkejä, ja viime vuonna myynti ylsi yli 142 miljoonan palan. Kuluttajien suosikkipakkauskoko on viime vuosina vaihtunut pienemmästä kuuden kappaleen pakkauksesta isompaan 12 kappaleen pakkaukseen, mikä kertoo leivän vakiintumisesta suomalaisten arkeen.
Ohut Herkku on vuosien mittaan ollut kova myynnin kirittäjä alkuperäisille Vaasan Ruispaloille, mutta on jäänyt hopeasijalle. Pienissä pakkauksissa Ohut Herkku jopa päihittää isoveljensä, mutta alkuperäinen Vaasan Ruispalat vie voiton suuremmissa pakkauksissa.
Vaasan Ruispalat Ohut Herkku aloitti ohuen leivän vallankumouksen
Kymmenisen vuotta sitten ohuus alkoi näkyä trendinä elintarvikkeissa, kuten kekseissä, leikkeleissä, juustoissa ja suklaassa. Vaasan toi trendin leipäkategoriaan, ja Ohut Herkku oli ensimmäinen ohut ruisleipä suomalaisissa ruokakaupoissa.
”Suomalaisessa ruisleivässä ohuus todella toimii, sillä sen avulla saa nautittavakseen enemmän sitkeää, herkullista kuorta. Aitoon taikinajuureen leivottu, ohut leipä yksinkertaisesti tarjoaa intensiivisemmän makukokemuksen”, Kaijansinkko valottaa Ohut Herkun suosion salaisuutta.
Tulevaisuus on tumma
Ohut Herkun 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kauppoihin tulee syksyllä uusi versio, Vaasan Ruispalat Ohut Tumma, joka ruokkii sitkeää rukiinhimoa saaristolaisleivän mauilla.
Lisätietoja:Anni Pyykkö, viestintäpäällikkö, Vaasan oy040 826 8254, anni.pyykko@vaasan.com
Vaasan Oy on suomalainen leipomoalan yritys, joka työllistää Suomessa noin 520 henkilöä. Yhtiön historia ulottuu aina vuoteen 1849, mikä tekee meistä Suomen vanhimman valtakunnallisen leipomoalan toimijan. Leivomme suomalaisten rakastamia leipiä neljässä leipomossa eri puolilla maata, rikkaan suomalaisen leipäkulttuurin edistämiseksi. Tunnetuimpia tuotemerkkejämme ovat Vaasan Ruispalat ja Vaasan Kauratyynyt. Suomen lisäksi leivomme myös Baltian maissa. Omistajamme Lantmännen Unibaken kautta olemme osa ruotsalaisten maanviljelijöiden omistamaa Lantmännen-monialakonsernia, joka on yksi Euroopan suurimpia toimijoita bioenergia-, kone-, maatalous- ja elintarviketoimialalla. vaasan.fi
SRV YHTIÖT OYJ UUTINEN 3.6.2026 KLO 9.15
SRV ja Helsingin kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakennushankkeessa
SRV rakentaa Helsingin Myllypurossa terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennusosaa. Rakennuspaikka on metroradan ja Myllypuron metroaseman välittömässä läheisyydessä vaatien toteutukselta tarkkuutta ja suunnitelmallisuutta. Metron suojaksi on rakennettu metroradan ylle teräksinen suojarakenne ja työt tehdään metron liikennöinnin ehdoilla, tarvittaessa öisin. Aivan työmaan vieressä jatkaa koko rakentamisen ajan toimintaansa myös nykyinen Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskus, jolle rakentaminen ei saa aiheuttaa häiriötä. Terveys- ja hyvinvointikeskuksen sisällä tehdään samalla myös muutostöitä keskuksen palvelujen ollessa normaalisti saatavilla. Metroradan ja toiminnassa olevan terveys- ja hyvinvointikeskuksen vieressä työskenneltäessä etukäteissuunnittelu ja aikataulutus ovat olennaiset tekemisen lähtökohdat.
Yhteistoiminnallinen hanke tähtää saumattomaan yhteistyöhön
Yhteistoiminnallisen hankkeen ympärille rakennettu organisaatio tähtää saumattomaan yhteistyöhön hankkeen eri osapuolten välillä hankeorganisaation huolehtiessa siitä, että hanketta johdetaan yhteisillä pelisäännöillä kohti yhteisiä tavoitteita. Toimintatavoissa panostetaan avoimeen tiedonkulkuun ja vuorovaikutukseen eri osapuolten välillä hankkeen kaikilla tasoilla.
”Terveys- ja hyvinvointikeskuksen uudet tilat rakennetaan Myllypuroon keskeiselle paikalle. Korkealaatuisen rakentamisen lisäksi on tärkeää, että terveys- ja hyvinvointikeskus, metroasema, Liikuntamylly ja muut lähinaapurit voivat jatkaa toimintaansa mahdollisimman kitkattomasti myös rakentamisen aikana. SRV:ltä löytyy osaamista vaativilla paikoilla toteutettavien projektien kehityksestä ja läpiviennistä. Olemme yhdessä kehittäneet hanketta ja olemme projektiryhmässä vakuuttuneita siitä, että hanke saadaan toteutettua laadukkaasti, huomioiden myös sidosryhmien tarpeet sekä toiminnot”, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan projektijohtaja Jean Toljander kertoo.
Jatkuva vuoropuhelu tekee rakennustöiden ja palveluiden sujumisesta yhteisen asian
Terveys- ja hyvinvointikeskuksen häiriötön toiminta rakentamisen aikana on asia, mitä työmaalla vaalitaan. Kulku keskukseen tulee olla aina avoinna ja kunnossa sekä selkeästi opastettu. Meluavissa työvaiheissa huomioidaan terveys- ja hyvinvointikeskus asiakkaineen ja vältetään tuottamasta melua keskuksen aukioloaikojen aikana.
”Työmaalla on tarkistettu ja muokattu työaikoja saadun palautteen mukaisesti, jotta rakentamisesta koituisi mahdollisimman vähän häiriötä lähiympäristöön. Esimerkkinä tästä on mm. häiritsevien melua tuottavien työvaiheiden ajankohtien siirto”, kertoo projektipäällikkö Teemu Lohilahti SRV:ltä.
Rakentamisen edetessä tiivis yhteydenpito terveys- ja hyvinvointikeskuksen kanssa on hankkeessa itsestäänselvyys. Se on sitä rakentajille mutta myös terveys- ja hyvinvointikeskuksen henkilökunnalle, joka osaa odottaa ajantasaista tietoa työmaan vaikutuksista ohjaten tietoa tarvittavin osin omille sidosryhmilleen. Terveys- ja hyvinvointikeskuksella on myös tärinäherkkiä laitteita kuten esimerkiksi hammashoitolan kuvantamisen laitteet ja niidenkään toimivuuteen ei työmaalta saa tulla tärinää tai muuta häiriötä.
”Palvelut nykyisessä terveys- ja hyvinvointikeskuksessa jatkuvat ilman katkoja ja tiivis yhteydenpito pitää huolen siitä, että mahdollisiin muutoksiin ja vaikutuksiin pystytään etukäteen varautumaan. Palveluiden paikka rakennuksessa voi ajoittain muuttua rakentamisen edetessä mutta tiedon tullessa työmaalta hyvissä ajoin, pystymme tiedottamaan asiakkaitamme ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen henkilökuntaa muutoksista. Nykyisen rakennuksen muutostöihin liittyvät viikoittaiset työpalaverit varmistavat tiedonkulun ja tiedon ajantasaisuuden palveluiden edustajille”, kertoo Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskusten projektipäällikkö, kehityslääkäri Lars Rosengren.
”Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennushanke mahdollistaa monialaisten palvelujen tarjoamisen asiakkaille samassa toimipisteessä ja tehostaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä. Uudessa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa meillä on mahdollisuus tarjota kaupunkilaisille palveluita laajasti yhdessä ja samassa paikassa”, Rosengren jatkaa.
Sidosryhmiä on kuunneltu myös asukasilloissa
Asukasillat ovat tärkeä yhteistyön muoto ja rakennushankkeessa tärkeä osa ympäristön huomioimista ja kuuntelua. Vuonna 2019 käynnistyneiden asukasiltojen myötä avautui keskustelufoorumi myös Myllypuron rakennushankkeelle. Helsingin kaupungin järjestämissä asukasilloissa on päässyt kysymään rakentamisen suhteen mieltä askarruttavista asioista ja keskustelemaan suoraan niin rakentajien kuin Helsingin kaupungin edustajien kanssa. Asukasilloissa on voinut kysyä niin työmaan vaikutuksista kuin tulevan terveys- ja hyvinvointikeskuksen palveluista. Tavoitteena on koko ajan ollut, että asukkailla on mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa tulevista palveluista sekä hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen etenemisestä.
Asukkaiden aloitteesta Myllypuron metroaseman pääty saa metroasemalta uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen pääsisäänkäynnille asti ulottuvan katteen suojakseen, jotta perille pääsee sateen sattuessa kuivin jaloin.
Metro kulkee katkoitta koko rakentamisen ajan
Vaikka työmaa on lähes kiinni metroradassa ja työmaalle asennetaan työmaa edetessä isojakin elementtejä, metroliikennettä ei katkaista rakentamisen aikana. Muutenkin on tärkeää, ettei metron liikennöinnille aiheuteta häiriötä. Työmaata ympäröi ponttipaaluista tehty tukiseinä, jota on yhteensä noin 2000 neliömetriä. Osa tukiseinän porapaaluista on porattu metroradan välittömään läheisyyteen. Metroliikenteessä on taukoa öisin, ja tuolloin radan ollessa jännitteetön, on tehty mm. tämän ponttiseinän paalutustyöt.
Matkustajien huomioiminen on saumatonta yhteistyötä rakentajan, HSL:n ja Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenteen kesken. Johtavana ajatuksena matkustajien huomioimisessa on koko hankkeen ajan ollut, että opastetaan kulku aina perille asti. Opasteita on tehty alueelle paljon ja laajasti, mikä on sujunut yhteispelillä mainiosti. HSL:n kanaviin on tullut vain vähän asiakaspalautetta vaikka kulku metroasemalle piteni. Laaja ja huolellinen opastus yhteistyössä toteutettuna on tehnyt matkan metroasemalle sujuvaksi.
Tärkeitä tiedonsiirron ja työvaiheiden yhteensovituksen yhteistyöfoorumeita ovat mm. viikkopalaverit työmaan, terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenteen kesken. Näin varmistetaan tiedonkulku molempiin suuntiin.
Mitä menossa työmaalla nyt?
Ennen varsinaisen terveys- ja hyvinvointikeskusrakennuksen rakentamisen käynnistymistä on työmaalta louhittu kiveä ja kaivettu pois maata yhteensä noin 22 000 kiintokuutiota, mikä tarkoittaa sitä, että työmaalta on ajettu noin 1470 kuorma-autollista kiveä ja maata. Maa-ainesta on viety mm. Talma Ski -laskettelurinteeseen ja kiveä jatkojalostettavaksi murskeeksi. Osa aineksesta käytetään täyttöinä työmaalla.
Työmaalla on tähän mennessä tehty purku- ja perustustyöt. Purkutöissä on purettu metroaseman vanha lippuhalli. Uusi lippuhalli sijoittuu aikanaan uuden rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen.
Parhaillaan työmaalla ovat käynnissä elementtiasennukset ja paikallavalurakenteet kellarikerroksessa. Paikallavaluseiniä ja elementtiasennuksia tehdään metroradan vieressä. Maanpäälliset kerrokset alkavat nousta työmaalla kesän aikana, kun elementtiasennukset maanpinnan tasolla käynnistyvät.
Noin 14 000 bruttoneliömetrin laajuinen viisikerroksinen uudisosa rakentuu terveyskeskuksen vanhan osan pohjoispuolelle osittain metrolinjan päälle. Tätä varten metroradan päälle rakennetaan pihakansi, jonka rakenteeseen tulevia metroradan ylittäviä terästukia on nostettu paikoilleen yötyönä. Pihakantta kannattelevien rakenteiden muottien pohjien teko metroradan päällä on käynnissä.
Työmaan etenemistä voi seurata hankkeen työmaasivuilta osoitteesta: www.srv.fi/myllypuron-thk
Faktalaatikkoon:
· Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 60 rakentamisen ammattilaista ja sisävalmistusvaiheessa tämä luku kasvaa noin 200:aan. · Laajennusosa on tavoitteena ottaa käyttöön arviolta vuonna 2028. · Laajuus 14 000 bruttoneliömetriä · 5 kerrosta · Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat myös metron lippuhalli ja sisäänkäynti · Tavoitteena on koota Myllypuron keskukseen Myllypuron, Vartiokylän, Mellunkylän ja Östersundomin asukkaille monipuoliset terveys- ja hyvinvointipalvelut laajoilla aukioloajoilla. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Myllypuron keskus tarjoaa seuraavat palvelut vuonna 2028: · Terveysasemapalvelut · Hammashoidon palvelut · Fysioterapia ja toimintaterapia · Ravitsemusterapia ja jalkaterapia · Nuorten ja aikuisten sosiaalipalvelut · Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut · Erikoissairaanhoidon jalkautuvat palvelut (esim. diabeteskeskus) · Ikääntyneiden palveluohjaus · Laboratorio ja röntgen · Kahvila/Ravintola.
· Kontulan ja Kivikon terveysasemien palvelut muuttavat uudistettuun Myllypuron rakennukseen vasta, kun koko rakennushanke valmistuu, arviolta vuonna 2028. · Keskus palvelee arviolta 80 000 asukasta vuonna 2035.
Lisätietoja:
Heli Pulkkinen, viestinnän asiantuntija, SRV, puh. 050 411 0787, heli.pulkkinen@srv.fi
Liitteenä olevat kuvat: SRV
Jakelu: Tiedotusvälineet www.srv.fi
Löydät meidät myös sosiaalisesta mediasta: Facebook LinkedIn Instagram
SRV lyhyesti
SRV on suomalainen rakennusalan kehittäjä ja uudistaja. Rakennamme kestävämpää ja vastuullisempaa, taloudellista arvoa vaalivaa sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin huomioivaa kaupunkiympäristöä. Kutsumme tätä lähestymistä elinkaariviisaudeksi. Tuomme aidon innostuksen ja läsnäolon mukanamme jokaiseen kohtaamiseen, ja kuunteleminen on yksi tärkeimmistä tavoistamme toimia. Sillä uskomme siihen, että vain keskustelun kautta maailma voi muuttua.
Olemme vuonna 1987 perustettu, Helsingin pörssissä listattu yhtiö. Toimintamme keskittyy kasvukeskuksiin Suomessa. Liikevaihtomme vuonna 2025 oli 705,6 miljoonaa euroa. Noin 700 SRV:läisen lisäksi työllistimme noin 2 900 kumppanin verkoston.
SRV – Elämäsi rakentaja
UPM-Kymmene OyjPörssitiedote (Muutokset hallitus/johto/tilintarkastus)3.6.2026 klo 10.00
Muutoksia UPM:n johtoryhmässä: Joonas Rauramo UPM Energy -liiketoiminta-alueen johtajaksi
Joonas Rauramo on nimitetty UPM Energy -liiketoiminta-alueen johtajaksi. Hänestä tulee UPM-konsernin johtoryhmän jäsen, ja hän raportoi toimitusjohtaja Massimo Reynaudolle. Hän aloittaa tehtävässään 1.10.2026, ja hänen toimipaikkansa tulee olemaan Helsinki.
Rauramo, s. 1983, siirtyy UPM:ään Coolbrook Oy:stä, jossa hän on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2022 lähtien ja sitä ennen strategiasta ja teollisista kumppanuuksista vastaavana johtajana. Vuosina 2007–2021 hän toimi useissa tehtävissä Fortumissa, viimeksi tuulivoimaliiketoiminnan johtajana ja tuuli- ja aurinkovoiman kehityksestä vastaavana johtajana. Hän on Korkian hallituksen jäsen sekä Kansainvälinen energiajärjestö IEA:n Technology and Innovation Advisory Boardin jäsen. Rauramo on diplomi-insinööri Helsingin teknillisestä korkeakoulusta ja kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hän on Suomen kansalainen.
”Olen iloinen voidessani toivottaa Joonaksen tervetulleeksi UPM:ään. Hän tuo mukanaan laajaa kokemusta sähköntuotannosta ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä sekä syvällistä asiantuntemusta energiamarkkinoista, projektien rahoituksesta, yrityskaupoista ja globaalien kumppanuuksien rakentamisesta. Tällainen osaaminen on tärkeää, kun luotettavan, päästöttömän sähkön kysyntä kasvaa jatkuvasti ja energiajärjestelmä käy läpi perusteellisen muutoksen. Joonaksen kanssa jatkamme energialiiketoimintamme kehittämistä ja edistämme siirtymää kohti kestävää ja resilienttiä energiatulevaisuutta”, sanoo Massimo Reynaudo.
UPM, Mediasuhteetma-pe klo 9–16puh. 040 588 3284media@upm.com
UPMUPM on materiaaliratkaisujen yhtiö. Uusiutuvista kuiduista, kehittyneistä materiaaleista, hiilidioksidipäästöjä vähentävistä ratkaisuista ja painopapereista koostuva portfoliomme uudistaa tuotteita ja kokonaisia arvoketjuja. Vastuullisuustoimintamme on saanut ulkopuolista tunnustusta mm. EcoVadisilta ja Dow Jones kestävän kehityksen indekseiltä. Työllistämme noin 15 100 henkilöä maailmanlaajuisesti, ja vuotuinen liikevaihtomme on noin 9,7 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä.UPM – we renew the everydayLue lisää: upm.com (media@upm.com)
Seuraa meitäLinkedIn |YouTube |Instagram |#UPM #materialsolutions #WeRenewTheEveryday
Bittium OyjLehdistötiedote
Bittium SafeMove® ohjelmistotuotteet yhdistyvät yhtenäiseksi portfolioksi kattamaan turvallisen mobiiliviestinnän koko elinkaaren
Bittium Oyj lehdistötiedote 3.6.2026 kello 12:00
Täysin hallittu ja tietoturvallinen alusta salattuun puheeseen, videoon ja tiedostojen jakamiseen, laitteidenhallinta- ja seurantatyökalut mukaan lukien. Suunniteltu puolustusvoimille, hallituksille ja kriittisen infrastruktuurin toimijoille.
Bittium on yhdistänyt tietoturvaviestinnän ohjelmistotuotteensa yhdeksi yhtenäiseksi portfolioksi Bittium SafeMove® -brändin alle. Hallituksille, puolustusvoimille ja kriittisen infrastruktuurin toimijoille viesti on selkeä: kaikki tietoturvaviestinnän ominaisuudet ovat nyt saatavilla yhdeltä luotettavalta eurooppalaiselta toimittajalta, ilman riippuvuutta kolmansien osapuolten palveluista.
Tänä päivänä viestintäsuvereniteetti on noussut strategiseksi prioriteetiksi, eikä organisaatioilla ole enää varaa tukeutua infrastruktuuriin, jota ne eivät täysin omista tai hallitse. Bittium SafeMove® on rakennettu juuri tämän periaatteen pohjalle.
Portfolio kokoaa yhteen neljä ominaisuutta, jotka kattavat koko turvallisen mobiiliviestinnän elinkaaren. Bittium SafeMove® Mobile VPN tarjoaa jatkuvatoimisen, kvanttiturvallisen etäyhteyden ja suojauksen. Bittium SafeMove® Comms mahdollistaa salatun puheen, videoviestinnän ja tiedostojen jaon eri alustoilla siten, että asiakas hallitsee infrastruktuuria täysin eikä mitään tietoa välitetä ulkoisten palvelimien kautta. Bittium SafeMove® EMM huolehtii laite- ja sovellustenhallinnasta koko laitekannassa, ja Bittium SafeMove® Analytics tarjoaa organisaatioille kokonaiskuvan ja suorituskykytiedot, joita tarvitaan toiminnan pitämiseksi käynnissä ilman yllätyksiä.
Kaikki toimivat saumattomasti Android-, iOS-, Microsoft Windows- ja Bittiumin omissa Tough Mobile -laitteissa. Organisaation ei tarvitse yhtenäistää laitteistoaan turvatakseen viestintänsä, vaan Bittium SafeMove® toimii käyttötarpeiden mukaan.
"Asiakkaat valitsevat Bittiumin, koska he tarvitsevat viestintää, jonka he voivat täysin hallita ja johon he voivat luottaa", toteaa Tommi Kangas, Bittiumin Defence and Security -liiketoimintasegmentin johtaja. "Bittium SafeMove® kokoaa tietoturvaviestinnän ominaisuutemme yhdeksi kokonaisratkaisuksi, joka on helppo ottaa käyttöön, vaivaton hallita ja suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön suvereeneihin ja säänneltyihin ympäristöihin."
Bittium on vuosikymmenten ajan toiminut eurooppalaisten hallitusten ja puolustusvoimien kanssa. Bittium SafeMove® on päästä päähän -tietoturvallinen viestintäalusta, joka on suunniteltu alusta alkaen ympäristöihin, joissa luottamuksellisuus ei ole ominaisuus, vaan se on vaatimus.
Bittium SafeMove® tarjoaa käyttäjälleen selkeyttä. Yksi portfolio, yksi toimittaja, yksi standardikokonaisuus ja täysi suvereniteetti jokaisessa viestintätilanteessa.
Lisätietoja: https://www.bittium.com/defence-security/multi-platform-software/
Bittium on esillä Eurosatory-messuilla, osasto G146, halli 6.
Lisätietoja:
Tommi KangasDefence & Security -liiketoimintasegmentin johtaja, BittiumPuh. 040 344 2789 (konserniviestintä)Sähköposti: defence(a)bittium.com
Jakelu:
Keskeiset tiedotusvälineet
Bittium - Defence & SecurityLuotettuna toimittajana puolustus- ja tietoturvamarkkinoille ja 40 vuoden kokemuksella edistyksellisistä radioviestintäteknologioista tarjoamme uuden sukupolven taistelunkestäviä ja liikkuvia taktisia tiedonsiirtojärjestelmiä puolustusvoimille ja tietoturvallisen viestinnän ratkaisuja valtionhallinnoille ja viranomaisille. Tiedonsiirtoratkaisumme mahdollistavat laajakaistaisen datan ja puheen saumattomasti kaikille joukoille yli aselajien ja puolustushaarojen. Tarjontamme täydentävät mobiililaitteet ja kyberturvaratkaisut, jotka on sertifioitu kansalliselle TL III - (LUOTTAMUKSELLINEN) ja NATO RESTRICTED -tasoille asti.
Puolustus- ja tietoturvamarkkinoille toimitettavien tuotteiden ja järjestelmien lisäksi Bittium tarjoaa biosignaalien mittaamiseen ja prosessointiin keskittyviä ratkaisuja sekä tuotekehityspalveluja ja langattomia sulautettuja ratkaisuja. Bittiumin vuoden 2025 liikevaihto oli 119,3 miljoonaa euroa ja liiketulos 19,4 miljoonaa euroa. Bittium Oyj on listattu NASDAQ Helsingissä. www.bittium.com
Seuraa meitä sosiaalisen median kanavissaLinkedIn X Instagram Facebook
Bentley Motors on esittellyt uusimman sukupolven Flying Spurin. Se asettaa jälleen kerran mittapuun neljäovisille sedan-malleille tinkimättömällä käsityönä valmistetulla luksuksella ja superauton suorituskyvyllä. Bentleyn luokkansa johtavien V8‑hybridivoimalinjojen ympärille rakennettu uusin Flying Spur saa raikkaan ulkomuodon, jossa korostuvat selkeät, modernit ja yhtenäiset pinnat sekä yksittäiset etuajovalot – ensimmäistä kertaa Bentleyn sedan-mallissa sitten vuoden 1962. Samalla Flying Spurin muotoilun DNA asettuu samalle linjalle neljännen sukupolven Continental GT -malliston kanssa.
Jäähdyttimen säleikkö on nyt integroitu etupuskuriin, yksittäisiä ajovaloja on tarjolla kahtena versiona mallista riippuen ja lokasuojan ilmanottoaukko korvautuu puhtaalla, sileällä etulokasuojalla, jossa symbolit sijaitsevat etupyörän takana. Takana uusi tavaratilan kansi kehittää aiempaa muotoilua virtaavilla pinnoilla ja selkeillä linjoilla, joita täydentävät uudet takavalot sekä korinvärinen rekisterikilven kehys. Ulkomuutokset viimeistelevät uudet 22 tuuman vannevaihtoehdot, saatavilla lisävarusteena sekä Azure- että S-malleihin.
Uuden Flying Spurin tuotanto käynnistyy Bentleyn kotipaikassa Crewe’ssa syyskuussa 2026.
Uusin Flying Spur merkitsee myös S‑mallin paluuta, tarjoten suorituskykypainotteisen version näyttävällä sporttisella estetiikalla. Suositun Continental GT S -mallin pohjalta se sisältää Bentleyn Performance Active -alustarakenteen sekä suorituskykyisen hybridivoimalinjan, jotka takaavat poikkeuksellisen ajodynamiikan. Uusi Flying Spur S on tähän mennessä tehokkain, tuottaen tehoa 680 hv ja vääntöä 930 Nm – lähes 20 prosenttia enemmän kuin mikään aiempi Flying Spur S -malli – ja se sisältää myös elektronisen tasauspyörästön lukon (eLSD).
S-mallin paluun myötä istuinvaihtoehtojen määrä kasvaa viiteen, joista jokainen vaatii 12 tuntia käsityötä. Uritettujen tai kehittyneiden tikattujen verhoilujen ansiosta Bentleyn viimeistelyasiantuntijat ovat pystyneet luomaan poikkeuksellisen istuinmukavuuden.
”Virtuoso Collection” on puolestaan eksklusiivinen mallisto, jossa yhdistyvät Naim for Mulliner -äänentoistojärjestelmä, hienostuneet materiaalit, ainutlaatuinen kirjonta sekä Champagne Gold -korostukset, jotka ovat inspiroituneet huippuluokan musiikkitaiteesta. Tämä mallisto on saatavilla koko Bentley-mallistoon kolmessa teemassa – Soprano, Tenor ja Bass – kevyen rauhallisista sisätiloista tummempiin ja dramaattisempiin toteutuksiin. Champagne Gold -yksityiskohdat ulottuvat sekä ulko- että sisätiloihin, mukaan lukien siipilogot, pakoputken päät, malliston symbolit ja jopa kullanreunainen avain.
Dark Teal on uusin ulkoväri. Se on upea metallinsininen keskisävy vihreillä vivahteilla, tuoden palettiin modernin, hienostuneen ja luonnosta inspiroituneen vaihtoehdon. Hienovaraiset metallihiutaleet lisäävät syvyyttä ja korostavat muotokieltä pinnoissa.
Yksityiskohtaisemmin: Flying Spur S tekee paluun
S-mallit on suunnattu selkeästi suorituskykyä arvostavalle kuljettajalle. Neljännen sukupolven Flying Spur S -mallit ovat nopeimmat ja tehokkaimmat S‑tunnusta kantaneet versiot. 680 hv ja 930 Nm tekevät uuden mallin suorituskykyisestä hybridivoimalinjasta 130 hv tehokkaamman kuin edellisen sukupolven Flying Spur S:ssä. Auto kiihtyy 0–100 km/h vain 3,7 sekunnissa ja saavuttaa huippunopeuden 307 km/h.
Tätä edistynyttä voimalinjaa täydentää alustarakenne, joka on toistaiseksi saatavilla vain Speed- ja Mulliner-malleihin. Bentleyn Performance Active -alustarakenne sisältää aktiivisen nelivedon, kaksoisventtiilivaimentimet, momentin jaon (etu-taka sekä akselien välillä), 48 voltin Bentley Dynamic Ride -aktiivisen kallistuksenvakautuksen sekä uuden sukupolven ESC-ohjauksen. Flying Spur S:ssä tämä sisältää ensimmäistä kertaa myös elektronisen tasauspyörästön lukon. Kyseessä on Bentleyn kehittynein ja kuljettajalähtöisin nelivoinen alustaratkaisu.
S-mallien sporttinen luonne erottuu jo ensisilmäyksellä. Blackline Specification tuo ilmeeseen tumman etupuskurin alaosan, kiiltävän mustat matrix-säleiköt sekä mustat Bentley-siipilogot ja BENTLEY-kirjaimet, luoden määrätietoisen ja voimakkaan vaikutelman. Ulkonäköä täydentävät Beluga Black -väriset peilikotelot ja helmalevikkeet. Tummasävyiset täys-led-matriisiajovalot Bentleyn Precision Design -yksityiskohdilla ovat ominaisuus, joka on jaettu vain Flying Spur Speedin kanssa. Takana S-malliin kuuluvat tummennetut takavalot ja urheilupakoputken päät.
Täydellinen Flying Spur audiofaneille
Alun perin Batur-mallia varten kehitetty, noin 29 000 euron lisähintainen (ilman veroja) Naim for Mulliner -järjestelmä on nyt suunniteltu Virtuoso Collection -mallistoa varten. Se tuo tullessaan Bentleyn tähän mennessä vaikuttavimman äänikokemuksen.
Yli 15 vuotta kestäneen yhteistyön ja tuhansien kehitystuntien jälkeen oli luontevaa hyödyntää oppeja ja luoda huipputason äänentoistojärjestelmä myös muihin Bentley-malleihin.
Ainutlaatuinen Naim for Mulliner -järjestelmä käyttää 21 kaiutinta, tarjoten poikkeuksellisen tarkkuuden ja laajennetun taajuusvasteen ilman yksityiskohtien katoamista. Kaiuttimet pohjautuvat Focal Grand Utopia -malliin, ja keskiäänialue sekä diskantit käyttävät patentoituja M-profiilikartioita. Yksiosainen rakenne ilman keskikupua yhdistää ideaalisti kolme kriittistä ominaisuutta: vakauden, keveyden ja vaimennuksen. Tämä mahdollistaa erittäin lineaarisen taajuusvasteen, alhaisen särön ja paremman äänen leviämisen. Lopputuloksena on äärimmäisen yksityiskohtainen ja realistinen kuuntelukokemus.
Markkinoilletulo
Uusi Flying Spur on nyt tilattavissa myös Suomessa, ja ensimmäiset autot saapuvat vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä.
Grillaaminen kuuluu suomalaisten kesään. K-ryhmän tuoreen kyselyn mukaan lähes kaikki grillaavat, sillä vain kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei grillaa mitään. Grilliin päätyvät tutut suosikit eli makkarat tai nakit (77 %), liha (65 %) ja vihannekset (64 %). Kanaa grillaa yli puolet vastaajista (59 %). Se on suosittu valinta erityisesti lapsiperheiden keskuudessa, joista kolme neljästä (73 %) vastasi grillaavansa kanaa.
Makkaroista ja nakeista maistuvat yhtä lailla perinteiset maustamattomat versiot (64 %) kuin maustetutkin vaihtoehdot (62 %). Eläkeläiset suosivat hieman muita enemmän artesaanimakkaroita (35 %). Maustamattomia makkaroita ja nakkeja nautitaan maakunnista eniten Lapissa ja Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.
Makkara maistuu erityisesti itäisessä Suomessa – maustamattomana tai juustoisena
Erilaisten juustomakkaroiden ja -nakkien suosio jatkuu. Esimerkiksi cheddar-makkaroiden suosio näyttää viime vuoden tapaan jatkuvan K-ryhmän myyntidatan mukaan tänäkin kesänä. Erilaisten cheddar-makkaroiden ja -nakkien euromääräinen myynti kehittyi tämän vuoden huhti–toukokuussa yli 67 prosenttia. Kiinnostavaa on, että juustomakkaroita ja -nakkeja ostetaan eniten Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa. Näissä samoissa maakunnissa ylikorostuu myös maustamattomien makkaroiden ja nakkien myynti. Itäinen Suomi vaikuttaakin olevan ylipäätään makkara- ja nakkikansaa.
Makkaran tai nakin kylkeen ehdoton lisuke vuodesta toiseen on sinappi (56 %), erityisesti aikuistalouksissa. Niitä sujautetaan hot dog -sämpylöiden väliin, sillä K-ryhmän myyntidatan mukaan niiden euromääräinen myynti kasvoi huhti–toukokuussa 2026 lähes yhdeksän prosenttia.
”Suomalaiset grillaavat innokkaasti ja haluammekin tarjota monenlaista grillattavaa eri tilanteisiin ja erilaisille kukkaroille. Siksi K-kaupoista löytyy esimerkiksi Pirkka Grillaa -sarja, johon kuuluu lähes 70 erilaista tuotetta”, kertoo Keskon tavarakaupan ja vastuullisuuden johtaja Harri Hovi.
Kasvisten sesonkiaika innostaa grillaamaan
Grillatut vihannekset maistuvat eniten 25–34-vuotiaille, joista jopa 81 prosenttia kertoi grillaavansa niitä. Kyselyn perusteella suomalaisten lempigrillivihannekset ovat vakiintuneet: kärjessä keikkuvat samat suosikit kuin K-ryhmän viime vuoden kyselyn tulosten mukaan. Nämä ovat maissi (73 %), paprika (64 %) sekä sienet ja kesäkurpitsa (62 %). Suosittuja ovat myös sipuli (59 %), tomaatti (55 %) ja perunat (55 %). Sukupuolten välillä ei havaittu suuria eroja vihannesten grillauksessa.
Keskon hedelmistä ja vihanneksista vastaava osto- ja myyntipäällikkö Liisa Eronen arvelee, että tiettyjen grillivihannesten suosion taustalla on todennäköisesti helppous. Niitä ei tarvitse juurikaan valmistella ennen grillausta ja ne kypsyvät melko nopeasti.
”Vaikka samat vihannekset pitävät pintansa vuodesta toiseen, kasvisten joukosta löytää helposti uutta grilliin. Tänä kesänä kannattaa kokeilla vaikkapa varsiparsakaalia, jota löytyy K-kaupoista alkukesällä ulkomaalaisena. Heinäkuussa saamme valikoimiin myös kotimaisia varsiparsakaaleja”, suosittelee Eronen.
Lähteet: Kyselytutkimus K-Kylä-asiakasyhteisössä toukokuussa 2026, johon vastasi 748 ihmistä sekä kyselytutkimus K-Kylä-asiakasyhteisössä toukokuussa 2025, johon vastasi 703 ihmistä.
OP Pohjola ja Ilmarinen aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten pk-yritysten rahoituksen saatavuutta ja tukea kasvuhankkeita eri puolilla maata. Yhteistyön kohteena ovat erityisesti kasvuhakuiset ja vakiintunutta liiketoimintaa harjoittavat suomalaiset yritykset.
Kasvurahoitusohjelman koko on 300 miljoonaa euroa. OP Pohjolan osuus kokonaisuudesta on 200 miljoonaa euroa ja Ilmarisen 100 miljoonaa euroa. Yhteistyössä yhdistyvät OP Pohjolan vahva yritysrahoituksen osaaminen ja alueellinen verkosto sekä Ilmarisen pitkäjänteinen ja kattava sijoittaminen suomalaisiin yrityksiin.
Kasvu syntyy yrityksistä
Kahden vahvan suomalaisen toimijan, OP Pohjolan ja Ilmarisen, yhteistyönä kanavoituva rahoitus vahvistaa yritysten rahoituspohjaa ja tukee niiden kasvua.
OP Pohjolan asema Suomen suurimpana yritysrahoittajana tuo yhteistyöhön vahvan kyvyn tunnistaa yritysten rahoitustarpeet ja viedä ratkaisut käytäntöön nopeasti koko maassa.
Ilmarisen noin 67 miljardin sijoitussalkusta viidennes on sijoitettu Suomeen. Aktiivinen sijoittaminen Suomeen tukee yhteistyön tavoitetta löytää yrityksiä, jotka haluavat kasvaa ketterästi sekä kestävästi.
– Suomen talous tarvitsee kasvua, ja kasvu syntyy yrityksissä. Pelkkä ongelmien listaaminen ei vie Suomea eteenpäin, joten kasvurahoituksella haluamme olla mukana rakentamassa ratkaisuja, joilla kasvuhakuiset suomalaisyritykset saavat rahoitusta entistä sujuvammin ja oikea-aikaisemmin. Kasvurahoituksen avulla yrityksillä on nyt varaa kasvaa, sanoo OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio.
– Suomi on saatava takaisin kasvu-uralle. Yhteistyö on merkittävä yritysten kasvun piristäjä hankalassa taloustilanteessa. Uskon, että voimme löytää entistä ketterämmin yrityksiä, joilla on edellytykset kasvaa ja menestyä, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula.
Tukea yritysten rohkeille kasvupäätöksille
Kasvurahoitusohjelma on tarkoitettu suomalaisille kasvua tavoitteleville yrityksille, jotka tarvitsevat kasvuunsa pankkirahoituksen lisäksi myös oman pääoman ehtoista rahoitusta. Yksittäisen yrityksen rahoituspaketin minimikoko on 3 miljoonaa euroa.
OP Pohjola ja Ilmarinen tekevät rahoitus- ja sijoituspäätökset itsenäisesti markkinaehtoisiin kriteereihin perustuen. Ilmarinen sijoittaa hankkeisiin oman pääoman ehtoista rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa ja OP Pohjolan osuuspankit ja OP Yrityspankki vieraan pääoman ehtoista rahoitusta yhteensä 200 miljoona euroa.
Osuuspankkien ja OP Yrityspankin myöntämien lainojen avulla yrityksellä on mahdollisuus aiempaa suurempiin kasvupanoksiin kilpailukykyisen lainarahan kautta. Ilmarisen sijoitus vahvistaa yrityksen rahoituspohjaa ja mahdollistaa pitkäjänteisen investoinnin kasvuun, kun yritys saa rinnalleen vakavaraisen sijoittajan.
– Kun yrityksen rahoitus on kunnossa, yritys voi investoida, kasvaa nopeammin ja rohkeammin ja uudistaa toimintaansa. Haluamme olla osaltamme mukana vauhdittamassa suomalaisten yritysten edellytyksiä kasvaa. Näin vahvistamme myös Suomen kansantalouden myönteistä kehitystä, Ritakallio sanoo.
– Sijoittamalla yhteisiä eläkevaroja turvaamme nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoitusta. Sijoittaminen kotimaisiin yrityksiin on osa sitä työtä, jolla rakennamme kestävää kasvua Suomeen. Tunnemme hyvin Suomen talouden ja toimijat, ja OP Pohjolan kattava alueellinen verkosto tuo lisää näkyvyyttä pk-yrityksiin, Mursula jatkaa.
Lue lisää yrityksille tarjottavasta kasvurahoituksesta verkkosivulla op.fi/kasvurahoitus
Lisätiedot
OP Pohjolan viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi
Ilmarisen viestintä, Annukka Lalu, p. 050 5634 211, annukka.lalu@ilmarinen.fi
Atria jatkaa ydinliiketoimintansa vahvistamista TOGETHER 2030 -strategiansa mukaisesti. Strategia painottaa kestävää kasvua ja yhtiön ydinliiketoiminnan kehittämistä.
Virossa Atria edistää ydinliiketoiminnan vahvistamista investoimalla uuteen lihasikalaan Viljandin maakunnassa. Investoinnin arvo on noin 4 miljoonaa euroa. Hanke on saanut myös noin 1,5 miljoonan euron investointituen.
Uusi Allikun tila tarjoaa modernit puitteet sikojen kasvatukseen, ja siellä on tilaa noin 7 100 eläimelle. Rakentamisen on tarkoitus alkaa vuoden 2026 toisella puoliskolla.
Atrialle investoinnissa on ennen kaikkea kyse vastuullisen ja tehokkaan ruoantuotannon vahvistamisesta tulevaisuutta varten. Uusi sikala lisää tuotantokapasiteettia, vahvistaa bioturvallisuutta ja tukee Atria-konsernin integroidun ruokaketjun tehokkuutta.
– Tällä investoinnilla kehitämme tuotantoamme tavalla, joka tukee vastuullista, pitkäjänteistä tuotantoa ja Atrian kasvua, sanoo Meelis Laande, Atria Viron toimitusjohtaja.
Lisätietoja: Atria Viron toimitusjohtaja Meelis Laande, puh. +372 5234900, sähköposti: meelis.laande@atria.com.
Digia on ollut neljän vuoden ajan mukana CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n Digivisio 2030 -hankkeessa kehittämässä uutta valtakunnallista korkeakoulujen digitaalista palvelualustaa.
Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteisen hankkeen tavoitteena on luoda kansainvälisesti arvostettu oppimisen ekosysteemi, joka ensivaiheessa perustuu digitaalisiin palveluihin, korkeakoulujen yhteiseen opintotarjontaan ja vuorovaikutukseen.
”Uusi alusta ja sen palvelut mahdollistavat, että oppija voi joustavasti ja jatkuvasti suorittaa omiin yksilöllisiin tarpeisiinsa sopivia opintoja yli korkeakoulurajojen sekä kehittää osaamistaan avoimen kurssitarjonnan avulla. Alusta myös vahvistaa opettajan roolia laadukkaan sisällön tuottajana ja kansainvälisesti arvostetun opiskelukokemuksen mahdollistajana”, kertoo Digian Digital Experience -liiketoiminnan johtaja Maria Hintikka.
Vuonna 2025 otettiin käyttöön Digivision ensimmäinen Opin.fi-palvelu, joka kokoaa yhteen korkeakoulujen avoimia opintoja. Palvelu avaa jatkuvan oppimisen mahdollisuudet korkeakouluopinnoista kiinnostuneille kaikissa työ- ja muun elämän vaiheissa.
”Digivisiolla halutaan taata, että korkeakoulutuksen taso nousee ja suomalaisten työllistyminen paranee, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Olemme saaneet olla mukana kehittämässä korkeakoulutuksen tulevaisuutta ja on hienoa päästä jatkamaan tätä työtä”, Hintikka lisää.
Digian asiantuntijat vastaavat hankkeessa erilaisista suunnittelu- ja hallintapalveluista sekä kehitys- ja ylläpitopalveluista, kuten määrittely- ja arkkitehtuuripalveluista, palvelumuotoilusta, pilvipalveluiden hallinnasta, sovellus- ja ohjelmistokehityksestä sekä teknologia- ja infrastruktuurikehityspalveluista.
Lisätietoja:
Maria HintikkaLiiketoimintajohtaja, Digital ExperienceDigia Oyjp. 040 750 7777, maria.hintikka(a)digia.com
Digivisio 2023 -hankkeen verkkosivut
Keskon autokaupan myynti oli tammi–huhtikuussa 403,7 milj. euroa, ja se kasvoi 6,8 %. Uusien autojen markkinan ennakoidaan pysyvän vuonna 2026 edelleen pitkän aikavälin tasoa vaisumpana, mutta kasvavan vuoteen 2025 verrattuna. Keskon autokaupan vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan paranevan vuodesta 2025.
”K-Auto on mukana koko autoilun arvoketjussa: uusien autojen myynnissä ja maahantuonnissa, kasvavassa käytettyjen autojen kaupassa sekä palveluissa. Toimintamme kokonaisvaltaisuus näkyy tuloksessa myös vaikeassa markkinatilanteessa”, sanoo Keskon autokaupan toimialajohtaja Johanna Ali.
Kilpailukykyinen mallisto vauhdittaa sähköistymistä – pienemmän kokoluokan sähköautoja markkinoille
K-Auto oli henkilöautojen markkinajohtaja Suomessa ensirekisteröinneillä mitattuna tammi–toukokuussa 2026 (Volkswagen, Audi, SEAT, CUPRA, Porsche ja Bentley). K-Auton markkinaosuus ensirekisteröinneistä oli 16,9 %. Yhtiö oli markkinajohtaja myös sähköautoissa 16,6 %:n osuudella. K-Auton edustamista merkeistä suosituimmat sähköautomallit olivat Volkswagen ID.4, ID.7 ja Audi Q4 e-tron. Volkswagen Hyötyautot oli pakettiautojen toiseksi suosituin merkki 19,3 %:n markkinaosuudella, mikä merkitsi 21,3 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna tammi–toukokuussa. Suosituin Volkswagenin hyötyautomalli oli Transporter, jonka osuus kaikista Suomessa rekisteröidyistä pakettiautoista oli 10,9 %.
”Meillä on erittäin kilpailukykyinen mallisto, jossa on sähköautoja, ladattavia hybridejä sekä bensiini- ja dieselmalleja. Tänä vuonna markkinoille tulee useita pienemmän kokoluokan sähköautoja, joille odotamme suurta kysyntää. Uskon, että myös käytettyjen sähköautojen kysyntä jatkuu vilkkaana tänä vuonna”, Ali toteaa.
”Vuonna 2026 markkinoille saapuu erittäin kiinnostavia uutuuksia. Pienemmän kokoluokan sähköautoista lanseerasimme ensimmäisenä CUPRA Ravalin, jota seurasi Volkswagen ID. Polo. Kesällä aloitamme myös ID. Crossin myynnin. Vuodesta on muutenkin tulossa vilkas, sillä esittelemme Suomessa yli 20 uutta tai uudistunutta mallia ja malliversiota”, hän jatkaa.
Kattavat investoinnit
K-Auton tavoitteena on kasvaa markkinaa nopeammin kaikilla liiketoiminta-alueilla.
”Toteutamme strategiaamme tänäkin vuonna yhtenä vahvana K-Autona. Suomen autokaupan markkinatilanne edellyttää jatkuvaa uusiutumista ja asiakaskokemuksen nostamista keskeiseen rooliin. K-Autolla uudistuminen ja investoinnit aloitettiin ajoissa, joten olemme luottavaisin mielin”, Ali sanoo.
Toukokuun alussa Vantaalle avautunut vauriokorjauksen suuryksikkö Vauriokeskus nostaa K-Auton vauriokorjaustoiminnan uudelle tasolle. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on huippumodernit työskentely- ja asiakastilat sekä katettu pysäköintitila jopa 140 autolle. Toimipisteessä on mahdollista tehdä yli 100 vauriokorjausta viikossa. Uusi yksikkö sijaitsee K-Auto Airport -myymäläkokonaisuuden läheisyydessä Vantaan Kiitoradantiellä, mikä parantaa saavutettavuutta ja tuo synergiaetuja K-Auton automyynnin ja -huollon kanssa.
Herttoniemeen puolestaan avataan syksyllä 2026 uusi toimipiste, joka kokoaa yhteen useita huippubrändejä saman katon alle. Volkswagen Henkilö- ja Hyötyautot-, CUPRA- ja Porsche-myymälät sijaitsevat samassa kokonaisuudessa, ja niiden välittömässä läheisyydessä, viereisessä rakennuksessa, sijaitsee uudistuvan ilmeen saava Audi-myymälä. Lisäksi samalla tontilla nykyisen Volkswagen-myymälän tiloihin modernisoidaan käytettyjen autojen suurmyymälä.
Uudistuksen yhteydessä myös K-Auto Helsingin huoltopalveluja päivitetään merkittävästi, ja K-Auto Helsingin uuden Porsche-myymälän yhteyteen avataan Suomen suurin Porsche-huolto. Herttoniemen Porsche-myymälän ja -huollon avautuessa nykyinen Helsingin Viikissä sijaitseva Porsche-myynti ja -huolto suljetaan.
K-Auto laajentaa jatkuvasti käytettyjen autojen myymäläverkostoaan. Uusia liikkeitä on jo avattu Ouluun, Poriin, Lempäälään, Vantaan Petikkoon (K-Auto PRO) ja Jyväskylään sekä viimeisimpänä Seinäjoelle. Vantaan Koivuhakaan avautuu puolestaan tähän asti suurin K-Auto PRO -myymälä käytetyille hyötyautoille.
Alueella on jo valmiina merkittävä infrastruktuuri ja sähkönsyöttökapasiteetti, minkä ansiosta ensimmäisen vaiheen arvioidaan valmistuvan käyttöön syksyllä 2026. Ensimmäisen vaiheen kapasiteetin arvioidaan olevan noin 8 MW.
Campus Oulu on suunniteltu vastaamaan kasvavaan tarpeeseen käsitellä ja tallentaa suuria määriä dataa sekä tukea tekoälyyn liittyviä palveluita ja laskentaa. Kampus toimii uusituvalla sähköllä, ja sen energiatehokkaat jäähdytysratkaisut soveltuvat myös vaativiin tekoäly- ja suurteholaskentaympäristöihin. Lisäksi alueella selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää syntyvää hukkalämpöä osana paikallisia energiaratkaisuja.
Hanke täydentää Glesysin nykyisiä pilvi-, konesali- ja infrastruktuuripalveluita Pohjoismaissa. Yhtiöllä on tällä hetkellä Suomessa datakeskus- ja pilvi-infrastruktuuria Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Oulussa.
Oulu valikoitui sijainniksi vahvan teknologia- ja tutkimusympäristönsä ansiosta. Alue tunnetaan erityisesti ICT-, tekoäly- ja tietoliikenneosaamisesta sekä kasvavasta roolistaan pohjoismaisena digitaalisen infrastruktuurin keskittymänä.
– Campus Oulu mahdollistaa infrastruktuurikapasiteettimme laajentamisen seuraavan sukupolven tekoäly- ja suurteholaskentaympäristöihin. Samalla pystymme edelleen palvelemaan nykyisiä asiakkaitamme kaikkialla Pohjoismaissa, sanoo Glesysin toimitusjohtaja Glenn Johansson.
– Hanke perustuu vaiheittaiseen laajentamiseen ja joustavaan toteutusmalliin, jonka avulla kapasiteettia voidaan kasvattaa asiakaskysynnän ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmien mukaisesti.
Trevian on yksi Suomen johtavista kiinteistösijoitus- ja varainhoitoyhtiöistä, jolle infrastruktuurisijoitukset ja datakeskuskehitys ovat kasvava osa liiketoimintaa.
– Tämä sopimus on merkittävä askel Trevianin laajemmassa infrastruktuuristrategiassa. Olemassa olevan infrastruktuurin, sähkön saatavuuden ja skaalautuvuuden yhdistelmä luo erittäin kilpailukykyisen ympäristön digitaalisen infrastruktuurin toimijoille, jotka etsivät pitkäjänteistä kapasiteettia Pohjoismaissa, sanoo Trevianin toimitusjohtaja Reima Södervall.
– Yhdessä Glesysin kanssa rakennamme ympäristöä, joka vastaa korkean suorituskyvyn ja energiatehokkaan digitaalisen infrastruktuurin kasvavaan kysyntään Suomessa ja laajemmin Euroopassa.
Campus Oulun odotetaan vahvistavan Suomen asemaa houkuttelevana sijaintina kehittyneelle digitaaliselle infrastruktuurille sekä tukevan alueen teknologiainvestointeja, työllisyyttä ja elinkeinoelämän kasvua.
Hanke tukee samalla Glesysin kasvua Pohjois-Euroopassa ja heijastaa Cube Infrastructure Managersin strategiaa investoida skaalautuviin ja energiatehokkaisiin digitaalisen infrastruktuurin kohteisiin. Saksassa firstcolon kautta toimivan datakeskusliiketoiminnan rinnalle Cube Infrastructure Managers rakentaa vaiheittain korkealaatuisten datakeskusalustojen kokonaisuutta eri puolille Eurooppaa.
Metsä Board on jälleen tunnustettu yhdeksi Euroopan ilmastojohtajista. Financial Times kokoaa Europe’s Climate Leaders -listalle yritykset, jotka ovat edistyneet eniten kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) vähentämisessä suhteessa liikevaihtoon.
Europe’s Climate Leaders -lista tunnistaa yritykset, jotka ovat saavuttaneet päästöintensiteetin vähennyksiä usean vuoden ajanjaksolla. Arvioinnissa otetaan huomioon myös muita tekijöitä, kuten avoimuus ja ilmastositoumukset.
”Se, että meidät on jälleen tunnustettu Financial Timesin Climate Leaders -listalla, kuvastaa valitsemaamme suuntaa asettaa tiedepohjaisia tavoitteita ja keskittyä konkreettisiin toimenpiteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi”, sanoo Metsä Boardin toimitusjohtaja Esa Kaikkonen.
Metsä Board on päivittänyt lähiajan päästövähennystavoitteensa, jotka Science Based Targets initiative (SBTi) on validoinut globaalin lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 °C:een. Päivitetyt tavoitteet tukevat yhtiön tavoitetta luopua fossiilisen energian käytöstä tuotannossa sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä niin omassa toiminnassa kuin koko arvoketjussa.
Financial Timesin Europe’s Climate Leaders -listaus perustuu osallistuvien yritysten julkisesti saatavilla oleviin ja varmennettuihin päästötietoihin. Koko lista ja metodologia ovat saatavilla Financial Timesin verkkosivulla.
Kuvalinkki
Glaston uudistaa kaupallista johtamisrakennettaan, jotta myynnin johto olisi lähempänä asiakkaita jokaisella markkina-alueella. Osana tätä Glaston jakaa entisen EMEA + APAC -markkina-alueensa kahdeksi markkina-alueeksi: Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka ja Intia (EMEAI) sekä Kiina ja Kaakkois-Aasia (SEA). Uusi rakenne heijastaa tietoista pyrkimystä yksinkertaistaa toimintamallia ja tuoda selkeää myyntivastuuta lähelle asiakasta. Muutos astuu voimaan 1.7.2026.
Tässä yhteydessä Tuomo Nuottimäki, joka tällä hetkellä toimii VP Sales MEA+ SEAI -roolissa, nimitetään EMEAI-alueen johtajaksi (SVP EMEAI) ja johtoryhmän jäseneksi. Tuomo Nuottimäki raportoi toimitusjohtaja Miika Äppelqvistille. Nuottimäki (DI) on toiminut Glastonilla erilaisissa myynnin johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan ja tuo johtoryhmään arvokasta asiakasnäkemystä.
Näiden muutosten jälkeen yhtiön johtoryhmä koostuu seuraavista jäsenistä:
· Miika Äppelqvist, toimitusjohtaja · Magnus Sjöblom, talousjohtaja · Jens Mayr, EVP Solutions & Operations · Robert Jenks, EVP Services · Joe Butler, EVP Amerikat · Tuomo Nuottimäki, SVP EMEAI · Minna Toiviainen, lakiasiainjohtaja
”Olen erittäin iloinen, että voimme täyttää tämän tehtävän Glastonin sisältä henkilöllä, jolla on syvällinen asiakas- ja toimialaosaaminen. Tuomo tuo vuosikymmenten kokemuksen kaupalliseen johtoomme ja on sitoutunut kehittämään tapaa, jolla palvelemme asiakkaitamme kasvun mahdollistamiseksi", sanoo Glastonin toimitusjohtaja Miika Äppelqvist.
1.7.2026 alkaen markkina-alue Kiina & Kaakkois-Aasia raportoi suoraan toimitusjohtajalle.
Lisätietoja:Toimitusjohtaja Miika Äppelqvist, tel. +358 10 500500
Glaston Oyj AbpAgneta SelroosViestintäpäällikköPuh. 010 500 6105
Glaston lyhyesti
Glaston on lasinjalostusteollisuuden innovatiivinen teknologiajohtaja, joka toimittaa laitteita, palveluita ja ratkaisuja arkkitehtuuri-, liikenne-, näyttö- ja aurinkoenergiateollisuuteen. Yhtiö tukee myös uusia teknologioita, joilla integroidaan älyominaisuuksia lasiin.
Glaston on sitoutunut tarjoamaan asiakkailleen sekä parasta osaamista että uusinta teknologiaa lasinjalostuksen alalla tarkoituksena rakentaa parempaa tulevaisuutta turvallisempien, älykkäämpien ja energiatehokkaampien lasiratkaisujen avulla. Glastonilla on tuotantoa, palveluita ja myyntipisteitä yhdeksässä maassa. Glastonin osake (GLA1V) noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy, Keskeiset mediat, www.glaston.net
Elisan asentama havaintolaitteisto mahdollistaa merikaapelien akustisen seurannan Suomenlahdella, mikä tukee merenpohjan turvallisuuden laajempaa valvontaa. Hanke perustuu hajautettuun akustiseen havainnointiin (Distributed Acoustic Sensing), eli DAS-teknologiaan, jossa Elisan merikaapeli toimii merenpohjan poikkeuksellisia värähtelyjä mittaavana sensorina. DAS-laite analysoi värähtelyjen aiheuttamia muutoksia valokuidussa kulkevan valon heijastuksissa, minkä avulla voidaan havainnoida esimerkiksi ankkuriaan raahaavan aluksen lähestyminen.
Onnistuneesti suoritetun kenttätestauksen jälkeen järjestelmästä rakennetaan automaattinen palvelu, joka hälyttää poikkeuksellisista tilanteista automaattisesti sekä viranomaisia että kriittisen infrastruktuurin omistajia.
”Merenalaisen infran suojaaminen on kansallisesti tärkeä tehtävä. Viimeaikaisten kaapelirikkojen myötä olemme rakentaneet ratkaisun, joka antaa ennakkovaroituksen lähestyvästä haitantekijästä. Olemme erittäin tyytyväisiä nyt tehtyihin testeihin ja hyvään yhteistyöhön Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien kanssa. Nopea reagointimme vuodenvaihteen tapauksen yhteydessä esti vahingot muille kaapeleille. Tavoitteemme on, että ennakkovaroitusjärjestelmän avulla saisimme hälytyksen viranomaisille jo ennen ensimmäistäkään vahinkoa”, sanoo Jouni Petrow, Elisan kasvuliiketoiminnasta vastaava johtaja.
“Rajavartiolaitos johtaa EU:n kaapelitiedoksiantoon perustuvaa työtä merellisen kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi Itämerellä. Mahdollistamalla nämä testit edistämme uusia tapoja suojata EU:n Itämeren rantavaltioiden kriittistä merellistä infrastruktuuria. On tärkeää, että viranomaisten lisäksi mukana on kriittistä infraa omistavia yrityksiä”, kertoo kaapelitiedoksiannon toimeenpanoa valmisteleva asiantuntija Ilja Iljin Rajavartiolaitoksen esikunnasta.
Viimeaikaiset tapahtumat korostavat omistajien kykyä valvoa omaa meren pohjassa olevaa kriittistä infrastruktuuria. Uusilla teknologoilla mahdollistetaan entistä kattavampi havainnointi veden pinnan alapuolelta, joka on erittäin haastava toimintaympäristö yleisesti ja erityisesti Itämerellä. Yhteistyö viranomaisten ja kriittisen infrastruktuurin omistajien välillä on erittäin tärkeää ja yhteistyöllä voidaan tehostaa tilanneymmärryksen muodostamista.
Hankkeessa ovat lisäksi mukana Merisotakoulu, Fingrid, Gasgrid, Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Seismologinen instituutti. Kesäkuun alussa suoritetuissa testeissä oli mukana Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien aluksia, sukeltajia, kauko-ohjattava vedenalainen robotti sekä testivälineistöä myös muilta osallistujilta. Testeissä simuloitiin merenalaisen infran vikojen havaitsemista ja paikantamista, ja kuinka hyvin DAS-järjestelmä tunnistaa ne.
Siri Markula aloittaa Terveystalon sijoittajasuhdejohtajana 3.9.2026. Hän raportoi talousjohtaja Juuso Pajuselle. Markula seuraa toimessaan Kati Kaksosta, joka siirtyy Framery Groupin sijoittajasuhdejohtajaksi.
Markulalla on yli 10 vuoden laaja kokemus viestinnän, sijoittajasuhteiden ja vastuullisuuden johtotehtävistä, mitä ennen hän toimi lähes 20 vuotta journalistina ja uutispäällikkönä muun muassa Helsingin Sanomissa. Fortumilla Markula on toiminut sijoittajasuhde- ja talousviestintäjohtajana.
Terveystalolla Markula vastaa yhtiön sijoittajasuhteiden johtamisesta ja kehittämisestä sekä vastuullisuustyön vahvistamisesta osana yhtiön strategiaa, raportointia ja sidosryhmävuoropuhelua.
– Terveystalo on yhteiskunnallisesti merkittävä, kotimainen yhtiö, jonka työllä on suora vaikutus ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn. On innostavaa päästä mukaan kehittämään yhtiön sijoittajasuhteita ja vastuullisuustyötä tilanteessa, jossa vaikuttavuuden, läpinäkyvyyden ja luottamuksen merkitys korostuu entisestään. Odotan paljon yhteistyötä Terveystalon osaajien, sijoittajien, analyytikoiden ja muiden sidosryhmien kanssa, sanoo Siri Markula.
Talousjohtaja Juuso Pajunen pitää nimitystä tärkeänä vahvistuksena Terveystalon pääomamarkkinaviestinnälle ja vastuullisuustyölle.
– Siri tuo Terveystaloon erittäin vahvaa kokemusta sijoittajasuhteista, talousviestinnästä ja vastuullisuudesta. Hänellä on monipuolinen tausta listayhtiöistä, terveyspalvelualalta ja mediasta sekä näyttöjä vastuullisuustyön ja sidosryhmäviestinnän kehittämisestä. Sirin osaaminen tukee erinomaisesti tavoitettamme vahvistaa Terveystalon vuoropuhelua pääomamarkkinoiden kanssa ja kehittää vastuullisuutta entistä systemaattisemmin osana liiketoimintaamme, sanoo Terveystalon talousjohtaja Juuso Pajunen.