Finland

Jaa

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Maatalouden kannattavuus syöksyi alamäkeen jo viime vuonna

Viljatilojen ja muiden kasvinviljelytilojen sekä sikatilojen kannattavuus romahti vuonna 2013. Muissa kotieläintuotantosuunnissa kannattavuuden vaihtelu oli pienempi. Keskimäärin maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskerroin aleni 0,47:stä 0,40:een. Kokonaispääoman tuottoprosentti oli negatiivinen, -2 prosenttia.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kannattavuuskirjanpitotulosten mukaan vuonna 2013 maatalous- ja puutarhayritysten tuotot kasvoivat noin 4 prosenttia, 156 700 euroon, mistä tukien osuus oli 33 prosenttia. Tuotantokustannukset nousivat 4,3 prosenttia, 183 700 euroon.

Maatalouden riskienhallinnassa vastuut jaetaan uudelleen

Satovahinkojärjestelmä lakkautetaan vuoden 2015 lopussa. MTT:n kyselyn mukaan joka toinen viljelijä olisi halukas ostamaan korvaavan kaupallisen satovahinkovakuutuksen 5–15 euron hehtaarihintaan, riippuen vakuutusehdoista. Kotieläintuotannossa valtion rooli sekä kotieläinketjun omat riskinhallintatoimet ovat niin merkittäviä taustatekijöitä, että laajamittaisille eläintautivakuutusmarkkinoille ei jää tilaa.Eu:n maatalouspolitiikka uudistuu, ja valtion kokonaan rahoittamista satovahinkovakuutuksista luovutaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkijat selvittivät uuden,

MTT ja Figen Oy tutkimusyhteistyöhön

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Figen Oy ovat aloittaneet yhteistyön lihasikojen tuotannon tutkimuksessa. Figen Oy tarjoaa MTT:lle Längelmäen testiasemalla tutkimukseen tarvittavan toimintaympäristön, eläinten hoidon ja tutkimusten ylläpidon.MTT:n sikatutkimus on siirtynyt uuteen aikakauteen tutkimuksen toteutuksessa. Sikatutkimusta tehtiin 44 vuotta MTT:n omalla tutkimusasemalla Hyvinkäällä. Vuoden vaihteessa 2014 tutkimus siirtyi MTT:n ulkopuolisille tiloille. Uudet järjestelyt ja tutkimusmenetelmät luovat uusia haasteita, mutta ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden verisuoniterveyttä hoidetaan perunalla ja rypsillä?

Peruna- ja rypsiteollisuuden sivutuotteena muodostuu runsaasti proteiinipitoisia jakeita, joita voitaisiin hyödyntää ravitsemuksellisesti laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannossa.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Sari Mäkinen kehitti väitöskirjatyössään menetelmiä, joilla sivuvirroista voidaan tuottaa bioaktiivisia peptidejä.– Perunan ja rypsin teolliset sivuvirrat osoittautuivat monimuotoisiksi bioaktiivisten peptidien lähteiksi. Tutkimustulokseni tuovat tietoa teollisuuteen sopivista peptidien tuotantotavoista. Olemme kiinnostuneita erityisesti peptidien

Lietelannan käytettävyys paranee uusilla teknologioilla

Lietelannan käyttöä ja hygieenistä laatua voidaan parantaa huomattavasti nykyisestä uusilla ilmastukseen perustuvilla teknologiolla, osoittaa uusi väitöstutkimus.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Anni Alitalo on kehittänyt väitöstutkimuksessaan menetelmiä, joilla voidaan parantaa lietelannan ravinteiden kierrätystä ja vähentää käyttöön liittyviä haju- ja hygieniaongelmia.– Lietelanta muodostaa varsin merkittävän osuuden kaikesta tuotetusta lannasta. Globaalisti kuitenkin vain noin 20–40 prosenttia kotieläinten tuottamasta typestä tulee hyödynnettyä. Muiden

Uudet laskentasovellukset tehostavat eläinjalostusta

Väitöstutkimuksessa etsittiin uusia menetelmiä eläinjalostukseen. Niiden avulla voidaan analysoida laajoja eläinaineistoja ja käytää monimutkaisia malleja entistä tehokkaammin. Kuukausien laskenta-aika saattaa vaihtua viikkoihin.Tutkija Kaarina Matilainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä kertoo nykypäivän eläinjalostustutkimuksessa käytettävien monimutkaisten mallien ratkaisemisen vaativan ääritapauksissa jopa kuukausien työn. − Pyrin löytämään tehokkaan laskentamenetelmän, jonka avulla eläinaineistoja voidaan käsitellä entistä nopeammin ja pienemmällä

Virossa maidontuotanto EU:n kannattavinta

Baltian maiden maidontuotannon kannattavuus on EU:n kärjessä. MTT:n tekemän kannattavuusvertailun mukaan Viro on EU:n paras ja Liettua viides. Suomi ja Latvia kuuluvat EU:n keskikastiin. Perää pitävät Ruotsi, Tanska ja Slovakia.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kannattavuusvertailun pohja-aineistona ovat EU:n juuri julkaisemat tilivuoden 2012 FADN-tulokset. Aineisto sisältää noin 85 000 tilaa, joista 15 000 on maitotiloja. Suomen tulokset perustuvat MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineistoon. Tulokset ovat nähtävillä MTT:n Taloustohtori-verkkosivustolla. – Viimeaikaisten

Maatalouden kannattavuus sinnittelee hintapaineissa

Vuonna 2014 maatalouden kannattavuus notkahtaa vain hieman huolimatta viljojen ja maidon hintojen alenemisesta, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tuore ennuste. Kannattavuustavoitteesta saavutetaan 46 prosenttia, mikä on lähes sama tulos kuin edellisvuotena.Maatalousyritysten liikevaihto pysyttelee tänä vuonna 137 000 eurossa. Tukien osuus liikevaihdosta on 37 prosenttia. Tuotantokustannukset pienenevät vajaan prosentin 176 000 euroon. Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset jäävät keskimäärin 24 500 euroa tappiolle. Yrittäjäntappio on

Yritykset hakevat yhdessä draivia biotalous-bisnekseen

Suuri joukko biotalousalan yrityksiä ja toimijoita kokoontui pohtimaan biomassojen käsittelyteknologioiden liiketoimintamahdollisuuksia. Biomassojen sisältämien arvokkaiden ainesosien hyödyntämiseksi tarvitaan yhteistyötä, uusia teknologiasovelluksia, lopputuotteiden tuotteistamista ja markkinoiden luomista.Lähes 90 biotalousalan yritystä ja toimijaa kokoontui Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Tekesin Green Growth -ohjelman järjestämään Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivään Tampere-talolle pohtimaan biomassojen ympärille rakentuvan liiketoiminnan esteitä ja

Vihreä talous muuttaa rakenteita

Vihreän talouden hyödyntäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia maaseudulla, jossa suurin osa biomassoista ja luonnonvaroista sijaitsee. Jotta tuotannosta syntyvä lisäarvo jäisi alueelle, tarvitaan verkostoitumista. Vihreä talous rakentuu vahvasti sitoutuneiden yhteisöjen varaan.Vihreä talous ja biotalouteen perustuvat toimintamallit sekä niiden vaikutukset olivat valokeilassa tänään Finlandia-talolla Koko Suomen vihreä talous -seminaarissa. Maakuntien johdon, hallinnon ja tutkimuksen välisessä keskustelussa korostettiin, että koko Suomen vihreän talouden toimintamallin toteutuksessa

Vastaa kyselyyn ja auta koneturvallisuuden kehittämisessä

Maatalouden vakavia konetapaturmia aiheuttavat useat inhimilliset tekijät, kuten kiire, huolimattomuus ja sairaana työskentely. Entä missä mallissa ovat käyttöohjeiden ymmärtäminen ja koneiden käytettävyys? Onko uusien automaatiojärjestelmien turvallisuustekijöistä ja käytettävyydestä riittävästi tietoa?Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n uudessa Maatalouskoneiden tapaturmien ehkäisyn ja koneturvallisuusriskien hallinnan kehittäminen (Koneturva) -hankkeessa maatalousyrittäjiltä kysytään koneiden käyttöturvallisuudesta, käyttöohjeista ja käytettävyydestä. Kyselyn toteuttaa

Biohiili kohentaa kompostoinnin uudelle asteelle

Biohiiltä kannattaa lisätä kompostiin. MTT:n testaukset osoittavat, että kompostiin sekoitettu biohiili vähentää hajuhaittoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraali toiminta myös kasvattaa kompostituotteiden arvoa.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemät testaukset ja kansainväliset tutkimukset puoltavat biohiilen käyttöä laitosmittakaavan kompostoinnissa ja maanparannuksessa. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysillä eli kuumentamalla erilaisia biomassoja ilman happea. Eurooppalaisen biohiilitutkijoiden verkostoon kuuluva MTT:n professori Kari Tiilikkala kertoo, että

MTT satsaa lihantutkimukseen

Alkuvuonna lakkautetun Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK:n lihantutkimuksen toiminnot on siirretty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:lle Jokioisiin. Tällä turvataan tutkimuksen jatkuvuus ja vahvistetaan suomalaisen lihantuotantoketjun kilpailukykyä.Myös tutkimuksessa tarvittavat kemialliset, fysikaaliset ja aistinvaraiset menetelmät ja työvälineet on siirretty MTT:n biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen laboratorioon Jokioisiin. LTK:sta MTT:n palvelukseen siirtynyt erikoistutkija, FT, dosentti Markku Honkavaara koordinoi MTT:ssä lihantutkimusta ja lihateollisuuden kanssa

Eläinten hyvinvointi varmistettava kaikissa maissa

Markkinat ja kuluttajien valinnat ohjaavat eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkijat peräävät kansainvälisiä pelisääntöjä, joiden avulla turvataan sekä pienimuotoisen että kotieläinten hyvinvoinnin huomioon ottavan tuotannon säilyminen eri maissa. Muuten vaarana on tuotannon siirtyminen maihin, joissa eläinten hyvinvointi on heikko.Eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista päättävät viime kädessä tuottajat ja kuluttajat sidosryhmineen. On siis tärkeä ymmärtää, millaisissa toimintaympäristöissä päätöksiä tehdään ja mitkä taloudelliset sekä kulttuuriset tekijät niihin vaikuttavat.Maa- ja

Kestävä ravinnetalous numeroiksi – uusi mallinnusmenetelmä maatalouden ravinnepäästöille

Väitöstutkimuksessa on kehitetty laskentamalli maatalouden ekologisen kestävyyden mittaamiseksi. Uusi malli haastaa OECD:n menetelmän, jota käytetään tällä hetkellä maataloudesta huuhtoutuvien ravinteiden haittavaikutusten arviointiin.Tutkija Natalia Kuosmanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä sanoo, että ekologisen kestävyyden laskennallinen määrittely on haastavaa, koska tähän tuttuun käsitteeseen liitetään monenlaisia merkityksiä.– Tutun sanonnan mukaan sitä mitä voidaan mitata, voidaan myös parantaa. Tämä pätee myös ekologiseen kestävyyteen. Voimmeko arvioida

Lehmä muuttaa käyttäytymistään, kun sen terveydentila heikkenee

Kun lehmä sairastuu utaretulehdukseen, sen käyttäytyminen muuttuu ja maidon laatu heikkenee. Karjanhoitaja huomaa tulehduksen merkit maidosta lehmän tullessa lypsylle, mutta voidaanko sairastumisen merkkejä nähdä muulla tavoin ja vieläkin aikaisemmin?Lypsylehmä muuttuu levottomaksi neljä tuntia sen jälkeen, kun se on sairastunut bakteerin aiheuttamaan utaretulehdukseen. Samaan aikaan ilmenevät etenevän tulehduksen muut oireet kuten lämmönnousu ja utareen turvotus. Tarkka karjanhoitaja voi kuitenkin havaita alkavan tulehduksen merkit maidosta jo kaksi tuntia aiemmin, ilmenee Maa- ja

Tilojen yhteistyöllä ja ennakoinnilla kampitetaan kasvuriskit

Suomalaisessa maidontuotannossa jatkuu voimakas rakennemuutos, jossa tilaluku vähenee ja yrityskoko kasvaa. Tämän ansioista kustannuksia voidaan karsia ja tuottavuutta parantaa. Kasvu tuo mukanaan myös ongelmia, jotka voidaan ratkaista kasvuprosessin huolellisella suunnittelulla, tilojen yhteistyöllä ja lainsäädännöllä.Suomalaisten maitotilojen merkittävimmät kustannushaitat syntyvät työstä ja koneista. Yksikkökustannuksia voi pienentää kasvattamalla tilakokoa, mikä auttaa hyödyntämään työtä säästäviä teknologioita ja koneiden koko kapasiteettia. – Etenkin pienillä tiloilla

Ravintolat haluavat tarjota ilmastoystävällisiä lounasvaihtoehtoja

Ruoankulutuksen ilmastovaikutukset ovat merkittävät, mutta oikeilla ruokavalinnoilla niihin voi vaikuttaa. Valintojen helpottamiseksi ravintolat voivat ottaa valikoimiinsa Ilmastovalinta-ateriavaihtoehdon, joka kertoo asiakkaalle ateriakokonaisuuden kuormittavan ilmastoa muita vaihtoehtoja vähemmän.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja WWF:n kehittämää Ilmastovalinta-konseptia kokeiltiin viime keväänä 25 eri lounasravintolassa. Erilaisten lounaiden ilmastovaikutusten suuruusluokat selvitettiin reseptien ja raaka-aineiden alkuperän perusteella. Ilmastoystävällisimmät valinnat

Eurooppalaiset pk-yritykset kaipaavat tukea terveellisemmän ruoan tekemiseen

Euroopan pk-yritykset suhtautuvat positiivisesti ruoan muuntamiseen eli sokerin, suolan ja rasvojen vähentämiseen. Myötämielisimpiä asialle ollaan Espanjassa. Pienillä resursseilla toimivat yritykset kaipaisivat kuitenkin lisää tukea terveellisempien tuotteiden tekemiseen.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on mukana Eurooppalaisessa SALUX-hankkeessa, joka seuraa eri maissa elintarvikkeiden uudelleen muokkaamista eli sokerin, suolan ja rasvan määrän vähentämistä valmisruoissa ja kerää siihen liittyviä parhaita käytäntöjä. Hankkeen kyselyyn vastasi 587 elintarvikkeita

Mitä iloa on lähiruoasta?

Kuluttajien mielikuvissa lähiruoka on tavanomaista kalliimpaa, eikä tarjonnan hyötyjä aina nähdä. Lähiruokayrittäjät puolestaan perustelevat hintojaan tuotteiden laadulla. Yrittäjien onkin syytä pohtia, mihin tarpeeseen heidän tuotteensa vastaavat.Kuluttajilla on lähiruoasta paljon myönteisiä mielikuvia, jotka liittyvät makuun, alkuperään, pienimuotoisuuteen, käsityömäisyyteen sekä lyhyeen ketjuun ja etäisyyteen. Lähiruokayrittäjien myyntiargumentit kuluttajille puolestaan perustuvat pitkälti tuotteen makuun ja laatuun. Vaikka lähiruokaan suhtaudutaan myönteisesti, kaikki kuluttajat

Ansarijauhiainen – tuleeko kasvihuonetuholaisesta pohjoisen uusi vieraslaji?

Kasvihuoneviljely parantaa ansarijauhiaisten mahdollisuuksia levitä vieraslajiksi pohjoiseen luontoon, selviää uudesta väitöstutkimuksesta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Irina Ovcarenko on selvittänyt väitöskirjassaan ansarijauhiaisen geneettistä monimuotoisuutta ja ekologiaa Suomessa.Tutkimuksen perusteella voidaan suunnitella uusia, aiempaa tehokkaampia torjuntamenetelmiä, joilla vältetään ansarijauhiaisen aiheuttamia satovahinkoja kasvihuoneviljelyssä. Ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on yleinen ja laajalle levinnyt tuhohyönteinen, jota on

Ohrasta ja oluesta on löytynyt fenolisten yhdisteiden uusia muotoja

Ohrasta ja oluesta on onnistuttu kartoittamaan uudenlaisia muotoja fenolisista yhdisteistä. Tulokset avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia ohran ja siitä valmistetun oluen terveysvaikutusten tutkimuksessa.Tuore tutkimus paljastaa, että ohran puolustuskemikaalien, hordatiinien ja niiden esiasteiden kemiallinen monimuotoisuus on paljon laajempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Journal of Cereal Science -lehdessä julkaistun artikkelin kirjoittaja, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vanhempi tutkija Juha-Matti Pihlava kertoo, että hordatiini-yhdisteitä löytyy runsaasti paitsi

Maatilojen koon kasvupaine lisää pellon kysyntää

Maatilojen koon kasvaessa myös etäisyydet tilakeskuksen ja pellon välillä ovat pidentyneet. Voimakkainta muutos on ollut kotieläintiloilla. Uusia peltoja raivataan nyt keskimäärin kolmen kilometrin päähän tilakeskukselta.Uusia peltoja raivattiin vuosina 2000–2011 yli 95 000 hehtaaria. Raivattu lohko sijaitsee keskimäärin noin kolmen kilometrin päässä tilakeskukselta. Kaikki maatalouden tuotantosuunnat ovat raivanneet peltoa, mutta voimakkaimmin raivaus on liittynyt maitotilojen rakennemuutokseen. Tulokset selviävät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tuoreesta Maatilojen

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia