Finland

Jaa

Lainaukset

Villin riistan lihassa on parempi ravintoainesisältö kuin kasvatettujen eläinten kuten sian tai naudan lihassa.
Ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen
Superruokia ei tarvitse hakea kaukomailta, sillä niitä löytyy runsaasti lähimaastoistakin
Katja Pethman
Rantojen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun rannat ovat pusikoituneet, vedet ruovikoituneet ja vesi hävinnyt näkyvistä
kehityspäällikkö Hannele Partanen
Yhteiseltä marjaretkeltä saa marjojen lisäksi hyvän mielen. Moni harmi ja murhe tulevat varmasti jutustelun ja marjankeräämisen rinnalla hoidetuksi.
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen puheenjohtaja Riitta Ryhänen
Me maa- ja kotitalousnaiset haluamme kannustaa metsämarjojen poimimiseen, sillä vain muutama prosentti Suomen marjasadosta kerätään talteen.
Järjestöpäällikkö Helena Velin, Maa- ja kotitalousnaiset
Kalaa kaksi kertaa viikossa on hyvä neuvo. Kala on monin tavoin terveellistä ja kerrassaan verratonta pikaruokaa
Ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä
Toivomme, että kilpailun myötä yhä useamman asukkaan silmät avautuisivat näkemään kotimaiseman kauneuden
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Hannele Partanen
Kohteiden laadukas hoito perustuu edelleen hoitosuunnitelmaan.
Maisema-asiantuntija Maarit Satomaa
Lapaa ja etuselkää saa luullisina paloina kauppahalleista ja isompien supermarkettien lihatiskeiltä. Pitkä haudutusaika mureuttaa lihan pehmeäksi, haarukalla revittäväksi. Samalla liemi maustuu herkullisen täyteläiseksi.
Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen
Terveellisen ruokavalion voi myös koota monilla eri tavoin – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.
Maa- ja kotitalousnaiset
Juhlitaan yhdessä maamme makuja ja suomalaista ruokaketjua!
Elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs
Talven parhaat annokset valmistuvat helposti yksinkertaisista raaka-aineista. Nopeat pata- ja pannuruuat syntyvät jo reilussa puolessa tunnissa.
Asta Asunmaa, Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset
Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Ympäristösopimusten hakuaika on nyt!

Viime vuosikymmenten aikana maaseudun luonnon monimuotoisuus on vähentynyt. Ympäristösopimuksilla voit saada tukea maatalousluonnon ja maiseman hoitoon.Maaseudun luonnon monimuotoisuuden voimakkaan vähenemisen taustalla ovat monet maatalouden ja yhteiskunnan muutokset. Vielä 1950-luvulla niittyjä oli lähes 300 000 hehtaaria, 50 vuotta myöhemmin jäljellä oli enää noin 20 000 hehtaaria arvokkaita niittyä, hakamaita tai metsälaidunta. Suurin osa perinnebiotooppien luontotyypeistä on luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Hae sopimusta 15.6. mennessä Tilalla voi olla

Rannat kuntoon -toimintamalli antaa selkeät ohjeet rantojen kunnostamiseen

Rannan asukkailla, maanomistajilla ja yhdistyksillä on kiinnostusta ja tahtoa kunnostaa rantoja, mutta heiltä puuttuu usein tietoa, miten lähteä liikkeelle ja mistä saada rahoitusta. Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa kehitettiin muunneltavissa oleva toimintamalli rantojen kunnostamiseen.Toimintamallia kehitettiin kuudessa maakunnassa: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Näillä alueilla kunnostettiin ranta-alueita eri menetelmin yhteistyössä vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien,

Vuoden maisemateko 2016 -tunnustus Saarijärven Koskenkylä-Lehtolaan

Koskenkylän-Lehtolan kyläläiset Saarijärvellä Keski-Suomessa ovat viiden vuoden ajan kunnostaneet Iso-Löytänän ja Saarijärven vesireitin välistä aluetta. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus myönsi kyläläisille Vuoden maisemateko -tunnustuksen pitkäjänteisestä ja monipuolisesta kulttuurimaiseman hoidosta.Toimenpiteet ovat kattaneet mm. rakennuskunnostuksia, raivauksia, kosteikonhoitoa sekä laidunnusta ja ne on toteutettu talkoilla, maanomistajien omalla työllä sekä luonnonhoitotuilla. ”Hoitotyö on ollut suunnitelmallista, ja siinä on hyödynnetty hyvin myös käytettävissä olevia tukimuotoja ja

Kelluslehtisten kasvien juurakoiden poistaminen parantaa vesistöjen tilaa – kokemuksia Kangaslahdelta

Niittäminen ei välttämättä ole aina paras ratkaisu vesistöille. Kangaslahden kylässä Pohjois-Savossa on selvitetty kestäviä ratkaisuja rantojen kunnostamiseen.Nurmesjärven ranta-asukkaat Pohjois-Savossa ovat ajoittain kunnostaneet rantoja niittämällä vesikasvillisuutta. Niittojätettä ei ole aina kerätty pois vaan kasvimassa on jätetty veteen, jolloin massat ovat muodostaneet nopeasti lauttoja, jotka ovat kulkeutuneet haitallisesti muiden rannoille. Maisemasuunnittelun asiantuntija Sinikka Jokela Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaisista on kertonut Nurmesjärven ranta-asukkaille

Jäähyväiset jättipalsamille – osallistu vieraskasvitalkoisiin!

Jättipalsami on haitallinen vieraskasvi, joka leviää räjähdysmäisesti. Jokainen meistä voi osallistua yhteisiin talkoisiin, joilla saadaan luonnonkasvimme jälleen kukoistamaan!Vieraslajit ovat kasveja, jotka eivät kuulu luontoomme. Ne kasvavat nopeasti ja peittävät alleen alkuperäiset niitty- ja ketokasvimme. Haitallisimpina vieraskasveina pidetään jättipalsamia, lupiinia ja jättiputkea, jotka ovat levinneet luontoomme kotipuutarhoista.   Kitke lähiympäristösi vieraskasvit Monet Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistykset järjestävät järjestön perinteisenä Impin päivän

Ympäristösopimukset haettavana – teetä suunnitelmat asiantuntijalla!

Tämän vuoden tukihaussa on haettavana ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investointikorvaukset perinnebiotooppien ja luonnon monimuotoisuuskohteiden hoitoon ja kosteikkojen rakentamiseen. Hakemuksen liitteiksi tarvittavien hoitosuunnitelmien tekoon saat apua Maa- ja kotitalousnaisten MKN maisema-asiantuntijoilta.Maisema-asiantuntijat tekevät myös Neuvo2020 luonto- ja maisemakohteiden kartoituksia. Kartoituksen avulla voi löytyä uusia ympäristösopimuskohteita. Neuvomme myös kosteikkoasioissa. Ympäristösopimusten ja ei-tuotannollisten investointikorvausten hakuaika poikkeaa totutusta

Nyt etsitään Vuoden maisematekoa

Vuoden maisemateko on tunnustus vapaaehtoisesta maisematyöstä. Kilpailussa etsitään pientä tai suurta maisematekoa, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi.Kilpailussa valitaan ehdotusten perusteella maakuntien Vuoden maisemateot, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Kilpailu on osa Vihervuosi 2016 -teemavuotta.  ”Kilpailun tavoitteena on nostaa esille maiseman eteen tehty vapaaehtoistyö. Monet yhdistykset, talkooporukat ja yksittäiset henkilöt tekevät paljon merkittävää työtä kotimaisemansa parantamiseksi”, kiittelee kehityspäällikkö Hannele Partanen Maa- ja

METSO-kävely avaa silmät luonnon ihmeille

Maa- ja kotitalousnaiset kehittävät METSO-kävelyn toimintamallin. METSO-kävelyjen tavoitteena on lisätä metsäluonnon hoidon arvostusta ja METSO-ohjelman tunnettuutta.Vuonna 2015 järjestetään kymmenen METSO-kävelyä Hämeessä, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Toimituksenne edustaja on lämpimästi tervetullut mukaan pilottikävelylle tutustumaan toimintamalliin ja metsäluonnon monimuotoisuuteen. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen ja ELY-keskusten asiantuntijoiden kanssa.   Tutustutaan

Rannat kuntoon yhteistyöllä

Ranta-alueemme tarvitsevat pikaisia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Maa- ja kotitalousnaisten alkaneessa hankkeessa kehitetään toimintamalli rantojen kunnostukseen yhdessä asukkaiden kanssa.– Rantojen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun rannat ovat pusikoituneet, vedet ruovikoituneet ja vesi hävinnyt näkyvistä, kertoo Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Kylien vene- ja uimarantojen virkistyskäyttöarvo on monin paikoin laskenut. Myös rantojen rakenteet ovat vanhentuneet ja puutteellisia. Kuntien rahatilanteen

Pellon käytön vaihtoehtoja -opas on ilmestynyt

Uuden ympäristökorvausjärjestelmän käynnistyessä viljelijät ovat jälleen valintojen edes­sä. Uudessa oppaassa ”Pellon käytön vaihtoehtoja” kerrotaan, miten ympäristökorvauksen vaihtoehtoja kannattaa hyödyntää sekä lohkoja hoitaa ja ylläpitää. Lisäksi oppaassa käsitellään uutta viherryttämistukea.Oppaan tekstin on tuottanut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten / ProAgria Etelä-Suomen maisemasuunnittelija Helena Pakkanen. Toimituksesta on vastannut kehityspäällikkö Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Opasta on painettu sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Opas on

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia

Twitter

Pinterest