IHN-taudin rajoitusvyöhyke lakkautettu Iin ja Simon kuntien alueelta

Lohikalojen IHN-taudin leviämisen estämiseksi perustettu rajoitusvyöhyke on lakkautettu Iin ja Simon kuntien alueella, Perämeren rannikolla. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (nyk. Ruokavirasto) perusti rajoitusvyöhykkeen marraskuussa 2017, kun lohikalojen virustautia löytyi kahden merikassikasvattamon kirjolohista. Kasvatuslaitosten näytteistä ei ole löytynyt IHN-virusta enää kalojen hävittämisen, välineistön puhdistuksen ja kasvatustauon jälkeen. Tautia ei myöskään ole todettu rajoitusvyöhykkeeltä pyydetyistä luonnonvaraisista kaloista. Vaikka rajoitusvyöhyke lakkautetaan, tehostettua IHN-taudin seurantaa alueella jatketaan. Maa- ja metsätalousministeriö on luokitellut asetuksellaan  entistä rajoitusvyöhykettä vastaavan alueen seuranta-alueeksi, jolla toteutetaan IHN-taudin seurantaa IHN-taudista vapaan aseman palauttamiseksi. Vastaavat IHN-seuranta-alueet on perustettu myös Tervossa, Nurmeksessa ja Kaavilla todettujen IHN-tapausten ympärille. Seurantaohjelmat kestävät vähintään kaksi vuotta. Seuranta-alueilla sijaitsevista kalojen pitopaikoista tai luonnonvesistä ei saa siirtää eläviä lohia tai kirjolohia tai niiden sukusoluja muualle Suomeen. Alueelle tuotaville lohille ja kirjolohille tai niiden sukusoluille vaaditaan lähtöpitopaikan virkaeläinlääkärin myöntämä terveystodistus. Muiden kalalajien siirtoja alueelle, alueen sisällä tai alueelta pois ei ole rajoitettu. Alueella voi kalastaa ja liikkua normaalisti. Kalastuksessa käytettäville välineille suositellaan kuitenkin desinfiointia  ennen muissa vesistöissä kalastamista. Jos alueen kaloissa havaitaan IHN-tautiin viittaavia oireita  tai kuolleisuutta, tulee välittömästi ottaa yhteyttä kunnaneläinlääkäriin tai aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin. Lohikalojen tarttuvaa, vertamuodostavan kudoksen kuoliota eli IHN-tautia todettiin ensimäistä kertaa Suomessa marraskuun lopulla 2017. Tammikuuhun 2018 mennessä tautia löytyi yhteensä kuudesta kohteesta: Tervon kalanviljelylaitoksesta, kolmesta kalalammikosta Pohjois-Savossa sekä kahdesta merikasvatuslaitoksesta Iissä. Kaikki tartunnat todettiin kirjolohissa, ja tapaukset olivat yhteydessä toisiinsa. Selvityksistä huolimatta ei ole voitu varmistua siitä, mitä kautta virus levisi Suomeen. Kaikki tartuntapaikat on saneerattu hävittämällä niistä kalat sekä puhdistamalla ja desinfioimalla välineistöt ja kasvatusaltaat. Iissä merikassikasvatuksessa pidettiin lisäksi kasvatustauko vuonna 2018. IHN-tauti on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviäviin eläintauteihin luokiteltu lohikalojen tauti, joka aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisille kaloille. Tautiin ei ole olemassa lääkettä, eikä rokotetta ole käytössä Euroopassa. Ihmisiin ja lemmikkeihin IHN-tauti ei tartu ja kalaa voi Suomessa syödä normaalisti. Lisätietoja: Ylitarkastaja Hanna Lounela, p. 050 406 0125, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi Lue lisää: Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa 

Fazer Food Services mukana SuomiAreenan yhteiskunnallisissa keskusteluissa

Laatua ja vastuullisuutta soteruokapalveluihinFazer Food Servicesin ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n yhteinen paneelikeskustelu torstaina 18.7. klo 13-14 Antinkadun lavalla, osoitteessa Antinkatu 5. Onko poro lähiruokaa Porissa? Tai rössypottu Helsingissä? Entä millä mitataan laatua lautasen ympäriltä? Miten varmistetaan vastuullisuutta soten ruokapalveluihin? Kotimaisuudesta ja lähiruuasta sekä sen uudelleen määrittelystä keskustelevat lavalla Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Eija Mansikkamäen johdolla tuottaja Juha Tenho Ulvilasta, poliitikko Pertti Hakanen Sastamalasta, Fazerin asiakkuusjohtaja Tuomas Nurmela sekä MTK:n aluepäällikkö Terhi Löfstedt. Lähiruuan lisäksi keskustelussa sukelletaan julkisten hankintojen laadullisiin kriteereihin muun muassa porilaisen PowerMeals-senioriruokailututkimuksen tulosten valossa. Ikäihmisten kotiateriatutkimus toteutettiin vuonna 2018 Fazer Food Servicesin ja Porin perusturvakeskuksen yhteistyötutkimuksena. Tutkimuksen tuloksina muun muassa ikäihmisten elämänlaatuun ja unen määrään saatiin merkittäviä parannuksia. Keskustelun aikana Fazer Culinary Teamin jäsen, tuotekehittäjä Chef de Patisserie Piia Raunio tarjoilee yleisölle maistiaisia PowerMeals-tutkimuksen tuloksena kehitetystä proteiinipitoisesta kakusta. #oikeussyödähyvin -podcast-sarja pureutuu ruoan vastuullisuuteen Fazerin #oikeussyödähyvin -keskustelusarjassa syvennytään muun muassa ruokaan, vastuullisuuteen, hankintoihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitykseen. Sarja viisi osaa podcast-keskusteluja keskeisistä julkisiin ruokapalveluihin liittyvistä teemoista. Podcastissa ja videoilla on Fazer Food Servicesin asiakkuusjohtaja Tuomas Nurmelan vieraana keskustelemassa joukko asiantuntijoita. Sarjan 3. jaksossa MTK:n aluepäällikkö Terhi Löfstedt ja Fazer Food Servicesin Mervi Mikkola pohtivat Tuomaksen johdolla mitä on kotimaisuus ja laatu tuottajalta lautaselle. Kaikki sarjan podcastit on kuunneltavissa SoundCloudissa sekä osoitteessa: https://www.fazerfoodservices.com/fi/asiantuntijuus/podcastit/ Lisätietoja:Fazerin mediapuhelin palvelee arkisin klo 8–16, puh. 040 668 2998, media@fazer.com Viestinnän yhteyshenkilö SuomiAreena-viikolla:Markkinointi- ja viestintäjohtaja Satu Ikäheimo, Fazer Food Services Suomi, puh. 050 380 4996, etunimi.sukunimi@fazer.com #fazerporissa #suomiareena #ruokaajollaonmerkitys #ratkaisujaruuasta #oikeussyödähyvin #fazerfoodservices

Fazer Food Services deltar i samhällsdebatten på SuomiAreena

Kvalitet och ansvarsfull måltidsservice inom social- och hälsovårdstjänsterna En paneldebatt som arrangeras av Fazer Food Service och Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenterna MTK torsdag 18.7 kl. 13-14 på estraden vid Antinkatu på adressen Antinkatu 5. Är renkött närproducerad mat i Björneborg? Eller soppa på blodpalt, potatis och fläsk (rössypottu, en landskapsrätt från Uleåborgstrakten) i Helsingfors? Och hur mäter man kvaliteten kring tallriken? Hur försäkrar man sig om ansvarsfull måltidsservice inom socialt- och hälsovården? Maaseudun Tulevaisuus redaktör Eija Mansikkamäki leder debatten som förs av producent Juha Tenho från Ulvsby, politikern Pertti Hakanen från Sastamala, Fazers kundrelationsdirektör Tuomas Nurmela och distriktschef Terhi Löfstedt från MTK. Temat som behandlas är inhemsk och närproducerad mat och hur nämnda begrepp kunde preciseras noggrannare. Utöver närproducerad mat dryftas kvalitetskriterierna för offentlig upphandling utgående från bland annat resultaten från PowerMeals-undersökningen om måltidsservice för seniorer i Björneborg. Undersökningen om måltidsservicen för seniorer utfördes 2018 i samarbete med Fazer Food Services och grundtrygghetscentralen i Björneborg. Undersökningsresultaten visade bland annat på märkbara förbättringar i seniorernas livskvalitet och förbättrad sömn. Under debattens får publiken smaka på en proteinrik kaka som utvecklats på basen av resultaten i PowerMeals-undersökningen; kakan serveras av Chef de Patisserie, produktutvecklare Piia Raunio som är medlem i Fazer Culinary Team. Podcastserien #oikeussyödähyvin (rätten att äta gott) går på djupet om mat och hållbarhet I #oikeussyödähyvin förs en fördjupad debatt om mat, hållbarhet, inköp samt betydelsen av samarbetet mellan den offentliga och privata sektorn. Serien består av fem podcastdebatter som behandlar centrala teman inom de offentliga måltidstjänsterna. I podcasterna och videorna står Fazer Food Services kundrelationsdirektör Tuomas Nurmela debattvärd för en rad experter.  I seriens tredje avsnitt begrundar MTK:s distriktschef Terhi Löfstedt och Mervi Mikkola från Fazer Food Services vad begreppet inhemsk innebär och diskuterar kvalitetskedjan från producent till mattallrik.   Alla podcasts i serien finns på SoundCloud och på adressen: https://www.fazerfoodservices.com/fi/asiantuntijuus/podcastit/ Ytterligare information: Fazer medietelefon är öppen vardagar kl. 8–16, tfn +358 40 668 2998, media@fazer.com   Kontaktperson för kommunikationerna under FinlandsArenanveckan: Marknadsförings- och kommunikationsdirektör Satu Ikäheimo, Fazer Food Services Finland, tfn 050 380 4996, fornamn.efternamn@fazer.com #fazerporissa #suomiareena #ruokaajollaonmerkitys #ratkaisujaruuasta #oikeussyödähyvin #fazerfoodservices

Viking Linen matkustajat entistä tyytyväisempiä: suositteluhalukkuus kohosi 10 %

Vuonna 2018 suositteluhalukkuus Viking Linen matkustajien keskuudessa nousi 10 % edellisvuoteen verrattuna. Yli puolet matkustajista antaa Viking Linelle korkeimmat mahdolliset arvosanat ja on valmiita suosittelemaan Viking Linea muillekin. Asiakkaat antavat Punaisille laivoille kiitosta erityisesti ystävällisestä ja avuliaasta asiakaspalvelusta. - Suuri kiitos asiakastyytyväisyyden noususta kuuluu ammattitaitoiselle laivahenkilökunnallemme. Olemme panostaneet voimakkaasti henkilökuntamme koulutukseen sekä uusien työntekijöidemme perehdyttämiseen. Asiakaspalautteita hyödynnetään meillä lähes kaikkien asiakaskokemukseen vaikuttavien asioiden kehittämisessä matkustustiloista ravintoloihin ja viihdetarjontaan, kuvaa Viking Linen Senior Project Manager Mikael Paulinow. Asiakastyytyväisyyttä mitataan Viking Linella ympäri vuoden, sillä yhtiö haluaa kuunnella herkällä korvalla asiakkaidensa toiveita. Alkuvuoden 2019 asiakastyytyväisyyslukujen perusteella kuluva vuosi näyttää ennätyshyvältä. Erityisen pidettyjä laivoja ovat Turku–Tukholma-välillä risteilevä M/S Grace ja Tukholma–Maarianhamina-väliä seilaava M/S Cinderella. Myös M/S Rosella on nostanut voimakkaasti suosiotaan asiakkaiden keskuudessa. - Risteilyissä on kyse kokonaisvaltaisesta elämyksestä, johon vaikuttaa moni asia. Asiakkaan valmius suositella meitä muille kertoo, olemmeko onnistuneet työssämme. Olemme todella mielissämme saamastamme erinomaisesta palautteesta, Paulinow iloitsee. Viking Line käyttää asiakaskokemuksen mittaamiseen muun muassa Net Promoter Score -indeksiä (NPS), jolla mitataan matkustajien suositteluhalukkuutta. Lisätietoja: Mikael Paulinow, Senior Project Manager CRM,mikael.paulinow@vikingline.com, +358 2 333 1422 Christa Grönlund, tiedotuspäällikkö, Marketing Communications,christa.gronlund@vikingline.com, +358 9 123 5242

Merialan kasvun luomista ja kaasuautoilun hyötyjä – Gasum keskustelee tulevaisuuden ratkaisuista SuomiAreenassa

SuomiAreenassa keskitytään tänä vuonna tulevaisuuden osaamiseen ja innovaatioihin. Energiayhtiö Gasum osallistuu tapahtumaan keskustelemalla muun muassa tulevaisuuden energiaratkaisuista sekä liikenteen päästöjen hillitsemisestä. Gasum on mukana järjestämässä torstaina 18.7. Rohkeasti edellä – Meriklusteri luo sinistä kasvua Suomeen -keskustelutilaisuutta BEPOP-asiantuntijakeskuksessa. Lisäksi yritys on kansalaistorilla torstaina ja perjantaina puhumassa SuomiAreenan vieraiden kanssa esimerkiksi kaasuautoilusta. ”Ympäristöystävälliseen merenkulkuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä myös tällä saralla. On hienoa, että voimme järjestää yhdessä Suomen Meriklusterin ja Rauma Marine Constructionsin kanssa tilaisuuden keskustella meriliikenteen tulevaisuuden ratkaisuista sekä innovaatioista SuomiAreenassa asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa”, kertoo Gasumin LNG- ja maakaasuliiketoiminnan johtaja Kimmo Rahkamo. Gasum on Pohjoismaiden suurin nesteytetyn maakaasun (LNG) jakelija. LNG:n käytöllä on mahdollista laskea meriliikenteestä syntyviä päästöjä merkittävästi. Vastatakseen LNG:n kasvavaan kysyntään Gasum on avannut yhteistyössä usean muun toimijan kanssa Pohjoismaiden suurimman LNG-terminaalin Tornioon kesäkuun alussa. ”LNG on puhtain meriliikenteen polttoaine, jolla on mahdollista vähentää kasvihuone- ja rikkidioksidipäästöjen lisäksi pienhiukkaspäästöjä. Olemme hyvin tyytyväisiä, että yhä useampi varustamo sitoutuu päästöjen vähentämiseen valitsemalla LNG:n polttoaineeksi. Meriliikenteen päästöjen vähentämisellä pystymme esimerkiksi suojelemaan saaristomme kaunista ja herkkää luontoa”, Rahkamo toteaa. Kaasuautoilun lisääntynyt suosio vähentää päästöjä Meriliikenteen lisäksi kaasun käytöllä on mahdollista vähentää maantieliikenteen päästöjä. Kaasukäyttöisten kaasuautojen suosio on lisääntynyt viime vuosina kovaa vauhtia: tällä hetkellä Suomen liikenteessä kulkee yli 7 000 kaasuajoneuvoa, kun taas vuoden 2018 alussa kaasuautoja oli noin 3 500. Gasumin liikenneyksikön business manager Heidi Kuoppala uskoo, että autojen suosioon vaikuttaa vähäpäästöisyyden lisäksi kasvava tankkausasemaverkosto. ”Kaasun liikennekäytöllä on helppo vähentää kasvihuonepäästöjä. Esimerkiksi biokaasulla on mahdollista vähentää päästöjä jopa 85 prosenttia verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. Lisäksi kaasu on edullisempi polttoaine kuin bensiini tai diesel”, Kuoppala toteaa. ”Erityisesti kesällä kukoistava luonto muistuttaa luonnon suojelun tärkeydestä ja siitä, että jokainen voi vaikuttaa ympäristömme puhtauteen päivittäisillä valinnoilla.” Täysin uusiutuvaa biokaasua tuotetaan biojätteistä, kuten kauppojen ruokahävikistä, kotitalouksien biojätteistä ja yhteiskunnan jätevesilietteistä. Biokaasun liikennekäytön hiilidioksidipäästöjen katsotaan olevan laskennallisesti nolla, sillä biohajoavaan raaka-aineeseen sitoutuu saman verran hiilidioksidia, kuin mitä palamisessa vapautuu. Kaasuautoihin on mahdollista tutustua tarkemmin SuomiAreenan aikana Gasumin ständillä, koska paikalla on myös Volkswagen Golf ja SEAT Arona -kaasuautomallit.

Stora Enso ja Valio testaavat biokomposiittikansia kermaviili- ja rahkapurkkeihin

Elintarvikepakkauksissa käytettävät biokomposiittituotteet ovat yksi askel kohti Stora Enson tavoitetta korvata fossiilipohjaiset materiaalit uusiutuvilla ratkaisuilla. DuraSense™ by Stora Enso -biokomposiitin avulla voidaan korvata puukuidulla jopa puolet fossiilipohjaisesta muovista ja tuotteesta riippuen pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä jopa 60 % verrattuna neitseelliseen muoviin.- Otimme ensimmäisenä maailmassa käyttöön kokonaan kasvipohjaiset pakkaukset litran maitotölkeissä vuonna 2015. Viime vuonna saimme muutettua kaikki 250 miljoonaa harjakattoista maito-, jogurtti-, kerma-, ja piimäpakkausta täysin kasvipohjaisiksi. Pakkaukset ovat osa laajaa kokonaisuutta, jolla Valio tähtää hiilineutraaliin maitoon eli maidon hiilijalanjäljen nollaamiseen vuonna 2035. Mietimme jatkuvasti, mitä uusia pakkausinnovaatioita voisimme testata ja ottaa käyttöön, kertoo pakkauskehityksestä vastaava Tanja Virtanen-Leppä Valiolta.Stora Enso kehittää jatkuvasti uusia muovia korvaavia ratkaisuja uusiutuvista materiaaleista. Biokomposiitista valmistetut tuotteet vastaavat ominaisuuksiltaan muovisia, ja kestävän ja hygieenisen kestokannen voi pestä astianpesukoneessa. Biokomposiitin sisältämä puukuitu tuo materiaaliin puun vahvuutta sekä miellyttävän tuntuman.Mökkiruoat kylmälaukussa kotiinSuomalaisten kotiin ostamasta ruoasta noin kuusi prosenttia päätyy roskiin: hävikkiä syntyy vuodessa 150 miljoonaa kiloa. Pakkauksen − ja myös kannen − tärkeä tehtävä on suojata ruokaa ja auttaa vähentämään hävikkiä. Keräilykampanjassa kestokansi päätyy 10,000 suomalaisen kotiin. -    Tässä pilottiprojektilla haluamme innostaa ihmisiä konkreettisiin tekoihin ruokahävikin estämiseksi. Esimerkiksi mökillä kalan kaveriksi tehty ylimääräinen kermaviilikastike on helppo ottaa mukaan kylmälaukkuun, kun päälle voi napsauttaa kannen sen sijaan, että heittäisi ylimääräisen ruoan kompostiin. Kestokantta voi käyttää pesun jälkeen aina uudelleen, sanoo Tanja Virtanen-Leppä.SuomiAreenalla keskustellaan pakkauksista, ruuasta ja ilmastomyyteistä Nuorten suhtautumista ilmastonmuutokseen, elintarvikkeisiin ja pakkausmateriaaleihin valottava kyselytutkimus liittyy Stora Enson ja Valion Porin SuomiAreenalla järjestämään paneelikeskusteluun ”Fiilis vai fakta? Nyt murretaan ilmastomyyttejä pakkauksista ja ruuasta”.  Toimittaja Riku Rantalan johtamassa keskustelussa pohditaan kuluttajien arkisia ilmastovalintoja ja sitä tehdäänkö kulutuspäätöksiä faktojen vai mututiedon pohjalta. Aiheesta keskustelevat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Demos Helsingin Tuuli Kaskinen, Nuorten Agenda 2030:n Sofia Savonen, Valion Juha Nousiainen ja Stora Enson Seppo Parvi. Keskustelutilaisuus järjestetään SuomiAreenan Purje-lavalla keskiviikkona 17.7.2019 kello 16.00–17.00. Katso striimaus livenä tai jälkikäteen >

Suomen turvallisuusalan ammattilaiset SuomiAreenassa: ”Teknologialla entistä merkittävämpi rooli kansalaisten turvallisuuden varmistamisessa”

Keskusteluun osallistuneet turvallisuusalan ammattilaiset toivat esiin, kuinka uudet teknologiat ja innovaatiot helpottavat ja tehostavat turvallisuusviranomaisten työtä ja parantavat kansalaisten turvallisuutta. Uudet teknologiaratkaisut muuttavat merkittävästi turvallisuusviranomaisten toimintaa jatkossa. Tilaisuudessa pohdittiinkin mm. sammutetaanko tulipalot jatkossa tekoälyllä, saadaanko rosvot kiinni dronella ja taisteleeko tulevaisuuden sotilas virtuaalilasit päässä? Keskustelijat korostivat, että Suomen turvallisuuden takeena on jatkossakin suomalaisten turvallisuusviranomaisten saumaton yhteistyö, mikä myös osaltaan synnyttää uusia turvallisuusinnovaatioita. Yhteistyöhön tarvitaan mukaan myös kaupallisia toimijoita. Esimerkkinä mainittiin laajakaistainen viranomaisverkko eli Virve 2.0, joka toteutetaan viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyönä. Uusiin turvallisuusteknologioihin liittyy myös eettisiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten luottamukseen viranomaistoimintaa kohtaan. Laajalla viranomaisyhteistyöllä varmistetaan myös teknologioiden eettinen soveltuvuus ja käytettävyys kansalaisten turvaamiseen. ”Suomessa tehdään maailma parasta turvallisuutta kansalaisille laajalla ja kansainvälisestikin ainutlaatuisella viranomaisyhteistyöllä. Toimivat yhteydet lisäävät turvallisuuden tunnetta. Teknologialla on jatkossa entistä merkittävämpi rooli tässä yhteistyössä. Halusimme SuomiAreenan keskustelutilaisuudellamme lisätä ihmisten tietoisuutta teknologian moninaisista mahdollisuuksista mutta myös uhista kansalaisten turvallisuudelle. Kuten tilaisuuden keskusteluista kävi ilmi, kiihtyvä teknologinen kehitys luo viranomaisille entistä monimutkaisemman kokonaisuuden, jota voi kehittää ja hallita vain kaikkien tahojen tiiviillä yhteistyöllä”, sanoo Suomen Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.   Turvallisuusuhat ovat globaaleja Teknologia tehostaa viranomaistoimintaa, mutta se myös lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Nykyaikaiset tietoverkot ovat tehneet turvallisuusuhista globaaleja, mistä esimerkkeinä tilaisuudessa esiin nousivat erityisesti kyberuhat ja verkkovakoilu. Keskusteluissa käytettiin pohjana Erillisverkkojen Taloustutkimuksella helmikuussa 2019 toteuttamaa haastattelututkimusta, jossa huoltovarmuuskriittisten yritysten ja julkishallinnon turvallisuusorganisaatioiden edustajilta kysyttiin mitkä ovat suurimmat Suomen kohtaamat turvallisuusuhat. Vastaajista 29 prosenttia piti Suomen kannalta merkittävimpinä uhkina kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä tai kriittisen infrastruktuurin lamauttamista ja 10 prosenttia tietoturvauhkia, kuten tietovuotoja tai tietomurtoja. Tutkimukseen vastasi 410 Puolustusvoimien, pelastustoimen, poliisin, julkishallinnon organisaatioiden ja huoltovarmuuskriittisten yhtiöiden edustajaa. Porin tilaisuuden keskustelijat korostivat varautumisen merkitystä riskien torjunnassa. Kansalaisten palvelut ja turvallisuus ovat riippuvaisia alati monimutkaistuvista tietoverkoista, joiden taustalla on paljon erilaista teknologiaa. Varautumisnäkökulma korostuu erityisesti, kun verkon käyttäjinä ovat turvallisuudesta huolehtivat viranomaiset ja muut toimijat. Tärkeää on turvata viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kriittinen viestintä koko maassa. Keskustelijoina Maailman paras turvallisuus -tilaisuudessa olivat hallituspuolueen kansanedustaja Anders Adlercreutz, sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye, ylikomisario Sami Hätönen Poliisiammattikorkeakoulusta, Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki, Nokia Bell Labsin tutkimusjohtaja Lauri Oksanen, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Soikkeli, Celltrumin teknologiajohtaja Sebastian Sonntag sekä Erillisverkkojen liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist. Tilaisuuden juonsi toimittaja, kolumnisti ja viestintäyrittäjä Eeva Lehtimäki.

HKScan Oyj on sopinut uusista 174,3 miljoonan euron pankkilainoista suunnitellusti

HKScan Oyj on sopinut uusista 174,3 miljoonan euron pankkilainoista suunnitellusti  HKScan Oyj ("HKScan" tai "Yhtiö") on aiemmin tiedottamansa mukaisesti sopinut rahoittajapankkiensa kanssa uusista pankkilainoista. Yhtiön suunnattua osakeantia koskeneessa pörssitiedotteessa 31.5.2019 kerrotusti Yhtiö oli 29.5.2019 saanut rahoittajapankeiltaan lainanlupaukset olemassa olleiden, osin vuonna 2020 ja vuonna 2021 erääntyvien valmiusluottolimiittiensä ja lainasopimustensa korvaamisesta. Yhtiö on tänään sopinut rahoittajapankkiensa kanssa tällaisista korvaavista järjestelyistä koostuen uudesta 100 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä, joka päättyy vuoden 2021 lopussa, sekä uudesta 74,3 miljoonan euron määräaikaisesta vuoden 2021 lopussa erääntyvästä lainasopimuksesta, yhteismäärältään 174,3 miljoonaa euroa. HKScan Oyj Hallitus Lisätietoja: HKScan Media Service Desk 010 570 5700 tai sähköpostitse: communications@hkscan.com HKScan on pohjoismainen liha- ja ruokayhtiö. Lähes 7 200 ammattilaistamme palvelevat maailman vaativimpia kuluttajia ja varmistavat laadun koko tuotantoketjussamme – tilalta haarukkaan. HKScan valmistaa, markkinoi ja myy korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa sekä lihavalmisteita ja aterioita vahvoilla tuotemerkeillä, kuten HK®, Scan®, Rakvere®, Kariniemen®, Rose®, Pärsons® ja Tallegg®. Asiakkaitamme ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian. Viemme tuotteita lähes 50 maahan. Vuonna 2018 HKScanin liikevaihto oli 1,7 miljardia euroa. JAKELU: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.hkscan.com

KONEelle tilaus Shanghain metrolinja 15:een

KONE Oyj, lehdistötiedote, 16.7.2019KONE toimittaa 203 liukuporrasta ja 65 hissiä Shanghain uusimpaan metrolinjaan. Metrolinja 15:stä tulee valmistuttuaan vuonna 2020 osa maailman pisintä rataverkostoa.Shanghain länsiosia palveleva metrolinja on pituudeltaan 42 kilometriä, ja siihen rakennetaan 30 maanalaista asemaa. Matkustajia on arkipäivisin keskimäärin 1 miljoonaa. Linja 15:n pääteasemat ovat Gucun Park Baoshanin kaupunginosassa ja Zizhu Hi-Tech Park Minhangissa.KONE huolehtii osaltaan metromatkustajien sujuvasta, turvallisesta ja miellyttävästä liikkumisesta toimittamalla 16 asemalle 203 vaativiin julkiseen liikenteen ympäristöihin suunniteltua, erittäin kestävää KONE TransitMaster™ -liukuporrasta. Lisäksi sopimukseen kuuluu 65 KONE Monospace® -hissiä.”Shanghain metro on yksi maailman vilkkaimmista metroverkostoista. Olemme ylpeitä siitä, että saamme olla mukana tässä kunnianhimoisessa projektissa ja helpottaa ihmisten liikkumista kaupungissa”, sanoo KONEen Kiinan aluejohtaja William B. Johnson.Arviolta vuoteen 2020 mennessä valmistuvan projektin rakennuttaja on Shanghai Rail Transit Line 15 Development Co., Ltd. Tilaus kirjattiin vuoden 2019 ensimmäiselle neljännekselle.Lisätiedot: Hanna Rutanen, viestintäjohtaja, ulkoinen viestintä, puh. +358 41 5071361, media@kone.comLue lisääAikaisemmin osoitteessa https://www.kone.com/fi/uutiset-ja-taustat/tiedotteet/ julkaistuja tiedotteita:28.01.2019: KONEelle tilaus Shanghain metrolinja 18:n ensimmäiseen vaiheeseen  30.08.2018: KONEelle jälleen julkisen liikenteen liukuporrastilaus Kiinaan, Wuxin metrolinjalle 3 10.07.2018: KONEelle 107 liukuportaan ja hissin tilaus Ningbon metrolinjaan nro 4 Kiinassa 05.06.2018: KONEelle kolme tilausta metrolinjoihin Kiinassa KONE yrityksenäKONEen tavoitteena on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Olemme alallamme yksi maailman johtavista yrityksistä. Valmistamme hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoamme ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajan. Teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa. Vuonna 2018 KONEen liikevaihto oli 9,1 miljardia euroa, ja vuoden lopulla henkilöstömäärä oli yli 57 000. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.www.kone.com

YIT käynnisti huhti-kesäkuussa useita asuinkerrostalohankkeita Suomessa sekä sopi asuntokohteen myymisestä LähiTapiolalle

YIT käynnisti useita asuinkerrostalohankkeita huhti-kesäkuun aikana Suomessa. Käynnistyneistä hankkeista suurimmat ovat Tampereen Rantakaari, Helsingin Karikukko, Espoon Neptunus, Helsingin Kuninkaanpolku ja Turun Villenpuisto III. Näiden hankkeiden arvo on yhteensä yli 95 miljoonaa euroa. Asuntojen aloituksen on kirjattu vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan. Tampereen Rantakaari sijaitsee Tampereen keskustan ja Näsijärven toisiinsa yhdistävän Ranta-Tampellan uudella asuinalueella. Kohteen arvo on yli 28 miljoonaa euroa, ja sinne valmistuu noin 80 asuntoa loppuvuodesta 2020. Helsingin Karikukko sijaitsee Lauttasaaressa Myllykallion luontoalueen kupeessa. Kohteen arvo on yli 25 miljoonaa euroa. Yhtiöön valmistuu yli 40 asuntoa alkuvuodesta 2021. Espoon Neptunus rakennetaan Kivenlahteen Marinrannan merellisiin maisemiin. Kohteen arvo on noin 20 miljoonaa euroa, ja sinne valmistuu yli 60 asuntoa loppuvuodesta 2020. Helsingin Kuninkaanpolku sijaitsee Kuninkaantammen alueella Helsingin keskuspuiston välittömässä läheisyydessä. Kohteen arvo on yli 12 miljoonaa euroa. Yhtiöön valmistuu lähes 50 asuntoa keväällä 2021. Turun Villenpuisto III sijaitsee Vasaramäessä ja on viimeinen kortteliin valmistuva kerrostalo. Kohteen arvo on noin 10 miljoonaa euroa, ja sinne valmistuu lähes 50 asuntoa syksyllä 2020. Lisäksi YIT on allekirjoittanut sopimuksen asuntokohteen myymisestä LähiTapiolalle. As Oy Kuopion Klaara sijaitsee Kuopion keskustassa ja siihen valmistuu 74 asuntoa. Kohteen rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2019 ja sen on määrä valmistua elokuussa 2020. Kauppa arvo on noin 12 miljoonaa euroa, ja se kirjataan vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan. Lisätietoja antaa:Hanna Jaakkola, sijoittajasuhdejohtaja, YIT Oyj, puh. 040 5666 070, hanna.jaakkola@yit.fiAntti Inkilä, Asuminen Suomi ja CEE -segmentin johtaja, YIT Oyj, puh. 040 864 4358, antti.inkila@yit.fi YIT OYJ Hanna Jaakkola Sijoittajasuhdejohtaja Jakelu: NASDAQ Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.yitgroup.com/fi  YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi 

Vastuullisen matkailun puolesta

Business Finlandin matkailua edistävä Visit Finland lanseeraa tänään Porin SuomiAreenalla matkailuyrityksille ja -alueille tarkoitetun Sustainable Travel Finland -merkin, jotta matkailuelinkeino Suomessa pystyisi vastaamaan muuttuvaan kysyntään ja kasvamaan vastuullisesti jatkossakin. Merkin tavoitteena on edistää kestävää matkailua Suomessa, viestiä yhtenäisemmin Suomesta kestävän matkailun maana, helpottaa matkailijoiden valintoja matkustuspäätöksiä tehtäessä sekä käynnistää ja lisätä kestävän matkailun yhteistyötä kunnan ja muiden julkisten toimijoiden, alueorganisaatioiden ja yritysten välillä. - Sustainable Travel Finland -merkin ajatus on tarjota yrityksille ja matkakohteille konkreettinen kestävän matkailun työkalupakki, jolla kestävien toimenpiteiden ja valintojen omaksuminen arkeen helpottuu. Merkki yhdistää olemassa olevat kestävän matkailun sertifikaatit, eli se toimii kokoavana, kehittämisorientoituneena ja markkinoinnillisena kattokokonaisuutena, Visit Finlandin kestävän matkailun projektipäällikkö Liisa Kokkarinen kertoo.  Merkin saadakseen yrityksen täytyy täyttää Visit Finlandin luoma kriteeristö, joka huomio niin taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen kuin kulttuurisen kestävyyden. Puhdas luonto Suomen myyntivaltti Arktisen alueen matkailu perustuu vahvasti alueen erityisiin luon­nonolosuhteisiin ja niiden ympärille rakennettavaan liiketoimintaan. Luonnon koskemattomuus, kasvillisuus ja eläimistö, puhdas ilma ja vesi, kaamos, yötön yö ja hiljaisuus sekä alueen erityinen kulttuuri ovat tunnettuja Suomen vetovoimatekijöitä. - Vastuullisuus on pysyvä muutos, ei ohimenevä trendi. Vastuullinen toiminta on pitkällä aikavälillä ainoa mahdollinen tapa tuottaa matkailupalveluita. On varmistettava, että puhdas luonto ja vesi ovat myyntivalttejamme myös tulevaisuudessakin, Kokkarinen jatkaa. Pysyvä muutos, ei ohimenevä trendi Kestävän matkailun tavoitteet tukevat keskeisiä valtakunnan tason tavoitteita muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja aluetaloudelliseen kehitykseen liittyen. Matkailualan vastuullisuutta kehitetään Suomessa pitkäjänteisesti yhteistyössä alan eri toimijoiden kesken. - Vastuulliset matkailuyritykset ymmärtävät kestävän kehityksen mukaisen toiminnan olevan oleellista yrityksen taloudellisen jatkuvuuden kannalta. Ulkomaisille matkailijoille kannattaa rohkeasti kertoa suomalaisille itsestään selvistä perusasioista, kuten kierrätyksestä, turvallisuudesta, tasa-arvosta sekä puhtaasta vedestä ja ruoasta, Kokkarinen kannustaa.   Lisätietoja Sustainable Travel Finland –merkistä: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland/

Fazer rakennuttaa kauran sivuvirtoja hyödyntävän biolämpölaitoksen Lahteen

Fazer osallistuu aktiivisesti työhön ilmastonmuutosta vastaan ja panostaa kestävämmän ruuantuotannon eteen. Yhtiö on sitoutunut vastuullisuustyössään neljään päätavoitteeseen: 50 % vähemmän päästöjä, 50 % vähemmän ruokahävikkiä, 100 % vastuullisesti hankittua ja enemmän kasvipohjaista vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen on suora keino vähentää ruuantuotannon ympäristövaikutuksia ja uusiutuvalla energialla on tässä työssä merkittävä rooli. ”Vastuullisuus on oleellinen osa Fazerin strategiaa yhtiön uudistuessa moderniksi vastuulliseksi ruokayhtiöksi. Ruuan tuotanto- ja kulutustavoilla on merkittävä vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Me näemme ruuan ratkaisuna. Kuluttajat ovat meille ensisijaisen tärkeässä asemassa, ja he odottavat yrityksiltä aktiivisuutta vastuullisuudessa. Biolämpölaitos, joka tuottaa energiaa tuotantolaitostemme tarpeisiin sivuvirtana syntyvästä viljapohjaisesta biomassasta, on kiertotaloutta parhaimmillaan.”, Fazer Mylly Suomen toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka sanoo. Uusi tapa tuottaa bioenergiaa tukee kiertotaloutta Lahteen nouseva ksylitolitehdas on maailman ainoa tuotantolaitos, jossa ksylitolia valmistetaan teollisessa mittakaavasta kauran kuorista ja jossa raaka-aine saadaan suoraan yrityksen omasta tuotannosta. Kauramyllyn sivutuotteesta uusimmalla teknologialla valmistettava ksylitoli on erinomainen esimerkki modernin kiertotalouden innovaatiosta. ”Innovaatiot ja jatkuva kehitystyö ovat olennaisessa osassa vastuullisessa ruuantuotannossa. Päästötavoitteemme tukee kiertotaloutta, kuten koko Lahden ksylitolitehdas -hanke. Meille on tärkeä saada erilaiset sivuvirrat hyötykäyttöön mahdollisimman korkealla jalostusasteella.”, Mäki-Reinikka jatkaa. Lämpölaitos rakennetaan uuden ksylitolitehtaan viereen ja se tuottaa kaukolämpöä ja teollisuushöyryä koko Fazer Lahden tarpeisiin. Tuotetulla höyryllä voidaan myös jäähdyttää tehdasalueen kiinteistöjä. Lämpölaitoksen on määrä valmistua syksyllä 2020 samaan aikaan kuin ksylitolitehdas käynnistyy. Lähienergiaa kauran kuorista Kesäkuussa Lahti valittiin Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi vuodelle 2021. Lahti sai parhaimmat pisteet muun muassa ilmanlaadun, jätteiden käsittelyn ja ekoinnovaatioiden osa-alueilla. Uusi ksylitolitehdas tuo Lahteen 30 uutta työpaikkaa ja tukee Lahden asemaa Suomen ja Euroopan johtavana ympäristökaupunkina.  Lisätietoja: Taina Lampela-Helin, viestintäpäällikkö, Fazer-konserni, taina.lampela-helin@fazer.com , puh. 040 668 4600 Fazerin mediapuhelin on avoinna ma–pe klo 8–16, puh. 040 668 2998  

Fazer låter bygga ett biovärmeverk som nyttjar sidoströmmarna av havre i Lahtis

Fazer deltar aktivt i arbetet för att stävja klimatförändringen och satsar på en hållbarare livsmedelsproduktion. Företaget har förbundit sig till fyra huvudmål i arbetet för hållbarhet: 50 % mindre utsläpp, 50 % mindre matsvinn, 100 % ansvarsfulla inköp och mer växtbaserat före år 2030. Genom att reducera utsläppen minskar livsmedelsproduktionens miljöeffekter omedelbart. I arbetet har förnybar energi en central roll. ”Hållbarhet har en central roll i Fazers strategi att utvecklas till ett modernt ansvarfullt matföretag. Sätten att producera och konsumera mat har stor inverkan på miljön, samhället och välmåendet.  Vi ser mat som en lösning. Fazer sätter konsumenterna i första rum och de förväntar sig en hållbar produktion. Ett biovärmeverk som producerar energi för våra produktionsanläggningar genom en sidoström från spannmålsbaserad biomassa är ett utmärkt exempel cirkulärekonomi ”, säger Pekka Mäki-Reinikka, verkställande direktör för Fazer Kvarn i Finland. En ny produktionsmetod för bioenergi främjar cirkulärekonomi Xylitolfabriken, som byggs i Lahtis, är den enda produktionsanläggningen i världen, där xylitol i industriell skala framställs av havreskal och där råvaran erhålls ur företagets egen produktion. Xylitolen, som framställs med den nyaste teknologin av biprodukter från havrekvarnen, är ett utomordentligt exempel på innovation inom den moderna cirkulärekonomin. ”Innovationer och kontinuerlig utveckling är centrala ingredienser för ansvarsfull livsmedelsproduktion. Våra utsläppsmål, liksom hela projektet med xylitolfabriken i Lahtis, stöder den cirkulära ekonomin. Det är viktigt att förädlingsnivån är så hög som möjligt då vi utnyttjar olika sidoströmmar”, fortsätter Mäki-Reinikka.  Värmeverket som byggs intill den nya xylitolfabriken genererar fjärrvärme och industriånga till alla Fazers anläggningar i Lahtis. Ångan kan också utnyttjas till att kyla industriområdets fastigheter. Enligt planerna kommer värmeverket att stå färdigt hösten 2020, samtidigt som xylitolfabriken tas i bruk. Havreskal ger närenergi I juni valdes Lahtis till Europas miljöhuvudstad 2021. Lahtis erhöll högsta poäng för bland annat luftkvalitet, sophantering och ekoinnovationer. Den nya xylitolfabriken erbjuder 30 nya arbetsplatser i Lahtis och stöder stadens ställning som ledande miljöstad i Finland och Europa. Ytterligare information: Taina Lampela-Helin, kommunikationschef, Fazer-koncernen, taina.lampela-helin@fazer.com , tfn +358 40 668 4600 Fazers medietelefon är öppen vardagar klockan 8–16, tfn +358 40 668 48 40

Gasum-konsernin taloudellinen katsaus Q2 2019 – Kaasuinfrastruktuuri laajeni

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1.1.–30.6.2019•  Konsernin liikevaihto kasvoi 6 %, ollen 632,5 miljoonaa euroa (1–6/2018: 597,5 milj. euroa)•  Liikevoitto oli 76,3 miljoonaa euroa, joka on samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (76,3 milj. euroa)•  Taseen loppusumma kasvoi uuden IFRS 16 standardin käyttöönoton myötä 1 574,4 miljoonaan euroon (31.12.2018: 1 526,6 milj. euroa)•  Konsernin rahoitusasema pysyi raportointikaudella vahvana, omavaraisuusasteen ollessa 43,9 % (31.12.2018: 43,7 %). Tunnusluvut \\\\\\\\\\[][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][][]\1 000 €\ \1–6/2019\ \1–6/2018\ \Muutos\ \2018\[ Liikevaihto] [632,5] [597,5] [5,9 %] [1 177,4][ Liikevoitto] [76,3] [76,3] [0,0 %] [124,2][ Liikevoitto-%] [12,1 %] [12,8 %]   [10,5 %][ Omavaraisuusaste-%] [43,9 %] [44,0 %]   [43,7 %][ Oman pääoman tuotto [12,0 %] [13,3 %]   [13,3 %]-%*][ Sijoitetun pääoman [8,6 %] [9,3 %]   [9,2 %]tuotto-%*][ Taseen loppusumma] [1 574,4] [1 465,9] [7,4 %] [1 526,6][ Korolliset [573,9] [558,9] [2,7 %] [562,7]nettovelat][ Nettovelkaantumisaste [83,3 %] [86,7 %]   [84,7 %]-%][ Nettovelat/käyttökate* [2,8] [2,9]   [2,9]**][ Henkilöstön määrä [364] [432] [-15,7 %] [434]kauden lopussa] [\  * Annualisoitu  ** Kuluvan kauden luku muutettu vertailukelpoiskei ilman IFRS 16 standardin vaikutusta.   Vertailutiedot eivät sisällä IFRS 16 standardin vaikutuksia.\]  Gasum-konsernin toimitusjohtaja Johanna Lamminen kommentoi vuoden 2019 ensimmäistä vuosipuoliskoa:”Taloudellinen tuloksemme toteutui ensimmäisellä vuosipuoliskolla ennusteidemme mukaisesti. Liikevaihtomme kasvoi 6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ollen 632,5 miljoonaa euroa (597,5 milj. euroa) ja tarkastelujaksolla liikevoittomme oli 76,3 miljoonaa euroa, joka on samalla tasolla edellisen vuoden vastaavan ajanjakson kanssa (76,3 milj. euroa). Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana veimme strategiaamme määrätietoisesti eteenpäin ja päivitimme yhdessä henkilöstön kanssa strategisia tavoitteitamme tuleville vuosille.Kysyntä puhtaammille energiaratkaisuille on vahvassa kasvussa teollisuudessa ja kaasun kokonaismyyntivolyymien ennustetaan edelleen kasvavan. Kaasu vähäpäästöisenä polttoaineena tulee kasvattamaan rooliaan tulevaisuudessa niin merenkulussa kuin raskaassa liikenteessä, sillä ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää siirtymistä puhtaampiin ratkaisuihin. Gasumin osakkuusyhtiö Manga LNG Oy:n Tornion LNG-terminaali avattiin kesäkuun alussa. Uusi terminaali vastaa vähäpäästöisen LNG:n kasvavaan kysyntään ja vahvistaa LNG-toimitusvarmuutta Pohjoismaiden pohjoisosissa. Terminaali tukee merkittävästi alueen kilpailukykyä varmistamalla edullisen ja vähäpäästöisen energian saatavuuden paikallisen teollisuuden sekä meri- ja raskaan liikenteen tarpeisiin. Solmimme tarkastelujaksolla merkittäviä kumppanuuksia eri liiketoiminnoissa, joista merkittävimmät ovat kaksi nesteytetyn maakaasun toimitussopimusta teollisuudelle, Forchem Oy ja Eastman Chemical Company. Kaasu on teollisuudelle hyvä vaihtoehto päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Liikennekaasumarkkinan kasvattaminen ja biokaasutuotannon lisääminen on keskeinen osa Gasumin strategiaa. Ostimme Mäkikylän biokaasulaitoksen Kouvola Vesi Oy:ltä. Kauppa antaa meille mahdollisuuden investoida biokaasulaitoksen laajentamiseen ja tavoitteenamme on moninkertaistaa laitoksen biokaasun tuotanto sekä päivittää nykyisen laitoksen toiminnat tämän päivän vaatimusten mukaisiksi. Tarkastelujaksolla teimme myös investointipäätöksen Lohjan jätekeskuksen yhteyteen Munkkaalle rakennettavasta biokaasulaitoksesta. Laitoksen odotetaan tuottavan valmistuessaan vuodessa yli 40 GWh biokaasua ja 50 000 tonnia luomulannoitteita. Tarkastelujaksolla avasimme kolme asemaa raskaan liikenteen tarpeisiin ja kolme asemaa henkilöajoneuvoliikenteelle. Lisäksi myös muiden toimijoiden toimesta rakentuu uusia kaasutankkausasemia, mikä täydentää asemaverkostoa entisestään. Kaasutankkausasemaverkoston täydentyminen edistää kiertotaloutta ja tukee kansallisia päästövähennystavoitteita edesauttamalla pohjoismaisen liikenteen siirtymistä puhtaampiin polttoaineratkaisuihion." Linkki Gasum-konsernin taloudelliseen katsaukseen Q2 2019 > 

Muutos johtoryhmässä: Vesa-Pekka Kirsi nimitetty Alma Marketsin liiketoimintajohtajaksi ja Alma Median johtoryhmän jäseneksi

Alma Media Oyj Pörssitiedote 16.7.2019 klo 14.00  MUUTOS JOHTORYHMÄSSÄ: VESA-PEKKA KIRSI NIMITETTY ALMA MARKETSIN LIIKETOIMINTAJOHTAJAKSI JA ALMA MEDIAN JOHTORYHMÄN JÄSENEKSI  BA Vesa-Pekka Kirsi (s. 1969) on nimitetty Alma Markets -yksikön liiketoimintajohtajaksi sekä Alma Media -konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 1.9.2019. Kirsi on työskennellyt vuodesta 2011 liiketoiminnan eri johtotehtävissä Fonectalla, viimeksi Fonecta B2B-liiketoimintojen johtajana. Kirsillä on aiempaa kokemusta digitaalisen liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin johtamisesta Suomessa ja kansainvälisesti, muun muassa Tanla Solutionsilta, Openbitiltä ja Nokialta.  ·Kirsin monipuolinen kokemus kansainvälisen liiketoiminnan johtamisesta ja uuden digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä antaa hyvän perustan kasvavan ja erinomaisesti kannattavan Alma Marketsin luotsaamiseksi, Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne sanoo.  ·Alma Media on hieno esimerkki digitaalisessa transformaatiossaan jo pitkällä olevasta, hyvin johdetusta yhtiöstä. Viime vuosina vahvasti kasvanut Alman kansainvälisin segmentti, Alma Markets, on kasvutarinan ehdottomasti mielenkiintoisin alue. Otan nyt innostavan haasteen ja mahdollisuuden vastaan, sanoo Vesa-Pekka Kirsi.  Lisätietoja: Kai Telanne, toimitusjohtaja, Alma Media, puh. 010 665 3500  Alma Media Oyj Elina Kukkonen Viestintäjohtaja  Jakelu: NASDAQ Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.almamedia.fi  

Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla eniten rekisteröityjä yhdistyksiä

Rekisteröidyt yhdistykset luokitellaan yhdeksään luokkaan. Suosituimpia luokkia ovat vuodesta toiseen olleet kulttuuriala sekä urheilu- ja liikunta. Muita luokkia ovat poliittiset yhdistykset, ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset, sosiaali- ja terveysala, vapaa-ajan yhdistykset, uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset, maanpuolustukseen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvät yhdistykset sekä muut yhdistykset. Suosituimpaan luokkaan, kulttuurialan yhdistyksiin, kuuluvat muun muassa erilaiset taideyhdistykset, perinne- ja museoyhdistykset, opiskeluun, tieteeseen ja sivistykseen liittyvät yhdistykset, kotiseutu-, perinne- ja sukuyhdistykset, luonnonsuojeluyhdistykset, etniset yhdistykset sekä ruoka- ja juomakulttuureihin liittyvät yhdistykset. Toiseksi suosituimpaan, urheilu- ja liikuntayhdistyksiin kuuluvat muun muassa yleisseurat, yksilö- ja joukkuelajien yhdistykset, moottoriurheiluyhdistykset sekä urheilun ja liikunnan tukiyhdistykset ja kattojärjestöt. Tilasto: Tarkoituksen mukaan luokiteltujen yhdistysten kokonaismäärät maakunnittain suuruusjärjestyksessä 2.7.2019 •    Uusimaa 22 871•    Pohjois-Pohjanmaa 17 811•    Pirkanmaa 6593•    Varsinais-Suomi 6206•    Keski-Suomi 3604•    Pohjois-Savo 3359•    Satakunta 3276•    Lappi 3033•    Etelä-Savo 2694•    Pohjois-Karjala 2607•    Etelä-Pohjanmaa 2467•    Pohjanmaa 2446•    Kymenlaakso 2416•    Kanta-Häme 2389•    Päijät-Häme 2191•    Etelä-Karjala 1763•    Kainuu 1269•    Keski-Pohjanmaa 935•    Ahvenanmaa 464 Julkaisemme säännöllisesti eri tilastoja yhdistyksistä. Tutustu muihin tilastoihin PRH:n yhdistyssivuilla: https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja.html Yhdistysrekisterin esittely PRH pitää yhdistysrekisteriä, johon merkitään rekisteröityjä yhdistyksiä koskevia tietoja. Rekisteriin merkitään esimerkiksi yhdistyksen säännöt ja nimenkirjoittajat eli henkilöt, joilla on oikeus toimia yhdistyksen puolesta. Lue lisää yhdistysrekisteristä: https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterin_esittely.html Lisätietoja: YhdistysasiatJouko KoittoJohtava lakimiesPatentti- ja rekisterihallituspuh. 029 509 5550 Tarkemmat aluekohtaiset tilastot pyydettäessäVesa HalmeJärjestelmäasiantuntijaPatentti- ja rekisterihallituspuh. 029 509 5256

Alma Median puolivuosikatsaus tammi—kesäkuu 2019: Oikaistu liikevoitto parani ja digitaalisen sisältömyynnin hyvä kehitys jatkui

Alma Media Oyj          Puolivuosikatsaus            17.7.2019 klo 8.00  ALMA MEDIAN PUOLIVUOSIKATSAUS TAMMI—KESÄKUU 2019:  Oikaistu liikevoitto parani ja digitaalisen sisältömyynnin hyvä kehitys jatkui   Taloudellinen kehitys huhti—kesäkuussa 2019: ·  Liikevaihto 88,0 (88,9) milj. euroa, laskua 1,0 %. ·  Oikaistu liikevoitto 14,9 (12,9) milj. euroa, 16,9 % (14,5 %) liikevaihdosta, kasvua 15,5 %. ·  Liikevoitto 14,5 (17,4) milj. euroa eli 16,5 % (19,6 %) liikevaihdosta, laskua 16,4 %. ·  Osakekohtainen tulos 0,12 (0,15) euroa. ·  Alma Markets: Kannattavuus parani asumisen ja autoilun liiketoiminnoissa Suomessa ja rekrytointiliiketoiminnassa Suomen ulkopuolella.  ·  Alma Talent: Mainonta laski Suomessa ja Ruotsissa. Digitaalinen sisältöliikevaihto kasvoi 15 %. ·  Alma Consumer: Digitaalinen liikevaihto kasvoi 10 %, kulusäästöt paransivat kannattavuutta. Taloudellinen kehitys tammi—kesäkuussa 2019: ·  Liikevaihto 173,0 (181,1) milj. euroa, laskua 4,5 %. ·  Oikaistu liikevoitto 29,3 (25,1) milj. euroa, 16,9 % (13,9 %) liikevaihdosta, kasvua 16,7 %. ·  Liikevoitto 28,9 (30,3) milj. euroa eli 16,7 % (16,7 %) liikevaihdosta, laskua 4,4 %. ·  Osakekohtainen tulos 0,24 (0,26) euroa. AVAINLUVUT  2019 2018 Muutos 2019 2018 Muutos 2018milj. euroa 4—6 4—6 % 1—6 1—6 % 1—12Liikevaihto 88,0 88,9 -1,0 173,0 181,1 -4,5 354,6Sisältöliikevaihto 27,5 27,7 -0,7 55,1 58,7 -6,2 114,8Sisältöliikevaihto, 22,9 23,6 -3,2 45,9 50,3 -8,9 97,9painettuSisältöliikevaihto, 4,7 4,1 13,8 9,2 8,4 9,9 16,9digiMainosmyynnin 47,7 47,2 0,9 92,2 93,9 -1,8 185,7liikevaihtoMainosmyynti, painettu 11,6 12,8 -9,4 22,7 26,8 -15,3 50,6Mainosmyynti, digi 35,5 33,6 5,6 68,9 65,8 4,6 132,7Palveluliikevaihto 12,8 14,0 -8,3 25,7 28,4 -9,6 54,1Oikaistut kokonaiskulut 73,2 76,2 -3,9 144,0 156,3 -7,8 297,9Oikaistu käyttökate 20,5 16,9 21,4 40,6 33,3 22,0 72,9Käyttökate 20,1 21,4 -5,8 40,2 38,4 4,6 76,6Oikaistu liikevoitto 14,9 12,9 15,5 29,3 25,1 16,7 57,3% liikevaihdosta 16,9 14,5 16,9 13,9 16,2Liikevoitto/-tappio 14,5 17,4 -16,4 28,9 30,3 -4,4 61,0% liikevaihdosta 16,5 19,6 16,7 16,7 17,2Tilikauden tulos 11,3 13,8 -18,2 22,5 24,2 -7,0 47,9Tulos/osake, EUR 0,12 0,15 -20,8 0,24 0,26 -8,4 0,51(laimentamaton jalaimennettu) Digiliiketoiminnan 45,5 43,3 5,1 88,6 85,2 4,0 170,3liikevaihtoDigiliiketoiminta, % 51,7 48,7 51,2 47,0 48,0liikevaihdosta Toimintaympäristö vuodelle 2019  Suomen ja Alma Medialle tärkeiden itäisten Keski-Euroopan maiden, kuten Tšekin ja Slovakian talouksien odotetaan kasvavan, mutta kasvu hidastuu vuonna 2019. Epävarmuus Saksan talouskehityksestä on lisääntynyt ja sen heijastusvaikutuksesta johtuen Tšekissä ja Slovakiassa on nähtävissä muutamilla toimialoilla rekrytointimainonnan kysynnän hidastumista. Median rakennemuutos jatkuu; mainonta ja sisältömyynti verkossa kasvaa ja painetun median kysyntä laskee. Painetun median kannattavuutta heikentää jakelukustannusten ja volyymisidonnaisten kustannusten nousu. Datan, analytiikan, koneoppimisen ja automaation merkitys lisääntyy vaatien kasvavia panostuksia teknologiainvestointeihin. Digitaalisessa mainonnassa haku- ja sosiaalisen median mainonnan, mobiili- ja videomainonnan sekä sisältömarkkinoinnin odotetaan kasvavan nopeimmin.   Näkymät vuodelle 2019 (muuttumaton) Alma Media arvioi vuoden 2019 liikevaihdon olevan edellisvuoden tasolla ja oikaistun liikevoiton kasvavan vuodesta 2018. Vuoden 2018 liikevaihto oli 354,6 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto 57,3 milj. euroa. Toimitusjohtaja Kai Telanne: Digitaaliset liiketoimintomme kasvoivat edelleen kannattavasti vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Ilman myytyjen ja lopetettujen toimintojen vaikutusta Alma Median liikevaihto oli vertailukauden tasolla. Oikaistu liikevoitto kasvoi huhti–kesäkuussa 15,5 prosenttia 14,9 miljoonaan euroon konsernin liikevoittomarginaalin ollessa 16,9 prosenttia. Alma Markets -segmentin kannattavuuskehitys oli jälleen hyvä; liikevoittomarginaali oli 38,2 prosenttia. Rekrytointiliiketoiminnan liikevaihto kasvoi, mutta talousnäkymien yleisestä epävarmuudesta johtuen kasvu oli aiempaa hitaampaa erityisesti Tšekissä, Suomessa ja Baltian maissa. Suomessa asumisen ja autoilun markkinapaikka- ja järjestelmäliiketoiminnassa alkuvuoden hyvä kehitys jatkui: raportointijaksolla liiketoiminta kasvoi orgaanisesti 10 prosenttia. Panostukset markkinointiin ja lisäarvotuotteisiin näkyivät asiakasvolyymien hyvänä kehityksenä. Alma Talentin digitaalisten sisältöjen myynnin kehitys oli katsauskaudella Suomen medialiiketoiminnassa vahvaa: digisisältötuotot kotimaan talous- ja ammattimedioissa kasvoivat 24 prosenttia ylittäen printtituotteiden laskun. Segmentin liikevaihtoa painoivat mainonnan lasku sekä myydyt ja lopetetut toiminnot. Digitransformaatiomme eteneminen ja sen positiivinen vaikutus kannattavuuteemme näkyi myös Alma Consumerin liiketoiminnassa huhti–kesäkuussa. Raportointikaudella kasvoivat niin alueellisten medioiden digisisältömyynti kuin segmentin kaikkien medioiden digimainosmyynti, erityisesti sisältömarkkinointi ja mobiilimedian mainosmyynti. Iltalehden verkkopalvelun kävijämäärä kasvoi ja Iltalehden irtonumeromyynnin lasku loiveni katsauskaudella. Lisäksi kannattavuuteen vaikuttivat kustannussäästöt viime vuonna toteutetuista, segmentin integraatioon liittyneistä uudelleenjärjestelyistä sekä ulkoisten sisältöostojen vähentyminen. Digitalisoituva liiketoimintaympäristö, jaettavien painotuotteiden määrän vähentyminen ja yksikkökustannusten kasvu on vaatinut rakenteellisia uudistuksia jakeluliiketoiminnassamme. Teimme kesäkuussa sopimuksen Alma Media Kustannuksen julkaisemien lehtien varhaisjakelun ulkoistamisesta Postille Pirkanmaalla ja Satakunnassa ensi vuoden alusta. Arvioimme saavuttavamme ulkoistuksen myötä 5–6 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt. Jakelun tehostamisella voimme turvata ja pidentää tilatun paperilehden elinkaarta mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Heinäkuun alussa digitaalisten lehtien ja kirjojen sekä painettujen lehtien irtonumeromyynnin arvonlisävero laski Suomessa 24 prosentista 10 prosenttiin. Veimme veroalennuksen digijulkaisujemme tilaushintoihin tukeaksemme digitaalisten julkaisujen kysynnän kehitystä. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Kai Telanne, puhelin 010 665 3500Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen, puhelin 010 665 3873 Tiedotustilaisuus ja webcast: Englanninkielinen tiedotustilaisuus analyytikoille, sijoittajille ja medialle pidetään samana päivänä klo 11.00–12.00 Alma-talossa, Alvar Aallon katu 3 C, Helsinki. Tuloksen esittelevät toimitusjohtaja Kai Telanne ja talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen. Ilmoittautuminen Alma-talossa pidettävään tilaisuuteen etukäteen sähköpostitse osoitteeseen kutsut@almamedia.fi. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana myös webcastina osoitteessa https://almamedia.videosync.fi/2019-q2-tulosinfo . Webcastissa on mahdollista esittää kysymyksiä kirjallisesti. Tallenne tiedotustilaisuudesta on saatavilla saman päivän aikana osoitteessa www.almamedia.fi/sijoittajat/raportit-ja-esitykset/esitykset . Tilaisuuden esitysaineisto on saatavilla noin klo 11.00 Alma Median verkkosivuilla osoitteessa www.almamedia.fi/sijoittajat/raportit-ja-esitykset/esitykset . Alma Median taloudellinen kalenteri vuonna 2019 - Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2019 keskiviikkona 23.10.2019 noin klo 8.00. ALMA MEDIA OYJ Hallitus Jakelu: NASDAQ Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.almamedia.fi

Handelsbanken Suomi: Tammi–kesäkuun 2019 osavuosikatsaus

”Handelsbankeniin luotetaan sijoitusvarallisuuden hoitajana, ja hallinnoitavien varojen määrä kasvoi 16 prosenttia alkuvuoden aikana. Asiakkaamme arvostavat sitä, että Handelsbanken huomioi vastuullisuuden sijoituskohteiden valinnassa. Suursijoittajille vastuullisuus on yleensä perusedellytys, mutta myös yksityisasiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia vastuullisuusasioista. Toimme kesäkuun alussa vastuullisuusasiat kiinteäksi osaksi sijoitusneuvontaa. Tavoitteenamme on kannustaa asiakkaitamme tekemään sijoituksia, joilla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan”, Handelsbanken Suomen johtaja Nina Arkilahti sanoo. Vastuullinen sijoittaminen ei tarkoita tuotosta tinkimistä. ”Yrityksen vastuullisuudella on positiivinen korrelaatio yrityksen arvonkehityksen kanssa pitkällä aikavälillä. Handelsbankenin sijoituskohteina olevien yhtiöiden vastuullisuuteen voimme vaikuttaa käymällä aktiivista vuoropuhelua yhtiöiden kanssa”, Arkilahti jatkaa. Peruspankkijärjestelmän uudistus etenee suunnitellusti. Tavoitteena on parantaa digitaalisia palvelukanavia ja tehostaa prosesseja. Handelsbankenin lähtökohtana on olla edelleen henkilökohtainen pankki, jossa kaikki palvelut saa nopealla aikataululla tutun yhteyshenkilön kautta. Handelsbankenin liiketulos parani yli 20 prosenttia edellisvuoden tammi–kesäkuuhun verrattuna. Oman pääoman tuotto kehittyi positiivisesti ja oli 13,4 prosenttia. Handelsbankenin konttoriliiketoiminnan tuloskehitys tammi–kesäkuussa 2019 Konttoriliiketoiminta meur Q22019 Q12019 Muutos Q1-Q22019 Q1-Q22018 MuutosTuototKorkokate 31,3 32,3 -3 % 63,6 63,6 0 %Palkkiotuotot 13,3 12,8 4 % 26,1 24,2 8 %Tuotot yhteensä 46,2 47,1 -2 % 93,3 91,4 2 %Kulut yhteensä -26,9 -24,4 10 % -51,3 -48,8 5 %Liiketulos ennen luottot. 19,3 22,7 -15 % 42,0 42,6 -1 %Luottotappiot 5,0 -0,1 4,9 -7,3Tuloksenjako 3,8 4,0 -5 % 7,8 9,5 -18 %Liiketulos 28,1 26,6 6 % 54,7 44,8 22 % Kulu/tuotto-suhde, % 53,5 47,7 50,6 48,3Oman pääoman tuotto, % 13,9 12,8 13,4 10,8 Handelsbanken Suomen konttoriliiketoiminnan liiketulos 54,7 miljoonaa euroa parani 22 prosenttia vuoden 2018 tammi–kesäkuuhun verrattuna. Palautuneet luottotappiot olivat 4,9 miljoonaa euroa. Luottotappiotaso oli -0,05 prosenttia (0,08). Kulu/tuotto-suhde ennen luottotappioita oli 50,6 (48,3). Oman pääoman tuotto parani 13,4 prosenttiin (10,8). Tuotot kasvoivat kaksi prosenttia 93,3 miljoonaan euroon (91,4). Palkkiotuotot kasvoivat kahdeksan prosenttia 26,1 miljoonaan euroon (24,2). Korkokate 63,6 miljoonaa euroa pysyi edellisvuoden tasolla (63,6). Handelsbanken Suomen maksamat viranomaismaksut olivat tammi–kesäkuussa yhteensä 5,0 miljoonaa euroa (6,4). Näitä maksuja ovat Ruotsin kriisinhallintarahasto- sekä talletussuojamaksu. Kokonaiskustannukset nousivat viisi prosenttia 51,3 miljoonaan euroon (48,8). Nousun syynä on pääasiassa peruspankkijärjestelmän uudistus, joka etenee suunnitellusti. Keskimääräinen henkilöstömäärä oli 505 henkilöä (530). Luottokannan kehitys Keskivolyymitmeur Q22019 Q12019 Muutos Q1-Q22019 Q1-Q22018 Muutos Antolainaus Henkilöasiakkaat 4 336 4 303 1 % 4 319 4 144 4 % Yritykset 9 528 9 375 2 % 9 452 9 006 5 %Yhteensä 13 864 13 678  1 % 13 771 13 150  5 % Ottolainaus Henkilöasiakkaat 1 703 1 652 3 % 1 677 1 540 9 % Yritykset  2 558 2 750 -7 % 2 654 2 812 -6 %Yhteensä  4 261 4 402  -3 % 4 331 4 352 0 % Handelsbanken Suomen luottokannan keskivolyymi kasvoi viisi prosenttia vuoden 2018 tammi–kesäkuuhun verrattuna. Kotitalouksien talletukset kasvoivat yhdeksän prosenttia, mutta yritysten talletukset vähenivät kuusi prosenttia. Handelsbanken Suomen konttoriliiketoimintaan kuuluu 36 pankkikonttoria, pääkonttoritoiminnot, varainhoitopalvelut ja Handelsbanken Rahoitus Oyj. Suomen Handelsbankenilla on lisäksi investointipankki Handelsbanken Capital Markets, johon kuuluvat henkivakuutusyhtiö Handelsbanken Liv sekä riskinhallinta-, arvopaperikauppa- ja pääomamarkkinatoiminnot. Arvopapereiden säilytyksestä vastaa Handelsbanken Securities Services. Handelsbanken työllistää Suomessa yhteensä noin 600 henkilöä.   Konsernin tulos Handelsbanken-konsernin avainluvut tammi–kesäkuussa 2019 (verrattuna tammi–kesäkuuhun 2018): · Liiketoiminnan tulos kasvoi 1 % ja oli 11 460 milj. kruunua (11 381) · Tilikauden tulos verojen jälkeen heikkeni 3 % ja oli 8 973 milj. kruunua (9 235) · Osakekohtainen tulos laski ja oli 4,61 kruunua (4,75) · Oman pääoman tuotto laski 12,8 %:iin (13,8) · Tuotot kasvoivat 1 % 22 075 milj. kruunuun (21 959) · Korkokate kasvoi 3 % ja oli 15 998 milj. kruunua (15 552) · Palkkiotuotot kasvoivat 4 % 5 207 milj. kruunuun (5 012) · Kulu/tuotto-suhde oli 44,9 % (46,5) · Luottotappiotaso oli 0,06 % (0,04) · Ydinvakavaraisuussuhde laski ja oli 17,1 % (21,4) Konsernin tilinpäätös on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.handelsbanken.se/ir. Lisätietoja: Nina Arkilahti, maajohtaja, Handelsbanken SuomiPuh. +358 10 444 2700Anders Norrena, talousjohtaja, Handelsbanken SuomiPuh. + 358 10 444 2271Pirjetta Soikkeli, viestintäjohtaja, Handelsbanken SuomiPuh. +358 10 444 2787

Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019

Finnair Oyj, Pörssitiedote, Puolivuosikatsaus, 17.7.2019 klo 9.00 Huhti-kesäkuun liikevaihto kasvoi 10,4 prosenttia ja vertailukelpoinen liiketulos oli 47,2 miljoonaa euroa Vuoden 2018 luvut sekä koko vuodelta että neljänneksiltä on oikaistu vastaamaan IFRS 16 -standardin käyttöönottoa sekä muutoksia lentokonekomponenttien laskentaperiaatteissa ja päälaskelmien esitystavassa. Oikaistut luvut julkistettiin 21.3.2019. Lisätietoja oikaisuista on tilinpäätöksen liitetiedossa 20. Huhti–kesäkuu 2019  ·  Liikevaihto kasvoi 10,4 prosenttia vertailukaudesta ja oli 793,0 miljoonaa euroa (718,2).* ·  Yksikkötuotto (RASK) laski 3,8 prosenttia. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 3,7 prosenttia. ·  Yksikkökustannus (CASK) laski 1,4 prosenttia, ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK at constant currency ex fuel) laski 2,9 prosenttia. ·  Polttoainekustannukset kasvoivat 35,2 miljoonaa euroa (+24,2 %), josta polttoaineen hinnan** vaikutus oli 13 miljoonaa euroa. ·  Huoltokustannuksiin sisältyi poikkeuksellisia eriä. ·  Vertailukelpoinen liiketulos oli 47,2 miljoonaa euroa (59,1). Liiketulos oli 47,9 miljoonaa euroa (50,8). ·  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 176,8 miljoonaa euroa (233,1) ja investointien nettorahavirta -147,0 miljoonaa euroa (-34,6).*** ·  Osakekohtainen tulos oli 0,22 euroa (-0,15). ·  Matkustajamäärä nousi 13,1 prosenttia 3,9 miljoonaan (3,5). ·  Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 14,8 prosenttia. ·  Matkustajakäyttöaste oli 82,5 prosenttia (-0,1 prosenttiyksikköä). Tammi–kesäkuu 2019  ·  Liikevaihto kasvoi 7,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 466,0 miljoonaa euroa (1 359,3).* ·  Yksikkötuotto (RASK) laski 4,3 prosenttia. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 4,4 prosenttia. ·  Yksikkökustannus (CASK) laski 1,0 prosenttia, ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK at constant currency ex fuel) laski 2,9 prosenttia. ·  Polttoainekustannukset kasvoivat 53.0 miljoonaa euroa (+19.4 %), josta polttoaineen hinnan** vaikutus oli 19 miljoonaa euroa. ·  Huoltokustannuksiin sisältyi poikkeuksellisia eriä. ·  Vertailukelpoinen liiketulos oli 31,0 miljoonaa euroa (73,7). Liiketulos oli 30,3 miljoonaa euroa (67,7). ·  Liiketoiminnan nettorahavirta oli 325,0 miljoonaa euroa (341,1) ja investointien nettorahavirta -217,2 miljoonaa euroa (-91,1).*** ·  Osakekohtainen tulos oli -0,11 euroa (-0,07). ·  Matkustajamäärä nousi 9,0 prosenttia 7,1 miljoonaan (6,5). ·  Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 12,7 prosenttia. Matkustajakäyttöaste oli 80,5 prosenttia (-2,2 prosenttiyksikköä). *     Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. **   Polttoaineen hinta valuutta ja suojaukset mukaan lukien.   *** Investointien nettorahavirta sisältää vuoden toisella neljänneksellä 2,9 miljoonaa euroa lunastuksia rahamarkkinarahastoista tai muista yli kolmen kuukauden päästä erääntyvistä rahoitusvaroista. Vuoden alkupuoliskolla nämä sijoitukset pienenivät nettomääräisesti 55,5 miljoonalla eurolla. Nämä lunastukset ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa. Tulevaisuuden näkymät   24.4.2019 annettu ohjeistus: Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2019. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan liikenteessä, kun alan kapasiteetti kasvaa. Taloudellisen kasvun hidastuminen Finnairin päämarkkinoilla ja maailmankauppaan liittyvän, myös Brexitistä aiheutuvan, epävarmuuden jatkuminen saattavat vaikuttaa lentomatkustuksen ja -rahdin kysyntään. Finnair suunnittelee lisäävänsä kapasiteettiaan noin 10 prosentilla vuonna 2019 eli edellisen vuoden 14,8 prosentin kasvua hitaammin. Kasvu painottuu Aasiaan. Liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin vuonna 2019.  Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuotiskatsauksen yhteydessä heinäkuussa. Uusi ohjeistus 17.7.2019: Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuoden 2019 toisella puoliskolla. Toiminta-ympäristön odotetaan kuitenkin säilyvän epävakaana myös toisella vuosipuoliskolla. Taloudellisen kasvun hidastuminen Finnairin päämarkkinoilla ja maailmankauppaan liittyvän, USA:n ja Kiinan kauppaneuvotteluista ja Brexitistä aiheutuvan, epävarmuuden jatkuminen saattavat vaikuttaa lentomatkustuksen ja -rahdin kysyntään. Finnair nostaa vuoden 2019 kapasiteettiennustettaan pääasiassa uuden Pekingin Daxingin lentokentän reittiavauksen vuoksi. Finnair arvioi vuoden 2019 kapasiteettikasvun olevan 11-12 prosenttia. Liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin vuonna 2019.  Finnairin kausiluonteisesti vahvimman kolmannen vuosineljänneksen näkymät ovat edelleen vahvat, mutta erityisesti rahtikysynnän osalta epävarmuus on lisääntynyt. Finnair arvioi, että sen vertailukelpoinen liiketulos on 4,5–6,0 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2019, olettaen että polttoaineen hinta ja valuuttakurssit eivät muutu merkittävästi. Toimitusjohtaja Topi Manner: Epävakaasta toimintaympäristöstä huolimatta matkustajamäärämme kohosi vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä kauden ennätystasolle 3,9 miljoonaan matkustajaan, ja markkinaosuutemme vahvistui sekä Aasian- että Euroopan-liikenteessä. Toisen vuosineljänneksemme tulokseen heijastuivat niin globaalit epävarmuustekijät, kuten Brexit ja USA:n ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut, kuin talouskehityksen vähittäinen hidastuminen Finnairin päämarkkinoilla. Samanaikaisesti kapasiteetin vähennyksillä Euroopan-liikenteessä, erityisesti joillakin Pohjoismaisilla reiteillä, on ollut kilpailutilannetta jossain määrin tervehdyttävä vaikutus.  Kokonaisuutena matkustajaliikenteemme kehittyi hyvin ja Euroopan-liikenne kasvoi odotustemme mukaisesti hyvin. Sen sijaan rahti ja matkapalvelut kärsivät vaikeammasta markkinaympäristöstä.  Jatkoimme kasvuamme: liikevaihtomme kasvoi matkustajaliikenteen vauhdittamana 10,4 prosenttia 793,0 miljoonaan euroon. Tuloskehitys oli maltillisempi, mihin vaikuttivat etenkin polttoaineen hinnan[1]  13 miljoonan euron nousu sekä poikkeuksellinen huoltokustannusten kasvu. Vertailukelpoinen liiketuloksemme huhti-kesäkuulta oli 47,2 miljoonaa euroa.  Jatkoimme panostuksia asiakaskokemukseen: Kesäkuussa avasimme Helsinki-Vantaalla uuden Platinum Wing loungen, joka on saanut asiakkailtamme innostuneen vastaanoton. Business Class loungen laajennus valmistuu alkusyksystä. Helpotimme asiakkaan ostopolkua uusimalla Finnair.com -verkkosivuston, joka on avattu jo yli 30 markkinalla. Lisäksi saimme päätökseen Euroopan Airbus-koneiden langattoman internet-yhteyden asennukset. Skytrax-arvioinnissa asiakkaat valitsivat Finnairin kymmenettä kertaa Pohjolan parhaaksi lentoyhtiöksi. Tästä haluan lausua niin asiakkaillemme kuin sijoituksen mahdollistaneelle henkilöstölle lämpimät kiitokset. Finnairin strategian ydintä on asiakas- ja henkilöstökokemuksen vahvan yhteyden ymmärtäminen ja vaaliminen.  Vastuullisuus on niin ikään yksi strategiamme kulmakivistä. Tarkastelujakson aikana otimme askeita, jotka vievät meidät lähemmäs tavoitettamme puolittaa kertakäyttömuovin käyttö lennoillamme vuoden 2022 loppuun mennessä ja lisätä kierrätystä ylipäätään: uusimme Euroopan lennoilla myytävien aterioiden pakkaukset, vähensimme matkapakkausten muovia ja aloitimme kirkkaan PET-muovin kierrätyksen Helsinkiin palaavilta lennoiltamme. Haemme myös jatkuvasti uusia tapoja tehostaa polttoaineen kulutusta ja vähentää lentämisestämme syntyviä hiilidioksidipäästöjä.   Tavoitteemme on kestävä, kannattava kasvu jatkossakin. Lisäämme kapasiteettia meille keskeisillä markkinoilla joko pitkän aikavälin Aasian kasvustrategiamme toteuttamiseksi tai lyhyen aikavälin taktisempien kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Aasian-liikenteessä tämä näkyy muun muassa uusien yhteyksien avaamisena toisella vuosipuoliskolla ja Euroopassa reittikohtaisena optimointina. Finnair avaa ensimmäisenä lentoyhtiönä suoran lentoyhteyden Euroopasta Etelä-Korean toiseksi suurimpaan kaupunkiin Busaniin kesäkaudella 2020, ja marraskuun 2019 alkupuolella avaamme uuden yhteyden Pekingin uudelle Daxing International Airport -kentälle, minkä jälkeen lennämme Pekingiin 10 kertaa viikossa. Lisäksi pidennämme kesäkauden reittiä ympärivuotiseksi codeshare-kumppanimme China Southernin kotikentälle Guangzhou’hun. Nähtävissä olevassa aiempaa haastavammassa toimintaympäristössä kiinnitämme kasvavaa huomiota operatiiviseen tehokkuuteen, muun muassa yksiköiden välisiin prosesseihin ja resurssien optimointiin liikennesuunnittelun ja lentotoiminnan välillä, sekä panostamme entistä enemmän lentotoiminnan luotettavuuteen. Lisäksi lisäämme tuottavuutta yksinkertaistamalla ja automatisoimalla prosesseja, kuten matkustajakorvausten käsittelyä, ja hyödyntämällä digitalisaatiota jakelussa ja asiakaspalvelussa. 1  Polttoaineen hinta valuutan ja suojausten vaikutukset mukaan lukien. Taloudellinen raportointi vuonna 2019 Finnairin taloudellisten katsausten julkistamisaikataulu vuonna 2019 on seuraava: ·  osavuosikatsaus kaudelta 1.1.–30.9.2019 julkaistaan 22.10.2019.  FINNAIR OYJHallitus Tiedotustilaisuudet   Finnair järjestää tulosjulkistukseen liittyvän lehdistötilaisuuden 17.7.2019 klo 11.00 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9, Vantaa.  Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään 17.7.2019 klo 13.00 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 09 7479 0361 (Suomi), 0200 880 389 (Ruotsi), 0800 358 6377 (Iso-Britannia) tai +44 (0)330 336 9105 (muut maat). Vahvistuskoodi on 3916088. Webcastiin ilmoittaudutaan osoitteessa https://slideassist.webcasts.com/starthere.jsp?ei=1253101 Lisätietoja antavat:  Talousjohtaja Mika Stirkkinen, puhelin (09) 818 4960, mika.stirkkinen@finnair.com Talousviestintäjohtaja Mari Reponen, puhelin (09) 818 2037, mari.reponen@finnair.com IR-analyytikko Kasper Joukama, puhelin (09) 818 2004, kasper.joukama@finnair.com

Fiskars julkistaa tammi-kesäkuun 2019 puolivuotiskatsauksensa 1.8.2019

Fiskars Oyj AbpLehdistötiedote17.7.2019 klo 9.00 (EEST)  Fiskars julkistaa tammi-kesäkuun 2019 puolivuotiskatsauksensa 1.8.2019  Fiskars Oyj Abp julkistaa puolivuotiskatsauksensa vuoden 2019 tammi–kesäkuulta 1.8.2019 arviolta klo 8.30. Puolivuotiskatsaus on julkistamisen jälkeen saatavilla yhtiön internetsivuilla www.fiskarsgroup.com.Analyytikko- ja lehdistötilaisuusToisen vuosineljänneksen yhdistetty suora webcast sekä analyytikko- ja lehdistötilaisuus pidetään 1.8.2019 klo 11.00 yhtiön pääkonttorissa Fiskars Campuksella, Hämeentie 135 A, Helsinki. Tilaisuuden esitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.fiskarsgroup.com.Englanninkielistä suoraa webcast-lähetystä voi seurata osoitteessa: https://fiskars.videosync.fi/2019-q2-results Tilaisuuden tallenne on saatavilla myöhemmin yhtiön internetsivuilla. Rekisteröitymisen yhteydessä kerättyjä yhteystietoja ei käytetä mihinkään muihin tarkoituksiin. FISKARS OYJ ABP  Media- ja sijoittajayhteydet:Konserniviestintä, puh. 020 439 5031, communications@fiskars.com  Making the everyday extraordinary  Fiskars Group tekee arjesta ainutkertaista. Yhdessä brändiperheeseemme kuuluvien brändien, kuten Fiskars, Gerber, Iittala, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood kanssa haluamme vaikuttaa positiivisella ja kestävällä tavalla ihmisten elämään. Tuotteitamme on saatavilla yli 100 maassa ja työllistämme noin 7 600 henkilöä yli 30 maassa. Lisätietoja meistä löydät osoitteesta www.fiskarsgroup.com. 

Volkswagen Passat GTE Sedan ja Variant uusiutuivat

Uudistuneen ladattavan hybridimallin Volkswagen Passat GTE:n toimintamatka sähköllä on kasvanut merkittävästi. Sähköisen liikkumisen ja pitkän matkan ajo-ominaisuudet on yhdistävä uudistunut Passat GTE tekee siitä yhden suorituskykyisimmistä keskikokoluokan malleista kautta aikain. Volkswagen Passat GTE Sedanin toimintamatka sähköllä on nyt 56 kilometriä (WLTP) ja Variant-mallin puolestaan 55 kilometriä (WLTP). Edellisten mallien toimintamatka sähköllä oli NEDC-mittaussyklin mukaisesti 50 kilometriä. Samalla mittaussyklillä uudistuneet Passat GTE:n toimintamatka sähköllä olisi 70 kilometriä. Liikkeellelähdön E-MODE Volkswagen Passat GTE on suunniteltu niin, että lyhyemmät matkat voidaan ajaa puhtaasti sähköllä. Tämän vuoksi Passat GTE käynnistetään aina E-MODE-täyssähköajotilassa, silloin kun akussa on riittävästi virtaa. Erityisesti kaupunki- ja esikaupunkialueilla ajaville pidempi toimintamatka sähköllä ja ajonaikainen päästöttömyys ovat ideaalinen liikkumismuoto. Suurin osa lyhyemmistä matkoista voidaan ajaa sähköllä ja täten ajonaikaisesti päästöttömästi. Tämän mahdollistaa akun energiasisällön lisäys 9,9 kWh:sta 13,0 kWh:iin (+31 %). Uudelleen konfiguroidun Hybridi-ajotilan ansiosta on aiempaa helpompaa esimerkiksi säästää sähkö keskusta-ajamiseen pitkän matkan lopuksi. Näin voidaan ajaa mahdollisimman paljon päästöttömästi vaikka kaupunkien keskustoissa. Sähkömoottorin ja TSI-bensiinimoottorin yhdistelmä Pidemmillä matkoilla ja yli 130 km/h nopeuksissa, sähkömoottori tukee Passat GTE:n suorituskykyistä TSI-bensiinimoottoria, tavoitteenaan optimoida ajettavuus ja suorituskyky. Mitä tehokkaammin sähkömoottori ja perinteinen polttomoottori toimivat yhdessä, sitä suorituskykyisempi lopputulos. Sähköenergia voidaan Volkswagen Passat GTE:ssä käyttää joko puhtaasti sähköllä ajamiseen mutta myös ajo-ominaisuuksien parantamiseen. Sähkövoima toimii lisävahvistuksena, erityisesti urheilullisessa GTE-ajotilassa. Passat GTE:n TSI-bensiinimoottori tuottaa 115 kW (156) tehoa ja sähkömoottori puolestaan 85 kW (115 hv). Kokonaistehon ollessa 160 kW (218 hv). Uusi suurjänniteakku, joka sijaitsee auton lattian alla taka-akselin etupuolella, toimii sähkömoottorin energianlähteenä. Tehoelektroniikka muuntaa akun tasavirran sähkömoottorille sopivaksi vaihtovirraksi. Passat GTE:n automaattivaihteisto on 6-vaihteinen kaksoiskytkinvaihteisto, joka on kehitetty erityisesti hybridiautoihin. Uudelleen konfiguroitu Hybridi-ajotila Passat GTE käynnistetään aina E-MODE-ajotilassa, mikäli litiumioniakussa on riittävästi virtaa. Passat GTE Sedanin ja Variantin suurjänniteakku voidaan ladata ulkoisesta pistokkeesta tai TSI-moottorin ja jarrutusenergian avulla ajon aikana. Jotta pidemmän matkan lopussa voidaan kaupungissa ajaa E-MODE-ajotilalla, on Volkswagen uudelleensuunnitellut hybridijärjestelmän ajotilat ja siten myös yksinkertaistanut akun uudelleenlatausta ajon aikana. Entisten viiden ajotilan sijaan, uudistuneessa Passat GTE:ssä on kolme ajotilaa: · E-MODE – sähköllä ajaminen · GTE – urheilullinen ajotila täydellä suorituskyvyllä · Hybridi-ajotila – automaattinen vaihto sähkömoottorin ja TSI-bensiinimoottorin välillä Kaksi aikaisempaa ajotilaa, Battery Hold ja Battery Charge, on uudistuneessa Passat GTE:ssä yhdistetty Hybridi-ajotilaan. Hybridi-ajotila  Jotta akkua voidaan ladata ajon aikana, kuljettajan tulee aktivoida ajotilavalikko joko käyttämällä E-MODE-painiketta (vaihteenvalitsimen vieressä) tai käyttämällä infotaiment-järjestelmää. Ajotilavalikosta löytyvät sekä E-MODE- että Hybridi-ajotila. Mikäli valitaan Hybridi-ajotila, akun kymmenvaiheinen skaala (0–100 %) tulee esiin; se kertoo latauksen sen hetkisen tilan. Kuljettaja näkee helposti latauksen tilan vastaavien valaistujen akkusegmenttien numeroiden perusteella; mikäli latauksen aste on esimerkiksi 40 %, neljä sinistä segmenttiä on valaistu. Akkumerkinnän vieressä on symboli, jossa on kaksi vaihdetta. Mikäli kuljettaja painaa symbolia, se vaihtaa auton automaattisesti manuaalitilaan. Akun sen hetkinen latausaste säilytetään toistaiseksi. Lähtötilanne on nyt se, että taso on asetettu 40 % eli neljä segmenttiä on valaistuna. Kuljettajalla on nyt vaihtoehto säilyttää kyseinen akun latausaste (painamalla yhtä kuin ”=”) tai lisäämällä sitä 20 % kerrallaan (painamalla nuoli ylös ”˄”) tai laskemalla sitä (painamalla nuoli alas ”˅”). Mikäli kuljettaja valitsee lisäyksen ja lisää astetta esimerkiksi 80 %:iin (kahdeksan segmenttiä), akkua ladataan TSI-moottorin ja jarrutusenergian avulla asetettuun tasoon saakka. Mikäli kuljettaja valitsee kuitenkin laskemisen esimerkiksi kahdella segmentillä, voidaan energiankäyttö asettaa minimissään asettumaan 20 %:iin saakka. Silloin kun reittiopastus on päällä, akunhallintajärjestelmä ottaa ennakoivasti huomioon reittitietoa taatakseen, että haluttu akkuenergia on käytettävissä reitin lopussa. Tällä tavoin akun käyttö on mukautettu saatavan reittitiedon perusteella. E-MODE-sähköajotila Volkswagen Passat GTE käynnistyy aina E-MODE-ajotilassa, mikäli akussa on riittävästi virtaa. Silloin kun akussa ei ole riittävästi virtaa tai ulkoilman lämpötila on erittäin alhainen, käytetään käynnistykseen TSI-moottoria. Ajotila vaihtuu automaattisesti Hybridi-ajotilaan, kun akku saavuttaa minimilataustason tai jos tarvitaan erittäin korkeaa suorituskykyä. Käyttämällä E-MODE-painiketta, kuljettaja voi manuaalisesti vaihtaa takaisin päästöttömään ajotilaan alle 130 km/h nopeuksissa, aina niin halutessaan. Koska Passat GTE on melkein äänetön E-MODE-ajotilassa, ohikulkijat tehdään kaupunkialueilla tietoiseksi lähestyvästä ajoneuvosta sähköisellä moottoriäänellä. Sähköinen moottoriääni aktivoituu automaattisesti, kun auto käynnistetään. Sähköinen moottoriääni voidaan kytkeä pois päältä keskikonsolissa sijaitsevasta painikkeesta.   GTE-ajotila – Passatin urheilullisempi puoli Kuljettaja voi käyttää GTE-painiketta asettaakseen GTE-ajotilan päälle (vaihteenvalitsimen vasemmalla puolella) ja käyttää hyödyksi Passat GTE:n harvinaisen ketterät ajo-ominaisuudet. Kuljettaja huomaa välittömästi kasvaneen dynaamisen suorituskyvyn kaasupolkimessa, vaihteistossa ja ohjauspyörässä. Tämän lisäksi TSI-bensiinimoottori säädetään vastaamaan mahdollisimman nopeasti kaasun painallukseen ja antamaan lisää tehoa. GTE-ajotilassa TSI-bensiinimoottori ja sähkömoottori työskentelevät yhdessä tuottaakseen maksimaalisen tehon ja mahdollistaakseen voimalinjan täyden käytön ja hyötyäkseen maksimaalisesta väännöstä. Myös ääni muuttuu auton sisällä, kun GTE-ajotilan erityinen GTE-ääni aktivoituu. Lopuksi GTE-ajotila virittää auton alustan kireämmäksi, kun auton varusteluun kuuluu myös lisävarustenainen mukautuva alustansäätöjärjestelmä (DCC). Ajoprofiilin valitseminen GTE- ja E-MODE-painikkeiden välissä on erillinen painike, jonka avulla voidaan valita eri ajoprofiileiden välillä (ajoneuvon kuva ja teksti Mode). Ajoprofiilin valinta ei ole Passat GTE:n erillinen ominaisuus, vaan myös jo muista malleista tutut Eco (energiansäästötila), Comfort, Normal, Sport ja Individual -ajotilat ovat valittavissa tämän painikkeen kautta. Lataaminen pistokkeesta – 1,8 tai 3,6 kW Passat GTE:n ulkoinen lataus pistokkeesta tapahtuu auton etuosassa sijaitsevasta latausliitännästä. Mikäli akku on täysin tyhjä, latausaika on noin 7 tuntia, jos auto on kytketty 230 voltin sähköverkkoon auton mukana tulevalla 1,8 kW:n tilapäislatauslaitteella. Latausaika pienenee noin 4 tuntiin ja 30 minuuttiin, jos käytössä on 360 voltin latauslaite tai latausasema ja 3,6 kW:n asiointilatauskaapeli. Autoon integroitu akkulaturi hoitaa latauksen täysin automaattisesti, kuljettajan täytyy vain liittää pistoke autoon ja latauslaitteeseen tai -pistokkeeseen.  Uudet Volkswagen Passat GTE Sedan ja Variant -mallit saapuvat Suomen Volkswagen-jälleenmyyjille syksyllä 2019. Volkswagen Passat GTE:n hintoja ei ole vielä vahvistettu.

Vilkas sesonki luvassa – Finavia palkkaa kymmeniä talvityöntekijöitä Lapin lentoasemille

– Lentoasemat ovat matkustajalle usein ensikosketus Lappiin, ja haluamme sen olevan paras mahdollinen. Olemme investoineet Lapin lentoasemiin, joilla matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Nyt palkkaamme talvikaudelle kymmeniä lisätyöntekijöitä pitämään huolta siitä, että matkustaminen sujuu tulevanakin sesonkina mahdollisimman jouhevasti, Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen kertoo. Rekrytointi talvikauden tehtäviin on käynnissä 28.7. asti Finavian verkkosivuilla. Palveluneuvojan ja kunnossapidon moniosaajan työt pitävät sisällään monipuolisia tehtäviä ainutlaatuisessa työympäristössä. Finavian lentoasemien työntekijöiltä odotetaan erinomaista palveluasennetta sekä tiimityötaitoja, jotta matkustajan kokemus lentoasemalla on mahdollisimman sujuva.  Kausityöläisille on tarjolla mukava työporukka, lentoasemien kansainvälinen syke ja ympärillä levittäytyvä upea Lapin luonto.  – Talven sesonkityöt houkuttelevat niin paikallisia kuin kauempaakin tulevia, Jolkkonen sanoo. Lentoasemat hyödyttävät koko Lapin taloutta Matkustajamäärät Lapin lentoasemilla ovat kasvaneet jo vuosia, ja etenkin aasialaisten matkustajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Finavia on uudistanut turismille keskeisiä Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemia 55 miljoonan euron investointiohjelmalla kahden viime vuoden aikana. Nyt loppusuoralla olevien uudistusten tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta, nostaa palvelutasoa ja kapasiteettia sekä varmistaa turvallinen liikennöinti lentojen ja matkustajamäärien yhä kasvaessa. Investointien myötä Lapin lentoasemat ovat valmiita palvelemaan yhteensä kahta miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Rovaniemen lentoasemalla matkustajia oli viime vuonna 644 144, ja kuluvana vuonna matkustajamäärät Rovaniemellä ovat kasvaneet Finavian lentoasemista suhteessa eniten. Parhaillaan lentoasemalla viimeistellään matkustajaterminaalin mittavaa laajennusta, jonka on määrä valmistua ennen joulusesonkia. – Sekä kasvavat matkustajamäärät että lentoasemien laajennustyöt ovat tarjonneet työmahdollisuuksia Lapin asukkaille ja yrityksille. Matkailubuumi näkyy paikallisissa yrityksissä, ja kaikki palvelusektorin toimijat hotelleista takseihin ja ravintoloista safariyrittäjiin ovat saaneet osansa turismin kasvusta, Jolkkonen kertoo. Katso tästä avoimet talvisesongin työpaikat Lapin lentoasemillahttps://www.finavia.fi/fi/ura-finaviassa/sesonkityontekijat

Kaupankäynti Endominesin väliaikaisilla osakkeilla on päättynyt

Endomines AB, Pörssitiedote 17.7.2019 klo. 11:00 CEST Yhteensä 44 549 555 osakkeella käydään kauppaa vanhoina osakkeina 17.7.2019 alkaen. Kaupankäynti väliaikaisilla osakkeilla (ENDOMN0119) on päättynyt 16.7.2019. Yhteensä kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita on näin ollen 79 697 340. Lisäksi on olemassa 259 703 osaketta, joiden arvioidaan olevan kaupankäynnin kohteena viimeistään syyskuun alussa. Lisätietoja:Marcus Ahlström, väliaikainen toimitusjohtaja, +358 50 544 68 14, marcus.ahlstrom@endomines.com Tämä tiedote on annettu yllä olevan yhteyshenkilöitten toimesta julkaistavaksi 17.7.2019 kello 11:00 CEST. Endomines Endomines on kaivos- ja malminetsintäyhtiö, jonka ensisijainen painopiste on kulta. Yhtiö harjoittaa malminetsintää Karjalan kultalinjalla Itä-Suomessa. Lisäksi yhtiö on käynnistämässä kaivostoimintaa Yhdysvaltain Idahossa. Yhtiö pyrkii parantamaan pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiaan tehostamalla malminetsintäänsä sekä yritysostoin. Endominesin tavoitteena on hankkia poliittisesti vakailla alueilla olevia esiintymiä, jotka on mahdollista saada tuotantoon nopeasti ja rajoitetuin investoinnein. Yhtiön osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena Nasdaq Tukholmassa (ENDO) ja Nasdaq Helsingissä (ENDOM).  Tärkeää tietoaTämä tiedotteen sisältämä tieto ei sisällä eikä muodosta tarjousta ostaa, merkitä tai muuten käydä kauppaa Endominesin osakkeilla, merkintäoikeuksilla tai muilla arvopapereilla. Kutsu henkilöille, joita Endominesin osakkeiden merkintä koskee, tehdään ainoastaan esitteellä, jonka Endomines on julkaissut 12.6.2019. Tätä tiedotetta ei saa julkaista, julkistaa tai levittää, suoraan tai välillisesti, Australiassa, Kanadassa, Hongkongissa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa, Singaporessa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa tai missään muussa maassa, jossa osallistuminen edellyttäisi lisäksi muita kuin Ruotsin lain edellyttämiä esitteitä, rekisteröintiä tai muita toimenpiteitä. Tätä tiedotetta ei myöskään saa levittää tällaisiin maihin, tai yhteenkään muuhun maahan tai jurisdiktioon, jossa levittäminen edellyttää sellaisia toimia tai muutoin olisi soveltuvan lainsäädännön vastaista. Kuvattujen rajoitusten noudattamatta jättäminen voi johtaa soveltuvan arvopaperilainsäädännön rikkomiseen. Endominesin merkintäoikeuksia, maksettuja merkittyjä osakkeita tai osakkeita ei ole rekisteröity eikä niitä tulla rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain, muutoksineen (”Yhdysvaltain arvopaperilaki”) tai minkään Yhdysvaltain osavaltion tai muun jurisdiktion arvopaperilainsäädännön mukaisesti, eikä merkintäoikeuksia, maksettuja merkittyjä osakkeita tai osakkeita saa tarjota, merkitä, käyttää, pantata, myydä, uudelleenmyydä, myöntää, toimittaa tai muutoin siirtää, suoraan tai välillisesti, Yhdysvaltoihin tai Yhdysvalloissa paitsi tilanteissa, joihin soveltuu poikkeus rekisteröintivelvoitteista tai transaktioissa, joihin ei kohdistu rekisteröintivelvoitteita, Yhdysvaltain arvopaperilain mukaisesti sekä Yhdysvaltojen olennaisen osavaltion tai muun jurisdiktion arvopaperilainsäädäntöä noudattaen. Tällaisia arvopapereita ei tulla tarjoamaan yleisölle Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinaviranomainen (US Securities and Exchange Commission) tai minkään osavaltion arvopaperimarkkinaviranomainen tai muu viranomainen Yhdysvalloissa ei ole hyväksynyt tai ollut hyväksymättä tässä tiedotteessa viitattuja arvopapereita, eikä mikään edellä mainittu viranomainen ole arvioinut tai hyväksynyt Merkintäoikeusannin perusteita tai tämän ilmoituksen täsmällisyyttä tai riittävyyttä. Päinvastainen väite on rikos Yhdysvalloissa. Tämä tiedote sisältää tiettyä tulevaisuutta koskevaa tietoa, joka ilmentää Endominesin tämänhetkistä näkemystä tulevista tapahtumista sekä taloudellisesta ja operatiivisesta kehityksestä. Ilmaukset, kuten ”aikoo”, ”arvioi”, ”odottaa”, ”voi”, ”suunnittelee”, ”uskoo”, tai muut ilmaisut, jotka ilmaisevat arvioita tai ennusteita tulevasta kehityksestä tai trendeistä ja jotka eivät perustu historiallisiin tosiseikkoihin, ovat tulevaisuutta koskevaa tietoa. Tulevaisuutta koskeva tieto on luontaisesti liitoksissa sekä tunnettuihin että ei-tunnettuihin riskeihin ja epävarmuustekijöihin, sillä se riippuu tulevista tapahtumista ja olosuhteista. Tulevaisuutta koskeva tieto ei ole takuu tulevan liiketoiminnan tuloksesta tai kehityksestä, ja todellinen lopputulos voi erota olennaisesti tulevaisuutta koskevaan tietoon liittyvistä lausumista.  Jos tämän tiedotteen suomen- ja ruotsin- ja englanninkielisen version välillä on eroja, on ruotsinkielinen versio määräävä.

Uusi tieto mikro-RNA-molekyylien toiminnasta voi jouduttaa geenihoitojen kehittämistä

Itä-Suomen yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että solujen omat pienet RNA-molekyylit eli mikro-RNA:t esiintyvät suurissa määrin myös solujen tumissa. Aiemmin on ajateltu, että pienet RNA-molekyylit esiintyvät pääasiassa solulimassa. Tutkijat havaitsivat myös, että pienten RNA-molekyylien pitoisuudet solujen tumissa muuttuvat solujen hapenpuutteen seurauksena. Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että pienet RNA-molekyylit vaikuttavat geenien ilmentymisen säätelyyn solun tumassa. Havainto on oleellinen esimerkiksi uusien geenihoitojen kehittämisen kannalta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Scientific Reports -tiedelehdessä tänään. Tutkijat profiloivat mikro-RNA:iden jakautumista endoteelisolujen eri osissa ja havaitsivat, että suuri osa mikro-RNA:ista esiintyy rikastuneina solujen tumissa. Kun tutkijat kasvattivat soluja vähähappisessa ympäristössä, he havaitsivat, että yksittäisten mikro-RNA:iden pitoisuuksien muuttuminen tapahtui pääosin joko solulimassa tai solun tumassa. Nyt tehty profilointitutkimus on ensimmäinen laatuaan ja se osoittaa, että pienillä RNA-molekyyleillä on aiempaa laajempi merkitys solujen geenien ilmentymisen säätelyssä. Tutkijat esimerkiksi havaitsivat, että solujen hapenpuutteeseen aiemmin vahvasti liitetty mikro-RNA-210 -molekyyli esiintyykin erityisesti solun tumassa. Tämä havainto paljastaa aiemmin tuntemattomia mekanismeja, joiden avulla solut sopeutuvat hapenpuutteeseen. Pienet RNA-molekyylit hiljentävät kohdegeeniensä ilmentymistä sitoutumalla niiden lähetti-RNA:iden päihin solujen solulimassa. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä RNA-häirintä, jonka mekanismien löytämisestä myönnettiin Nobel-palkinto vuonna 2006. Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä dosentti Mikko Turunen kollegoineen osoitti jo kymmenen vuotta sitten, että synteettiset pienet RNA-molekyylit voivat säädellä terapeuttisesti tärkeitä geenejä eläinmalleissa kohdentamalla vaikutuksensa geenien säätelyalueille solujen tumassa. Tämä ja myöhemmät tutkimukset antoivat aihetta olettaa, että solun omat, rakenteellisesti samanlaiset mikro-RNA:t osallistuvat myös geenien säätelyyn solun tumassa.– On erityisen merkittävää, että nämä tumaan kohdistuvat pienet RNA:t voivat myös lisätä geenien ilmentymistä päinvastoin kuin RNA-häirinnässä. Tällä on erityistä merkitystä esimerkiksi uusien geenihoitojen kehittämisen kannalta, dosentti Mikko Turunen Itä-Suomen yliopistosta toteaa. Lisätietoja: Dosentti Mikko Turunen, Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti, p. 044 5537 414, mikko.turunen (a) uef.fi Tiia Turunen, FT, Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti, tiia.a.turunen (a) uef.fi Tutkimusartikkeli: Changes in nuclear and cytoplasmic microRNA distribution in response to hypoxic stress. Tiia A. Turunen, Thomas C. Roberts, Pia Laitinen, Mari-Anna Väänänen, Paula Korhonen, Tarja Malm, Seppo Ylä-Herttuala, Mikko P. Turunen. Scientific Reports, www.nature.com/articles/s41598-019-46841-1

Huippuluokan suorituskykyä – Audi SQ8 TDI

Audi SQ8 TDI on Audin Q-perheen urheilullinen huippumalli. Iso SUV tarjoaa erinomaista suorituskykyä ja taloudellisuutta kahdeksansylinterisen biturbo-dieselmoottorinsa ansiosta. Kehittynyt voimansiirto- ja jousitusteknologia – mm. urheilutasauspyörästö, kallistuksenvaimennus ja nelipyöräohjaus – takaavat dynaamisen käsiteltävyyden. Audi SQ8 TDI saapuu Suomen Audi-jälleenmyyjille syksyllä 2019. Teho ja taloudellisuus: 4,0 TDI -dieselmoottori sähköisellä ahtimella Audi SQ8 TDI:n V8 biturbo on Euroopan markkinoiden tehokkain dieselmoottori. Huipputason tekniset ratkaisut yhdistävät mahtavan tehon ja erinomaisen taloudellisuuden. Moottorin teho on 320 kW (435 hv) ja se kehittää 900 Nm vääntömomentin kierroslukualueella 1 250–3 250. Tämän ansiosta 4,0 TDI antaa isolle SUV:lle urheiluauton kiihtyvyyden: 100 km/h saavutetaan 4,8 sekunnissa. Huippunopeus on rajoitettu sähköisesti 250 kilometriin tunnissa. Voimansiirrosta vastaa kahdeksanvaihteinen tiptronic-automaattivaihteisto ja jatkuva quattro-neliveto. Liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä matalilla kierrosluvuilla kahta turboahdinta täydentää sähköinen ahdin (EPC), joten V8 TDI reagoi aina viiveettä. Sähköinen ahdin saa käyttövoimansa 48 voltin sähköjärjestelmästä, joka on myös kevythybridijärjestelmän (MHEV) selkäranka. Sen hihnakäyttöinen starttigeneraattori rekuperoi jarrutusenergiaa litiumakkuun. Todellisissa käyttötilanteissa kevythybriditekniikka vähentää kulutusta jopa 0,5 litraa 100 kilometriä kohti. Huippuluokan ominaisuudet: jousitus Audi SQ8 TDI on varustettu dynaamisella Audi drive select -hallintajärjestelmällä ja mukautuvalla ilmajousituksella, jossa on säädettävä iskunvaimennus. Maastossa liikkumista varten ilmajousituksella voidaan säätää korin korkeutta jopa 90 millimetrillä. Dynamiikkaa, pitoa ja vakautta voidaan lisätä entisestään kolmella huipputeknisellä lisävarusteella. Urheilutasauspyörästö jakaa nopeissa mutkissa aktiivisesti vääntömomenttia takapyörien välillä ja täydentää quattro-nelivetoa automaattisella tasauspyörästön lukituksella. Vakiona olevalle progressiiviselle ohjaukselle on vaihtoehtona nelipyöräohjaus, joka parantaa ketteryyttä kääntämällä pienillä nopeuksilla takapyöriä vastakkaiseen suuntaan. Suuremmilla nopeuksilla (alkaen noin 60 km/h) takapyörät kääntyvät ohjauksen suuntaan vakauden parantamiseksi. Kolmas korkean teknologian varuste on sähkömekaaninen aktiivinen kallistuksenvaimennus. Molemmilla akseleilla vakaajapuoliskojen välissä on kompakti sähkömoottori. Suoraan eteenpäin ajettaessa vakaajat toimivat suurelta osin toisistaan riippumattomasti, mikä vähentää tärinää epätasaisilla teillä. Urheilullisessa vauhdissa stabilointilaite puolestaan toimii yhtenä yksikkönä kääntämällä vakaajan puoliskoja vastakkaisiin suuntiin. Tämä tekee SQ8 TDI:n käsiteltävyyden napakammaksi  ja vähentää merkittävästi kallistumista käännöksissä. S-yksityiskohdat: muotoilu Lyhyesti sanottuna Audi SQ8 TDI:n muotoilua voi kuvata vaikuttavaksi, urheilulliseksi ja voimakkaaksi. Tunnusomaiset ulkoiset elementit korostavat huippumallin erikoisasemaa. Keulan kahdeksankulmaista Singleframe-etusäleikköä jäsentävät pystysuuntaiset kaksoissäleet ja sitä ympäröi leveä mattahopeinen kehys. Etu- ja takapuskureiden yksityiskohdat korostavat niiden massiivisuutta. Ilmanottoaukkojen selkeät ääriviivat, S-tyylin pakoputket ja selvästi erottuvat quattro-taitteet pyöränkaarten yläpuolella korostavat tehokkuutta. Vakiona autossa on 21-tuumaiset vanteet, lisävarusteena on saatavana erityiset 22-tuumaiset vanteet. SUV-coupén leveyttä korostetaan voimakkailla vaakalinjoilla: takaosan valonauhalla sekä katseen kiinnittävällä vaakapalkilla mustan diffuusorin yläpuolella. Vakiovarusteena ovat kaukovaloavustimella varustetut led-ajovalot, HD Matrix led -ajovalot ovat lisävaruste. S-malleille tyypilliseen tapaan sisätilojen yleissävy on tumma. Vakiovarustukseen kuuluvissa urheiluistuimissa on S-kohokuviointi ja kontrastiväriset ompeleet. Lisävarusteena saatavilla olevissa S Sport plus -istuimissa on integroidut pääntuet ja korkeat sivutuet ja ne voidaan varustaa ilmastoinnilla ja hierontatoiminnoilla. Harmaa tai punainen istuinverhoilu (rotor gray tai arras red) alleviivaa auton urheilullista luonnetta. Sisätilojen somistelistat on valmistettu mattaharjatusta alumiinista, vaihtoehtoisesti lisävarusteena on saatavilla myös sekä hiilikuitu-, että tammipuu –somistelistat. Älykkäästi liitetty: hallintalaitteet, infotainment ja kuljettajaa avustavat järjestelmät Urheilullisen sisustuksen tyyliin sopivasti myös virtuaalisen Audi virtual cockpit -mittariston näkymä on S-tyylinen punaisilla graafisilla yksityiskohdilla. Kuljettaja voi valita mittaristoon performance-näkymän, jonka keskipisteenä nelikulmainen kierroslukumittari, suorituskyky ja vääntö esitetään prosentteina. Suurta osaa toiminnoista hallitaan kahdella suurella kosketusnäytöllä, joissa on sekä haptinen että äänipalaute. Vaihtoehtoisesti kuljettaja voi käyttää luonnollista puheohjausta (ei suomenkielellä), joka ymmärtää vapaasti muotoiltuja komentoja ja kysymyksiä. Puheohjaus hyödyntää sekä ajoneuvoon tallennettuja tietoja sekä Audin pilvipalvelua. Uusi ominaisuus on MMI-käyttöjärjestelmään täysin integroitu Amazonin virtuaaliassistentti Alexa. Tiedonsiirtoon SQ8 TDI käyttää LTE Advanced -verkkoteknologiaa, joka kuuluu Audi connect infotainment -palveluiden ja Wi-Fi hotspotin tapaan MMI Navigointi Plus -lisävarustepakettiin. Reittisuunnittelu sisältää lukuisia älykkäitä ominaisuuksia, se tunnistaa esimerkiksi kuljettajan mieltymykset aiempien matkojen perusteella ja voi siksi tehdä älykkäitä reittiehdotuksia. Navigointia tehostavat Car-to-X-palvelut, kuten liikennemerkki- ja vaaratilannetiedot, joissa hyödynnetään Audin parviälyä sekä Audin uusinta palvelua, Euroopan kaupungeissa vähitellen käyttöön otettavia liikennevalotietoja. Liikennevalojen ohjauskeskusten kautta saatavan informaation avulla kuljettaja voi sovittaa nopeuden seuraavan vihreän valon mukaan. Odotettaessa punaisissa valoissa Audin virtuaalinen mittaristo ilmoittaa valon vaihtumiseen jäljellä olevan ajan. Järjestelmä kannustaa ennakoivaan ja taloudelliseen ajotapaan ja parantaa liikenteen sujuvuutta. Audin Teknologia-paketti ”Tour” tekee matkasta entistä turvallisemman ja helpomman avustamalla sekä auton pitkittäis- että poikittaissuuntaisessa hallinnassa. Järjestelmä sisältää mukautuvan vakionopeussäätimen, ruuhka-avustimen ja aktiivisen kaistavahdin. Taloudellisuusavustimen kanssa järjestelmä voi hidastaa ja kiihdyttää Audi SQ8 TDI:tä anturitietojen, navigointitietojen ja liikennemerkkien perusteella. Kaupungissa kuljettajan apuna ovat myös risteysavustin, takana risteävän liikenteen varoitusjärjestelmä, autosta poistumisvaroitin ja 360 asteen kamera. Suomen Audi-jälleenmyyjille Audi SQ8 TDI saapuu syksyllä 2019. Suomen hintoja, vakio- ja lisävarusteita ei ole vielä vahvistettu.

Basware julkistaa puolivuosikatsauksen tammi-kesäkuulta 2019 tiistaina 6.8.2019 klo 8:45

Basware Oyj:n puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2019 julkistetaan tiistaina 6.8.2019 klo 08:45. Puolivuosikatsaus ja esitysmateriaali on julkaisemisen jälkeen nähtävillä yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa investors.basware.com/fi. Basware järjestää analyytikoille ja lehdistölle tiedotustilaisuuden, jossa yhtiön toimitusjohtaja Klaus Andersen kommentoi edellisen neljänneksen tapahtumia ja tuloskehitystä. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana webcast lähetyksenä tai puhelinkonferenssin kautta. Videotallenne tilaisuudesta tulee saataville pian tapahtuman jälkeen.Aika: Tiistai 6.8.2019 klo 11:00Paikka: Basware, Linnoitustie 2, Cello-rakennus, 02601 Espoo Videowebcast ja puhelinkonferenssi rekisteröityminen: https://basware.videosync.fi/2019-q2-results Puhelinkonferenssin numerot: Suomi: +358 981 710 310 Ruotsi: +46 856 642 651 Iso-Britannia: +44 333 300 08 04 Yhdysvallat: +1 631 913 14 22 PIN: 85538859# Ilmoittautumiset analyytikoiden ja lehdistön tiedotustilaisuuteen: ir@basware.com Basware Oyj Klaus Andersen Toimitusjohtaja      Lisätietoja: Ben Selby, VP IR & Treasury, Basware OyjPuh. 050 305 8077, ben.selby@basware.com Jakelu:Nasdaq HelsinkiKeskeiset tiedotusvälineetinvestors.basware.com/fi Basware:Basware  (Nasdaq: BAS1V) on maailman johtava verkottuneiden hankinnasta maksuun- ja verkkolaskuratkaisujen sekä lisäarvopalveluiden tarjoaja. Autamme kaikenkokoisia organisaatioita tehostamaan talousohjaustaan. Baswaren kaupankäynti- ja rahoitusverkosto yhdistää yrityksiä yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. Basware on maailman suurin avoin yritysverkosto, joka tarjoaa skaalautuvuutta liiketoiminnan kasvattamiseen sekä ratkaisut talousprosessien yksinkertaistamiseen ja virtaviivaistamiseen. Pienet ja suuret yritykset ympäri maailman saavuttavat merkittäviä kustannussäästöjä, entistä joustavammat maksuehdot, tehokkuutta ja tiiviimmät liiketoimintasuhteet toimittajiensa kanssa. Lue lisää: https://investors.basware.com/fi. Seuraa Baswarea Twitterissä @BaswareFinland ja osallistu keskusteluun LinkedIn issä, Facebookissa  ja blogissa .

OL3 EPR:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2020

Areva–Siemens -konsortio ilmoitti aiemmin keväällä päivittävänsä OL3 EPR -laitosyksikön projektiaikataulua Olkiluoto 3 -laitosyksiköllä alkuvuonna tehdyn laajan huoltoseisokin viivästyttyä aikataulustaan ja toimittavansa sen TVO:lle kesällä 2019. Laitostoimittajan mukaan polttoaine ladataan reaktoriin tammikuussa 2020, laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon huhtikuussa 2020 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2020. Käyttöönotto-ohjelman mukaisesti laitosyksikkö tuottaa 1-3 terawattituntia sähköä vaihtelevin tehoin aikana, joka alkaa verkkoon liittämisestä ja päättyy säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen. Edellisen aikataulun mukaan säännöllisen sähköntuotannon oli määrä alkaa vuoden 2020 tammikuussa. Uusi projektiaikataulu on laadittu laitostoimittajan kanssa, joka edelleen vastaa aikataulun pitävyydestä. - Aikataulu on nyt laadittu entistä yksityiskohtaisemmalle tasolle, minkä uskomme parantavan työn tuottavuutta. Aikataulutyö ei siis sisältänyt vain aikataulun päivittämistä, vaan myös toimintatapojen kehittämistä. Vaikka laitosyksikön valmistuminen edelleen viivästyy, olemme nyt etenemässä kohti polttoaineen latausta ja laitosyksikön vastaanottoa, OL3 EPR -projektin johtaja Jouni Silvennoinen TVO:lta sanoo. OL3-laitostoimittajakonsortio rakentaa laitosyksikköä kiinteähintaisella avaimet käteen sopimuksella. Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG, jotka ovat yhteisvastuussa laitostoimitussopimuksen kuuluvista velvoitteista laitosyksikön takuuajan loppuun asti. Lisätietoja: Jouni Silvennoinen, OL3-projektin johtaja Haastattelupyynnöt: Pasi Tuohimaa, viestintäpäällikkö, puh. 040 544 5001

Ahlstrom-Munksjö kehittää toiminnallisia ja kestävän kehityksen mukaisia vahapapereita

AHLSTROM-MUNKSJÖ OYJ, LEHDISTÖTIEDOTE, 17.7.2019 KLO 17.00 Ahlstrom-Munksjö tuo markkinoille uuden sukupolven ympäristöystävälliset ParaFree™-vahapaperit. Nämä kuitupohjaiset elintarvikepakkauspaperit täyttävät pikaruokateollisuuden kasvavat tarpeet kestävän kehityksen alueella.   Ahlstrom-Munksjö on maailmanlaajuinen erikoispapereiden toimittaja, joka käyttää paljon resursseja kestävyysaloitteiden tukemiseen. Uudet ParaFree™-paperit osoittavat, että Ahlstrom-Munksjö on erittäin sitoutunut kehittämään ympäristöystävällisiä tuotteita. Paperit eivät sisällä parafiinia, mikä vähentää riippuvuutta öljypohjaisista lisäaineista. Alhaisemman vahamäärän myötä lopputuotteiden neliömassa on kevyempi ja siten positiivinen ympäristövaikutus koko toimitusketjussa. Nämä tuotteet, jotka on suunnattu ensisijaisesti elintarvikepakkaus- ja pikaruokateollisuudelle, on kehitetty kierrätettävyys ja kompostoituvuus huomioiden.  ”Ahlstrom-Munksjön ParaFree™-vahapapereilla on merkittäviä toimivuus- ja kestävyysetuja”, huomauttaa Ahlstrom-Munksjön North America Specialty Solutions -liiketoimintayksikön johtaja Robyn Buss. ”ParaFree™-paperit tarjoavat asiakkaillemme erittäin toimivia erikoisratkaisuja, jotka vähentävät lopputuotteen ympäristökuormitusta, auttavat ylläpitämään hyvää suorituskykyä ja täyttävät elintarvikealan uusien turvallisuusmääräysten vaatimukset.”   ParaFree™-vahapaperit hylkivät erittäin hyvin vettä ja kestävät useita öljyjä ja mausteita. Paperin kummallekin puolelle voi tulostaa. Lisäksi nämä paperit ovat vaaleampia ja vähemmän läpinäkyviä kuin perinteiset vahapaperit, joten kuluttajat näkevät brändin ja viestin paremmin.   ParaFree™-paperit eivät sisällä parafiinia, ja niitä on saatavana valkaistuista tai täysin luonnollisista trulyNatural®-kuiduista valmistettuina. Lue lisää TÄÄLTÄ .  Lisätietoja:  Addie Teeters, viestintä- ja markkinointipäällikköAhlstrom-Munksjö North America Specialty SolutionsPuh. +1 920 766 8304Matkapuhelin: +1 920 202 445 5114Sähköposti: addie.teeters@ahlstrom-munksjo.com          

Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan YVA-prosessi etenee

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan osalta toukokuussa 2019. Tuolloin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) toimitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen YVA-ohjelma. Kemin biotuotetehtaan ympäristövaikutuksia on arvioitu YVA-ohjelman perusteella. Ohjelma oli kuulutettuna yleisön lausuntoja ja kommentteja varten 17.5.–17.6.2019. Lapin ELY-keskus on antanut lausunnon YVA-ohjelmasta tänään 17.7.2019. ELY-keskus toteaa lausunnossa, että Kemin biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on käsitelty riittävällä tarkkuudella ne asiat, jotka ohjelmassa tulee esittää. Ohjelma täyttää YVA-laissa ja -asetuksessa esitetyt vaatimukset. Lausunnossa todetaan myös, että arviointiohjelma antaa hyvän pohjan biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arvioinnille ja YVA-selostuksen laatimiselle. Työ jatkuu ottamalla huomioon ELY-keskuksen lausunto ja siinä olevat näkökohdat ja vaatimukset, samoin kuin yleisön mielipiteet ja lausunnot, joita ELY sai ohjelmasta kaikkiaan 20 kappaletta. YVA-prosessi jatkuu lain mukaisena arviointina ja seurantaryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa 2019 kommentoimaan tehtyä työtä. Seurantaryhmä koostuu henkilöistä, joilla on työnsä tai luottamustoimensa puolesta intressi mahdolliseen tulevaan biotuotetehtaaseen ja sen ympäristövaikutuksiin. Ryhmä koottiin kutsumalla alueen keskeiset toimijat mukaan. YVA tulee olemaan valmis syyskuussa 2019, jonka jälkeen järjestetään yleisötilaisuus. Tämän jälkeen Lapin ELY-keskus antaa YVA-arvioinnista perustellun päätelmän, jonka aluehallintovirasto huomioi ympäristölupaa myöntäessään. Kemin biotuotetehtaan YVA-prosessin dokumentaatio löytyy valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteesta https://www.ymparisto.fi/keminbiotuotetehdasYVA. Metsä Fibren verkkosivuilta löytyy tietoa biotuotetehdasprojektista kokonaisuudessaan ja menneillään olevasta hankesuunnittelusta, johon myös YVA-prosessi kuuluu: https://www.metsafibre.com/fi/yhtio/Kemin-biotuotetehdas. Metsä Fibren ympäristökonsulttina toimii Sweco yhteistyökumppaneineen. Metsä Fibren suunnittelema, noin 1,5 miljardia euroa maksava biotuotetehdas olisi toteutuessaan metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos tuottaisi biotuotteita ja sen sellukapasiteetti olisi 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Ympäristö-, energia- ja materiaalitehokas tehdas toimisi täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Puunkäyttö olisi 7,6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tehdas rakennettaisiin Kemin nykyiselle tehdasalueelle ja se korvaisi alueella tällä hetkellä toimivan sellutehtaan. Uudella tehtaalla olisi merkittävät vaikutukset Suomen kansantalouteen, tehdas työllistäisi koko suorassa arvoketjussaan Suomessa noin 2 500 henkilöä, joista uusia olisi noin 1 500. Lopullinen investointipäätös tehtaan rakentamisesta tehdään aikaisintaan kesällä 2020, jolloin biotuotetehdas voisi käynnistyä 2020-luvun alkupuoliskolla.

Miten kuumuudessa jaksaa työskennellä? Asfalttityöntekijä kertoo

Teiden päällystyskausi ajoittuu Suomen suven helteisimpiin kuukausiin. Asfalttityömailla painetaan pitkää päivää, ja raskaalle työlle rytmiä ja jaksamista antavat riittävä tauotus, nesteytys ja kunnon palautuminen työvuoron jälkeen. Kuumasta tienpinnasta nousee kuumaa höyryä ja katkua jalkoihin ja vartaloon. Päivisin niskaan porottaa aurinko. Kuumuus on jatkuvasti läsnä kuumennuskoneen hoitajan Harri Pöyhösen työssä. Asfalttityömaalla Pöyhösen tehtävä on kuumennuskoneen eli asfalttityömaan ammattikielellä ”grillin” käyttäminen. Asfalttityömaalla koneet ja ihmiset ovat liikkeessä koko työvuoron ajan, noin 5–7 metrin minuuttivauhdilla. ”Varsinkin hellepäivinä nesteytys on tärkeässä roolissa. Juon puhdasta vettä ja suoloja sisältäviä kivennäisvesiä. Eväissä suosin terveellisiä ja ravitsevia ruokia: tonnikalaa, salaattia ja leipää”, Pöyhönen kertoo. Kuumuus edellyttää taukoja ja kunnon eväitä Pöyhösen työmaalla, Helsingistä Poriin kulkevan Valtatie 2:n työmaalle syntyy uusi kerros ekologista ja laadukasta kierrätysasfalttia REMIX-menetelmällä. Vanha asfalttipinta kuumennetaan kolmella grillillä, jonka jälkeen se jyrsitään ja sekoitetaan uuteen asfalttimassaan. Lopuksi massa levitetään tien uudeksi pintakerrokseksi. ”Pyrin välttämään kuuman tiepinnan päällä kävelemistä mahdollisimman paljon ja kävelen mieluummin pientareen puolella”, Pöyhönen kertoo. Päällystystöitä tehdään ympäri Suomen vuorokauden ympäri sekä päivä- että yövuorossa kohteesta riippuen. Asfalttityöntekijät ovat yksi eniten kuumuudelle työssään altistuvia ammattiryhmiä, ja Työterveyslaitos on laatinut heille omat suosituksensa. ”Hikoillessa elimistöstä poistuu nestettä ja se pitää korvata juomisella. Liikaa ei kuitenkaan kannata kerralla juoda, vaan suosia 1–2 desin kerta-annoksia 3–4 kertaa tunnissa”, sanoo Työterveyslaitoksen turvallisuusratkaisuihin perehtynyt erikoistutkija Sirkka Rissanen.  Kuumuudelle altistuminen voi rasittaa sydäntä ja lihaksia. ”Lämpötilan noustessa sydän pumppaa verta ihon pinnalle jäähdytystä varten sen kustannuksella, että lihasten verenkierto vähenee ja suorituskyky heikkenee. Elimistö kuitenkin tottuu kuumuudessa työskentelyyn ajan kanssa: hikoilu lisääntyy ja tehostuu ja syke laskee”, Rissanen kertoo. Kaiken ytimessä on työturvallisuus ja oman kehon kuuntelu YIT hyödyntää Työterveyslaitoksen ohjeistusta osana työmaajohdoille lähetettävää kuukausittaista työturvallisuusraporttia eli turvapakkaa. ”Vaativissa olosuhteissa, kuten kuumuudessa, korostuu myös esimiehen rooli. Taukojen pitämisen merkitys kasvaa ja työtahtia pitää hidastaa mahdollisuuksien mukaan. Työnantaja pyrkii valitsemaan päällystystöihin paremmin soveltuvia vaatteita, kuten hengittäviä työhousuja sekä huomioimaan suojainvalinnoissa vallitsevat olosuhteet”, kertoo Päällystyksen työturvallisuuspäällikkö Tero Liski. YIT kehittää asfalttityöntekijöiden työssä jaksamista ohjeistamalla työntekijöitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. YIT Suomen työterveyshuollon Pidä huolta itsestäsi -toimintasuunnitelmaan sisältyy muun muassa terveellinen ruokavalio, liikunta ja hyvä uni.   Päällystyskausi päättyy ilmojen viiletessä loka–marraskuussa. Talvisin Harri Pöyhönen pitää vuosilomansa ja huoltaa työmaiden lämmityskoneita Perniössä. Pitkän talven aikana kesän työmaita alkaa jo odottaa. ”Kun aurinko alkaa keväällä lämmittää, tulee mieleen ajatus, että eikös sitä jo kohta voitaisi lähteä tien päälle”, hän naurahtaa. Viisi vinkkiä kuumuudessa työskentelyyn: 1.      Juo riittävästi nesteitä, 1–2 desiä 3–4 kertaa tunnissa. Suosi vettä tai kivennäisvettä ja vältä kahvia, joka vähentää kehon nesteitä entisestään. 2.      Pidä taukoja ja hakeudu niiden aikana pois kuumuudesta ja mahdollisuuksien mukaan varjoon. 3.      Syö terveellisesti ja monipuolisesti työvuoron aikana. 4.      Huolehdi riittävästä unesta työvuoron jälkeen ja pidä fyysisestä kunnostasi huolta myös vapaa-ajalla. 5.      Muista, että jokainen keho toimii omalla tavalla. Tarkkaile omaa jaksamistasi ja laadi itsellesi sopiva tapa selvitä kuumuudessa työskentelystä. Lisätietoja: Marika Hällsten, Health and Wellbeing Manager, YIT Oyj, puh. 040 776 0267, marika.hallsten@yit.fiMika Ajanko, kehityspäällikkö, YIT Päällystys, puh. 040 060 4799, mika.ajanko@yit.fiHanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi 

Kymmenen vuotta nopeutettuja patenttihakemuksia - Patent Prosecution Highway

PPH:ssa virastot ovat sopineet, että yhden viranomaisen hyväksymää hakemusta vastaava oman viraston hakemus käsitellään hakijan pyynnöstä nopeutettuna. PRH:n tavoitteena PPH-työssä on ensisijaisesti helpottaa suomalaisten hakijoiden patentinhakuprosesseja muissa virastoissa. Tällä hetkellä PPH-yhteisöön kuuluu lähes 50 patenttivirastoa ja järjestelmän kautta kulkee kymmeniä tuhansia PPH-pyyntöjä vuosittain. USA:n patenttivirasto (USPTO) on suurin PPH-pyyntöjen vastaanottaja. Yhteensä USPTO on vastaanottanut yli 50 000 PPH-pyyntöä.  Ensimmäinen sopimus Japanin kanssa, toinen USA:n PRH:n ensimmäinen PPH-sopimus Japanin patenttiviraston (JPO) kanssa tuli voimaan kymmenen vuotta sitten huhtikuussa 2009. PPH-yhteistyössä oli tuolloin vasta kymmenen virastoa eli PRH on ollut mukana lähes alusta pitäen. Seuraava USPTO:n kanssa allekirjoitettu PPH-sopimus tuli voimaan heinäkuussa 2009. Kaikista PRH:n PPH-sopimuksista tämä on selkeästi suosituin reitti. Vuoden 2018 kesäkuuhun mennessä USPTO:lle oli jätetty 237 PPH-pyyntöä koskien hakemuksia, joille PRH oli tehnyt aiemman tutkimuksen. PRH:lle on jätetty kymmenen vuoden aikana yhteensä 28 PPH-pyyntöä. Tätä voinee pitää osoituksena PRH:n käsittelynopeudesta eli yleensä ehdimme tehdä lopullisen päätöksen ennen muita virastoja. Myöhemmin PPH-järjestelmää on yksinkertaistettu, eikä virastojen tarvitse enää välttämättä tehdä kahdenvälisiä sopimuksia jokaisen viraston kanssa. Uutta järjestelmää kutsutaan Global PPH:ksi. Lue lisää PPH:sta: https://www.prh.fi/fi/patentit/patentointi_ulkomailla/pph.html Lisätietoja:Hanna AhoJohtava tutkijainsinöörip. 029 509 5488s-posti: etunimi.sukunimi@prh.fi

Nordea Bank Oyj – Puolivuosikatsaus 2019

Nordea Bank Oyj – Sisäpiiritieto – Puolivuosikatsaus Konsernijohtaja Casper von Koskullin kommentti: ”Nordean toimintaympäristö pysyi vakaana. Luotonannon kasvu jatkui, marginaaleihin kohdistui paineita, ja olosuhteet markkinatakaustoiminnalle olivat haasteelliset. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tekemämme työ alkaa tuottaa tulosta, ja näkyvissä on rohkaisevia merkkejä siitä, että pankki on saamassa takaisin menetettyjä markkinaosuuksia ja kuluja saadaan karsittua. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin tämä näkyy täysimääräisesti taloudellisissa tuloksissa.   Tulokset eivät ole tyydyttävällä tasolla, joten tarvitaan lisää toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Olen varma siitä, että säännösten noudattamiseen ja järjestelmiin tekemämme investoinnit sekä sitoutunut ja osaava henkilöstömme takaavat pankin vahvan kehityksen tulevaisuudessa.  Nordea on viime vuosien aikana vähentänyt pankin riskejä, investoinut digitaalisuutta ja säännösten noudattamista tehostaviin järjestelmiin ja keskittänyt toimintansa Pohjoismaihin. Nyt olemme siirtyneet uuteen kehitysvaiheeseen, jossa keskitymme asiakkaisiin. Taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut, ja korot ovat pysyneet matalalla tasolla pitkään. Pankkiin sovellettavat pääomavaatimukset pankkiunionissa selkenevät pian. Tämän vuoksi tulemme käymään läpi Nordean taloudelliset tavoitteet sekä pääomaa ja osingonjakoa koskevat periaatteet. Odotamme voivamme esitellä ne vuoden kolmannen neljänneksen tuloksen julkistamisen jälkeen.   Kuten ilmoitimme 30. kesäkuuta 2019, olen päättänyt jäädä Nordeasta eläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä. Seuraajan hakuprosessi on käynnistetty. Tarkka aikataulu tehtävien siirrosta julkistetaan, kun se on tiedossa.”  Vertailu Q2/2019 vs. Q2/2018 (Q2/2019 vs. Q1/2019)   · Rahoituskate pieneni 4 % ja oli 1 071 miljoonaa euroa (kasvoi 1 %). Paikallisissa valuutoissa laskettuna se pieneni 1 % (kasvoi 2 %).  · Liiketoiminnan tuotot supistuivat 17 % ja niitä kertyi 2 141 miljoonaa euroa (kasvoivat 1 %). Paikallisissa valuutoissa laskettuna ne supistuivat 16 % (kasvoivat 2 %).   · Liiketoiminnan tuotot[1] supistuivat 4 % ja niitä kertyi 2 141 miljoonaa euroa (kasvoivat 1 %). Paikallisissa valuutoissa laskettuna ne supistuivat 3 % (kasvoivat 2 %).   · Liiketoiminnan kulut kasvoivat 2 % ja niitä kertyi 1 180 miljoonaa euroa (pienivät 19 %). Paikallisissa valuutoissa laskettuna ne kasvoivat 3 % (pienenivät 18 %).  · Liiketoiminnan kulut[2] kasvoivat 2 % ja niitä kertyi 1 180 miljoonaa euroa (pienivät 13 %). Paikallisissa valuutoissa laskettuna ne kasvoivat 3 % (pienenivät 12 %).  · Tulos ennen luottotappioita supistui 33 % 961 miljoonaan euroon (kasvoi 45 %). Paikallisissa valuutoissa laskettuna se supistui 32 % (kasvoi 45 %).  · Nettomääräiset luottotappiot kasvoivat 3 % 61 miljoonaan euroon (45 %). Paikallisissa valuutoissa laskettuna ne kasvoivat 5 % (48 %).  · Liikevoitto pieneni 34 % 900 miljoonaan euroon (kasvoi 45 %). Paikallisissa valuutoissa laskettuna se pieneni 33 % (kasvoi 45 %).  · Ydinvakavaraisuussuhde[3],[4] laski 19,9 prosentista 14,8 prosenttiin (nousi 14,6 prosentista 14,8 prosenttiin).  · Kulu/tuotto-suhde heikkeni 45 prosentista 55 prosenttiin (parani 69 prosentista 55 prosenttiin).   · Kulu/tuotto-suhde[1],[2] heikkeni 52 prosentista 55 prosenttiin (parani 64 prosentista 55 prosenttiin).   · Nettomääräisten luottotappioiden osuus luotonannosta pysyi ennallaan 0,10 prosentissa (nousi 0,07 prosentista 0,10 prosenttiin).  · Oman pääoman tuotto laski 14,3 prosentista 9,1 prosenttiin (nousi 5,5 prosentista 9,1 prosenttiin).  · Oman pääoman tuotto[1],[2] laski 9,8 prosentista 9,1 prosenttiin (nousi 6,7 prosentista 9,1 prosenttiin).  · Oman pääoman tuotto[1],[2],[5] laski 9,4 prosentista 8,5 prosenttiin (nousi 8,1 prosentista 8,5 prosenttiin).  · Osakekohtainen tulos laimennusvaikutuksen jälkeen heikkeni 0,28 eurosta 0,17 euroon (parani 0,10 eurosta 0,17 euroon).  Tuloslaskelmassa vuoden 2019 toisella neljänneksellä käytetyt valuuttakurssit: DKK 7,4651, NOK 9,7314 ja SEK 10,5170.[1] Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä: Euroclearin uudelleenarvostuksesta saatu 50 milj. euroa (38 milj. verojen jälkeen) ja Nordea Ejendommen myynnistä saatu 36 milj. euroa. Q1/2018: Tanskan arvostusmallin päivityksestä saatu 135 milj. euroa (105 milj. euroa verojen jälkeen). [2] Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä: Käynnissä oleviin rahanpesun estämistä koskeviin asioihin liittyvä 95 milj. euron vähennyskelvoton kulu. Q4 2018: Venäjään liittyvä 141 miljoonan euron liikearvon alaskirjaus. [3] Mukaan lukien tilikauden tulos oikaistuna kertyneillä osingoilla. [4] Vuoden 2018 vakavaraisuuslukuja ei ole oikaistu vakausmaksujen kirjaamisen ja esitystavan muutosten mukaisesti (lisätietoja puolivuosikatsauksen liitteessä 1). [5] Oikaistu vakausmaksuilla verojen jälkeen: Q2/2019: -40 milj. euroa, Q1/2019: 118 milj. euroa ja Q2 2018: -32 milj. euroa.  Tuloslaskelma  Q2  Q1  Muutos, Paik. Q1  Muutos, Paik. 1–6  1–6  Muutos, Paik.       2019  2019  %  val. 2018  %  val. 2019  2018  %  val. %  %  %  Milj. euroa Rahoituskate  1 071  1 056  1  2  1 110  -4  -1  2 127  2 226  -4  -3 Palkkiotuotot ja -kulut, netto  743  737  1  1  800  -7  -6  1 480  1 570  -6  -5 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista 283  264  7  7  260  9  8  547  701  -22  -22 eristä Osuus osakkuusyritysten tuloksesta  24  14  71  71  33  -27  -35  38  61  -38  -42 Muut liiketoiminnan tuotot  20  44  -55  -56  375  -95  -95  64  398  -84  -84 Liiketoiminnan tuotot yhteensä  2 141  2 115  1  2  2 578  -17  -16  4 256  4 956  -14  -13  Henkilöstökulut  -727  -718  1  2  -730  0  1  -1 445  -1 528  -5  -4 Muut kulut  -304  -594  -49  -48  -350  -13  -12  -898  -853  5  7 Poistot aineellisista ja aineettomista -149  -140  6  7  -74  101  104  -289  -145  99  101 hyödykkeistä Liiketoiminnan kulut yhteensä  -1 180  -1 452  -19  -18  -1 154  2  3  -2 632  -2 526  4  6  Tulos ennen luottotappioita  961  663  45  45  1 424  -33  -32  1 624  2 430  -33  -32  Luottotappiot, netto  -61  -42  45  48  -59  3  5  -103  -99  4  6 Liikevoitto  900  621  45  45  1 365  -34  -33  1 521  2 331  -35  -34  Tuloverot  -219  -178  23  23  -250  -12  -12  -397  -479  -17  -16 Tilikauden tulos   681  443  54  53  1 115  -39  -38  1 124  1 852  -39  -39   Liiketoiminnan volyymit, avaintiedot[1]  30.6.  31.3.  Muutos,  Paik. 30.6.  Muutos,  Paik.     2019  2019  %  val. 2018  %  val. %   %  Mrd. euroa Luotot yleisölle  323,8  325,6  -1  0  314,8  3  4 Luotot yleisölle, pl. 300,2  300,6  0  0  292,4  3  3 takaisinostosopimukset Yleisön talletukset ja muut velat 176,5  176,3  0  1  176,5  0  1 yleisölle Yleisön talletukset, pl. 167,0  166,6  0  1  166,3  0  1 takaisinostosopimukset Taseen loppusumma  582,9  590,2  -1  570,1  2 Hoidossa oleva varallisuus  306,5  300,2  2  307,0  0 Oma pääoma  31,1  30,5  2  31,9  -3   Tunnusluvut[2]  Q2  Q1  Muutos, Q2  Muutos 1–6  1–6  Muutos,  2019  2019  %  2018             2019  2018  % Osakekohtainen tulos, laimennusvaik. 0,17  0,10  70  0,28  -39  0,27  0,46  -41 jälkeen, euroa Osakekohtainen tulos, 12 edeltävää kk, 0,58  0,68  -15  0,82  -29  0,58  0,82  -29 euroa Osakekurssi[1], euroa  6,39  6,80  -6  8,26  -23  6,39  8,26  -23 Osakkeen kokonaistuotto, %  4,0  3,3    3,7    -1,5  -7,0   Osakekohtainen oman pääoma, euroa  7,69  7,55  2  7,90  -3  7,69  7,90  -3 Liikkeessä olevien osakkeiden 4 050  4 050  0  4 050  0  4 050  4 050  0 enimmäismäärä[1], milj. Osakkeiden lukumäärän painotettu  keskiarvo laimennusvaikutuksen jälkeen, milj. 4 032 4 033 0 4 037 0 4 032 4 037 0Oman pääoman tuotto, %  9,1  5,5    14,3    7,2  11,7   Aineellisen pääoman tuotto, %  10,6  6,4    16,5    8,4  13,4 Riskipainotettujen erien tuotto, %  1,7  1,1    3,6    1,4  3,0 Oman pääoman tuotto ml. jaksotetut 8,5  7,0    13,9    7,7  12,1 vakausmaksut, % Kulu/tuotto-suhde, %  55  69    45    62  51   Kulu/tuotto-suhde ml. jaksotetut 58  61    46    59  49 vakausmaksut, % Luottotappiotaso, pistettä[3]  10  7  43  10  0  9  8  13 Ydinvakavaraisuussuhde[1],[4],[5],[6],[7], 14,8  14,6     19,9     14,8  19,9    Vakavaraisuussuhde, ensisijainen 17,3  17,1     22,2     17,3  22,2    pääoma[1],[4],[5],[7], % Vakavaraisuussuhde[1],[4],[5],[7], %  19,8  19,5     25,4     19,8  25,4    Ensisijainen pääoma[1],[4],[7], mrd. 27,6  27,8  -1  27,2  1  27,6  27,2  1 euroa Riskipainotetut erät[4], mrd. euroa  160  163  -2  123  30  160  123  30 Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta)[1]  29 550  29 284  1  29 271  1  29 550  29 271  1 Taloudellinen pääoma[1],[7], mrd. euroa  27,8  28,2  -1  26,5  5  27,8  26,5  5 [1] Kauden lopussa. [2] Lisätietoa tunnusluvuista javaihtoehtoisiksi määritellyistätunnusluvuista, katsowww.nordea.com/en/investor-relations/. [3] Mukaan lukien myytävänä olevinaomaisuuserinä vuoden 2018 ensimmäiselläneljänneksellä raportoidut luototyleisölle. [4] Mukaan lukien tilikauden tulos. [5] Muutokset sovellettavaanpääomavaatimuksia koskevaan sääntelyyn(lisätietoja puolivuosikatsauksen kohdassa”Other information”).[6] Mukaan lukien tilikauden tulosoikaistuna kertyneillä osingoilla. [7] Vuoden 2018 vakavaraisuuslukuja ei oleoikaistu vakausmaksujen kirjaamisen jaesitystavan muutosten mukaisesti(lisätietoja osavuosikatsauksen liitteessä1).    Näkymät Näkymiin vaikuttavat keskeiset tekijätLiiketoimintaa pyritään kasvattamaan kaikkialla Nordeassa, ja kullakin liiketoiminta-alueella on käynnistetty useita hankkeita, joilla luodaan arvoa asiakkaille ja kasvatetaan tuottoja. Esimerkkeinä voidaan mainita investoinnit Private Banking -toimintaan Norjassa ja Ruotsissa, Gjensidige Bankin yhdistäminen konserniin, varallisuudenhoidon ja suurasiakkaiden uudet palveluverkostot sekä asuntolainavolyymien kasvattaminen. Näiden tulokset alkavat jo näkyä.   Kustannustehokkuus perustuu ennen kaikkea automaation ja robotiikan lisäämiseen, Puolan ja Viron toimintojen kasvattamiseen sekä ulkoistamiseen ja kumppanuuksiin, joista esimerkkinä on hiljattain sovittu yhteistyö John Hancockin kanssa vakaan tuoton rahastojen myynnistä Yhdysvalloissa. Yksinkertaistamme toimintaamme myös siten, että teemme tuotteista ja palveluista entistä yhtenäisempiä ja hyödynnämme mittakaavaetuja yhdistämällä konsernin yhteisiä yksikköjä, kuten kansainvälisiä toimintoja ja palveluja. Nordea on viime vuosien aikana vähentänyt pankin riskejä, investoinut digitaalisuutta ja säännösten noudattamista tehostaviin järjestelmiin ja keskittänyt toimintansa Pohjoismaihin. Nyt olemme siirtyneet uuteen kehitysvaiheeseen, jossa keskitymme asiakkaisiin. Taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut, ja korot ovat pysyneet matalalla tasolla pitkään. Pankkiin sovellettavat pääomavaatimukset pankkiunionissa selkenevät pian. Tämän vuoksi tulemme käymään läpi Nordean taloudelliset tavoitteet sekä pääomaa ja osingonjakoa koskevat periaatteet. Odotamme voivamme esitellä ne vuoden kolmannen neljänneksen tuloksen julkistamisen jälkeen. Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee 18. heinäkuuta 2019 Nordeaa koskevan kattavan arviointinsa sekä EKP:n stressitestin tulokset. Arviointiin sisältyi saamisten laadun arviointi. Tulokset vahvistavat, että Nordean pääomarakenne on vahva ja ylittää kaikki EKP:n määrittelemät raja-arvot. Saamisten laadun arvioinnissa esitellään varovainen arvio tämänhetkisistä varauksista. Nordea on tutustunut arvioinnin tuloksiin ja on tyytyväinen varausten nykyiseen tasoon. Odotamme, että arvioinnin tuloksia tarkastellaan ja niistä keskustellaan valvontaviranomaisten kanssa vuoden jälkipuoliskolla. KulutVuonna 2021 odotamme kulujen jäävän noin 3 prosenttia vuoden 2018 kokonaiskuluja pienemmiksi valuuttakurssivaihteluista puhdistettuna ja vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2018[1] pois lukien. Samaan aikaan kassaperusteisten kokonaiskulujen odotetaan pienenevän jopa 10 prosenttia valuuttakurssivaihteluista puhdistettuna.   Vuonna 2019 odotamme kulujen jäävän vuoden 2018 kuluja pienemmiksi valuuttakurssivaihteluista puhdistettuna ja vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuosina 2018 ja 2019[2] pois lukien. Samaan aikaan kassaperusteisten kokonaiskulujen odotetaan pienenevän valuuttakurssivaihteluista puhdistettuna.  [1] 141 miljoonan euron liikearvon alaskirjaus vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. [2] Oikaistu 141 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksella vuonna 2018, 90 miljoonan euron tapahtumakuluilla vuonna 2019, aiempaa suuremmalla vakausmaksulla vuonna 2019 ja 95 miljoonan euron varauksella vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.  Luottojen laatuOdotamme, että nettomääräiset luottotappiot pysyvät tulevina neljänneksinä vähäisinä ja vuoden 2018 keskiarvon paikkeilla.  Pääomaa koskevat periaatteettKun otetaan huomioon EKP:n kanssa sovitut siirtymätoimenpiteet, jotka liittyvät Nordean kotipaikan siirtoon pankkiunionin jäsenmaahan, ja tavoite pitää pääomapuskurin nimellisarvo ennallaan, pääoman määrää koskevaa tavoitetta on muutettu. Aiempi pääomapuskuria koskeva tavoite oli vähimmäisvaatimuksen ylittäminen 0,50–1,50 prosenttiyksiköllä. Uusi tavoite puolestaan on vähimmäisvaatimuksen ylittäminen 0,40–1,20 prosenttiyksiköllä. Kyseessä on lähinnä tekninen muutos, joten pääomapuskurin nimellisarvo pysyy euromääräisesti suurin piirtein ennallaan. Pääomapuskuri on tällä hetkellä noin 2,0 miljardia euroa (1,20 prosenttiyksikköä). Nordean tavoitteena on kasvattaa osakekohtaista osinkoa vuosittain ja samalla pitää pääomarakenne vahvana konsernin pääomatavoitteiden mukaisesti. Koko tulosraportti löytyy verkkosivuiltamme:Nordea Group Q2 2019 Report   Lisätietoja: Casper von Koskull, Christopher Rees, konserninkonsernijohtaja, 050 3821 talousjohtaja, +45 5547391     2377 Rodney Alfvén, Kati Tommiska,sijoittajasuhteet, +46 72 konserniviestintä, 09 4245235 05 15  1006  Nordea Bank Oyj:n on julkistettava tässä pörssitiedotteessa annetut tiedot markkinoiden väärinkäytöstä annetun EU-asetuksen mukaisesti. Tiedot on annettu julkistettavaksi yllä mainittujen yhteyshenkilöiden välityksellä 18. heinäkuuta 2019 kello 7.30 Suomen aikaa. Nordea luo kiinteitä suhteita asiakkaisiin ja yhteiskuntaan vahvan sitoutumisen kautta. Tarjoamme pankkipalveluja, joiden avulla ihmiset voivat saavuttaa tavoitteitaan ja toteuttaa unelmiaan. Nordea on yksi Pohjoismaiden suurimmista pankeista markkina-arvolla mitattuna. Nordealla on noin 10 miljoonaa asiakasta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää osoitteessa nordea.com.

YIT on voittanut lukuisia valtion päällystysurakoita Suomessa ja Norjassa huhti-kesäkuun aikana

YIT on ollut menestyksekäs kevään kilpailutuksissa ja voittanut lukuisia valtion päällystysurakoita Suomessa ja Norjassa huhti-kesäkuun aikana. Vuoden toisella neljänneksellä tilauskantaan kirjattavien urakoiden yhteenlaskettu arvo on noin 18 miljoonaa euroa. Suomessa YIT on voittanut ELY-urakoita Uudellamaalla, Etelä-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kaakkois-Suomessa. Urakoiden yhteenlaskettu asfalttimassamäärä on noin 160 000 tonnia. Valtion päällystysurakoiden lisäksi YIT toteuttaa Finavian Kuusamon ja Porin lentokenttien remix-päällystystyöt vuonna 2019. Norjassa YIT on voittanut valtion urakat Pohjois-Norjan Tromssan läänissä sekä Keski-Norjassa Pohjois-Trøndelagin läänissä. Urakoiden yhteenlaskettu asfalttimassamäärä on lähes 60 000 tonnia. Lisätietoja antaa:Hanna Raitanen, talous- ja vastuullisuusviestinnän asiantuntija, YIT Oyj, puh. 0400 846 556, hanna.raitanen@yit.fi Heikki Vuorenmaa, Päällystys-segmentin johtaja, YIT Oyj, puh. 050 4820 832, heikki.vuorenmaa@yit.fi   YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi 

HKScan-konsernin Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019: Tulos parani selvästi – onnistunut osakeanti mahdollistaa tulosparannusohjelman hallitun toteuttamisen

HKScan-konsernin Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019: Tulos parani selvästi – onnistunut osakeanti mahdollistaa tulosparannusohjelman hallitun toteuttamisen HUHTI–KESÄKUU 2019 LYHYESTI ·Liikevaihto huhti–kesäkuussa oli 439,4 (433,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto oli 443,9 miljoonaa euroa. ·Liikevoitto oli -6,6 (-16,7) miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti -1,5 (-3,8). ·Vertailukelpoinen liikevoitto oli -2,5 (-16,6) miljoonaa euroa. Vastaava liikevoittoprosentti oli -0,6 (-3,8). Valuuttakurssien muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta liikevoittoon. ·Rahavirta ennen investointeja oli 20,9 (11,1) miljoonaa euroa ja ennen rahoituskuluja 12,8 (2,3) miljoonaa euroa. ·Siipikarjaliiketoiminnan tulos Suomen markkina-alueella jatkoi selvää paranemistaan ollen merkittävin tekijä konsernin liikevoiton paranemisen taustalla. ·Suunnattu osakeanti saatiin onnistuneesti päätökseen ja yhtiö keräsi sillä noin 71,9 miljoonan euron bruttovarat. Konsernin pääomarakenne vahvistui ja nettovelkaantumisaste laski 88,0 prosenttiin. TAMMI–KESÄKUU 2019 LYHYESTI ·Liikevaihto tammi–kesäkuussa oli 841,2 (844,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto oli 852,4 miljoonaa euroa. ·Liikevoitto oli -21,2 (-35,0) miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti -2,5 (-4,1). ·Vertailukelpoinen liikevoitto oli -12,5 (-34,6) miljoonaa euroa. Vastaava liikevoittoprosentti oli -1,5 (-4,1). Valuuttakurssien muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta liikevoittoon. ·Rahavirta ennen investointeja oli 5,6 (-28,9) miljoonaa euroa ja ennen rahoituskuluja -13,5 (-97,5) miljoonaa euroa. ·Nettovelka oli 304,7 (360,8) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 88,0 (117,3) prosenttia, sisältäen IFRS16:sta johtuvan noin 14 prosenttiyksikön vaikutuksen. ·Siipikarjaliiketoiminnan tulos Suomen markkina-alueella parani selvästi ollen merkittävin tekijä konsernin liikevoiton paranemisen taustalla. ·Onnistuneella, suunnatulla osakeannilla yhtiö keräsi noin 71,9 miljoonan euron bruttovarat. Konsernin pääomarakenne vahvistui. Sulkeissa olevat luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei toisin mainita. Tämän raportin luvut ovat tilintarkastamattomat. HKScan on 1.1.2019 alkaen ottanut käyttöön uuden IFRS 16 -standardin takautuvasti. Konsernin ja markkina-alueiden talou­dellinen informaatio vuodelta 2018 on oikaistu edellä maini­tun mukaisesti sekä vuosineljännesten että koko vuoden osalta. Lisää tietoja vaikutuksista on kerrottu laadintaperiaatteissa. ARVIO VUODELLE 2019 (Muuttumaton) Globaalin lihankulutuksen ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. HKScanin kotimarkkinoilla kulutuskasvun arvioidaan keskittyvän siipikarjanliha- ja ateriakategorioihin, kun taas muiden kategorioiden kysynnän ennustetaan pysyvän vakaana. HKScan odottaa tehostamisohjelmiensa sekä muiden korjaavien toimien alkavan tuottaa tulosta vuonna 2019 ja yhtiön liikevoiton odotetaan paranevan selvästi viime vuodesta. AVAINLUVUT, Q2 (miljoonaa euroa) 4-6/20 4-6/20 1-6/20 1-6/20 2018 19 18 19 18Liikevaihto 439,4 433,5 841,2 844,5 1 715, 4Liikevoitto -6,6 -16,7 -21,2 -35,0 -48,3- % liikevaihdosta -1,5 -3,8 -2,5 -4,1 -2,8Voitto ennen veroja -10,0 -19,4 -27,3 -40,1 -58,5- % liikevaihdosta -2,3 -4,5 -3,3 -4,7 -3,4Tilikauden voitto -10,4 -16,4 -27,3 -33,1 -51,3- % liikevaihdosta -2,4 -3,8 -3,2 -3,9 -3,0 Vertailukelpoinen -2,5 -16,6 -12,5 -34,6 -46,3liikevoitto- % liikevaihdosta -0,6 -3,8 -1,5 -4,1 -2,7 Tulos/osake, euroa -0,17 -0,31 -0,47 -0,62 -1,00Rahavirta ennen 20,9 11,1 5,6 -28,9 -3,4investointejaRahavirta ennen 12,8 2,3 -13,5 -97,5 -95,4rahoituskuluja jarahoitustaRahavirta ennen 10,1 3,5 -17,8 -97,9 -104,1rahoitustaSitoutuneen pääoman -4,7 -8,7 -6,7tuotto (ROCE) ennenveroja, %Nettovelka 304,7 360,8 335,6Nettovelkaantumisaste 88,0 117,3 103,3% HKSCANIN TOIMITUSJOHTAJA TERO HEMMILÄ: HKScanin toisen neljänneksen vertailukelpoinen tulos oli edelleen hieman tappiollinen, mutta parani selvästi viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tulos ei ole tyydyttävällä tasolla, mutta kehityssuunta on ollut ensimmäisen puolen vuoden aikana oikea. Vaikka ensimmäisen vuosipuoliskon vertailukelpoinen liikevoitto oli edelleen tappiollinen, se oli kuitenkin yli 22 miljoonaa euroa viime vuotta parempi. Toisen neljänneksen aikana toteutettu osakeanti onnis­tui hyvin. Anti ylimerkittiin ja hallituksella ollut valtuutus lisäosake-erän hyödyntämiseksi käytettiin. Yhtiö sai osakeannista noin 71,9 miljoonan euron bruttovarat, mikä vahvistaa yhtiön rahoitusasemaa merkittävästi ja mahdollistaa talouden hallitun tasapainottamisen. Katsauskauden jälkeen saimme pää­tökseen neuvottelut rahoittajapankkiemme kanssa ja pankki­lainojemme takaisinmaksuajat ovat nyt aiempaa pidemmät. Vuodenvaihteen jälkeen käynnistetyt ja tehostetut kustannus­säästö- ja kehittämistoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Siipikarjaliiketoiminnan tulos Suomessa oli merkittävin tulosparannukseemme vaikuttanut tekijä myös toisen neljänneksen aikana. Rauman yksikön myönteinen kehitys on jatkunut ja toimituskyvyn parantuminen näkyy selvänä myynnin kasvuna. Suomen siipikarjaliiketoiminnan käyttökate oli positiivinen myös toisen neljänneksen aikana. Kariniemen®-tuotemerkin vahva asema tukee osaltaan myönteistä kehitystä. Tämän lisäksi onnistuneet tuotannon tehostamistoimenpiteet sekä määrätietoinen kustannusten karsiminen kaikilla markkina-alueilla vaikuttivat tulokseen yhdessä parempien myyntikatteiden kanssa. Myös konsernin rahavirta parani selvästi. Sianlihan vienti Suomesta Kiinaan eteni suunnitellusti ja ensimmäisen vientivuoden tavoitteet saavutettiin. Vaikutus konsernilukuihin on kuitenkin toistaiseksi rajallinen. Afrikkalaisen sikaruton aiheuttama sianlihantuotannon voimakas väheneminen Kiinassa on lisännyt sianlihan kysyntää maailmanmarkkinoilla ja vaikuttaa myönteisesti vientimyynnin hintatasoon. Kiinan poikkeuksellinen sianlihatilanne vaikuttaa jossain määrin myös muiden lihalajien kysyntään ja hintoihin. Uusi johtoryhmä on jatkanut niin yhtiön tulosparannusohjelman laatimista kuin myös strategian uudistamista. Johtoryhmä on valmistellut yhtiölle kolmevuotista turnaround-ohjelmaa, jonka tavoitteena on palauttaa yhtiön kannattavuus toimialan johtavien yritysten tasolle. Tulosparannusohjelman sisältö sekä yhtiön päivitetty strategia viestitään jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana. Aiemmin aloitetut tehostamisohjelmat liitetään uuteen turnaround-ohjelmaan. Aiemmin kerrotun mukaisesti olemme vahvistaneet markkina-aluekohtaista tulosjohtamista kaikilla arvoketjun osa-alueilla. Aiempaa selkeämmät vastuut nopeuttavat päätöksentekoa ja parantavat toimintamme tuottavuutta merkittävästi. Johtamismallin kehittäminen on keskeinen osa myös yhtiön strategian uudistamista. Näemme, että HKScanin liiketoiminnan pidemmän aikavälin strategisen kehittämisen kasvusuunnat ovat siipikarja- ja aterialiiketoiminnoissa. Sian- ja naudanlihassa meillä on aktiivinen kehitysote kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmissa. Tämä on tärkeä lähtökohta punaisen lihan kategoriakehityksessä samoin kun kuluttajien tarpeisiin vastaaminen uusilla ja mielenkiintoisilla tuotteilla. Arvioimme avoimesti myös rooliamme kuluttajan ruokalautasella nykyistä laajemmin ja tarkastelemme liiketoimintaportfoliotamme. Painotamme lihan asemaa osana vastuullista ja terveellistä ruokavaliota sekä pohjoisen kotieläintuotannon merkitystä kotimarkkinoidemme kansallisen ruokaturvan takaajana. Teemme määrätietoista vastuullisuustyötä koko arvoketjussamme ja vastuullisuusohjelmamme kaikilla osa-alueilla, joista eläinten hyvinvointi ja ympäristövastuu ovat keskeisiä painopistealueitamme. Otamme lihantuotannon ja sen ilmastovaikutuksiin liittyvän keskustelun vakavasti ja kehitämme vastuullisuustyötämme tämän mukaisesti. Kotimarkkinoidemme lihantuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti osana globaalia ilmastokeskustelua samalla kun globaalin väestönkasvun myötä tarvittavan ruoan määrä moninkertaistuu maailmassa seuraavien vuosikymmenten aikana. Näemme, että kotimarkkinoidemme vastuullinen lihantuotanto on osa kestävää ratkaisua, jolla globaalin ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia voidaan ehkäistä. Kuluvan vuoden toisen neljänneksen ja koko alkuvuoden tuloskehityksen suunta on ollut oikea. Onnistunut osakeanti ja lainojen uudelleenjärjestelyt antavat HKScanille aikaa jatkaa meneillään olevaa määrätietoista työtä yhtiön tuloskehityksen korjaamiseksi. Tavoitteemme on tehdä HKScanista kiinnostava ja omistajiaan palkitseva, toimialansa johtavien toimijoiden joukkoon kuuluva yhtiö. LEHDISTÖTILAISUUS ANALYYTIKOILLE JA MEDIALLE HKScan Oyj:n puolivuosikatsaukseen liittyvä tiedotustilaisuus analyytikoille, institutionaalisille sijoittajille ja median edustajille järjestetään HKScanin Vantaan toimipaikassa (osoite: Väinö Tannerin tie 1, 01510 Vantaa, D-porras) 18.7.2019 klo 10. Puolivuosikatsauksen esittelevät HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä sekä talousjohtaja Jyrki Paappa. Tilaisuus on suomenkielinen. Englanninkielisiä puhelinkonferensseja järjestetään erikseen sovittavina aikoina. Ajankohdan sopimiseksi pyydetään asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä HKScanin viestintään, communications@hkscan.com (puh. 010 570 5700). HKScan Oyj Hallitus Median yhteydenotot: HKScanin Media Service Desk 010 570 5700 tai sähköpostitse: communications@hkscan.com HKScan on pohjoismainen liha- ja ruokayhtiö. Lähes 7 200 ammattilaistamme palvelevat maailman vaativimpia kuluttajia ja varmistavat laadun koko tuotantoketjussamme – tilalta haarukkaan. HKScan valmistaa, markkinoi ja myy korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa sekä lihavalmisteita ja aterioita vahvoilla tuotemerkeillä, kuten HK®, Scan®, Rakvere®, Kariniemen®, Rose®, Pärsons® ja Tallegg®. Asiakkaitamme ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian. Viemme tuotteita lähes 50 maahan. Vuonna 2018 HKScanin liikevaihto oli 1,7 miljardia euroa. JAKELU: Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.hkscan.com

Pakkaus kannustaa ympäristövastuuseen

Kiilto pyrkii hyödyntämään uusiutuvia materiaaleja ja kierrätysmateriaaleja pakkauksissa koko ajan enemmän. Kiillon Lempäälän tehtaan tuotannossa jo yli puolet pakkauksista on joko sellaisenaan uudelleen käytettäviä tai kierrätysperäisestä tai uusiutuvasta materiaalista valmistettuja. Ympäristöystävällisten pakkausratkaisujen jatkuvaan kartoittamiseen, arviointiin ja valintaan panostetaan tuotekehityksessä voimakkaasti. Vihreät pakkaukset, materiaalivalinnat ja logistiikka ovat myös osa Kiillon Lupausta ympäristölle . Sopivien pakkausmateriaalien valintaan tarvitaan tutkimusta Kiillossa tutkitaan jatkuvasti, millaisia kierrätysmateriaaleja voidaan ottaa käyttöön. Pakkauksen täytyy kestää tuotteen erilaiset ominaisuudet, kuten pitkä säilyvyysaika tai pH-arvo. Kiillon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Oili Kallatsa muistuttaa, että kierrätysmuovin ominaisuudet voivat poiketa neitseellisen muovin ominaisuuksista. Erilaatuisten kierrätysmuovipakkausten käyttöönotto vaatii testausta. – Tämänkaltaisen testaustyön tuloksena lanseerasimme äskettäin Kiilto Natura -sarjassa  kierrätysmuovia sisältävän pakkauksen. Ammattisiivouksen tuotteita sisältävä Natura-sarja on muutenkin kokonaisuutena hyvä esimerkki ympäristölähtöisestä tuotekehityksestä, koska sarjan tuotteet on valmistettu kasvipohjaisista eli uusiutuvista ja biohajoavista raaka-aineista. Pakkausmerkinnät opastavat Kiilto haluaa kannustaa myös asiakkaitaan kierrättämään tuotepakkaukset käytön jälkeen. Sen lisäksi, että suurin osa pakkauksista on jo täysin kierrätettäviä, monista tuotteista löytyy materiaalimerkintä, josta käy ilmi pakkauksen eri osien materiaalitieto. Esimerkiksi se, jos pullo on HDPE:tä ja tulppa on PP:tä. Kierrätysohjeistuksen rinnalla pakkausmerkintöjen tehtävänä on myös ohjata käyttämään tuotetta ympäristöystävällisesti. – Pakkausmerkinnät neuvovat muun muassa oikeassa annostelussa. Lisäksi esimerkiksi pyykinpesutuotteissa on tärkeää antaa ohjeistus siitä, missä lämpötilassa tuote toimii. Pesulämpötilalla on suuri merkitys tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutukselle, Kallatsa selventää.  

Wärtsilän puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2019

WÄRTSILÄN PUOLIVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2019 VAKAATA KEHITYSTÄ LIIKEVAIHDOSSA, HAASTEITA LAITETOIMINNAN KANNATTAVUUDESSA Tämä tiedote on tiivistelmä Wärtsilän puolivuosikatsauksesta tammi-kesäkuu 2019. Puolivuosikatsaus kokonaisuudessaan on tämän pörssitiedotteen liitteenä pdf-tiedostona. Raportti on myös saatavilla osoitteessa http://wartsilareports.com/fi-FI/2019/q2/etusivu ja Wärtsilän verkkosivuilla www.wartsila.com. KESKEISTÄ TOISELTA NELJÄNNEKSELTÄ · Tilauskertymä laski 11% 1.377 miljoonaan euroon (1.553) · Liikevaihto laski 2% 1.217 miljoonaan euroon (1.246) · Tilaus-laskutussuhde oli 1,13 (1,25) · Vertailukelpoinen liiketulos laski 8% 113 miljoonaan euroon (123), mikä vastaa 9,3% liikevaihdosta (9,8) · Tulos/osake laski 0,11 euroon (0,13) · Liiketoiminnan rahavirta laski -37 miljoonaan euroon (41) KESKEISTÄ KATSAUSKAUDELTA TAMMI-KESÄKUU 2019 · Tilauskertymä laski 9% 2.793 miljoonaan euroon (3.060) · Tilauskanta kauden lopussa kasvoi 10% 6.470 miljoonaan euroon (5.904) · Liikevaihto kasvoi 2% 2.368 miljoonaan euroon (2.312) · Tilaus-laskutussuhde oli 1,18 (1,32) · Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 2% 215 miljoonaan euroon (211), mikä vastaa 9,1% liikevaihdosta (9,1) · Tulos/osake laski 0,21 euroon (0,22) · Liiketoiminnan rahavirta oli vakaa -2 miljoonaa euroa (-1) WÄRTSILÄN NÄKYMÄTWärtsilän palvelujen ja ratkaisujen kysynnän odotetaan olevan tulevien 12 kuukauden aikana jonkin verran alempi kuin edeltävien 12 kuukauden aikana (aiemmin samalla tasolla). Liiketoiminnoittain tarkasteltuna odotukset ovat seuraavanlaiset: · Wärtsilä Marine -liiketoiminnan näkymät ovat vaimeat. Arviota kysyntänäkymistä on alennettu aiemmasta vankasta johtuen heikommista alustilausmääristä ja rikkipesureiden kysynnän odotettavissa olevasta laskusta edellisvuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Merenkulun huoltomarkkinoilla aktiviteetin odotetaan jatkuvan. · Wärtsilä Energy -liiketoiminnan näkymät ovat vaimeat. Arviota kysyntänäkymistä on alennettu aiemmasta vankasta, koska markkinaolosuhteet energiatoimialalla jatkuvat haasteellisina geopoliittisten riskien ja talouden epävarmuuden vaikuttaessa asiakkaiden investointihalukkuuteen. Huoltopalveluiden kysyntä energiamarkkinoilla jatkuu hyvällä tasolla. Wärtsilän tämänhetkisestä tilauskannasta on määrä toimittaa vuoden 2019 aikana 2.613 miljoonaa euroa (2.336). Toimitusten odotetaan painottuvan viimeiselle vuosineljännekselle. JAAKKO ESKOLA. KONSERNIJOHTAJA “Vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät vakaasti, mutta toisella vuosineljänneksellä taloudellista kehitystämme rasittivat alhaisemmat voimalaitostoimitukset sekä epäsuotuisa projekti- ja laitejakauma. Ensimmäisten kuuden kuukauden tilauskertymä oli alhaisempi kuin edellisvuonna johtuen pääasiassa epävarmuuden jatkumisesta kansainvälisessä taloudessa ja geopolitiiikassa. Tämä on pitkittänyt asiakkaiden päätöksentekoa energiamarkkinoilla. Samalla ajanjaksolla Marine-liiketoiminnan tilauskertymä pysyi vakaana uusien alusten tilausten painottuessa erikoistuneiden alusten segmentteihin. Polttoaineen hinnan kehitykseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin hidastanut rikkipesuritilauksia, mikä yhdessä yleisesti heikompiin alustilausmääriin liittyvien huolien kanssa on saanut meidät alentamaan Marine-liiketoiminnan kysyntänäkymiä tuleville 12 kuukaudelle. Myös energiamarkkinoiden näkymiä on alennettu, sillä odotamme markkinaolosuhteiden säilyvän haasteellisina lähitulevaisuudessa. Laitemarkkinoiden vaimeampien kysyntätrendien vastapainoksi voin ilokseni todeta, että huoltotoiminnan liikevaihdon kasvu on jatkunut molemmissa liiketoiminnoissa toisella vuosineljänneksellä. Tilauskannan jaksottuminen viittaa siihen, että toimitusmääriin liittyvät haasteet jatkuvat tulevina kuukausina toimitusten keskittyessä tavallista vahvemmin viimeiselle vuosineljännekselle. Onnistuneiden toimitusten ja meneillään olevien uudelleenjärjestelytoimien toteuttaminen sekä tiettyjen voimalaitossopimusten viimeistely ovat keskeisiä taloudelliselle kehityksellemme tänä vuonna. Pitkällä aikavälillä olemme hyvässä asemassa hyötyäksemme energiatehokkuuden kysynnästä ja siirtymästä vähähiilisiin energialähteisiin molemmilla toimialoillamme. Keskitymme edelleen toiminnan tehokkuuden parantamiseen ja yhä suuremman elinkaariarvon tuottamiseen vahvistaaksemme kilpailuasemaamme.” AVAINLUVUT MEUR 4-6/ 4-6/ Muutos 1-6/ 1-6/ Muutos 2018 2019 2018 2019 2018Tilauskertymä 1 377 1 553 -11% 2 793 3 060 -9% 6 307josta huoltotoiminnot 622 592 5% 1 275 1 258 1% 2 598Tilauskanta kauden 6 470 5 904 10% 6 166lopussaLiikevaihto 1 217 1 246 -2% 2 368 2 312 2% 5 174josta huoltotoiminnot 612 582 5% 1 184 1 117 6% 2 419Tilaus-laskutussuhde 1,13 1,25 1,18 1,32 1,22Liiketulos 96 111 -13% 187 196 -4% 543% liikevaihdosta 7,9 8,9 7,9 8,5 10,5Vertailukelpoinen 113 123 -8% 215 211 2% 577liiketulos*% liikevaihdosta 9,3 9,8 9,1 9,1 11,2Vertailukelpoinen 123 134 -8% 236 232 2% 621oikaistu EBITA**% liikevaihdosta 10,1 10,7 10,0 10,0 12,0Tulos ennen veroja 83 102 -18% 162 178 -9% 502Tulos/osake, EUR 0,11 0,13 0,21 0,22 0,65Liiketoiminnan -37 41 -2 -1 470rahavirtaKorolliset nettovelat 746 642 333kauden lopussa***Bruttoinvestoinnit 54 232 306Nettovelkaantumisaste 0,33 0,29 0,14Omavaraisuusaste, % 40,5 41,7 44,4Henkilöstö kauden 19 239 19 231 0% 19 294lopussa *Vuoden 2019 toisen neljänneksen vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 17 miljoonaa euroa (12) pääasiassa rakennejärjestelykuluja. Tammi-kesäkuussa vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 28 miljoonaa euroa (15).**Vertailukelpoinen oikaistu EBITA ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä poistoja.***Korollisten velkojen kasvu johtuu suurelta osin vuokrasopimusvelkojen kirjaamisesta taseeseen uuden IFRS 16 -standardin mukaisesti. Wärtsilän taloudellinen raportointi on muutettu vastaamaan uutta organisaatiorakennetta vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Wärtsilän kaksi liiketoiminta-aluetta, Wärtsilä Marine -liiketoiminta ja Wärtsilä Energy -liiketoiminta, muodostavat yhtiön raportoitavat segmentit. Vuoden 2018 taloudelliset tiedot on oikaistu uuden raportointirakenteen mukaisiksi. Wärtsilä julkaisee myös näiden segmenttien huoltotoimintojen tilauskertymän ja liikevaihdon. Wärtsilä Marine -liiketoiminnassa rikkipesureiden jälkiasennusprojektien tilauskertymä ja liikevaihto on siirretty huollosta uuslaitetoimintaan. Vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti. Wärtsilä esittää raportoinnissaan Euroopan arvopaperi- ja markkinaviranomaisen (ESMA) antaman ohjeen mukaisia tiettyjä vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät on esitetty tunnuslukujen laskentakaavoissa tämän raportin lopussa. ANALYYTIKKO- JA LEHDISTÖTILAISUUSAnalyytikko- ja lehdistötilaisuus järjestetään tänään torstaina 18.7.2019 klo 10.00 Wärtsilä Helsinki Campuksella osoitteessa Hiililaiturinkuja 2, Helsinki. Englanninkielistä puhelinkonferenssia ja webcastia voi seurata osoitteessa: http://www.mediaserver.fi/live/wartsila. Mikäli haluatte osallistua puhelinkonferenssiin, rekisteröitykää osoitteessa: http://emea.directeventreg.com/registration/3683345. Saatte puhelinkonferenssin tiedot sähköpostitse, kun olette rekisteröityneet. Ongelmatilanteissa painakaa *0 niin operaattori avustaa teitä. Painakaa *6 mykistääksenne äänet puhelimestanne telekonferenssin ajaksi ja laittaaksenne äänet taas päälle.  Tilaisuuden taltiointi on saatavilla Wärtsilän internet-sivuilla myöhemmin samana päivänä. Lisätietoja: Arjen BerendsTalous- ja rahoitusjohtajaPuh: 010 709 5444arjen.berends@wartsila.com Natalia ValtasaariSijoittajasuhdejohtajaPuh: 010 709 5637natalia.valtasaari@wartsila.com Lehdistökontaktit: Atte PalomäkiJohtaja, Viestintä, Brändi ja MarkkinointiPuh: 010 7095 599atte.palomaki@wartsila.com Arjen Berends     Atte PalomäkiTalous- ja rahoitusjohtaja     Johtaja, Viestintä, Brändi ja Markkinointi Wärtsilä lyhyestiWärtsilä on kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Wärtsilä maksimoi asiakkaiden alusten ja voimalaitosten ympäristötehokkuuden ja taloudellisuuden keskittymällä kestäviin innovaatioihin, data-analytiikkaan ja kokonaishyötysuhteeseen. Vuonna 2018 Wärtsilän liikevaihto oli 5,2 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 19.000. Yrityksellä on yli 200 toimipistettä yli 80 maassa eri puolilla maailmaa. Wärtsilän osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.www.wartsila.com

Kesähelteillä ei ole toimivan ilmastoinnin voittanutta

Katso aiheesta myös video "Auton ilmastointi", jonka videotiedoston löydät tästä linkistä: https://drive.google.com/drive/folders/1IUNR0zTUvwPF23TlqZ633gAtMTH4oOQ0?usp=sharing Nykyään uudemmissa käytetyissä autossa ilmastointi on melkolailla vakiovaruste, ja se löytyy vähintäänkin manuaalisilla säädöillä. - Manuaalisessa ilmastoinnissa kuljettaja säätää itse ilmastoinnin asetukset, kuten lämpötilan, puhalluksen ja suuntauksen. Automaattisessa ilmastoinnissa kuljettajan ei tarvitse välttämättä tehdä muita säätöjä kuin asettaa haluttu lämpötila. Kaksialueisessa automaatti-ilmastoinnissa saa säädettyä etupenkillä istuville muun muassa oman lämpötilan, kertoo Kamux Malmin myyntipäällikkö Lauri Pennanen. Hellesäällä ilmastointia ei kannata kääntää täydelle teholle, sillä vähempikin riittää: ilmastointi kannattaa säätää vain muutaman asteen ulkolämpötilaa viileämmälle. Tällöin matkustajille ei tule flunssainen olo. Hieman hifimpiä ominaisuuksia Etupenkeille kohdistuvan perusilmastoinnin lisäksi on olemassa myös takapenkille viileyttä suuntaavia ilmastointeja. Etenkin lapsiperheiden matkustusmukavavuutta lisää, kun takapenkkiläisillekin saa valittua sopivan lämpötilan ja puhalluksen suunnan. Kuumana kesäpäivänä etuistuimen ilmastointi- ja viilennystoiminto on miellyttävä lisäominaisuus, joka pitää selänkin kuivana. - Uudemmissa käytetyissä autoissakin löytyy jo ilmastointeja, jotka aktivoituvat, kun autoa lähestytään. Joissakin automalleissa taas ilmastointia voi ohjata etänä kännykkäsovelluksella. Tällöin auton voi viilentää miellyttäväksi ennen liikkeelle lähtöä, Pennanen kertoo. Näihin asioihin ilmastoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota - Käytetyn auton ostajalle kesä on paras ja luontava aika tarkastaa auton ilmastoinnin kunto. Ostajan kannattaa testata, miten ilmastointi toimii, miten kylmälle sen saa ja kiertääkö ilma tasaisesti. Auton kuntoa arvioitaessa moni ei ehkä muista tarkastaa ilmastoinnin kuntoa. Se kuitenkin kannattaa, sillä ilmastoinnin korjaaminen voi tulla kalliiksi, Lauri Pennanen neuvoo. - Kannattaa myös tutustua auton huoltohistoriaan ja katsoa, onko ilmastointia huollettu tarpeeksi usein ja milloin se on tehty viimeksi, myyntipäällikkö muistuttaa. Näin huolehdit autosi ilmastoinnista Kamux Malmin myyntipäällikkö Lauri Pennasen mukaan paras ja helpoin tapa huoltaa ilmastointilaitetta itse on yksinkertaisesti käyttää sitä. Koska järjestelmä tarvitsee säännöllistä käyttöä toimiakseen kunnolla, myös talvella kannattaa pitää ilmastointia aika ajoin päällä. - Joissakin automalleissa ilmastoinnin saa päälle vasta muutamassa plusasteessa. Talvella esimerkiksi parkkihalliin ajettaessa kannattaa laittaa ilmastointi hetkeksi päälle. Näin ilmastointi pysyy kunnossa ja sisätiloistakin saa samalla ylimääräisen kosteuden pois. Hyvin toimiva ilmastointi pitää auton etu- ja takaikkunat kirkkaina ja huurteettomina eli sillä on suora vaikutus näkyvyyteen ja ajoturvallisuuteen, Pennanen muistuttaa. Auton ilmastointilaite olisi hyvä huoltaa noin kahden vuoden välein, jotta laitteessa on riittävästi kylmäainetta ja kompressori toimii. Ilmastoinnin huolto ei yleensä kuulu autojen määräaikaishuolto-ohjelmaan, joten siitä huolehtiminen jää auton omistajan vastuulle ja muistamisen varaan. Pennanen tähdentää, että huoltamattomassa ilmastoinnissa kylmäaineen vähäinen määrä voi rikkoa kompressorin, mikä tarkoittaa isompaa korjauslaskua. Huonosti toimiva ilmastointi myös lisää polttoaineen kulutusta. - Matkustamoon ohjattavan ilman puhtauteen voi vaikuttaa vaihdattamalla huollon yhteydessä säännöllisesti raitisilmasuodattiminen ja pyytämällä myös ilmastointikanavien desinfioinnin. Aktiivihiilisuodatin puhdistaa epäpuhtauksia ja hajuja paremmin kuin tavallinen raitisilmasuodatin. Puhdas sisäilma tuntuu miellyttävältä hengittää eikä tuo ulkoilman epäpuhtauksia auton sisään, Pennanen toteaa.

Koloradonkuoriaisten tarkkailu perunakasvustoista on nyt ajankohtaista

Ruokaviraston kasvinterveysyksikkö korostaa, että kaikkien perunanviljelijöiden tulee nyt omatoimisesti tarkkailla perunakasvustoja. Baltiassa ja Venäjällä on pysyvä kuoriaiskanta, joten kuoriaisia voi kulkeutua Suomen lähialueilta sopivien ilmavirtauksien mukana itäiseen ja eteläiseen Suomeen. ”Nyt on tärkeää, että kaikki perunanviljelijät ja palstaviljelijät tarkkailevat perunakasvustojaan. Torjunta on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin esiintymä todetaan. Yksittäisiä koloradonkuoriaisia todetaan aina silloin tällöin avomaalla tuotetuista kasvituotteista, kuten salaateista, vihanneksista, marjoista, taimista tai melkeinpä mistä vain tuotteesta, joiden alkuperä on jokin muu EU-maa. Tämä leviämisreitti on myös hyvä huomioida, etteivät kuoriaiset pääsisi Suomessa perunakasvustoon”, sanoo ylitarkastaja Atro Virtanen Ruokaviraston kasvinterveysyksiköstä. Havainnoista ilmoitettava päivystysnumeroon Ruokavirasto kehottaa soittamaan kaikista koloradonkuoriaisepäilyistä päivystysnumeroon, joka on 040 801 4407 (varmimmin klo 10 - 18, myös viikonloppuisin). Puhelun yhteydessä Ruokavirasto antaa ohjeet jatkotoimista. Epäilystä voi myös ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Sähköpostiin voit myös lähettää kuvan epäillystä kuoriaisesta. Tarkastuksista ja torjunnasta vastaavat Ruokaviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tarkastajat. Omatoimiseen torjuntaan ei pidä ryhtyä, koska se vaikeuttaa torjuntatoimien onnistumista. Kuoriaisen tunnistaa mustista pitkittäisraidoista Perunakasvustosta voi nyt löytyä aikuisia koloradonkuoriaisia ja toukkia. Aikuinen kuoriainen on noin senttimetrin mittainen. Keltaisessa selässä on 10 mustaa pitkittäisraitaa, etuselkä on oranssi ja siinä on mustia pilkkuja. Munasta vastakuoriutunut toukka on noin 1 - 2 millimetriä pitkä ja tummahko. Toukat kehittyvät nopeasti ja niiden kuperan selkäosan väri muuttuu pian oranssinpunertavaksi. Pää on musta ja alhaalla kummassakin kyljessä on kaksi riviä mustia pilkkuja. Täysikasvuinen toukka on hieman yli senttimetrin mittainen. Aikuiset kuoriaiset ja toukat syövät aluksi perunan lehdet reikäisiksi. Varsinaisen tuhotyön tekevät toukat, jotka massoittain esiintyessään syövät lehdet lähes kokonaan. Syödyt perunavarsistot muodostavat kasvustoon helposti havaittavia pesäkkeitä. Lisätietoa ja kuvia koloradonkuoriaisesta sekä toimintaohjeet kuoriaisen esiintymistä epäiltäessä: www.ruokavirasto.fi/koloradonkuoriainen  Lisätietoja:ylitarkastaja Atro Virtanen, p. 0295 205 187

Tokmanni Group Oyj julkaisee puolivuosikatsauksen 8.8.2019

Tokmanni julkaisee puolivuosikatsauksen 2019 torstaina 8.8.2019 noin kello 8.30. Pörssitiedote ja esitysmateriaalit suomeksi ja englanniksi löytyvät yhtiön verkkosivuilta osoitteessa ir.tokmanni.fi  mahdollisimman pian julkaisemisen jälkeen. Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen ja talousjohtaja Markku Pirskanen esittelevät katsausta julkaisupäivänä analyytikoille, sijoittajille ja tiedotusvälineille suomeksi kello 10.00 ja englanniksi kello 11.30. Suomenkielinen tilaisuus järjestetään Scandic Simonkentässä, Simonkatu 9, 00100 Helsinki, Bulsa-Freda-kokoustila. Suoraa webcast-lähetystä voi seurata osoitteessa ir.tokmanni.fi  tai seuraavan linkin kautta: https://tokmanni.videosync.fi/2019-q2-tulokset  Osallistujat voivat myös osallistua puhelinkonferenssiin, joka järjestetään esitysten yhteydessä. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla 5–10 minuuttia ennen kokouksen alkua johonkin alla olevista numeroista ja käyttämällä alla olevaa osallistujatunnusta. Suomi: (09) 81 710 310 Ruotsi: +46 856 642 651UK: +44 333 300 08 04Yhdysvallat: +1 855 857 06 86Osallistujatunnus: 96818728#  Tallenne esityksistä esitysmateriaaleineen on saatavilla yhtiön internetsivuilla tilaisuuden jälkeen.  Lisätietoja antaa:  Maarit Mikkonen, sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Puh. 040 562 2282, maarit.mikkonen(at)tokmanni.fi  Tokmanni lyhyesti:  Tokmanni on Suomen suurin halpakauppa myymälöiden määrällä ja liikevaihdolla mitattuna. Vuonna 2018 Tokmannin liikevaihto oli 870,4 miljoonaa euroa ja sillä oli noin 3 600 työntekijää. Tokmanni on Suomen ainoa valtakunnallinen halpakauppa, ja sillä on lähes 200 myymälää eri puolilla Suomea.

Teollisuuden Voima Oyj:n osavuosikatsaus tammikuu  ̶ kesäkuu 2019

Olkiluoto 2:n huoltoseisokkia aikaistettiin neljällä vuorokaudella vaurioituneen polttoaineen vuoksi. Aikataulumuutoksesta huolimatta laitosyksiköiden vuosihuollot valmistuivat muilta osin suunnitelmien mukaisesti. Valmistelut Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikön polttoaineen lataukseen jatkuivat. Paineastian yhdyslinjan putkiston värinän korjaava nestevaimenninratkaisu sai Säteilyturvakeskuksen hyväksynnän toukokuussa. Katsauskauden jälkeen TVO sai laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Saadun tiedon mukaan Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa heinäkuussa 2020. Posiva on päättänyt toteuttaa käytetyn polttoaineen käsittelyyn tarkoitetun tuotantolaitoksen, johon kuuluvat kapselointilaitos ja loppusijoituslaitos. Kapselointilaitoksen rakentamisen lisäksi asennetaan myös loppusijoituksen aloittamiseen tarvittavat järjestelmät ONKALOon. Arvio loppuvuoden kehityksestä Kuluvalla tilikaudella sähköntuotannon odotetaan jatkuvan edellisvuosien tapaan. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotantoedellytykset ovat hyvät. Ydinpolttoaineen saatavuus on varmistettu pitkäaikaisin sopimuksin. OL3 EPR -ydinvoimalaitosyksikön toteutusta ja tuotantokäyttöön valmistautumista jatketaan. Ydinpolttoaineen latausta varten TVO tarvitsee vielä erillisen luvan Säteilyturvakeskukselta. Ennen polttoaineen lataamista toteutettava laitoksen koekäytössä havaitun primääripiirin paineistimen yhdyslinjan värähtelyn vaimentaminen on käynnissä. TVO jatkaa laitostoimittajan tukemista projektin loppuunsaattamisessa. Meri-Porin hiilivoimalaitoksen kapasiteettia käytetään Fortumin käyttösuunnitelman mukaisesti. Posivan käytetyn polttoaineen käsittelyyn tarkoitetun tuotantolaitoksen rakentamista jatketaan. Katso koko osavuosikatsaus liitteenä olevasta PDF:stä. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jarmo Tanhua, puh. 02 8381 2000 Talousjohtaja Anja Ussa, puh. 02 8381 6100

Nokian Renkaat tukee sisukasta suourheilua: Suopotkupallon MM-kisoissa pärjää voitontahdolla, yhteistyöllä ja huumorintajulla

Suomi on paitsi tuhansien järvien myös lukemattomien soiden maa. Tämän lisäksi maastamme löytyy sisukkaita, mutta hieman pähkähulluja ihmisiä, jotka nauttivat itsensä haastamisesta. Ei siis ihme, että jo vuodesta 2000 kisatut suopotkupallon MM-kilpailut, Nokian Tyres Swamp Soccer World Championships -kisat, houkuttelevat vuosi toisensa perään sankan joukon rämpimään heinäkuiselle Hyrynsalmen Vuorisuolle. Rakkaus luontoon ja itsensä haastamiseen yhdistää Turvetta, hikeä, likaisia raajoja. Suopotkupallon MM-kisoissa näkyy kaikkea tätä, sillä laji on rankka. MM-ottelut pelataan kahdellakymmenellä 35 x 60 metrin suuruisella suokentällä, joista jokainen on upottavuuden suhteen erilainen. Joukkueessa on maalivahti ja viisi pelaajaa, jotka joutuvat rämpimään suossa kaksi kertaa kymmenen minuutin pituisen erän kerrallaan. Pelejä jokaisella joukkueella on 4-6 viikonlopun aikana, ja yhteensä pelataan lähes tuhat ottelua. Haastavissa olosuhteissa sisukkuus ja hyvä yhteistyö nostavat suosta, eikä jalkapallostadioneiden keinonurmen puute ole hidaste itsensä haastamiselle ja hauskanpidolle. Myös tietyistä fyysisistä ominaisuuksista on apua: -Suopotkupallossa korostuu pelaajan hoikkuus ja pitkäjalkaisuus sekä hyvä pelistrategia. Parhaat pelaajat loikkivat suossa jäntevästi kuin hirvet, kertoo Ukkohallan Matkailukeskuksesta Kimmo Kyhälä. Suopotkupallon MM-kisat järjestää Hyrynsalmen kunta yhteistyössä Ukkohallan ja alueen toimijoiden kanssa. Nokian Renkaat  on ollut suopotkupallon MM-kilpailuiden pääyhteistyökumppani jo yli kymmenen vuotta. Rengasyritystä ja suopotkupallon harrastajia yhdistää vahva side suomalaiseen luontoon ja mielenmaisemaan: molemmat uskovat tiimityön ja voitontahdon voimaan sekä löytävät inspiraationsa pohjoisen ympäristön asettamista haastavista olosuhteista. Tuhannet vierailijat saapuvat suolle Suopotkupallon MM-kilpailut järjestetään legendaarisella Vuorisuolla Ukkohallassa, Hyrynsalmella 19.-20.7.2019. Fyysisesti erittäin haastava laji tuo tuhansien soiden Suomeen suopotkupalloharrastajia useista eri maista. Joukkueita kisoissa on lähes 200 kilpa-, harraste-, naisten- sekä sekasarjoissa. Vaikka maailmanmestaruustittelistä pelataan tosissaan, on Nokian Tyres Swamp Soccer World Championships ennen kaikkea rento ja hauska tapahtuma. Kisat vetävät vuosi toisensa jälkeen suohon ja sen laidalle jopa lähes 10 000 vierailijaa, eikä ihme, sillä suopotkupallossa Suomi dominoi. Venäjän ohella suomalaiset joukkueet pokkaavat yleensä sarjojen kirkkaimmat mitalit. Lataa kuvia  Lisätietoja: www.suopotkupallo.fiwww.nokianrenkaat.fi Nokian Renkaat OyjMarkkinointijohtaja Antti-Jussi Tähtinen, p. 010 401 7940,antti-jussi.tahtinen@nokiantyres.com Suopotkupallon MM-kilpailut 2019Kimmo Kyhälä, p. 0400 689 979, kimmo.kyhala@ukkohalla.fi

Kansalaiset ovat kantaneet kortensa kekoon suuressa muurahaiskeräyksessä

Itä-Suomen yliopistossa käynnistyi vuosi sitten kaksivuotinen tutkimushanke, jossa kansalaisten keräämien näytteiden avulla selvitetään kekoja rakentavien muurahaisten levinneisyyttä sekä tarkempia elinympäristövaatimuksia Suomessa. Kuluneen vuoden aikana tutkijat ovat saaneet muurahaisnäytteitä jo yli 1 500 pesästä. Muurahaisyksilöitä näytteissä on yhteensä noin 15 000. Kansalaistiedehanke muurahaisista Suomessa on tusinan verran kekoja rakentavia muurahaislajeja, jotka ovat suomalaisen luonnon maahyönteisten joukossa valtalajeja. Lähes kaikista näistä on saatu hankkeen myötä näytteitä, mutta lisänäytteille on vielä tarvetta. Hanke jatkuukin vielä tämän kesä- ja syyskauden ajan. Muurahaiskeräys ei vahingoita tai heikennä pesiä, sillä kekopesän pinnalta kerätään vain muutamia yksilöitä, eikä pyydystys kohdistu lisääntyviin yksilöihin, vaan työläismuurahaisiin. – Näytteitä on tullut runsaasti eri puolilta Suomea ja kaikesta näkee, että kansalaiset ovat ottaneet hankkeen ilolla omakseen, toteaa apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta.– Näytteitä on tullut erityisesti yksityisiltä kansalaisilta, mutta myös ryhmät, kuten koululuokat, partiolaiset sekä jopa päiväkotiryhmät, ovat kantaneet kortensa kekoon, Sorvari lisää. Sen lisäksi, että kansalaiset pääsevät osallistumaan tutkimushankkeeseen, he saavat myös hankkeen lopussa raportin keräyksen tuloksista. Tämä toimii samalla eräänlaisena tiedeviestinnän esimerkkinä myös koululaisryhmille. Tutkimuksesta valmistuu myös tieteellinen artikkeli, jossa painotetaan erityisesti hankkeen luonnetta kansalaistiedeprojektina. Kansalaistiedehankkeet yleistyneet myös Suomessa Kansalaistiedehankkeet ovat yleistyneet maailmalla viime vuosina. Tällaiset hankkeet lisäävät tutkijoiden ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, mikä on palkitsevaa molemmille osapuolille. – Näytelähetyksiä vastaanottaessa ja avatessa tuntuu kuin olisi syntymäpäivä tai joulu lähes joka päivä. Lisäksi viime vuonna osallistuneet ihmiset ovat olleet tyytyväisiä viime keväänä saamaansa väliraporttiin, Sorvari iloitsee. Sorvari kertoo, että myös Suomessa on ollut viime vuosina hankkeita, joissa kansalaisten keräämät kasvi-, liero- tai puutiaisnäytteet ja jopa metsästäjiltä saadut jäniksen käpälät ovat olleet keskeisessä roolissa. Lisänäytteille on yhä tarvetta, jotta saadaan nykyistä tarkempaa tietoa lajien levinneisyydestä ja runsaudesta eri puolilla Suomea. Muurahaiskeräyshankkeen myötä tarkentuneita levinneisyystietoja voidaan käyttää myös lähtökohtana tulevissa muurahaisiin liittyvissä seurannoissa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä monien lajien elinolosuhteet ja levinneisyydet voivat muuttua. Lisäksi harvinaisempien muurahaisten esiintymisestä saadaan uutta tietoa. Hankkeen verkkosivut: www.uef.fi/muurahaiset Lisätietoja: Apulaisprofessori Jouni Sorvari, p. 040 355 3190, jouni.sorvari@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, ympäristö- ja biotieteiden laitos

KONE Oyj:n puolivuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2019

KONE Oyj, pörssitiedote, 18. heinäkuuta 2019 klo 12.30 KONE Oyj:n puolivuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2019 Saadut tilaukset edelleen vahvat, hyvällä polulla loppuvuoden tavoitteiden saavuttamiseksi Huhti-kesäkuu 2019 -       Saadut tilaukset kasvoivat 9,0 % 2 310 (4–6/2018: 2 119) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna tilaukset kasvoivat 8,1 %. -       Liikevaihto kasvoi 9,0 % 2 541 (2 331) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 7,9 %. -       Liikevoitto (EBIT) oli 306,5 (280,5) miljoonaa euroa eli 12,1 % (12,0 %) liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) oli 319,6 (300,4) miljoonaa euroa eli 12,6 % (12,9 %) liikevaihdosta.* IFRS 16:lla oli 2 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. -       Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) oli 323,5 (366,2) miljoonaa euroa. IFRS 16:lla oli 29 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan. Tammi-kesäkuu 2019 -       Saadut tilaukset kasvoivat 9,4 % 4 404 (1–6/2018: 4 027) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna tilaukset kasvoivat 8,0 %. -       Liikevaihto kasvoi 9,2 % 4 740 (4 339) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 7,7 %. -       Liikevoitto (EBIT) oli 521,8 (492,0) miljoonaa euroa eli 11,0 % (11,3 %) liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) oli 548,0 (518,7) miljoonaa euroa eli 11,6 % (12,0 %) liikevaihdosta.* IFRS 16:lla oli 4 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. -       Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) oli 701,1 (545,2) miljoonaa euroa. IFRS 16:lla oli 58 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan. KONE on ottanut käyttöön uuden IFRS 16 standardin ja IFRIC 23 tulkinnan 1.1.2019 alkaen ja soveltanut käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu. Liiketoimintanäkymät (täsmennetty) Vuonna 2019 KONEen liikevaihdon kasvun arvioidaan olevan 4 % ja 7 % välillä vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoden 2018 liikevaihtoon. Oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) arvioidaan olevan 1 170–1 250 miljoonaa euroa olettaen, että valuuttakurssit pysyisivät heinäkuun 2019 tasolla. Valuuttakursseilla arvioidaan olevan noin 20 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Aiemmin KONEen vuoden 2019 liikevaihdon kasvun arvioitiin olevan 3 % ja 7 % välillä vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoden 2018 liikevaihtoon. Oikaistun liikevoiton arvioitiin olevan 1 160–1 260 miljoonaa euroa olettaen, että valuuttakurssit olisivat pysyneet huhtikuun 2019 tasolla. Valuuttakursseilla arvioitiin olevan noin 30 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Avainluvut Avainluvut  4–6/2019 4–6/2018 Muutos 1–6/ 1–6/ Muutos 1–12 2019 2018 /2018Saadut tilaukset   Me 2 310,1 2 118,6 9,0 % 4 404,1 4 027,2 9,4 % 7 797,0  Tilauskanta   Me 8 407,1 7 915,3 6,2 % 8 407,1 7 915,3 6,2 % 7 950,7  Liikevaihto   Me 2 540,8 2 330,6 9,0 % 4 739,6 4 338,6 9,2 % 9 070,7  Liikevoitto (EBIT)   Me 306,5 280,5 9,3 % 521,8 492,0 6,1 % 1 042,4  Liikevoittomarginaali  %  12,1 12,0 11,0 11,3 11,5Oikaistu liikevoitto Me 319,6 300,4 6,4 % 548,0 518,7 5,6 % 1 112,1(adjusted EBIT)*    Oikaistu %  12,6 12,9 11,6 12,0 12,3liikevoittomarginaali* Voitto ennen veroja   Me 310,2 290,5 6,8 % 530,6 514,1 3,2 % 1 087,2  Tilikauden voitto   Me 238,8 223,7 6,8 % 408,6 395,9 3,2 % 845,2  Laimentamaton osakekohtainen e  0,46 0,43 5,8 % 0,78 0,77 2,3 % 1,63tulos Rahavirta liiketoiminnasta Me  323,5 366,2 701,1 545,2 1 150,1(ennen rahoituseriä javeroja) Korollinen nettovelka  Me  -973,3 -1 -973,3 -1 -1 704,0 254,8 254,8Omavaraisuusaste  %  42,2 45,5 42,2 45,5 49,9Oman pääoman tuotto   %   28,6 28,0 28,6 28,0 27,7Nettokäyttöpääoma (sisältäen Me  -805,4 -725,7 -805,4 -725,7 -757,8rahoituserät ja verot) Nettovelkaantumisaste  %  -36,6 -47,7 -36,6 -47,7 -55,3 * KONE otti syyskuussa 2017 käyttöön oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna. Oikaistun liikevoiton tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta Accelerate-ohjelman aikana. Accelerate-ohjelmaan liittyvät uudelleenjärjestelykustannukset eivät sisälly oikaistun liikevoiton laskelmaan. Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth: ”Toisella vuosineljänneksellä kehityksemme oli hyvää monella saralla. Olen erityisen tyytyväinen, että saadut tilauksemme jatkoivat erittäin hyvää kasvua, ja nyt myös tilausten marginaali parantui. Liikevaihdon kasvu tuli tasapainoisesti kaikista liiketoiminnoista ja kaikilta maantieteellisiltä alueilta. Myös oikaistu liikevoitto on palannut hyvälle kasvu-uralle, ja tekemämme toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi alkavat tuottaa tulosta. Oikaistu liikevoittomarginaali oli edelleen hieman vertailukautta alempi, mutta olemme menossa oikeaan suuntaan. Kaiken kaikkiaan tulos oli linjassa odotustemme ja koko vuoden tavoitteiden kanssa. Hyvä tilausten kasvu yhdessä tilausten paranevan marginaalin kanssa kertoo kokonaisvaltaisesta kilpailukyvystämme. Näemme jatkuvaa kehitystä kilpailijoista erottautumisessa ratkaisujemme ja palveluidemme kautta. Vahvan tarjoamamme lisäksi johdonmukaisesti laadukas projektien toteutuskyky ja työntekijöidemme palveluasenne ovat tärkeimpiä kilpailuetujamme. Olemme jatkaneet näiden kyvykkyyksien vahvistamista ollaksemme halutuin kumppani asiakkaillemme. Tänä vuonna olemme keskittyneet muun muassa parantamaan entisestään kenttätoimintojemme laatua. Olemme panostaneet asennuksen resurssien- ja projektienhallintaan, prosesseihin ja työkaluihin varmistaaksemme, että voimme johdonmukaisesti täyttää lupauksemme asiakkaille entistä paremmalla laadulla ja tuottavuudella. Olemme myös jatkaneet koulutuskeskusverkostomme vahvistamista, jotta työntekijöillämme olisi tarvittavat kyvykkyydet kompleksien projektien toteutukseen. Haluan kiittää kaikkia KONEen työntekijöitä heidän kovasta työstään ja vastuunkannostaan kilpailuetujemme jatkuvaksi vahvistamiseksi. Meillä on nyt puolet vuodesta takanapäin ja sekä saatujen tilausten että liikevaihdon kasvu on ollut vahvaa. Näin ollen voimme tarkentaa koko vuoden liiketoimintanäkymiämme. Odotamme liikevaihdon kasvavan 4–7 % vertailukelpoisin valuuttakurssein ja oikaistun liikevoiton olevan 1 170–1 250 miljoonaa euroa vuonna 2019. Toimialamme on kohdannut useita haasteita viimeisten vuosien aikana. Olen tyytyväinen, että tekemämme toimenpiteet ja strateginen suuntamme ovat vahvistaneet meitä tässä toimintaympäristössä ja tuloksemme on jälleen kasvussa.” Toimintaympäristö huhti-kesäkuussa 2019 Globaali uuslaitemarkkina kasvoi hieman tilatuissa yksiköissä mitattuna vuoden 2018 toiseen vuosineljännekseen verrattuna. Aasian ja Tyynenmeren alueella uuslaitemarkkina kasvoi hieman. Kiinassa infrastruktuurisegmentti kehittyi positiivisesti kun taas asuinrakentamisen segmentti oli melko vakaa ja kaupallinen segmentti laski. Valtio jatkoi tasapainottelua taloudellisen aktiviteetin tukemisen ja asuntomarkkinan spekulaation hillitsemisen välillä. Kaiken kaikkiaan Kiinan uuslaitemarkkina kasvoi hieman yksiköissä mitattuna. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella uuslaitemarkkina oli vakaa joidenkin Kaakkois-Aasian maiden ja Intian kasvaessa ja Australian laskiessa. EMEA-alueella uuslaitemarkkina oli vakaa. Uuslaitemarkkina Keski- ja Pohjois-Euroopassa kasvoi hieman korkealta tasolta. Etelä-Euroopassa markkina laski hieman eri maiden kehityksen vaihdellessa. Lähi-idässä markkina laski erityisesti Turkin johdosta. Pohjois-Amerikassa uuslaitemarkkina oli vakaa korkealla tasolla. Globaalin palvelumarkkinan positiivinen kehitys jatkui. Sekä huolto- että modernisointimarkkinan kasvu jatkui kautta alueiden. Kasvu oli vahvinta Aasian ja Tyynenmeren alueella, kun taas Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kehitys oli vakaampaa. Hinnoittelun kehitys pysyi vaihtelevana huhti–kesäkuussa. Kiinassa kilpailu jatkui tiukkana, mutta uuslaitemarkkinan hinnoittelu oli melko vakaata. EMEA-alueella hinnoitteluympäristössä oli eroja. Lähi-idän alueella tiukka kilpailu hinnoittelussa jatkui, kun taas Euroopassa oli nähtävissä joitakin merkkejä paremmasta hinnoitteluympäristöstä. Pohjois-Amerikassa kilpailu kiristyi jonkin verran. Toimintaympäristö tammi-kesäkuussa 2019 Globaali uuslaitemarkkina kasvoi hieman tilatuissa yksiköissä mitattuna vuoden 2018 ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna. Aasian ja Tyynenmeren alueella uuslaitemarkkina kasvoi hieman. Kiinassa infrastruktuurisegmentti kehittyi positiivisesti kun taas asuinrakentamisen segmentti oli melko vakaa ja kaupallinen segmentti laski. Valtio jatkoi tasapainottelua taloudellisen aktiviteetin tukemisen ja asuntomarkkinan spekulaation hillitsemisen välillä. Kaiken kaikkiaan Kiinan uuslaitemarkkina kasvoi hieman yksiköissä mitattuna. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella uuslaitemarkkina oli vakaa joidenkin Kaakkois-Aasian maiden ja Intian kasvaessa ja Australian laskiessa. EMEA-alueella uuslaitemarkkina oli vakaa. Uuslaitemarkkina Keski- ja Pohjois-Euroopassa kasvoi hieman korkealta tasolta. Etelä-Euroopassa markkina oli vakaa. Lähi-idässä markkinoiden lasku jatkui. Pohjois-Amerikassa uuslaitemarkkina oli vakaa korkealla tasolla. Globaalin palvelumarkkinan positiivinen kehitys jatkui. Sekä huolto- että modernisointimarkkinan kasvu jatkui kautta alueiden. Kasvu oli vahvinta Aasian ja Tyynenmeren alueella, kun taas Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kehitys oli vakaampaa. Hinnoittelun kehitys pysyi vaihtelevana tammi–kesäkuussa. Kiinassa kilpailu jatkui tiukkana, mutta uuslaitemarkkinan hinnoittelu oli melko vakaata. EMEA-alueella hinnoitteluympäristössä oli eroja. Lähi-idän alueella tiukka kilpailu hinnoittelussa jatkui, kun taas Euroopassa oli nähtävissä joitakin merkkejä paremmasta hinnoitteluympäristöstä. Pohjois-Amerikassa kilpailu kiristyi jonkin verran. Markkinanäkymät 2019 Uuslaitemarkkinan odotetaan olevan melko vakaa tai kasvavan hieman. Kiinan markkinan odotetaan olevan melko vakaa tai kasvavan hieman tilatuissa yksiköissä, kun taas muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella markkinan odotetaan kasvavan hieman. Pohjois-Amerikassa sekä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella uuslaitemarkkinoiden odotetaan olevan melko vakaat. Huoltomarkkinan odotetaan kasvavan voimakkaimmin Aasian ja Tyynenmeren alueella ja kasvavan hieman muilla alueilla. Modernisointimarkkinan odotetaan kasvavan hieman Pohjois-Amerikassa sekä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella, ja kehittyvän vahvasti Aasian ja Tyynenmeren alueella. Liiketoimintanäkymät 2019 (täsmennetty) Vuonna 2019 KONEen liikevaihdon kasvun arvioidaan olevan 4 % ja 7 % välillä vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoden 2018 liikevaihtoon. Oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) arvioidaan olevan 1 170–1 250 miljoonaa euroa olettaen, että valuuttakurssit pysyisivät heinäkuun 2019 tasolla. Valuuttakursseilla arvioidaan olevan noin 20 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Liiketoimintanäkymät perustuvat KONEen huolto- ja tilauskantaan sekä markkinanäkymiin. Uuslaiteliiketoiminnassa KONEella on vahva tilauskanta vuodelle 2019 ja palveluliiketoiminnan odotetaan jatkavan kasvuaan. Kohdistettujen hinnoittelutoimenpiteiden sekä tuottavuudenparannustoimenpiteiden odotetaan tukevan kannattavuutta yhdessä Accelerate-ohjelmasta saatavien säästöjen kanssa. Korkeat komponentti- ja työvoimakustannukset sekä kauppatariffit ovat oikaistua liikevoittoa eniten rasittavia tekijöitä vuonna 2019. Korkeiden raaka-ainekustannusten sekä kauppatariffien negatiivisen vaikutuksen arvioidaan olevan alle 50 miljoonaa euroa. Aiemmin KONEen vuoden 2019 liikevaihdon kasvun arvioitiin olevan 3 % ja 7 % välillä vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoden 2018 liikevaihtoon. Oikaistun liikevoiton arvioitiin olevan 1 160–1 260 miljoonaa euroa olettaen, että valuuttakurssit olisivat pysyneet huhtikuun 2019 tasolla. Valuuttakursseilla arvioitiin olevan noin 30 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Lehdistö- ja analyytikkotilaisuudet Suomenkielinen lehdistötilaisuus järjestetään torstaina 18. heinäkuuta 2019 klo 14.15. Englanninkielinen analyytikkotilaisuus alkaa klo 15.45 ja on seurattavissa webcast-lähetyksenä osoitteessa www.kone.com/sijoittajat. On demand -taltiointi webcast-lähetyksestä on saatavilla myöhemmin samana päivänä. Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta. USA: +1 323-794-2551Iso-Britannia: +44 (0)330 336 9105Suomi: 09 7479 0361    Osallistujatunnus: 9926738 Tilaisuudet järjestetään osoitteessa KONE Building, Keilasatama 3, Espoo. Lisätiedot: Sanna Kaje, sijoittajasuhdejohtaja, puh. 0204 75 4705 Lähettäjä: KONE Oyj Henrik Ehrnroothtoimitusjohtaja Ilkka Haratalousjohtaja KONE yrityksenä KONEen tavoitteena on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Olemme alallamme yksi maailman johtavista yrityksistä. Valmistamme hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoamme ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajan. Teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa. Vuonna 2018 KONEen liikevaihto oli 9,1 miljardia euroa ja vuoden 2018 lopulla henkilöstömäärä oli yli 57 000. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.kone.com

Joka kesän muistutus koiranomistajille: älä jätä koiraa kuumaan autoon

[Jos koira alkaa lhtt voimakkaasti siirr koira viilen ja varjoisaan paikkaan ja tarjoa sille vett] Kuuma päivä = kuuma auto Ulkolämpötilan noustessa yli +20 asteen tai auton ollessa suorassa auringonpaisteessa, lämpötila auton sisällä voi nousta jopa +85 asteeseen. Älä siis ikinä jätä koiraa yksin lämpimään autoon kuumana kesäpäivänä.  Ikkunoiden avaaminen ei auta Muutaman sentin verran avoimista ikkunoista ilma ei pääse kiertämään tarpeeksi, jotta lämpötila auton sisällä viilentyisi. Liian avonaisesta ikkunasta taas koira voi päästä karkaamaan esimerkiksi kuumuuden takia tai toisen koiran perään, ja aiheuttaa vaaratilanteen. Lyhytkuonoiset koirat alttiimpia lämpöhalvaukselle Koira ei pysty ihmisen tavoin viilentämään itseään hikoilemalla, vaan koiran tärkein viilennyskeino nenäontelon limakalvo. Koiran hengittäessä tai läähättäessä, nenäontelon kautta kulkevan ilmavirta saa aikaan jäähdytysvaikutuksen limakalvoilla ja viilentää koko koiraa. Kun ympäristön lämpötila nousee liian korkeaksi, ei koira pysty enää pitämään ruumiinlämpöään normaalina, mikä voi aiheuttaa koiralle lämpöhalvauksen. Lyhytkuonoisilla koiraroduilla nenäontelon limakalvon pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin pitkäkuonoisilla koirilla. Tämän takia lyhytkuonoiset rodut ovat selkeästi herkempiä ympäristön korkeille lämpötiloille ja ovat alttiimpia saamaan lämpöhalvauksen. Koira voi saada lämpöhalvauksen, jos se joutuu olemaan lämpimällä säällä pienessä ja ahtaassa tilassa, jossa ilma ei kierrä - kuten pysäköidyssä autossa. Liian rankka liikunta tai riehakkaat leikit kuumana kesäpäivänä sekä liiallinen saunominen voivat myös johtaa lämpöhalvaukseen. Koiran tulisi aina halutessaan päästä viileään ja varjoon. Huolehdi myös, että koira juo tarpeeksi vettä kesähelteillä. Lämpöhalvauksen oireet Lämpöhalvauksen oireita ovat voimakas läähättäminen, nopeatahtinen hengitys, kuolaaminen, levottomuus ja tärinä. Koira saattaa menettää tajuntansa ja mikäli koiran ruumiinlämpöä ei saada pikaisesti laskettua, koira voi menehtyä lämpöhalvauksen seurauksena. Lämpöhalvauksen ensiapu 1. Siirrä koira ulos autosta johonkin varjoisaan ja viileään paikkaan. 2. Viilennä koiraa viileällä vedellä. Voit suihkuttaa koiran päälle vettä tai käyttää apuna märkiä pyyhkeitä ja kietoa niitä koiran ympärille. 3. Kun koiran ruumiinlämpö on laskenut 39 asteeseen, lopeta viilennys. Koiran ruumiinlämpö mitataan peräsuolesta tavallisella kuumemittarilla. 4. Yritä saada koira juomaan vettä. 5. Vie koira eläinlääkäriin.

Aurinkopaneelit yleistyvät Suomessa - Wulff saa kiinteistönsä sähkön omalta katolta

Mediatiedote 19.7.2019 klo 7.00 Aurinkoenergia on vihreää energiaa parhaimmillaan. Sen tuottaminen on melutonta, ehtymätöntä ja lähes saasteetonta. Wulff on asennuttanut Espoon Kiloon pääkonttorinsa katolle aurinkopaneeleita, jotka tuottavat sähköä kiinteistön kulutuksen verran. Suomessa on hyvät olosuhteet tuottaa uusiutuvaa aurinkoenergiaa vuoden ympäri. Aurinkopaneelit hyötyvät matalista lämpötiloista, jotka parantavat niiden toimintaa. Kesällä Suomessa riittää valoa ja talvella esimerkiksi lumi kasvattaa paneelien saamaa säteilyä. Etelä-Suomessa on laskettu vuotuisen kokonaissäteilyn suuruusluokaksi lähes samaa kuin Pohjois-Saksassa. Kun aurinkopaneelit on hankittu ja asennettu, energian tuottaminen ei tämän jälkeen maksa mitään. Ylläpitokustannukset ovat pienet, ja paneelien käyttöikä on 20-30 vuotta. Aurinkoenergian käytön kasvuvauhti Suomessa ennustaa, että vuonna 2022 aurinkovoimalla voitaisiin kattaa yksi prosentti sähköntuotannosta. Joidenkin tavoitteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä osuus pyrittäisiin nostamaan 10 prosenttiin. Wulff ottaa aurinkopaneelit käyttöön etujoukossa Suomessa ja tuo näin arvonsa käytännön tasolle. ”Meille on tärkeää rakentaa parempaa maailmaa työpaikka kerrallaan. Ostimme Espoon Kilosta kiinteistön, jonne Wulffin pääkonttori muuttaa syksyllä. Strategiamme mukaan haluamme edistää kestävää kehitystä, ja investoimalla uusiutuvaa energiaa tuottavaan omaan aurinkovoimalaan voimme parantaa energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä yrityksemme osalta,” Wulffin konsernijohtaja Heikki Vienola kertoo. Wulffin aurinkovoimala nousee parhaillaan Wulff-talon katolle Espoon Kilossa. Wulff osti 3 600 m2:n kiinteistön Sponda Oyj:ltä huhtikuussa 2019. Aurinkovoimala tuottaa sähköä kiinteistön omiin tarpeisiin. Sen teho on 107 kWp:tä ja kokonaistuotanto vuodessa n. 90 MWh. Wulffin pääkonttori muuttaa Espooseen syksyllä 2019.   Lisätietoja:Heikki VienolakonsernijohtajaWulff-Yhtiöt Oyjp. 050 65110heikki.vienola@wulff.fi  Parempi maailma – työpaikka kerrallaan. Wulffin tavoitteena on täydellinen työpäivä! Mahdollistamme paremmat työympäristöt ja teemme työpaikan sinne, missä se ikinä tänä päivänä onkin. Viihtyisämpi, terveempi, turvallisempi, miellyttävämpi, tehokkaampi, toiminnallisempi, monipuolisempi? Miten sinä haluat parantaa työpäivää ja -ympäristöä? Wulffilta löydät ratkaisun. Meiltä löydät mm. työpaikkatuotteita, kahviotarvikkeita, kiinteistö- ja siivoushuollon tuotteita, toimisto- ja it-tarvikkeita, ergonomiaa, ensiapua, ilmanpuhdistusta sekä innovatiivisia tuotteita työmaille. Asiakkaat voivat hankkia Wulffilta myös kansainvälisiä messupalveluja. Uutta: Canon Business Center tulostus- ja suurkuvatulostus, tiedonhallinta- sekä ICT-ulkoistusratkaisut yritysasiakkaille pääkaupunkiseudulla. Suomen lisäksi Wulff-konserni toimii Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tutustu palveluihimme ja tuotteisiimme osoitteessa wulff.fi .

TIEDON osavuosikatsaus 2/2019: Merkittäviä strategisia kehityshankkeita käyntiin toisella neljänneksellä

·  Strategian toteutus etenee suunnitellusti – yhtiö siirtynyt uuteen toimintamalliin ·  Sulautuminen EVRYn kanssa julkistettu ·  Liikevaihto kasvoi 1 % paikallisissa valuutoissa ·  Oikaistu liikevoittomarginaali 8,4 % – valuuttakurssien ja lyhyemmän neljänneksen vaikutus 1 prosenttiyksikkö ·  Toiminnan tehostaminen aikataulussa – toiselle vuosipuoliskolle odotetaan 15 milj. euron kustannussäästöjä Laaja osavuosikatsaus taulukoineen on ladattavissa tämän tiedotteen lopussa. Toisen neljänneksen avainluvut   · Liikevaihdon lasku oli 0,2 %, paikallisissa valuutoissa kasvu oli 1,0 % · Oikaistu liikevoitto oli 34,0 (36,2) milj. euroa eli 8,4 % (9,0) liikevaihdosta – lyhemmän neljänneksen ja valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli noin 4 milj. euroa eli 1 prosenttiyksikkö · Paikallisissa valuutoissa vuoden 2019 tilauskanta tukee Tiedon kasvutavoitteita kuluvalle vuodelle Yrityskauppojen vaikutus on kuvattu taulukoissa Taloudellinen tulos -osiossa. +---------------------------+---------+---------+--------+--------+| |4–6/2019 |4–6/2018 |1–6/2019|1–6/2018|+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Liikevaihto, milj. euroa  | 403,2| 404,1| 811,6| 810,5|+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Muutos, %  | -0,2| 4,8| 0,1| 4,1|+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Muutos paikallisissa | 1,0| 7,9| 1,7| 7,1||valuutoissa, %  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Liikevoitto (EBIT), milj. | 18,1| 31,3| 54,9| 68,6||euroa   | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Liikevoitto (EBIT), % | 4,5| 7,7| 6,8| 8,5||liikevaihdosta   | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Oikaistu[1] liikevoitto | 34,0| 36,2| 74,9| 74,1||(EBIT), milj. euroa  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Oikaistu[1] liikevoitto | 8,4| 9,0| 9,2| 9,1||(EBIT), % liikevaihdosta  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Voitto verojen jälkeen, | 18,0| 24,7| 45,2| 54,6||milj. euroa  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Osakekohtainen tulos, | 0,24| 0,33| 0,61| 0,74||euroa  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Liiketoiminnan rahavirta, | 37,1| 12,3| 80,4| 73,8||milj. euroa  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Oman pääoman tuotto, | 27,6| 30,5| 27,6| 30,5||liukuva 12 kk, %   | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Sijoitetun pääoman tuotto, | 19,2| 24,1| 19,2| 24,1||liukuva 12 kk, %   | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Käyttöomaisuusinvestoinnit,| 12,5| 10,5| 21,9| 18,7||milj. euroa  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Yrityshankinnat, milj. | -| 4,0| 0,7| 10,2||euroa  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Korollinen nettovelka, | 362,5| 209,2| 362,5| 209,2||milj. euroa  | | | | |+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Nettovelka/EBITDA[2]  | 1,5| 1,0| 1,5| 1,0|+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Tilauskanta  | 1 800| 1 731| 1 800| 1 731|+---------------------------+---------+---------+--------+--------+|Henkilöstö 30.6.       | 15 101| 14 956| 15 101| 14 956|+---------------------------+---------+---------+--------+--------+ [1] oikaistu seuraavilla erillä: yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot, uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, liikearvon arvonalentumiset ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät[2] EBITDA on 12 kuukauden keskiarvo, ja sitä on oikaistu huomioiden IFRS 16:n vaikutus poistoihin Koko vuoden 2019 näkymät ennallaanTieto arvioi, että sen koko vuoden oikaistu[1]liikevoitto (EBIT) paranee edellisvuoden tasosta (168,0 milj. euroa vuonna 2018) lisättynä IFRS 16:n[2] vaikutuksella vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi uuden standardin käyttöönoton jälkeen. 1) oikaistu seuraavilla erillä: yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot, uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, liikearvon arvonalentumiset ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät2) Yhtiö arvioi, että IFRS 16 -standardin käyttöönotolla on positiivinen vaikutus vuoden 2019 liikevoittoon. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla vaikutus oli 2.0 milj. euroa. Vertailukausien lukuja ei ole oikaistu.   Toimitusjohtajan kommenttiToimitusjohtaja Kimmo Alkio kommentoi osavuosikatsausta:“Toisella neljänneksellä yhtiössämme oli meneillään useita hyvin merkittäviä kehityshankkeita. Aloitimme uuden strategian toteuttamisen suunnitellusti toimintamallin uudistamisella. Tavoitteenamme on saavuttaa vahva asema digitaalisen palvelujen edelläkävijänä. Julkistimme myös suunnitelmamme sulautua EVRYn kanssa, joka on merkittävin tapahtuma yhtiömme historiassa. Sulautumisilmoitus on herättänyt paljon positiivista mielenkiintoa kaikkien sidosryhmiemme keskuudessa. Toisen neljänneksen tulokseemme vaikuttivat neljänneksen aikana toteutettu merkittävä toimintamallin muutos sekä työpäivien alhaisempi määrä. Vaikutukset näkyivät selkeimmin Digital Experience -alueella. Hybrid Infra -liiketoiminnan tulos oli hyvä ja sen oikaistu liikevoitto oli 11 % ja kasvu 3 %. Konsernin liikevaihdon kasvu oli 1 % paikallisissa valuutoissa ja liikevoittomarginaali oli 8,4 % – kehitykseen vaikuttivat lyhempi neljännes ja valuuttakurssit. Edellä mainituista syistä neljännes oli poikkeuksellinen eikä sen kehitys vastaa pitkän aikavälin tavoitteitamme. Toisella neljänneksellä toteutimme suunnitellusti toiminnan tehostamisohjelmamme, jolla odotetaan olevan noin 15 milj. euron positiivinen vaikutus toisen vuosipuoliskon tulokseemme. Kesäkuussa julkistamamme sulautuminen norjalaisen Evryn kanssa etenee yhteisen suunnittelun myötä ja täysimittainen toteutus käynnistyy, kun yritysten ylimääräiset yhtiökokoukset ja kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet transaktion. Yhdistämällä voimavaramme pystymme kiihdyttämään toimialamme muutosta ja innovaatioiden nopeutta sekä tarjoamaan asiakkaillemme digitaalisen maailman hyödyt entistä nopeammin ja kattavammin. Uskomme vahvasti, että luomme merkittävää lisäarvoa asiakkaillemme ja osakkeenomistajillemme - julkistamiemme 75 miljoonan euron kustannussynergioiden kautta ja ottaen huomioon mahdollisen lisäpotentiaalin sekä kasvun että kannattavuuden parantamiselle. Uusi yritys, jolla on yli 5 000 digitaalista konsulttia Pohjoismaissa lähellä asiakkaita ja noin 10 000 maailmanlaajuisesti, on jatkossa Pohjoismaiden suurin digitaalisia palveluita tarjoava yritys. Yritykset täydentävät toisiaan erinomaisesti digitaalisen konsultoinnin, toimialaohjelmistojen sekä edistyksellisten pilvi- ja infrastruktuuripalveluiden alueilla. Tiedolla ja EVRYllä on vahva yhteinen, pohjoismainen kulttuuritausta ja yhteiset arvot pohjautuen avoimuuteen, luottamukseen ja monimuotoisuuteen. Olemme vakuuttuneita siitä, että onnistumme yhdessä tarjoamaan digitaalisen maailman laaja-alaiset edut pohjoismaisille yrityksille ja yhteiskunnalle.” Taloudellinen tulos segmenteittäin  +-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+|Milj. euroa  |Asiakas|Asiakas|Muutos,|Liikevoitto|Liikevoitto|| |-myynti| myynti| %| 4–6/2019 | 4–6/2018 || | 4–6/| 4–6/| | | || | 2019| 2018| | | |+-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+|Digital Experience  | 123,2| 126,6| -3| 7,1| 16,5|+-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+|Hybrid Infra  | 133,8| 130,7| 2| 6,2| 12,0|+-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+|Industry Software  | 111,2| 112,7| -1| 11,6| 6,6|+-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+|Product Development Services | 34,6| 33,7| 3| 2,7| 2,9|+-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+|Segmentit yhteensä  | 402,8| 403,7| 0| 27,6| 38,0|+-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+|Muut toiminnot  | 0,4| 0,5| -11| -9,5| -6,7|+-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+|Konserni yhteensä  | 403,2 | 404,1| 0| 18,1| 31,3|+-----------------------------+-------+-------+-------+-----------+-----------+ Liikevoitto segmenteittäin +-------------------+------------+------------+--------------+--------------+|% |Liikevoitto,|Liikevoitto,| Oikaistu[1]| Oikaistu[1]|| | % liike-| % liike-|liikevoitto, %|liikevoitto, %|| | vaihdosta| vaihdosta|liikevaihdosta|liikevaihdosta|| | 4–6/2019 | 4–6/2018 | 4–6/2019 | 4–6/2019 |+-------------------+------------+------------+--------------+--------------+|Digital Experience | 5,7| 13,0| 8,6| 12,8|+-------------------+------------+------------+--------------+--------------+|Hybrid Infra  | 4,6| 9,2| 10,8| 10,8|+-------------------+------------+------------+--------------+--------------+|Industry Software  | 10,4| 5,9| 10,9| 7,5|+-------------------+------------+------------+--------------+--------------+|Product Development| 7,8| 8,7| 7,9| 8,7||Services  | | | | |+-------------------+------------+------------+--------------+--------------+|Yhteensä  | 4,5| 7,7| 8,4| 9,0|+-------------------+------------+------------+--------------+--------------+|[1] oikaistu seuraavilla ||erillä: ||yrityshankintoihin ||liittyvien aineettomien ||hyödykkeiden poistot, ||uudelleenjärjestelykulut, ||myyntivoitot/-tappiot, ||liikearvon ||arvonalentumiset ja muut ||vertailukelpoisuuteen ||vaikuttavat erät |+-------------------+------------+------------+--------------+--------------+ Yrityshankintojen vaikutus alueittain +-------------+---------------------------+---------------------------+| | Kasvu, %| Orgaaninen kasvu, %|| |(paikallisissa valuutoissa)|(paikallisissa valuutoissa)|| | 4–6/2019| 4–6/2019|+-------------+---------------------------+---------------------------+|Digital | -2| -3||Experience  | | |+-------------+---------------------------+---------------------------+|Hybrid Infra | 3| 3|+-------------+---------------------------+---------------------------+|Industry | 0| 1||Software  | | |+-------------+---------------------------+---------------------------+|Product | 5| 5||Development | | ||Services  | | |+-------------+---------------------------+---------------------------+|Yhteensä  | 1| 1|+-------------+---------------------------+---------------------------+ Lisätietoja:Tomi Hyryläinen, talousjohtaja, puh. 050 555 0363, tomi.hyrylainen (at) tieto.comTanja Lounevirta, sijoittajasuhdejohtaja, puh. 050 321 7510, tanja.lounevirta (at) tieto.com   Puhelinkonferenssi analyytikoille ja toimittajille järjestetään perjantaina 19. heinäkuuta 2019 klo 10.00 Suomen aikaa. Tuloksen esittelevät toimitusjohtaja Kimmo Alkio ja talousjohtaja Tomi Hyryläinen. Esittelyä  voi seurata Tiedon internetsivuilla . Mikäli haluatte esittää kysymyksiä, teidän tulee soittaa alla olevaan numeroon. Finland: +358 981 710 310Sweden: +46 856 642 651United Kingdom: +44 333 300 08 04United States: +1 631 913 14 22Osallistujakoodi: 46117723# Varmistaaksenne yhteyden puhelinneuvotteluun pyydämme ystävällisesti soittamaan muutamaa minuuttia ennen tiedotustilaisuuden alkua. Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa kokouksen jälkeen. Konsernin tulostiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. TIETO OYJ JAKELUNASDAQ HelsinkiKeskeiset tiedotusvälineet Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet. Tiedon pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yrityksen palveluksessa työskentelee noin 15 000 ammattilaista lähes 20 maassa. Tiedon liikevaihto on noin 1,6 miljardia euroa. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ:ssa Helsingissä ja Tukholmassa. www.tieto.fi 

Nokian Renkaat: Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 §:n mukainen ilmoitus omistusosuuden muutoksista

Nokian Renkaat Oyj Pörssitiedote 19.7.2019 klo 8.30 Nokian Renkaat on vastaanottanut 18.7.2019 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen BlackRock, Inc.:iltä, jonka mukaisesti BlackRock, Inc.:in ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaiden osakkeiden kokonaismäärästä laski alle 5 %:n rajan 17.7.2019 tehtyjen osakekauppojen seurauksena. BlackRock, Inc.:n ja sen rahastojen osuus ilmoituksen mukaan: +--------------------+-------------+------------------+----------+-----------+| |% osakkeista |% osakkeista ja |Yhteen- |Kohdeyhtiön|| |ja äänistä |äänistä |laskettu %|osakkeiden || |(A:n |rahoitusvälineiden|-osuus |ja äänten || |yhteismäärä) |kautta |(A+B)  |kokonais- || | |(B:n yhteismäärä) | |määrä |+--------------------+-------------+------------------+----------+-----------+|Osuus liputusrajan |4,62 % |0,33 % |4,95 % |138 099 435||saavuttamisen tai | | | | ||rikkoutumisen | | | | ||jälkeen  | | | | |+--------------------+-------------+------------------+----------+-----------+|Edellisessä |4,88 % |0,24 % |5,13 % | ||liputusilmoituksessa| | | | ||ilmoitettu osuus  | | | | |+--------------------+-------------+------------------+----------+-----------+ Tiedot omistus- ja ääniosuudesta liputusrajan saavuttamisen tai rikkoutumisen jälkeen: A: Osakkeet ja äänet: +-------------+-------------+-------------+-------------+-------------+|Osakesarja/ |Osakkeiden ja|Osakkeiden ja|Osakkeiden ja|Osakkeiden ja||osakelaji |äänten |äänten |äänten % |äänten % ||ISIN-koodi  |lukumäärä  |lukumäärä  |-osuus  |-osuus  |+-------------+-------------+-------------+-------------+-------------+| |Suora |Välillinen |Suora |Välillinen || |(AML 9:5)  |(AML 9:6 ja |(AML 9:5)  |(AML 9:6 ja || | |9:7)  | |9:7)  |+-------------+-------------+-------------+-------------+-------------+|FI0009005318 | |6 383 660 | |4,62 % |+-------------+-------------+-------------+-------------+-------------+|A YHTEENSÄ  | |6 383 660 | |4,62 % |+-------------+-------------+-------------+-------------+-------------+ B: AML:n 9 luvun 6 a §:ssä tarkoitetut rahoitusvälineet: +----------------+---------+-------------+-------------+----------+----------+|Rahoitusvälineen|Eräpäivä |Toteutusaika |Toimitustapa |Osakkeiden|Osakkeiden||luonne  | | |(osakeomistus|ja |ja || | | |/ |äänten |äänten % || | | |nettoarvon |lukumäärä |-osuus  || | | |tilitys)  | | |+----------------+---------+-------------+-------------+----------+----------+|Securities Lent |N/A |N/A |Physical |462 046 |0,33 % |+----------------+---------+-------------+-------------+----------+----------+|B YHTEENSÄ  | | | |462 046 |0,33 % |+----------------+---------+-------------+-------------+----------+----------+ Nokian Renkaat Oyj Päivi AntolaViestintä- ja sijoittajasuhdejohtajaPuh. +358 10 401 7327 Jakelu: Nasdaq Helsinki Oy, media ja www.nokiantyres.com

SSAB julkisti tänään vuoden 2019 toisen neljänneksen osavuosikatsauksensa

Toimitusjohtajan katsausSSAB:n vuoden 2019 toisen neljänneksen liikevoitto laski 314 milj. kruunua edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 1 316 milj. kruunua. Tulosheikennys johtui SSAB Europe -divisioonasta, jonka tulosta rasitti ennen kaikkea rautamalmin kustannusten nousu. Konsernin operatiivinen kassavirta nousi 1 696 (1 325) milj. kruunuun. SSAB Special Steels -divisioonassa kysyntä jatkui suhteellisen hyvänä. Liikevoitto kasvoi jonkin verran edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 544 (522) milj. kruunua. Korkeammat myyntihinnat paransivat tulosta, mutta kasvaneet rautamalmin kustannukset vaikuttivat negatiivisesti. Kysyntä Euroopassa heikkeni neljänneksen aikana ja SSAB Europe -divisioonan toimitukset laskivat edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, lähinnä autoteollisuuden heikentyneestä kysynnästä johtuen. Liikevoitto laski 66 (907) milj. kruunuun. Rautamalmin hinnat ovat nousseet voimakkaasti, kun taas teräksen hinnat ovat olleet laskussa, mikä on aiheuttanut myyntikatteisiin poikkeuksellisia paineita Euroopan markkinoilla. SSAB Americas -divisioonan toisen vuosineljänneksen liikevoitto kasvoi 872 (365) milj. kruunuun. Selkeästi korkeammat myyntihinnat ja alemmat kierrätysromun kustannukset vaikuttivat tuloskasvuun. Kysyntä jatkui hyvänä useimmissa asiakassegmenteissä, mutta teräsjakelijat olivat varovaisia ostoissaan. Suhdanteen kehittymiseen jatkossa liittyy epävarmuutta. Heikentyneet teräksen hinnat kotimarkkinoillamme Euroopassa ja Yhdysvalloissa merkitsevät sitä, että teräsjakelijat pysyvät varovaisina ostoissaan ja lisäksi kysynnän odotetaan heikentyvän kausiluonteisesti kolmannen neljänneksen aikana. Tämän hetken henkilöstömäärämme on mitoitettu suhteellisen korkealle tuotannon tasolle, ja määräaikaisia työntekijöitä on paljon, mikä tuo joustavuutta silloin kun markkina hidastuu. Kolmannen neljänneksen aikana tuotantomäärä tulee olemaan pienempi ja määräaikaisten työntekijöiden määrää tullaan sen mukaisesti vähentämään. Oxelösundin pienempi masuuni tullaan sulkemaan. Lisäksi kaikissa divisioonissa tullaan toteuttamaan aiemmin suunnitellut toimenpiteet muiden kustannusten vähentämiseksi. Samaan aikaan meillä on vahva tase, joka luo hyvät edellytykset jatkaa yhtiön kehittämistä suhdanteista huolimatta. Osavuosikatsaus ajalta 1.1.-30.6.2019 on tänään julkistettu kokonaisuudessaan englanniksi ja ruotsiksi ja on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.ssab.fi > SSAB-konserni > Sijoittajat > Raportit-ja-esitykset. SSAB:n osavuosikatsauksen julkistustilaisuutta voi seurata webcast-lähetyksenä tai puhelinkonferenssina tänään klo 10.30 CEST (11.30 EEST) Osavuosikatsauksen esittelevät SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist ja talous- ja rahoitusjohtaja Håkan Folin. Tiedotustilaisuus pidetään englanniksi ja sitä voi seurata webcast-lähetyksenä yhtiön internet-sivuilla www.ssab.com.Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta. Puhelin:+ 46 8 5664 2651 (Ruotsi),+ 44 33 3300 0804 (UK),+ 1 63 1913 1422 (USA).  PIN: 55 13 29 99# Webcast-linkki   Lisätietoja:Sijoittajasuhteet: Per Hillström, IR-johtaja, per.hillstrom@ssab.com, puh. +46 70 2952 912Media: Viktoria Karsberg, Head of Corporate Identity and Communications, viktoria.karsberg@ssab.com, +46 8 4545 734 Osavuosikatsausta ei julkisteta suomeksi. Tämä lehdistötiedote on suomenkielinen tiivistelmä ruotsiksi ja englanniksi julkaistusta pörssitiedotteesta.

Ruukki Construction myy Building Systems -liiketoimintansa

Kauppa vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. Divestoitavan liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2018 oli noin 1,1 miljardia Ruotsin kruunua ja liiketulos oli nollatasolla. Building Systems -liiketoiminnalla on noin 500 työntekijää, jotka siirtyvät uudelle omistajalle ns. vanhoina työntekijöinä. Building Systems -liiketoiminta on erikoistunut rakennusten runko- ja kuorirakenteiden sekä siltarakenteiden suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen. ”Strategianamme on hakea kannattavaa kasvua tuoteliiketoiminnoissamme, asuinrakentamisen kattotuotteissa (Residential Roofing) ja rakentamisen komponenteissa (Building Components). Olemme iloisia, että löysimme ostajan, joka pystyy keskittymään projektiluonteisen Building Systems -liiketoiminnan edelleen kehittämiseen”, sanoo Ruukki Constructionin toimitusjohtaja Sami Eronen. Kaupalla ei ole vaikutusta kattotuoteliiketoimintaan (Residential Roofing) eikä osittain samoja asiakkaita palvelevaan, rakentamisen tuotteisiin ja palveluihin keskittyvään Building Components -liiketoimintaan. Lisätietoja:Sami Eronen, Ruukki Constructionin toimitusjohtaja, sami.eronen @ ruukki.com,puhelin: +358 40 557 8839Viktoria Karsberg, konserniviestinnän johtaja, viktoria.karsberg @ ssab.com,puhelin: +46 72 233 5288 Tämä lehdistötiedote on suomenkielinen tiivistelmä ruotsiksi ja englanniksi julkaistusta pörssitiedotteesta.

Fortumin 2019 puolivuosikatsaus - Parempi tulos kaikissa liiketoimintasegmenteissä, vahva rahavirta

FORTUM OYJ TAMMI–KESÄKUUN 2019 PUOLIVUOSIKATSAUS 19.7.2019 KLO 9.00 Tiedoteluokka: puolivuosikatsaus Tämä tiedote on tiivistelmä Fortumin vuoden 2019 puolivuosikatsauksesta. Katsaus kokonaisuudessaan on tämän pörssitiedotteen liitteenä pdf-tiedostona. Raportti on myös saatavilla Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat. Huhti–kesäkuu 2019 · Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 372 (282) miljoonaa euroa, +32 % · Vertailukelpoinen liikevoitto oli 232 (153) miljoonaa euroa, +52 % · Liikevoitto oli 184 (256) miljoonaa euroa, -28 % · Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 461 (24) miljoonaa euroa, josta suurin osa tuli Fortumin osuudesta Uniperin tuloksesta · Osakekohtainen tulos oli 0,69 (0,24) euroa, josta -0,05 (0,11) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin ja 0,45 (-) Uniperiin. Vuonna 2018 osakekohtainen myyntivoitto 10 prosentin Hafslund Produksjon -osuuden myynnistä oli 0,09 euroa · Liiketoiminnan rahavirta oli vahva, yhteensä 740 (361) miljoonaa euroa, ja liittyi pääasiassa saatuihin osinkoihin (229 milj. euroa) sekä selvitettyjen futuurien muutokseen · Uniper-investoinnin hankintamenolaskelma saatettiin päätökseen Tammi–kesäkuu 2019 · Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 918 (820) miljoonaa euroa, +12 % · Vertailukelpoinen liikevoitto oli 640 (558) miljoonaa euroa, +15 % · Liikevoitto oli 542 (738) miljoonaa euroa, -27 % · Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 572 (70) miljoonaa euroa, josta suurin osa tuli Fortumin osuudesta Uniperin tuloksesta · Osakekohtainen tulos oli 1,07 (0,68) euroa, josta -0,09 (0,18) euroa liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin ja 0,50 (-) Uniperiin. Vuonna 2018 osakekohtainen myyntivoitto 10 prosentin Hafslund Produksjon -osuuden myynnistä oli 0,09 euroa · Liiketoiminnan rahavirta oli vahva, yhteensä 1 491 (634) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa selvitettyjen futuurien muutoksesta ja saaduista osingoista Yhteenveto näkymistä · Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodeksi 2019 noin 80 % hintaan 33 euroa/MWh, ja vuodeksi 2020 noin 60 % hintaan 31 euroa/MWh · Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 600–650 miljoonaa euroa vuonna 2019. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit. Investointien odotetaan pienenevän vuonna 2020 Taloudelliset avainluvut +------------------------------------------------+----+---------------+|Milj. euroa |2018|Edelliset 12 kk|+------------------------------------------------+----+---------------+|Sijoitetun pääoman tuotto, % |6,7 |8,4 |+------------------------------------------------+----+---------------+|Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA)|3,6 |3,3 |+------------------------------------------------+----+---------------+ Tunnuslukuja +----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Milj. euroa |II/19|II/18|I–II/19|I–II/18|2018 |Edelliset 12 kk|+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Liikevaihto |1 144|1 087|2 834 |2 672 |5 242|5 404 |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Vertailukelpoinen |372 |282 |918 |820 |1 523|1 621 ||käyttökate (EBITDA) | | | | | | |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Vertailukelpoinen |232 |153 |640 |558 |987 |1 069 ||liikevoitto | | | | | | |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Liikevoitto |184 |256 |542 |738 |1 138|942 |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Osuus osakkuus- ja |461 |24 |572 |70 |38 |540 ||yhteisyritysten | | | | | | ||tuloksesta | | | | | | |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Tulos ennen tuloveroja|652 |241 |1 076 |734 |1 040|1 382 |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Tulos/osake, euroa |0,69 |0,24 |1,07 |0,68 |0,95 |1,34 |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Liiketoiminnan |740 |361 |1 491 |634 |804 |1 661 ||rahavirta | | | | | | |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Oma pääoma/osake, | | |13,93 |13,34 |13,33| ||euroa | | | | | | |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+|Korollinen nettovelka | | |5 422 |5 271 |5 509| ||(kauden lopussa) | | | | | | |+----------------------+-----+-----+-------+-------+-----+---------------+ Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark: ”Vuoden 2019 toinen neljännes oli hyvä Fortumille. Kaikkien liiketoimintasegmenttien tulos parani, rahavirta oli vahva ja keskityimme vahvistamaan tasetta edelleen. Saavutetun sähkön hinnan nousu ja vesi- ja ydinvoiman tuotantomäärien kasvu olivat Generation-segmentin tulosparannuksen tärkeimmät tekijät. Russia-segmentin tulosta puolestaan kasvattivat sähkön myyntikatteiden ja kapasiteettimaksujen nousu. Kasvua tukivat vertailukautta pienemmät luottotappiovaraukset. Useimmilla lämmöntuotantoalueilla sää oli normaalia lämpimämpi, ei kuitenkaan aivan niin lämmin kuin viime vuonna. Vaikka City Solutions -segmentin tulos oli kausiluonteisesti tappiollinen, tulosta kohensivat kasvanut lämmön myynti ja suotuisat sähkön hinnat sekä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan parempi tulos. Consumer Solutions kasvatti tulostaan selvästi jo toisena vuosineljänneksenä peräkkäin heikon viime vuoden jälkeen. Noin puolet parannuksesta oli myyntikatteiden nousun ansiota ja loput tilapäisluonteista. Toisella vuosineljänneksellä Fortum sai ensimmäistä kertaa osinkoa Uniperilta. 165 miljoonan euron osinko vaikutti huomattavasti Fortumin kassavirtaan ja 399 miljoonan euron osuus Uniperin tuloksesta paransi selvästi Fortumin nettotulosta ja kasvatti osakekohtaista tulosta 0,45 euroa. Olemme edelleen vakuuttuneita siitä, että Fortum ja Uniper voivat yhdessä johtaa Euroopan energiajärjestelmän muutosta. Työskentelemällä yhdessä pystymme paremmin vastaamaan energia-alan keskeisimpään haasteeseen, eli varmistamaan vähäpäästöisen ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden toimitusvarmuudesta tinkimättä. Kevään aikana Uniperin kanssa käymämme keskustelut vahvistivat näkemystämme entisestään. Uniperin yhtiökokousta ympäröineen kohun jälkeen olemme tavanneet Uniperin työntekijöiden edustajia, johtoryhmän uudet jäsenet sekä hallintoneuvoston. Olen tyytyväinen, että olemme nyt sopineet jatkavamme keskusteluja. Suomen uusi hallitus esitteli tavoitteensa kesäkuussa ja olen erityisen iloinen siitä, että ohjelmassaan hallitus ilmoittaa sitoutuneensa kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Ohjelma sisältää useita verotukseen liittyviä ehdotuksia, joilla tuetaan päästöjen vähentämistä ja sähköistämistä, mutta myös uusia polttoaineveroja, jotka ovat päällekkäisiä EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa. Kuten Ruotsissa, myös Suomessa hallitus ehdottaa jätteenpolttoveron käyttöönottoa. Näkemyksemme mukaan tällainen vero olisi tehoton, eikä sillä olisi kierrätystä ja uudelleen käyttöä lisäävää vaikutusta. Onkin erittäin tärkeää, että veron ulkopuolelle jätetään lajittelussa poistettavat, hyötykäyttöön kelpaamattomat jakeet ja vaaralliset jätteet.” Espoo, 18.7.2019 Fortum OyjHallitus Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus järjestetään 19.7.2019 klo 11.00 Fortumin pääkonttorilla Keilalahdentie 2-4, Espoo. Tilaisuus on tarkoitettu sekä median edustajille että sijoittajille ja analyytikoille. Tilaisuus on katseltavissa suorana webcast-lähetyksenä Fortumin verkkosivuilla www.fortum.fi/sijoittajat. Kysymyksiä voi esittää myös puhelimitse numerossa 09 981 710 310, PIN: 90793343#. Tilaisuus on englanninkielinen, mutta kysymyksiä voi esittää myös suomen ja ruotsin kielillä. Webcast-tallenne sekä transkripti ovat saatavissa tilaisuuden jälkeen Fortumin verkkosivuilla www.fortum.fi/sijoittajat. Lisätietoja: Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Måns Holmberg, puh. 044 518 1518, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317, ja investors@fortum.com Media Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383  Tapahtumakalenteri 2019: Tammi–syyskuun 2019 osavuosikatsaus 24.10.2019 noin klo 9.00. Jakelu: Nasdaq HelsinkiKeskeiset tiedotusvälineetwww.fortum.fi Puolivuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.

Stora Enso selvittää mahdollisuuksia laajentaa toimintaa Wood Products -divisioonassa

Stora Enso on aloittanut kannattavuusselvitykset ristiinliimattua puuta (CLT) valmistavan tuotantoyksikön rakentamisesta Tšekin tasavallassa toimivan Ždírecin sahan yhteyteen ja uudesta liimapalkkitehtaasta Itävallassa sijaitsevalle Ybbsin sahalle. Lisäksi Stora Enso suunnittelee tuotantonsa keskittämistä parantaakseen tehokkuutta ja virtaviivaistaakseen toimintoja. Stora Enso jatkaa muutostaan johtavaksi innovatiivisten puupohjaisten ratkaisujen tarjoajaksi. Muutosohjelma käsittää Wood Products -divisioonassa sekä valittujen lisäarvoa tuottavien liiketoimintojen kasvattamista että tuotannon keskittämistä, mikä mahdollistaa panostamisen tehokkaampaan integroituun tuotantoon. Ždírecin mahdollinen laajennus lisäisi vuotuista CLT-kapasiteettia noin 120 000 kuutiometrillä. Yksikkö olisi Stora Enson neljäs CLT-tuotantoyksikkö. Kolmas otettiin käyttöön aiemmin tänä vuonna Gruvönissä. Kannattavuusselvityksen on määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Ybbsin sahalle suunniteltu laajennus lisäisi vuotuista liimapalkkikapasiteettia 60 000 kuutiometrillä. Uutta palkkituotetta on tarkoitus myydä Rakentamisen Ratkaisut -liiketoimintayksikön nykyiselle asiakaskunnalle CLT:n ja LVL:n (viilupuu) rinnalla. Kannattavuusselvitys valmistunee vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Jos investoinnit päätetään kannattavuusselvitysten jälkeen toteuttaa, ne ovat suuruudeltaan arviolta noin 90 miljoonaa euroa. Muutosohjelma Wood Productsissa käsittää myös aiemmin ilmoitetut suunnitelmat Kiteen sahan sulkemisesta ja mahdollisesta kuusisahatavaratuotannon keskittämisestä Varkauteen, sekä Uimaharjun sahan lämpöpuutuotantoon liittyvien laitteiden myynnin. Stora Enso keskittää lämpöpuutuotannon Launkalnen sahalle Latviaan. ”Jalostetuilla puutuotteillamme on mielestämme markkinoilla hyvät näkymät, ja puukerrostalorakentamisessakin on yhä kasvumahdollisuuksia. Tuotteillamme voidaan korvata uusiutumattomia materiaaleja. Korkealaatuisten uusiutuvien tuotteidemme, massiivipuukomponenttiemme ja rakentamisen konseptiemme kysyntä kasvaakin jatkuvasti. Keskittäminen parantaisi kustannustehokkuutta ja raaka-aineiden käyttöä. Lisäksi se toisi synergiaetuja tehtaiden kesken sekä vahvan, markkinalähtöisen tuote- ja palveluvalikoiman”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen. Lisätietoja:Satu Härkönenviestintäjohtaja, Suomen mediasuhteetpuh. 040 832 7458 Sijoittajatiedustelut:Ulla Paajanensijoittajasuhdejohtajapuh. 040 763 8767 Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä yli 30 maassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 10,5 miljardia euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä (STEAV, STERV) ja Nasdaq Stockholm AB:ssa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson ADR-todistuksilla (SEOAY) käydään kauppaa Yhdysvalloissa. storaenso.com  STORA ENSO OYJ

Stora Enso investoi energian varastointiin käytettävän puupohjaisen hiilen tuotantoon

Stora Enso aikoo investoida 10 miljoonaa euroa koelaitokseen, jossa tuotetaan biopohjaista hiilimateriaalia ligniinistä. Puupohjaista hiiltä voidaan hyödyntää keskeisenä raaka-aineena akuissa, joita käytetään esimerkiksi kuluttajaelektroniikassa, autoteollisuudessa ja suurissa energianvarastointijärjestelmissä. Tuleva koelaitos rakennetaan Stora Enson Sunilan tehtaalle Kotkaan.Investointi energian varastointiin käytettäviin hiilimateriaaleihin vahvistaa entisestään Stora Enson mahdollisuuksia tarjota vaihtoehtoja fossiilisille ja louhituille raaka-aineille. Se myös lisää vastuullisten materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia teknologiainnovaatioissa.Ligniini on yksi puun pääainesosista. Sunilan tehtaalla valmistettavalla ligniinillä, tuotenimeltään Lineo™ by Stora Enso, voidaan jo korvata fossiilisia ainesosia esimerkiksi liimojen fenolihartseissa. Investoinnin avulla Stora Enso kokeilee ligniinin jalostamista tekniseksi hiilimateriaaliksi, jota voidaan käyttää väliaineena elektrodimateriaaleissa. Ligniinistä jalostetaan litiumioniakkuihin kovahiilipohjaisia anodimateriaaleja, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan grafiittia. Litiumioniakkuja käytetään tyypillisesti kuluttajatuotteissa, kuten matkapuhelimissa ja muissa kannettavissa laitteissa, sähkötyökaluissa ja sähköautoissa, mutta myös teollisuudessa muun muassa kiinteässä energian varastoinnissa ja sähköverkkojen akkuvarastoinnissa.”Investointi on askel muutosmatkallamme, jolla tutkimme uusia mahdollisuuksia korvata rajallisesti saatavia ja arvokkaita raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Puupohjaisen ligniinin käyttö teknisenä hiilimateriaalina tarjoaa innostavia mahdollisuuksia. Koelaitos on jatkoa sille pitkäjänteiselle työlle, jota olemme tehneet erottamalla ligniiniä biomassasta kasvattaaksemme sen lisäarvoa. Tähtäimessämme ovat nopeasti kasvavat akkumarkkinat, joilla kaivataan laadukkaita, hinnaltaan houkuttelevia ja vastuullisia materiaaleja”, sanoo Stora Enson Biomaterials-divisioonan johtaja Markus Mannström.Koelaitoksen rakentaminen aloitetaan vuoden 2019 loppuun mennessä, ja sen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2021 alussa. Kaupallistamisesta päätetään koetuotannon tulosten arvioinnin jälkeen. Stora Enson Sunilan tehdas on valmistanut ligniiniä teollisessa mittakaavassa vuodesta 2015. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 50 000 tonnia, mikä tekee Stora Ensosta maailman suurimman kraftligniinin tuottajan.Lisätietoja:Satu Härkönenviestintäjohtaja, Suomen mediasuhteetpuh. 040 832 7458Sijoittajatiedustelut:Ulla Paajanensijoittajasuhdejohtajapuh. 040 763 8767 Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä yli 30 maassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 10,5 miljardia euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä (STEAV, STERV) ja Nasdaq Stockholm AB:ssa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson ADR-todistuksilla (SEOAY) käydään kauppaa Yhdysvalloissa. storaenso.com  STORA ENSO OYJ 

Stora Enson puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2019

Valmiina tulevaisuuteen turvaamalla kannattavuutta ja rahavirtaaBergvik Skogin uudelleenjärjestely saatiin päätökseen  Q2/2019 (verrattuna Q2/2018) · Liikevaihto laski 2,1 % ja oli 2 608 (2 664) milj. euroa. · Operatiivinen liiketulosprosentti oli 11,0 % (12,3 %), yli 10 % jo kahdeksantena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Operatiivinen liiketulos oli 287 (327) milj. euroa. · IFRS-liiketulos oli 142 (317) milj. euroa. · Tulos/osake (EPS) pieneni 0,08 (0,28) euroon, ja tulos/osake ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 0,22 (0,31) euroa. · Vahva liiketoiminnan rahavirta oli 548 (357) milj. euroa. · Nettovelan suhde operatiiviseen EBITDAan, 2,2 (1,3), nousi väliaikaisesti hieman yli 2,0 tavoitetason Bergvik Skogin uudelleenjärjestelyn (vaikutus 0,6) ja IFRS 16 (Vuokrasopimukset) -standardin käyttöönoton (vaikutus 0,3) seurauksena. · Operatiivinen ROCE oli 11,3 % (15,5 %) Q1–Q2/2019 (verrattuna Q1–Q2/2018) · Liikevaihto oli 5 242 (5 243) milj. euroa eli samalla tasolla kuin vertailukaudella. · Operatiivinen liiketulos 610 milj. euroa laski 12,3 % lähinnä kasvaneiden puukustannusten vuoksi. Näkymät vuodelle 2019Kauppasotiin ja mahdolliseen kovaan brexitiin liittyvät geopoliittiset epävarmuustekijät heikentävät liiketoimintaolosuhteita entisestään, minkä odotetaan vaikuttavan negatiivisesti Stora Ensoon. Kysynnän kasvun ennakoidaan hidastuvan yleisesti Stora Enson liiketoiminta-alueilla. Kysynnän lasku kiihtyy paperin osalta Euroopassa. Kustannusten odotetaan kasvavan vuonna 2019 vuodesta 2018. Stora Enso toteuttaa lisätoimenpiteitä kannattavuuden turvaamisohjelmansa puitteissa vähentääkseen kustannusten kasvun sekä geopoliittisen epävarmuuden vaikutusta. Liiketoimintaympäristön nykyisten epävarmuustekijöiden vuoksi Stora Enso ei kommentoi liikevaihdon kehitystä näkymissään. Tulosohjeistus Q3/2019Kolmannen vuosineljänneksen operatiivisen liiketuloksen arvioidaan asettuvan 200–280 milj. euron vaihteluvälille. Beihain, Imatran, Heinolan, Ostrołękan, Enocellin ja Veitsiluodon tehtailla on kolmannen neljänneksen aikana vuotuinen huoltoseisokki. Kunnossapidon kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä ja 30 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Tunnuslukuja Milj. euroa Q2/19 Q2/18 Muutos Q1/19 Muutos Q1–Q2/1 Q1–Q2/1 Muutos 2018 % % % Q2/19–Q Q2/19–Q Q1–Q2/1 9  8 9– 2/18 1/19 Q1–Q2/1 8Liikevaihto 2 608  2 664 -2,1 % 2 635 -1,0 % 5 242 5 243 0,0 % 10 486Operatiivinen EBITDA 435 466 -6,6 % 471 -7,6 % 907 970 -6,5 % 1 878Operatiivinen 287  327 -12,3 324 -11,4 610 696 -12,3 1 325liiketulos % % %Operatiivinen 11,0 % 12,3 % 12,3 % 11,6 % 13,3 % 12,6 %liiketulos, %Liiketulos (IFRS) 142 317 -55,3 313 -54,7 454 672 -32,4 1 390 % % %Tulos ennen veroja ja 214 285 -25,0 286 -25,2 499 618 -19,2 1 190ilman % % %vertailukelpoisuuteenvaikuttaviaeriäTulos ennen veroja 93 257 -63,8 282 -66,9 375 590 -36,5 1 210 % % %Katsauskauden tulos 52 213 -75,6 226 -76,9 278 486 -42,9 988 % % %Korolliset nettovelat 3 973  2 442 62,7 % 3 093 28,4 % 3 973 2 442 62,7 % 2 092Operatiivinen 11,3 % 15,5 % 14,0 % 12,5 % 16,5 % 15,5 %sijoitetun pääomantuotto (ROCE)Tulos/osake ilman 0,22 0,31 -27,5 0,30 -25,8 0,52 0,66 -21,7 1,29vertailukelpoisuuteen % % %vaikuttaviaeriä, euroaTulos/osake, euroa 0,08 0,28 -73,2 0,29 -74,5 0,37 0,63 -41,2 1,28 % % %Nettovelan suhde 2,2  1,3 1,7 2,2 1,3 1,1edellisten 12 kkoperatiiviseenEBITDAanHenkilöstö 26 553  26 155 1,5 % 26 036 2,0 % 26 352 25 798 2,1 % 26 067keskimäärin Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström kommentoi vuoden 2019 toisen neljänneksen tulosta:”Muutoksemme uusiutuvien materiaalien yhtiöksi jatkui kahdella merkittävällä tapahtumalla vuosineljänneksen aikana. Viimeistelimme Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden uudelleenjärjestelyn jakamalla Bergvik Skogin sen omistajien kesken. Tällä hetkellä meillä on suorassa omistuksessamme 1,4 milj. hehtaaria metsää Ruotsissa. Bergvik Skog -kauppa kasvatti metsämaiden omistustamme yli 250 000 hehtaarilla, ja se parantaa kilpailukykyisen raaka-aineen saatavuuttamme tulevaisuudessa. Metsämaiden suora omistus parantaa myös kykyämme edistää kestävää metsänhoitoa entisestään, mikä taas vahvistaa kilpailukykyämme ja omavaraisuuttamme. Tämä on tärkeää meille, sillä uskomme vahvasti biotalouteen ja sen tarjoamiin tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin. Ruotsin metsämaamme keskimääräinen tasearvo on 2 000 euroa hehtaarilta. Bergvik Skog AB:n uudelleenjärjestelyn yhteydessä päätimme lisätä osuuttamme Ruotsin metsäomaisuudesta, kun taas toinen merkittävä omistaja päätti hiljattain myydä oman osuutensa hintaan 3 700 euroa hehtaarilta. Jos katsoo LRF Konsult -yhtiön hintatilastoja, pienempien metsäkauppojen keskimääräinen hehtaarihinta on ollut 5 700 euroa.Toinen merkittävä askel muutoksessamme oli päätöksemme muuntaa Oulun paperitehdas tuottamaan kraftlainer-pakkauskartonkia. Tämä on jälleen osoitus päättäväisyydestämme kasvaa pakkauskartonkisektorilla ja vähentää osuuttamme supistuvassa paperiliiketoiminnassa. Olemme hiljattain saattaneet samankaltaisen hankkeen onnistuneesti päätökseen, kun muunsimme yhden Varkauden tehtaan paperikoneista kraftlaineria valmistavaksi koneeksi. Meillä on siis kokemusta onnistuneesta koneiden muuntamisesta.Operatiivinen liiketulosprosenttimme oli kaksinumeroisissa luvuissa kahdeksantena peräkkäisenä vuosineljänneksenä huolimatta siitä, että edelleen jatkuvalla geopoliittisella epävarmuudella on ollut vaikutus Stora Enson kaupankäynnin olosuhteisiin. Tämä näkyi liikevaihdon supistumisena, ja olemmekin päättäneet tehostaa kannattavuuden turvaamiseen tähtääviä toimiamme. Nostimme kannattavuuden turvaamisohjelman tavoitteen 120 milj. eurosta 200 milj. euroon. Olen vaikuttunut kaikkialla organisaatiossamme tehdyistä toimenpiteistä. Ohjelma etenee suunniteltua aikataulua nopeammin ja olemme saavuttaneet jo 60 milj. euroa tavoitelluista kustannussäästöistä.Liiketoiminnan rahavirta oli vahva 548 milj. euroa, ja jatkamme tällä uralla. Olemme jo tehostaneet käyttöpääoman ohjausta, ja myös varastojen hallinta on tärkeää vallitsevassa talousympäristössä. Kun keskitymme kannattavuuden turvaamiseen ja rahavirran tuottamiseen, voimme entisestään parantaa yhtiön kuntoa tulevaisuutta varten.Consumer Board -divisioona paransi kannattavuuttaan edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna pääasiassa onnistuneiden hinnankorotusten ansiosta. Heikentyneet kaupankäynnin edellytykset vaikuttivat selvästi muihin divisiooniin, jotka ovat alkaneet tehokkaasti karsia kustannuksia. Biomaterials- ja Wood Products -divisioonat saavuttivat strategiset sidotun pääoman tavoitteensa vuosineljänneksen aikana. Tämä oli erityisen hieno saavutus nyt, kun markkinatilanne on haastava.Jatkamme ennakoivaa portfoliohallintaamme ja arvioimme Wood Products -divisioonan kapasiteetin kasvattamista. Näin voisimme vastata rakennusteollisuuden uusiutuvien materiaalien kysyntään, jota tukee vihreän rakentamisen maailmanlaajuinen megatrendi. Stora Enso on käynnistänyt kannattavuusselvityksen, joka koskee ristiinliimattua puuta (CLT) valmistavan yksikön mahdollista perustamista Tšekissä sijaitsevan Ždírecin sahalle ja Ybbsin sahan yhteyteen Itävallassa mahdollisesti rakennettavaa rakennuspalkkitehdasta. Ristiinliimattua puuta valmistavan yksikön kapasiteetti olisi 120 000 m³ ja palkkitehtaan 60 000 m³.Investoimme myös Biomaterials-divisioonan Sunilan tehtaalla energian varastointiin käytettävän puupohjaisen hiilen tuotantoon. Rakennamme parhaillaan ligniiniin perustuvaa biopohjaista hiilimateriaalia valmistavaa pilottitehdasta. Puupohjaista hiiltä voidaan hyödyntää keskeisenä komponenttina akuissa, joita käytetään kuluttajaelektroniikassa, autoteollisuudessa ja suurissa energianvarastointijärjestelmissä.Consumer Board -divisioona toi markkinoille DuraSense White- ja Cupforma Natura Solo -tuotteet. DuraSense on biokomposiitti, jolla on pienempi hiilijalanjälki ja joka voi korvata muovisia pakkauskomponentteja, kuten korkkeja, kansia ja muita elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia sulkijoita. Cupforma Natura Solo on uusi paperimukien valmistukseen soveltuva uusiutuva kartonki. Se soveltuu sekä kuumille että kylmille juomille ja myös jäätelön pakkaamiseen. Se valmistetaan ilman perinteistä muovipäällystekerrosta ja sen kuidut voidaan kierrättää kokonaisuudessaan kierrätysprosessissa. Nämä edustavat kahta hienoa esimerkkiä siitä, miten fossiilipohjaisia materiaaleja voidaan korvata uusiutuvilla materiaaleilla biotaloudessa.Vastuullisuuden osalta BCG (Boston Consulting Group) esitteli raportissaan Stora Enson maailman johtavana yrityksenä yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla.Haluan jälleen kiittää asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä, työntekijöitämme sitoutumisesta ja sijoittajiamme luottamuksesta.”Tänään järjestettävät tilaisuudet1) Webcast ja lehdistötilaisuus medialle Helsingissä klo 11.00           Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström, talousjohtaja Seppo Parvi ja viestintäjohtaja Satu Härkönen esittelevät tuloksen englanninkielisessä tiedotustilaisuudessa. Medialle suunnattu tilaisuus järjestetään klo 11.00 Stora Enson pääkonttorilla Helsingissä osoitteessa Kanavaranta 1 ja sitä voi seurata webcast-lähetyksenä osoitteessa https://storaenso.videosync.fi/2019-q2-results  2) Webcast ja puhelu analyytikoille ja sijoittajille klo 14.00Analyytikoille ja sijoittajille suunnattu webcast-lähetys ja puhelinkonferenssi järjestetään klo 14.00 Suomen aikaa. Tilaisuudessa puhuvat toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström, talousjohtaja Seppo Parvi ja sijoittajasuhdejohtaja Ulla Paajanen. Tilaisuutta voi seurata osoitteessa https://edge.media-server.com/m6/p/ueyp9oce. Analyytikot ja sijoittajat, jotka haluavat esittää kysymyksiä, voivat soittaa alla olevaan numeroon. Kaikki osallistujat voivat seurata webcast-lähetystä.  Analyytikoille ja sijoittajille suunnatun puhelinkonferenssin tiedot: Suora lähetys klo 14.00  09 4245 0806Tunnuskoodi  6959688  Linkit webcast-lähetyksiin ovat myös Stora Enson verkkosivuilla: storaenso.com/investors Tämä tiedote on tiivistelmä Stora Enson vuoden 2019 tammi–kesäkuun puolivuosikatsauksesta. Osavuosikatsaus on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona ja se on myös saatavilla verkkosivuillamme osoitteessa storaenso.com/investors  Lisätietoja:Satu HärkönenviestintäjohtajaSuomen mediasuhteetpuh. 040 832 7458Sijoittajatiedustelut:Ulla Paajanensijoittajasuhdejohtajapuh. 040 763 8767Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä yli 30 maassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 10,5 miljardia euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä (STEAV, STERV) ja Nasdaq Stockholm AB:ssa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson ADR-todistuksilla (SEOAY) käydään kauppaa Yhdysvalloissa. storaenso.com   STORA ENSO OYJ 

CUPRA muuttaa uuteen kotiin Barcelonassa vuoden 2020 alussa

SEATista irrottautunut uusi automerkki CUPRA on rakentanut omaa organisaatiotaan nimittämällä johtoryhmän jäsenet ja kasvattamalla henkilöstön määrää 50 prosentilla. Nyt vuorossa on uuden pääkonttorin rakentaminen, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Wayne Griffiths.   SEATin pääkonttorin viereen rakennettavaan uuteen rakennukseen tulee 2 400 neliömetriä avointa tilaa, jonka design tuo mieleen kilparadan varikkoalueen. Barcelonalaisen Rabassa Arquitecturan suunnittelema CUPRAn pääkonttori on jaettu kahteen kerrokseen, joihin sijoitetaan myynti-, markkinointi-, hankinta- ja talousosastot. Luonnon ympäröimällä 10 500 neliömetrin tontille sijoitetussa rakennuksessa on suuri piha-alue ja terassi, joissa voidaan järjestää uutuusmallien esittelyitä ja muita ulkoilmatilaisuuksia.   Uuden pääkonttorin julkistuksen yhteydessä Griffiths kehui CUPRAn positiivista kehitystä. ”CUPRAn pääkonttori edustaa vahvistumistamme itsenäisenä automerkkinä. Tavoitteemme on kaksinkertaistaa myyntimme seuraavan neljän vuoden aikana. Omat toimitilat mahdollistavat henkilöstön lisäyksen yli sataan työntekijään ja antavat meille mahdollisuuden kasvattaa CUPRAsta innostuvien autoilijoiden määrää ympäri maailmaa”, Griffiths sanoo.   Rakennustyöt valmistuvat tämän vuoden lopulla ja toimitilojen ovet on tarkoitus avata vuoden 2020 puolella. Uudet toimitilat  Koska kilpa-autoilu on CUPRAn filosofian ytimessä, työtä tehdään myös SEAT Sport -rakennuksessa, jota on väliaikaisesti käytetty yrityksen toimistorakennuksena. Nämä 16 000 neliömetrin tilat uudistetaan CUPRA Racing Factoryksi. ”Se tulee olemaan uusi moottoriurheilutallimme, jossa kehitetään ja tuotetaan CUPRAn kilpa-autoja. Vuoden 2020 alkupuolella esiteltävä CUPRA TCR on jo kehitetty omissa tiloissamme ja lisäksi CUPRA Racing Factory valmistelee CUPRA e-Racerin debyyttiä sähköautokilpailuissa”, kertoo CUPRAn strategiasta, kehityksestä ja operaatioista vastaava johtaja Antonino Labate.  Lisäksi CUPRAlla on oma, erillinen alueensa Casa SEATissa, yhtiön tulevissa monitoimitiloissa Barcelonan ydinkeskustassa.   CUPRAn verkosto koostuu useista SEAT-jälleenmyyjistä, joiden tiloissa on erillinen CUPRA Corner. Tällä hetkellä CUPRA Cornereita on globaalisti 222, ja vuoden loppuun mennessä niitä on jo 245 – eli joka viidennessä SEAT-verkoston liikkeessä. Suomen toistaiseksi ainoa CUPRA Corner löytyy Vantaalta SEAT Center Airportin yhteydestä.   Yhtiö on kouluttanut yli 240 CUPRA Masters -asiantuntijaa, jotka vastaavat CUPRA-kokemuksen välittämisestä asiakkaille. CUPRAlle tulee myös erillisiä, SEAT-verkoston ulkopuolisia, lippulaivaliikkeitä. Tällä hetkellä tutkitaan sijaintipaikkoja Münchenin, Hampurin, Wienin ja Mexico Cityn kiinnostavimmilla alueilla. Siirtymä sähkön aikakauteen: CUPRA Formentor ja e-Racer  Ensimmäisenä vuotenaan itsenäisenä brändinä CUPRA saavutti joka kuukausi uuden myyntiennätyksen. Vuoden 2019 ensimmäisen viiden kuukauden aikana myytiin 10 300 CUPRAa – 76,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.   Samalla kun CUPRA Atecan lanseeraus on viimeistelty ja siirtymää Leon CUPRAsta eteenpäin valmistellaan, on automerkki astumassa uuden konseptiauton myötä sähkön aikakauteen. Tehokas, 245 hevosvoiman ladattava hybridi CUPRA Formentor on todiste automerkin luonteesta ja tulevaisuuteen kurottavasta suunnittelusta. CUPRA Formentor tulee myyntiin vuonna 2020.   Vielä CUPRA Formentoriakin tehokkaampi on CUPRA e-Racer, automerkin insinöörien kehittämä täyssähköinen rata-auto. Se tarjoaa 300 kW:n jatkuvan tehon ja jopa 500 kW:n (600 hv) huipputehon. Kilpa-auto voi saavuttaa jopa 270 km/h nopeuden ja se kiihtyy nollasta sataan vain 3,2 sekunnissa.  

Kvartaaliraportti huhti–kesäkuu 2019

• Liikevaihto kasvoi 6 % ja oli 5 087 miljoonaa Ruotsin kruunua (4 790 MSEK)• Orgaaninen kasvu oli -1 % (4)• Tilauskanta kasvoi 25 % ja oli 13 905 miljoonaa Ruotsin kruunua (11 139 MSEK)• Liikevoitto laski 2 % ja oli 274 miljoonaa Ruotsin kruunua (280 MSEK)• Liikevoittoprosentti oli 5,4 % (5,9)• Tulos verojen jälkeen oli 201 miljoonaa Ruotsin kruunua (212 MSEK)• Operatiivinen kassavirta oli 131 miljoonaa Ruotsin kruunua (319 MSEK)• Nettovelka oli -2 612 miljoonaa Ruotsin kruunua (-1 896 MSEK)• Vuosineljänneksen aikana toteutettiin seitsemän yrityskauppaa, jotka kasvattavat liikevaihtoa vuositasolla noin 340 miljoonaa Ruotsin kruunua• Osakekohtainen tulos ja laimennettu osakekohtainen tulos olivat 0,99 Ruotsin kruunua (1,05 SEK) Konsernijohtajan kommentitService- ja urakointipalveluiden kysyntä on pysynyt hyvänä. Liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä, ja Bravidan Service-liiketoiminta jatkaa kasvuaan. Liikevoittoprosentti oli pienempi kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla Norjan ja Tanskan heikentyneiden tulosten vuoksi. Tilauskanta kasvoi entisestään ja on nyt uudella ennätystasolla. Yritysostojen tahti on edelleen nopea: vuosineljänneksen aikana toteutettiin seitsemän yrityskauppaa.Liikevaihto kasvoi yrityskauppojen myötäBravida jatkoi kasvuaan toisella vuosineljänneksellä, ja sen liikevaihto kasvoi 6 prosenttia yrityskauppojen ansiosta. Service-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi vuosineljänneksen aikana 11 prosenttia, mikä on ilahduttava suoritus, kun otetaan huomioon palveluiden toistuva luonne. Yleinen markkinatilanne on pysynyt hyvänä, mikä näkyy entistä suurempana saatujen tilausten määränä. Tilauskantamme kasvoi yli 400 miljoonaa Ruotsin kruunua ja on nyt uudella ennätystasolla: 13,9 miljardia Ruotsin kruunua. Vahvan tilauskannan ansiosta pystymme entistä paremmin keskittymään projektien valintaan. Tämä yhdessä sen kanssa, että tietyt suuret projektit olivat hiljaisemmassa vaiheessa, selittää, miksi orgaaninen kasvu oli tällä vuosineljänneksellä -1 prosenttia. Liikevoittoprosentti laski mutta kassavirta oli vakaaLiikevoittoprosentti kasvoi Ruotsissa ja Suomessa mutta laski Norjassa ja Tanskassa. Norjassa saimme päätökseen kaksi jo aiemmin tiedotettua projektia. Ne olivat osa Oraksen ostamisen yhteydessä saatua tilauskantaa, ja niistä on syntynyt merkittäviä projektialaskirjauksia. Tanskassa yritysostoihin liittyvät integrointikustannukset vaikuttivat tulokseen negatiivisesti. Nämä tekijät yhdessä heikensivät vuosineljänneksen liikevoittoprosenttia. Kassavirta pysyi vakaana, ja kassakonversio oli 113 prosenttia. Yrityskaupat vahvistavat edelleen BravidaaVahvistamme Bravidan kasvua ja markkina-asemaa edelleen yritysostojen avulla sekä Service-liiketoiminnassa että urakoinnissa. Vuoden alusta lukien olemme tehneet kaksitoista yrityskauppaa, joista seitsemän tehtiin toisella vuosineljänneksellä. Yrityskaupat kasvattavat liikevaihtoa vuositasolla yhteensä miltei 700 miljoonaa Ruotsin kruunua. Yrityskaupat vahvistavat markkina-asemaamme paikallisesti, täydentävät liiketoimintaamme ja laajentavat palvelutarjontaamme. Viimeisten viiden vuoden aikana olemme toteuttaneet 70 yrityskauppaa, jotka ovat kasvattaneet liikevaihtoa yli 6 miljardia Ruotsin kruunua samalla kun kannattavuus on pysynyt hyvänä. Bravidan yritysostomalli on tehokas ja tuottaa osakkeenomistajille lisäarvoa. Uskon, että pystymme edelleen kasvamaan yritysostojen kautta. TulevaisuudennäkymätBravidan riskitason tasapainon varmistavat toimiminen noin 160 paikkakunnalla ympäri Pohjoismaita sekä eri segmentteihin sijoittuvat yli 55 000 asiakasta. Maantieteellinen peitto, laaja palvelutarjonta sekä hajautettu asiakaskunta suojaavat meitä yksittäisten markkinoiden ja asiakkaiden riskeiltä. Tilauskantamme on ennätystasolla, ja se painottuu pieniin ja keskisuuriin urakointiprojekteihin. Yhdessä laajan Service-liiketoimintamme kanssa tilauskanta edistää vakaata liikevaihdon kehitystä myös tulevaisuudessa. Pitkän aikavälin kannattavuus on edelleen hyvä, ja olen varma, että yhtiön kehitys jatkuu suotuisana. Mattias Johansson, Tukholma, heinäkuu 2019 Lisätietoja antavat:Mattias Johansson, konsernijohtaja. Puhelin: +46 8 695 20 00Åsa Neving, talous- ja rahoitusjohtaja. Puhelin: +46 8 695 22 87IRcontact@bravida.com

Viihde- ja media-ala kasvaa globaalisti 4,3 % vuosittain, Suomen kasvuvauhti on puolet hitaampaa

PwC:n Entertainment & Media Outlook 2019–2023 sisältää vertailevaa historiallista dataa viiden vuoden ajalta sekä tulevan viiden vuoden ennusteet neljälletoista alan segmentille 53 alueella. Ennusteen mukaan viihteeseen ja mediaan maailmanlaajuisesti käytetyn rahamäärän vuosittainen keskimääräinen kasvu tulee olemaan 4,3 % seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä kasvuvauhdilla alan globaali liikevaihto nousee vuoteen 2023 mennessä 2 700 miljardiin dollariin (2 100 miljardia dollaria vuonna 2018).  Suomessa viihde- ja media-alan keskimääräiseksi kasvuksi ennustetaan 1,9 % vuoteen 2023 saakka. Suurinta alan kasvun odotetaan olevan Nigeriassa (19,1 %), Intiassa (11,3 %) ja Pakistanissa (11 %). “Suomessa alan kokonaiskasvu on maltillista, mutta segmenttien sisällä on voimakasta vaihtelua. Kasvuennuste pelkästään digitaalisten tuotteiden ja palvelujen liikevaihdolle on 5,7 %”, kommentoi PwC:n partneri Tuomas Törmänen. Globaalin markkinan yksittäisistä segmenteistä virtuaalitodellisuus (VR) jatkaa nopeaa kasvuaan; vuosittaisen kasvun ennustetaan olevan 22,2 % vuoteen 2023 saakka. Erittäin kovia kasvulukuja povataan myös podcasteille ja elektroniselle urheilulle: 28,5 % ja 18,3 %. Suurta kasvua, 13,8 %, odotetaan jatkossakin internetin yli välitettäville OTT (over-the-top) palveluille, kuten suoratoistopalvelut. Suomessakin odotetaan merkittävää kasvua OTT-palveluille, jotka ennusteen mukaan kasvavat 10,6 % vuoteen 2023 mennessä. Suomen markkinoilla myös videopeleissä, internet-mainonnassa ja internet-liittymissä (mobiilit ja kiinteät) on varsin hyvät kasvunäkymät: 5,4 %, 5,2 % ja 4,7%. Perinteisen televisio- ja videotallennesegmentin kasvuodote on ensimmäistä kertaa globaalilla markkinalla hieman negatiivinen, kun kuluttajat siirtyvät suoratoistopalveluihin ja dvd-myynnin syöksykierre jatkuu. Suomessakin tämä trendi näkyy selkeästi: lähivuosina kasvua ei ole lainkaan odotettavissa perinteisessä televisio- ja videotallennesegmentissä. Painettujen sanomalehtien ja kuluttajille suunnattujen aikakauslehtien segmentin ennuste vuoteen 2023 on heikoin: liikevaihdon odotetaan supistuvan keskimäärin 2,3 prosentin vuosivauhtia globaalisti. Suomessa tämän segmentin ennustetaan pienentyvän 1,9 % vuodessa vuoteen 2023 asti. Kuluttajat vaativat yksilöityä kokemusta Kuluttajat ovat tarttuneet aikaisempaa laajempiin mahdollisuuksiin nauttia itselleen räätälöidyistä mediakokemuksista, ja yritykset suunnittelevat tarjontansa ja liiketoimintamallinsa näiden henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.  “Olennainen muutos on se, että datan ja käyttötottumusten kehittämisen tavoitteena on markkinoida tuotteita miljardiluokan yleisöjen sijaan miljardeille yksittäisille ihmisille”, Törmänen sanoo. Koko alaa muokkaava trendi on siis ihmisten muuttuva käyttäytyminen, joka siirtyy selvästi yksilöllisempään suuntaan. Tietyllä tasolla uusi viihteen ja median maailma näyttää aikaisempaa eristyneemmältä, kun yhä useammat ihmiset keskittyvät itse valitsemaansa sisältöön. Yksilöllisyydestä syntyy kuitenkin myös uusi sosiaalinen ulottuvuus, kun ihmiset jakavat soittolistojaan musiikin suoratoistopalveluissa, suosittelevat elokuvia ystävilleen sosiaalisen median alustoilla tai osallistuvat useiden käyttäjien välisiin videopeleihin.  Teknologian ja palvelutarjonnan kehitys mahdollistaa siirtymisen passiivisesta aktiiviseen kuluttamiseen; tämä ei koske pelkästään yksittäisiä mediasisältöjä, vaan mediaa kokonaisuutena. PwC:n Global Entertainment & Media Outlookissa on tuotu esiin monia esimerkkejä tästä muutoksesta. Yksi niistä on kuluttajien taipumus hylätä kaapeli- tai satelliittipalveluntarjoajien valmiit kanavapaketit ja rakentaa OTT-palveluista omat pakettinsa. OTT:n maailmanlaajuinen liikevaihto oli 38,2 miljardia dollaria vuonna 2018, ja sen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2023 mennessä. Toinen merkki on älykodin nousu; älykaiutinlaitteiden omistuksen arvellaan kasvavan 38,1 %:n keskimääräisellä vuosivauhdilla, ja laitteiden määrän koko maailmassa odotetaan nousevan 440 miljoonaan vuoteen 2023 mennessä. Myös 5G tulee muovaamaan sektorin kehitystä vahvasti. ”5G:n vaikutus tulee tuntumaan teknologian, median ja tietoliikenteen koko arvoketjuissa seuraavan vuosikymmenen ajan. Se kiihdyttää yksilöllisyyteen suuntautuvia trendejä, ja sen ansiosta entistä suurempaa määrää mediaa voidaan käyttää yhä helpommin ja halvemmalla puhelimilla ja kaikenlaisilla mobiililaitteilla”, Törmänen sanoo. Kaikki viihde- ja media-alan toimijat joutuvat kehittämään uusia tapoja oppia tuntemaan asiakkaansa, mikä on keskeisin menestystekijä tulevaisuuden markkinassa. Alan yritysten pitää myös keskittyä määrätietoisesti ydinosaamiseensa ja maantieteellisiin markkinoihin, sekä seurata samalla tarkasti kehitystä ja sääntelyä jotta ne voivat vastata esimerkiksi 5G:n kaltaisiin teknologisiin kehitysaskeliin. Markkinoijien pitää huomioida uudenlaiset sisällöt ja alustat, kuten vaikuttajat, suorana esitettävät tapahtumat ja sovellusten sisäinen mainonta. Lisätietoja: Tuomas Törmänen, PwC, puh. 050 554 4446, tuomas.tormanen@pwc.com pwc.com/outlook  Tietoa Global Entertainment & Media OutlookistaPwC:n 20. vuosittainen Global Entertainment & Media Outlook on kattava verkkolähde, jossa analysoidaan globaalisti kuluttajien ja mainostajien rahankäyttöä. Outlook sisältää vertailevaa historiallista dataa viiden vuoden ajalta sekä viiden vuoden ennusteet ja niihin liittyviä kommentteja neljälletoista erikseen määritellylle alan segmentille 53 alueella. Outlookin avulla on helppoa vertailla kuluttajien ja mainostajien rahankäyttöä eri segmenteillä ja alueilla.  Global Entertainment & Media Outlook kattaa seuraavat segmentit: Kirjat, business-to-business, elokuvat, datan kulutus, internetin käyttö, internet-mainonta, musiikki, radio ja podcastit, sanomalehdet ja kuluttajille suunnatut aikakauslehdet, OTT-videopalvelut, ulkomainonta, perinteinen televisio ja videotallenteet, tv-mainonta, videopelit ja e-urheilu sekä virtuaalitodellisuus. PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 100 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi. PwC toimii 158 maassa yli 250 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.