Finland

Jaa

Lainaukset

Villin riistan lihassa on parempi ravintoainesisältö kuin kasvatettujen eläinten kuten sian tai naudan lihassa.
Ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen
Superruokia ei tarvitse hakea kaukomailta, sillä niitä löytyy runsaasti lähimaastoistakin
Katja Pethman
Rantojen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun rannat ovat pusikoituneet, vedet ruovikoituneet ja vesi hävinnyt näkyvistä
kehityspäällikkö Hannele Partanen
Yhteiseltä marjaretkeltä saa marjojen lisäksi hyvän mielen. Moni harmi ja murhe tulevat varmasti jutustelun ja marjankeräämisen rinnalla hoidetuksi.
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen puheenjohtaja Riitta Ryhänen
Me maa- ja kotitalousnaiset haluamme kannustaa metsämarjojen poimimiseen, sillä vain muutama prosentti Suomen marjasadosta kerätään talteen.
Järjestöpäällikkö Helena Velin, Maa- ja kotitalousnaiset
Kalaa kaksi kertaa viikossa on hyvä neuvo. Kala on monin tavoin terveellistä ja kerrassaan verratonta pikaruokaa
Ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä
Toivomme, että kilpailun myötä yhä useamman asukkaan silmät avautuisivat näkemään kotimaiseman kauneuden
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Hannele Partanen
Kohteiden laadukas hoito perustuu edelleen hoitosuunnitelmaan.
Maisema-asiantuntija Maarit Satomaa
Lapaa ja etuselkää saa luullisina paloina kauppahalleista ja isompien supermarkettien lihatiskeiltä. Pitkä haudutusaika mureuttaa lihan pehmeäksi, haarukalla revittäväksi. Samalla liemi maustuu herkullisen täyteläiseksi.
Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen
Terveellisen ruokavalion voi myös koota monilla eri tavoin – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.
Maa- ja kotitalousnaiset
Juhlitaan yhdessä maamme makuja ja suomalaista ruokaketjua!
Elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs
Talven parhaat annokset valmistuvat helposti yksinkertaisista raaka-aineista. Nopeat pata- ja pannuruuat syntyvät jo reilussa puolessa tunnissa.
Asta Asunmaa, Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset
Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Löydä korva- ja huhtasienet ja muut kevätmetsän aarteet

Kevään ensimmäiset merkit ovat varma puheenaihe: heräävä luonto ihastuttaa luonnossa ja puutarhassa – mutta myös lautasella!”Keväisiä antimia voi kerätä omasta pihasta. Mahlan ja luonnonyrttien, kuten nokkosen ja maitohorsman perässä ei tarvitse kävellä kauas”, kannustaa ruoka-asiantuntija Anna Kari Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.  Metsäretkellä saattaa löytyä kevään ensimmäisiä sieniä, jotka ovatkin maultaan sienimaailman aatelia. ”Korva- ja huhtasienten etsimisen ja käsittelyn vaiva palkitsee herkkusuun. Alkukesästä päästään jo maistelemana pieniä keltavahveroita eli

Suurenmoista soppaa pakkaspäiville

Höyryävän kuuma soppakattila odottaa hiihtoretkeltä palaavia. Keitto on myös kätevä retkieväs, joka lämmittää pakkaspäivinä ulkoilevia.Tuoreista ja hyvistä raaka-aineista syntyy helposti maukas ja herkullinen keitto. ”Keiton raaka-aineita valittaessa vain mielikuvitus on rajana. Keiton voi valmistaa syksyllä kellariin varastoiduista kasviksista, metsästetystä riistasta tai vaikkapa talviselta kalastusreissulta saaduista kaloista”, kertoo ruoka-asiantuntija Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisista.   Kasviskeitoissa kirpeät juurekset vaativat kaverikseen pehmentäjää. Keiton

Pellava ja hamppu ovat suomalaista superruokaa

Siemenet ja pähkinät kannattaa lisätä päivittäiseen ruokavalioon. Kotimaisiakin vaihtoehtoja löytyy: Suomessa tuotetaan korkealaatuisia pellavan- ja hampunsiemeniä. Ravitsemussuosituksissa kehotetaan syömään noin kaksi ruokalusikallista siemeniä tai pähkinöitä päivässä, eikä syyttä. Rikasta makumaailmaasi kokeilemalla siemeniä ja pähkinöitä rohkeasti erilaisissa ruuissa. ”Siemenet ja pähkinät ovat tuhti paketti pääasiassa hyvälaatuista, pehmeää rasvaa, proteiineja, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka osana monipuolista ruokavaliota suojaavat ja edistävät terveyttämme

