Finland

Jaa

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Lietelannan käytettävyys paranee uusilla teknologioilla

Lietelannan käyttöä ja hygieenistä laatua voidaan parantaa huomattavasti nykyisestä uusilla ilmastukseen perustuvilla teknologiolla, osoittaa uusi väitöstutkimus.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Anni Alitalo on kehittänyt väitöstutkimuksessaan menetelmiä, joilla voidaan parantaa lietelannan ravinteiden kierrätystä ja vähentää käyttöön liittyviä haju- ja hygieniaongelmia.– Lietelanta muodostaa varsin merkittävän osuuden kaikesta tuotetusta lannasta. Globaalisti kuitenkin vain noin 20–40 prosenttia kotieläinten tuottamasta typestä tulee hyödynnettyä. Muiden

Biohiili kohentaa kompostoinnin uudelle asteelle

Biohiiltä kannattaa lisätä kompostiin. MTT:n testaukset osoittavat, että kompostiin sekoitettu biohiili vähentää hajuhaittoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraali toiminta myös kasvattaa kompostituotteiden arvoa.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemät testaukset ja kansainväliset tutkimukset puoltavat biohiilen käyttöä laitosmittakaavan kompostoinnissa ja maanparannuksessa. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysillä eli kuumentamalla erilaisia biomassoja ilman happea. Eurooppalaisen biohiilitutkijoiden verkostoon kuuluva MTT:n professori Kari Tiilikkala kertoo, että

Kestävä ravinnetalous numeroiksi – uusi mallinnusmenetelmä maatalouden ravinnepäästöille

Väitöstutkimuksessa on kehitetty laskentamalli maatalouden ekologisen kestävyyden mittaamiseksi. Uusi malli haastaa OECD:n menetelmän, jota käytetään tällä hetkellä maataloudesta huuhtoutuvien ravinteiden haittavaikutusten arviointiin.Tutkija Natalia Kuosmanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä sanoo, että ekologisen kestävyyden laskennallinen määrittely on haastavaa, koska tähän tuttuun käsitteeseen liitetään monenlaisia merkityksiä.– Tutun sanonnan mukaan sitä mitä voidaan mitata, voidaan myös parantaa. Tämä pätee myös ekologiseen kestävyyteen. Voimmeko arvioida

Ansarijauhiainen – tuleeko kasvihuonetuholaisesta pohjoisen uusi vieraslaji?

Kasvihuoneviljely parantaa ansarijauhiaisten mahdollisuuksia levitä vieraslajiksi pohjoiseen luontoon, selviää uudesta väitöstutkimuksesta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Irina Ovcarenko on selvittänyt väitöskirjassaan ansarijauhiaisen geneettistä monimuotoisuutta ja ekologiaa Suomessa.Tutkimuksen perusteella voidaan suunnitella uusia, aiempaa tehokkaampia torjuntamenetelmiä, joilla vältetään ansarijauhiaisen aiheuttamia satovahinkoja kasvihuoneviljelyssä. Ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on yleinen ja laajalle levinnyt tuhohyönteinen, jota on

Maatilojen koon kasvupaine lisää pellon kysyntää

Maatilojen koon kasvaessa myös etäisyydet tilakeskuksen ja pellon välillä ovat pidentyneet. Voimakkainta muutos on ollut kotieläintiloilla. Uusia peltoja raivataan nyt keskimäärin kolmen kilometrin päähän tilakeskukselta.Uusia peltoja raivattiin vuosina 2000–2011 yli 95 000 hehtaaria. Raivattu lohko sijaitsee keskimäärin noin kolmen kilometrin päässä tilakeskukselta. Kaikki maatalouden tuotantosuunnat ovat raivanneet peltoa, mutta voimakkaimmin raivaus on liittynyt maitotilojen rakennemuutokseen. Tulokset selviävät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tuoreesta Maatilojen

Muovin korvaava paperikate avaa biotalousmarkkinoita puutarhatuotannossa

Maailman vihannestuotanto on toistaiseksi muovin varassa: noin 15 miljoonaa hehtaaria viljelymaata peittyy mustaan puutarhamuoviin. Muovikatteelle on kehitetty vaihtoehtoja usean vuoden ajan, ja nyt markkinoille on tulossa uusi, sekä ammattiviljelmille että kotitarveviljelmille soveltuva biohajoava kate.Muovikatteen käyttö vihannestuotannossa on ekologisesti kestämätöntä, ja sen poistaminen pellosta kasvukauden jälkeen on työlästä ja kallista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Stora Enson yhdessä kehittämään menetelmään perustuva, paperipohjainen biohajoava kate tarjoaa

Entistä useammin esiintyvät poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat Euroopan vehnäntuotantoa

Euroopan vehnäntuotantoalueet joutuvat tulevaisuudessa varautumaan aiempaa suurempiin satotappioihin, kun maapallon lämpeneminen aiheuttaa eteläisessä Euroopassa lisääntyvää kuivuutta ja lämpöpiikkejä ja pohjoisessa märkyyttä ja kylmyyttä etenkin kylvöaikaan. Poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat myös maailmanlaajuista elintarviketurvaa, sillä Eurooppa tuottaa lähes kolmanneksen maailman vehnästä.Huolestuttavaa on se, että todennäköisyys useiden poikkeuksellisten ilmiöiden esiintymiseen saman vuodenajan aikana kasvaa jyrkästi vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä aiheuttaa erityisen suuria

Afrikan ruoka- ja ravitsemusturvaa varmistetaan tutkimusyhteistyöllä

Aika: maanantai 16.6. klo 8:30–17:00Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Unioninkatu 34, HelsinkiKehittyvien maiden maataloustutkimukseen satsaaminen parantaa maailmanlaajuisen ruoantuotannon kestävyyttä tehokkaasti. Paikallisten yhteisöjen tiedon ja osaamisen kasvattaminen lisää hyvinvointia, vahvistaa kestävää kehitystä ja luo parempia edellytyksiä ruoka- ja ravitsemusturvan varmistamiselle. Tervetuloa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n järjestämään seminaariin, jonka aiheena on Afrikan ruoka- ja ravitsemusturva. Aamupäivän aikana puhuvat suomalaisten ja

Geenivarat-lehti juhlistaa kansainvälistä biodiversiteettipäivää

Tänään kansainvälisenä biodiversiteettipäivänä ilmestynyt Geenivarat-tiedotuslehti kertoo geenivarojen suojelun ja käytön merkityksestä maa- ja metsätaloudelle, ympäristölle ja kansalaisten hyvinvoinnille.Geenivarat-lehdessä kerrotaan muun muassa lajien geneettisen materiaalin pankittamisesta ja pakastamisesta. Kuinka vesiviljelyllä ylläpidetään maamme alkuperäisiä kalakantoja ja niiden monimuotoisuutta? Miksi tulevaisuuden metsänviljelyaineistot viettävät 10 vuotta syväjäässä? Kuinka monilla eri tavoilla kotieläinten geenejä voidaan tallentaa? Lehdestä selviää myös, mikä on

Sioille uusi rehutaulukko – ruokintasuositukset tarkentuvat

Sika-alalla on nyt uusi rehuarvojärjestelmä, jonka toimijat ottavat käyttöön puolen vuoden siirtymäaikana. Järjestelmän uudistaminen perustuu MTT:n rehuarvotyöhön, jolla pidetään rehuarvojen laskentaperusteet yhtenevinä ja selkeytetään rehualan toimintaa.– Suomeen valittiin ranskalainen INRA-AFZ-rehuarvojärjestelmä. Se on jo käytössä Ruotsissa ja siitä on hyviä kokemuksia. Yhteinen järjestelmä helpottaa sika-alan yhteistyötä maidemme välillä, kertoo vanhempi tutkija Hilkka Siljander-Rasi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä. Sikojen rehuarvojen laskenta huomioi nyt

Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen

Makkara päihittää lihan ja valkoinen makaroni tumman makaronin, jos näiden ruokien ympäristövaikutuksia arvioidaan vallitsevalla tavalla. Nykyvertailu ei ota huomioon tuotteiden ravitsemuksellisia eroja. MTT:ssä kehitetty uusi menetelmä yhdistää tuotteen ravintoainekoostumuksen ympäristövaikutusten arviointiin, jolloin ruokavalintoja voidaan tehdä kestävämmin.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä kehitetty uusi vertailumenetelmä antaa tietoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista ja ravitsevuudesta tuoteryhmäkohtaisesti.– Tämä tarkoittaa, että tuoteryhmän ravitsemuksellinen

Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristö- ja terveysvaikutukset

Jos halutaan syödä sekä terveellisesti että ympäristöystävällisesti tarvitaan vertailua, jossa otetaan huomioon elintarvikkeen ympäristövaikutus ja yhdistetään tietoon myös ravitsemus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä kehitetyn uuden menetelmän avulla voidaan valita vaikkapa kestävin ja ravitsevin proteiinin lähde ja kasvisvaihtoehto.Tervetuloa MTT:n SustFoodChoice-tilaisuuteen, jossa kerrotaan hankkeessa kehitetyistä uusista ruoan kestävyyden arvioinnin menetelmistä. Yhtenä näkökulmana on myös luomun ilmastovaikutukset ja rehevöittävät vaikutukset. Aika: maanantai 5.5.