Joulun juhlavat kalaruuat

Runsas kalapöytä aloittaa aattoaterian. Maustepaahdettu lohi, haukiterriini, muikkusapakset ja muut kalaherkut vievät kielen mennessään ja tuovat joulun.”Graavikalat ja sillit kuuluvat monien jouluperinteeseen, mutta välillä on hauska tuoda joulupöytään jokin täysin uusi kalaherkku tai tuunata hieman vanhaa”, kannustaa kehityspäällikkö Katja Pethman Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.   Alkupaloista tulee kiinnostava kokonaisuus, kun tarjoat eri tavoin kypsennettyä ja maustettua kalaa. Muutama erilainen kylmä kalaruoka riittää hyvin alkupalaksi. Varaa alkupalakaloja noin 100 grammaa

Hilloa curdiksi tai leivo kakuksi – kesäkurpitsa taipuu moneen

Kesäkurpitsoita on sesonkiaikaan usein kotipuutarhurilla yllin kyllin. Runsaan sadon saa kyllä käytettyä, sillä kesäkurpitsa on hyvin monikäyttöinen kasvis, joka sopi niin ruuanvalmistukseen, leivontaan kuin säilöntäänkin. ”Tuskin on keittoa tai pataruokaa, johon kesäkurpitsa ei makunsa puolesta sopisi. Liha- ja kalaruokia voidaan keventää kasviksilla, ja kesäkurpitsaa voi hyvin lisätä esimerkiksi lihamurekkeeseen tai jauhelihapihvitaikinaan”, vinkkaa kotitalousopettaja, järjestöpäällikkö Helena Velin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Kesäkurpitsaa voit tarjota spagetin

Grillaa uusi kasvissato

Kotoisista kasviksista valmistuu grillissä nopeasti kevyt ateria tai maukas lisuke lihalle.- Kesäruuan valmistaminen yhdessä grillin äärellä on mitä parhainta yhdessä tekemistä ja ruoasta nauttimista, innostaa Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Outi Penttilä.   Kasvikset on hyvä esikäsitellä, paloitella ja tarvittaessa esikypsentää ennen grillaamista, jotta ne kypsyvät samaan aikaan. Paloittele kasvikset melko suuriksi paloiksi. - Kun kasviksissa on enemmän paistopintaa, niistä tulee mehukkaampia ja rapeampia. Aivan pienet palat saattavat grillatessa palaa,

Raparperi on alkukesän upea herkku

Kuin yllättäen keväisestä maasta ponnistavat punertavat raparperin versot. Hennot varret tuovat mukanaan suuren ilon: kesä on pian täällä!– Jo sormenpaksuisia raparperin varsia voi käyttää kokkailuun. Varret ovat parhaimmillaan, kun ne ovat napakoita, meheviä ja hienosyisiä, kertoo ruoka-asiantuntija Leena Ylikännö Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.Hyvin happamena raparperi tuo hienon vivahteen makeisiin jälkiruokiin, leivonnaisiin, hillokkeisiin ja mehuihin – mutta myös suolaisiin ruokiin. Raparperia voi siis käyttää hyvin monipuolisesti.– Kirpakkaa makua voi pehmentää hunajalla,

Juhlat alkakoon!

Kevät on iloisten juhlien aikaa. Huolella suunniteltu juhla on kokonaisvaltainen elämys, joka jää pitkäksi aikaan niin sankarin kuin vieraidenkin mieleen. ”Sankarin mieltymykset ja harrastukset saavat näkyä ja maistua juhlassa”, muistuttaa Oulun maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Helena Lahdenperä. Kun juhlan teema selkeytyy, ideoidaan kattaukset ja tarjottavat. ”Sortteja ei tarvitse olla kovin monia, kunhan niistä löytyy se pieni ”juju”, joka yhdistää tarjottavan teemaan. Yhdistävä tekijä voi olla esimerkiksi leivonnaisen muoto, väri, mauste tai tarjoilutapa”, Helena

Pääsiäisenä herkutellaan ravintopommilla – katso terveysedut!

Kananmuna kuuluu ehdottomasti pääsiäisen ajan ruokapöytään. Pääsiäisbrunssilla nautitaan munapaistoksia tai frittataa ja keväisen keltaista pavlovaa. Puhtaan valkoinen ja muodoltaan täydellisen symmetrinen kananmuna symboloi uutta elämää, kevättä ja kasvua. Eikä ihme, sillä sen hauraan kuoren alla piilee paljon. Pieneen ja somaan pakettiin mahtuu aimo annos ravintoa. Munaruuat ovat maukkaita ja nopeita valmistaa. Kananmuna maistuu kiireisinä arkiaamuina ja verkkaisella viikonloppubrunssilla. – Pääsiäisen pyhinä ehtii ehkä testata jotain uuttakin, vaikkapa uppomunia, innostaa

Seitsemän terveellisintä superruokaa Pohjolasta

Pohjolan pelloilla, metsissä ja järvissä kasvaa upeaa ruokaa, jota voidaan hyvin kutsua superruuaksi. Pohjolan superruoka on edullista, maukasta ja löytyy miltei jokaisesta lähikaupasta.Valitse lautasellesi nämä seitsemän Pohjolan superruokaa: 1.      MustikkaMustikka on tunnustettu supermarja. Se on antioksidanttipommi, jonka ehkäisee kakkostyypin diabetesta ja saattaa jopa parantaa muistia. 2.      RypsiRypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen, siinä on eniten kertatyydyttymätöntä rasvaa, joka ei härskiinny helposti. Kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä päivässä riittää

Härkäpavusta potkua päivään

Suomalainen härkäpapu on monikäyttöinen palkokasvi. Härkäpapu on loistava lähiruoka, joka ravitsee ja maistuu monin tavoin. Vuosi 2016 on YK:n palkokasvien vuosi, jolloin on syytä juhlistaa myös kotimaista härkäpapua! Härkä- eli peltopapua on Pohjolassa viljelty jo 1200-luvulla, mutta käyttö jäi vähäisemmäksi perunan yleistymisen myötä. – Härkäpapu on tulossa uudelleen tutuksi, ja se on viime vuosina noussut uudelleen kaupalliseen viljelyyn. Suomalainen härkäpapu onkin mainio vaihtoehto ulkomaisten palkokasvien tilalle, kertoo Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka-

Itse tehty ruisleipä lämmittää

Talven tuiskuissa leivotaan leipää. Perinteinen ruisleipä saa uutta ilmettä puolukoista tai siemenistä. Perunahiutaleilla sävytetty helppo herkku syntyy nopeasti valmiista ruisleipäaineksesta, jossa on mukana ruistaikinajuuri. – Ruisleivän leipominen on ollut viime aikoina suosiossa. Oppia on haettu maa- ja kotitalousnaisten järjestämiltä leipäkursseilta ja yhdessä leipoen taito siirtyy myös sukupolvelta toiselle, kertoo Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö, ruoka-asiantuntija Helena Velin. Leivän alku on juuri Ruisleivän leivontaan tarvitaan hapanjuuri.

Tuoksua ja tunnelmaa pikkujoulupöytään

Glögikutsuilla tunnelmoidaan kuuman juoman ja maukkaiden pikkupurtavien äärellä.Joulun alla pikkujoulut ja glögikutsut houkuttelevat herkuttelemaan yhdessä. Glögin kanssa tarjotaan kaunista ja maukasta pikkupurtavaa, joka on helppo syödä vaikka jouluaskartelujen lomassa. Syötävä kranssi koristaa joulupöydän Jouluisen punaista väriä pöytään saa punajuurikranssista. Punajuuri tuo leivonnaiseen myös mehevyyttä. – Kranssin voi värjätä ja maustaa myös muulla kuin punajuurella. Esimerkiksi porkkana, nokkonen tai hamppu tuovat makua ja väriä, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka-

Riistassa maistuu metsä

Metsänantimia rouskuttelevan riistan lihassa on reilusti makua ja ravintoaineita. –    Villin riistan lihassa on parempi ravintoainesisältö kuin kasvatettujen eläinten kuten sian tai naudan lihassa, kertoo Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen.Riistassa on vähemmän rasvaa. Myös rasvahappokoostumus on hyvä, ja riistan liha sisältää runsaammin proteiinia ja kivennäisaineita.Ainoastaan pieni osa riistanlihasta päätyy avoimille elintarvikemarkkinoille. Siksi villiä riistaa, kuten kotimaista hirveä, saa yleensä vain hyvin varustetuista

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia

Twitter

Pinterest