Museopuutarhan kasveilla on pitkä muisti

Mikä on museopuutarha? Miten varjellaan vanhan, villiintyneen puutarhan alkuperäisiä kasveja? Miten sovitetaan yhteen uutta ja vanhaa?Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa uunituore Museopuutarha: perustaminen ja hoito -opas, joka julkaistaan tänään Turussa. Perinnekasvien tunnistamiseen, hoitoon ja esittelyyn sekä museopuutarhan perustamiseen perehdyttävän oppaan ovat laatineet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kasvigeenivaratutkijat yhdessä Turun yliopiston museologian oppiaineen, Yläneen kotiseutumuseon aktiivien ja Museoviraston museopuutarhurin kanssa. Museopuutarha

Viritetään kuminaketju huippuunsa

Suomi on noussut muutamassa vuodessa yhdeksi maailman suurimmista kuminan viejistä. Kuminan viljely myös monipuolistaa peltojen viljelykiertoja ja edistää suomalaisen elintarvikeketjun sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kuminan tuotantoketju toimii jo varsin hyvin, mutta varsinkin viljelymenetelmiä voidaan vielä kehittää.MTT:n ja ProAgrian yhteistyössä toteuttamassa nelivuotisessa Ylivoimainen kuminaketju 2010–2014 -hankkeessa selvitettiin, miten kuminan keskisato saadaan nousuun ja miten tuotannosta tehdään entistä kilpailukykyisempää. Tutkimustulokset esitellään kahdessa samansisältöisessä

Vertaile verkossa ruokavalintojesi ympäristö- ja terveysvaikutuksia

Uudella FOODWEB-verkkosovelluksella kuluttaja voi vertailla erilaisten ruoka-annosten ympäristövaikutuksia ja suhteuttaa ne terveellisyyteen sekä haitallisten aineiden altistukseen. Sivustolta löytyy myös vinkkejä, kuinka osallistua talkoisiin puhtaamman Itämeren puolesta.Ruoan ympäristövaikutus- ja ravitsemustietoja sekä elintarvikkeiden kautta altistumista erilaisille haitallisille aineille on tähän saakka esitetty toisistaan erillisinä tietoina. Kuluttajan on ollut hankala hahmottaa kokonaiskuvaa, saati tehdä terveellisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja yksittäisten tiedon sirpaleiden

Onko terveellinen ja kestävä ruokavalio kaikille selvä vaihtoehto?

Epäterveelliset ruokailutottumukset, vähäinen liikunta ja alhainen koulutustaso kytkeytyvät yhteen. Hyvin toimeentulevat syövät pienituloisia terveellisemmin ja liikkuvat enemmän. Parempiosaisten ruokavalinnat kuitenkin kuormittavat ympäristöä enemmän. Kokonaisvaltaisen kestävyyden saavuttamiseksi hyvinvointipolitiikan eri sektorit tarvitsevat yhteisen tavoitteen, joka huomioi kaikkien väestöryhmien erityistarpeet.Suomalaisten väestöryhmien välillä on suuria terveyseroja. Hyvin toimeentulevat syövät terveellisemmin verrattuna pienituloisiin ja vähemmän koulutettuihin. Hyvin toimeentuleva

Tiloille uusia keinoja ympäristövaikutusten arviointiin

Viljelijät pystyvät arvioimaan ympäristövaikutuksiaan uusien menetelmien avulla. Myös peltoviljelyn ravinnehuuhtoumat voidaan laskea tavalla, joka huomioi maaperän laadusta johtuvan typpi- ja fosforihuuhtoumien vaihtelun.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n johtamassa Hierarchynet-hankkeessa on otettu ensimmäinen askel kohti tilakohtaisia ympäristöarviointeja. Ruoantuotannon elinkaarilaskenta on tähän saakka perustunut tilastomalleihin, jotka eivät ota tarpeeksi huomioon tilalla tehtyjä muutoksia.– Viljelijöiden pyrkimykset kohti ympäristöystävällisempää tuotantoa eivät ole

Tutkimus selvittää neonikotinoidien vaikutuksia mehiläisiin Suomessa

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Neomehi-hankkeessa selvitetään tänä vuonna, minkälaisia vaikutuksia rypsinviljelyssä käytettävillä, neonikotinoideja sisältävillä torjunta-aineilla on mehiläisiin. Tutkijat arvioivat ensimmäisten koetulosten perusteella, ettei neonikotinoidien käytöstä näyttäisi olevan akuuttia haittaa mehiläisille.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Eviran yhteisessä, keväällä 2013 käynnistyneessä Neomehi-hankkeessa tutkitaan neonikotinoidien käytön vaikutuksia mehiläisiin suomalaisessa öljykasvien

Maatalouden ravinnekuorma ei vähene riittävästi ympäristötuella

Noin puolet Itämeren typpi- ja fosforikuormasta on Suomessa peräisin maataloudesta. Maatalouden onkin katsottu olevan avainroolissa vedenlaadun parantamisessa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan maataloudessa tehtävät ravinnekuorman vähennykset eivät kuitenkaan ole riittäviä tavoitteisiin nähden.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Janne Helin selvitti väitöskirjassaan Suomen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiskeinojen tehokkuutta ja niiden kustannuksia. Pääpaino oli eri keinojen taloudellisessa analyysissä. Erilaisten pellolla tehtävien toimenpiteiden lisäksi

Integroitu kasvinsuojelu vähentää viljelyn ympäristöhaittoja – tuottavuus säilyy

MTT testasi ensimmäistä kertaa, kuinka käyttötarkoitukseensa optimoidun integroidun kasvinsuojelun menetelmät soveltuvat viljanviljelyyn Suomessa. Tulokset osoittavat, että viljely voi olla entistä ympäristöystävällisempää ja vähintään yhtä tuottavaa kuin aiemminkin.Kaikkien Suomessa ammattimaisesti viljelevien on otettava vuonna 2014 kasvintuotannossaan käyttöön integroidun kasvinsuojelun eli IPM:n yleiset periaatteet. Ensisijaisia ovat ennaltaehkäisevät keinot ja kemialliseen kasvinsuojeluun turvaudutaan vasta todetun tarpeen mukaisesti. Kemiallisen torjunnan tulee olla taloudellisesti

Elintarvikeala haluaa tukea kuluttajien ilmastomyönteisiä valintoja

Joukko elintarvikealan yrityksiä sidosryhmineen on laatinut suosituksen siitä, miten elintarvikkeiden ilmastoviestinnässä tulisi kansallisesti edetä. Alan yrityksillä on halukkuutta sitoutua suosituksen toteuttamiseen käytännössä.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämässä Climate Communication II -hankkeessa laadittiin etenemissuositus elintarvikealan ilmastoviestintään yhteistyössä hankkeen ohjausryhmän, tutkijoiden sekä hankkeen työpajoihin osallistuneiden alan toimijoiden kanssa. Suosituksessa kehotetaan parantamaan kuluttajien tietämystä ja lisäämään viestintää

Pääkaupunkiseudun kodeista 19 miljoonaa kiloa ruokaa kaatopaikalle – osaa pakkauksista ei edes avata

Pääkaupunkiseudun asukas heittää sekajätteen mukana ruokaa noin 18 kiloa vuodessa kaatopaikalle. Roskiin heitetään erityisesti pitkälle jalostettuja ruokatavaroita, kuten eineksiä. Hylätystä ruoasta 15 prosenttia päätyy kaatopaikalle avaamattomissa pakkauksissa.Juuri päättyneessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Kuru-hankkeessa seulottiin Ämmässuon kaatopaikalle sekajätteeseen joutunut ruokahävikki ja analysoitiin, millaisiin eri ruokatyyppeihin se jakautui. Tutkimus vahvisti MTT:n aiemmat ruokahävikin punnitustulokset. Pääkaupunkiseudun asukas heittää vuosittain noin 18

Kuluttajat kaipaavat enemmän tietoa ruoan ilmastovaikutuksista

Yhä useammat suomalaiset elintarvikealan yritykset laskevat tuotteidensa ilmastovaikutuksia ja osa yrityksistä myös viestii vaikutuksista hiilimerkkien avulla. Tällä hetkellä hiilimerkkejä löytyy muutamista elintarvikkeista. Kuluttajista peräti 80 prosenttia haluaisi kuitenkin lisää tietoa ruoan ilmastovaikutuksista erityisesti tuotepakkauksissa näkyvien hiilimerkkien kautta.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämässä Climate Communication II -hankkeessa selvitettiin suomalaisten kuluttajien käsityksiä ja mielipiteitä

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia