Finland

Jaa

Lainaukset

Mielenterveysongelmilla on edelleen vahva leima jopa alan ammattilaisten keskuudessa.
Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen
Suvaitsevaisuus lähes kaikkia ryhmiä kohtaan on kasvanut 10 vuodessa.
Mielenterveysbarometri 2005-2015
- Mielenterveyden häiriöistä on oltava helpompi puhua ja ihmisen on saatava niihin tarpeen mukaista hoitoa. Tämä on nostettava itsemurhien ehkäisyohjelman myötä kansalliseksi tavoitteeksi.
MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
- Suomessa on noin kaksi miljoonaa läheisen liiasta alkoholinkäytöstä kärsivää ihmistä – ilmiö on siis yleinen ja siksi sen ympärillä koettu häpeä saattaa monesta tuntua turhalta. Tunne on kuitenkin läheisille erittäin todellinen ja voi estää avun haun itselle, kertoo Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) kuntoutussuunnittelija Laura Barck. - Avun hakeminen olisi kuitenkin erittäin tärkeää sekä oman mielenterveyden että läheisten, muun muassa mahdollisten omien lasten hyvinvoinnin kannalta.
Laura Barck, Mielenterveyden keskusliitto
– Kriittinen keskustelu aiheutuu nyt paljolti siitä, ollaanko siirrossa kadottamassa suoja ja turva. Muutos aiheuttaa turvattomuutta potilaissa. On tärkeää että tilat ja kohtaamispaikat suunnitellaan tämä huomioiden.
Olavi Sydänmaanlakka
Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Mielenterveyspalvelujen saatavuus säilytettävä poikkeusolon aikana

Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot Suomessa vaikuttavat mielenterveyspalvelujen saatavuuteen. Kuntien vastuulla on järjestää asukkailleen psykiatriset sairaanhoito- ja muut mielenterveyspalvelut. Kunnat tulkitsevat järjestämisvastuuseen liittyvää lainsäädäntöä melko vapaasti, joka aiheuttaa palveluiden saatavuuden suhteen eriarvoisuutta. Mielenterveyspalvelut ovat vaarassa supistua koronakriisin vuoksi, vaikka kuormittavissa tilanteessa palvelujen saatavuutta pitäisi parantaa. Epidemiatilanteessa kiireellisen hoidon ensisijaisuus korostuu ja erilaisista terveydenhuollon

Mielenterveyden keskusliitto laajentaa neuvonnan aukioloaikoja ja vie koulutuksiaan verkkoon

Koronaviruksen tuoma poikkeustilanne tuo uusia haasteita jokaisen arkeen. Mielenterveyden keskusliitto ry vastaa tarpeeseen laajentamalla neuvonnan aukioloaikoja ja viemällä koulutuksia ja kursseja verkkoon.   Mielenterveyden keskusliitto laajentaa neuvonnan palveluitaan koronaviruksen aiheuttaman kriisin vuoksi. Chat-palvelumme on auki arkisin kello 12–18, jonka lisäksi neuvontapuhelin ja vertaistukipuhelin ovat auki joka arkipäivä kello 10–15. Molempiin voi ottaa yhteyttä itsensä, läheisensä tai vaikka asiakkaansa asialla:  ”Chattiin ja palvelunumeroihimme voi ottaa yhteyttä

Kutsu: Skitsofrenia Suomessa - Yhdessä kohti parempaa skitsofrenian hoitoa

Aika: 18.3.2020 klo 16.30-18.00 (kahvitarjoilu klo 16-16.30)Paikka: Pikkuparlamentti, KansalaisinfoTervetuloa Skitsofreniakoalition järjestämään tilaisuuteen Skitsofrenia Suomessa - yhdessä kohti parempaa skitsofrenian hoitoa -tilaisuuteen. Tilaisuuden järjestää Skitsofreniakoalitio yhteistyössä kansanedustaja Mia Laihon kanssa. Skitsofreniakoalitioon kuuluvat Suomen Psykiatriyhdistys, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen Aivot ry, Suomen Psykologiliitto ry, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami sekä Janssen-Cilag Oy.  Ohjelma: AvauspuheenvuoroKansanedustaja Mia Laiho

Masennuksen sairastaneiden tuottama verkkokurssi on huippusuosittu

Mielenterveyden keskusliiton uudentyyppinen ”Masennus kuin ikisade?” -verkkokurssi on osoittautunut huippusuosituksi. 1000 kurssilaisen raja ylitettiin kahdessa viikossa kurssin avaamisesta. Myös Rikosseuraamuslaitos pohtii kurssin hyödyntämistä asiakkaidensa tarpeisiin.  Masennuksen kokemukseen pureutuvan verkkokurssin ovat tuottaneet masennukseen itse sairastuneet ihmiset. Uudentyyppinen sisältö näyttää kiinnostavan niin masentuneita kuin heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia.  Omaa kokemusta masennuksesta on 42 %:lla tähän mennessä ilmoittautuneista. 31 % kertoo kurssille

Ainutlaatuinen verkkokurssi masennuksesta

Mielenterveyden keskusliitto avaa torstaina 30.1. täysin uudenlaisen verkkokurssin masennukseen sairastuneille, heidän läheisilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Uutta on se, että kurssin ovat kokonaan suunnitelleet ja tuottaneet masennuksen itse kokeneet ihmiset. Kurssi on Suomessa ensimmäinen laatuaan ja herättänyt kiinnostusta jo ennakkoon. Katso kurssin traileri: https://www.youtube.com/watch?v=m1i0YfcsfyM Uusi ”Masennus kuin ikisade?” -kurssi kertoo tekstein, kuvin ja kielikuvin, podcastein, videoin, musiikilla sekä testien, käytännön vinkkien ja tutkitun

Huolet eivät vietä joulua - joulun ajan mielenterveyspalvelut

Joulun pyhät voivat auheuttaa mielenterveyspalvelujen saatavuuteen muutan viikon mittaisen katkoksen. Apua on pyhinäkin saatavilla paikallisista mielenterveysyhdistyksistä sekä neuvontapuhelimista.Joulun pyhät ja niitä seuraavat välipäivät sekä uusi vuosi aiheuttavat moniin mielenterveyspalveluihin muutaman viikon mittaisen katkoksen. Kun arki rikkoontuu, voi joulun aika tuntua todella pitkältä ja huolet vallata ajatuksista entistä suurempaa roolia: – Joulun lähestyminen meillä Mielenterveyden keskusliitossa lisää sellaisten yhteydenottajien määrää, joille joulu on yksinäisyyden aikaa.

Mielenterveysbarometri 2019: Kolmannes mielenterveysongelmiin sairastunut pitää vapaaehtoistyön ja järjestöjen merkitystä ylläpitävänä voimana normaalin arjen elämiseen

5.12. vietetään kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää. Jopa 40 % suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Tuoreen mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin sairastuneista valtaenemmistö pitää vapaaehtoistyön merkitystä suurena. Mielenterveysongelmia itse kokeneista kolme neljäsosaa (76 %) on sitä mieltä, että järjestöjen ja vapaaehtoistyön tuella mielenterveysongelmiin sairastunut pystyy elämään normaalia elämää. Runsas kolmannes (37 %) heistä oli täysin ja käytännössä yhtä moni (39 %) jokseenkin tätä mieltä. Omaisistakin yhtä moni (76 %) tunnustaa järjestöjen vapaaehtoistyön

Mielenterveysbarometri 2019: Mielenterveysongelmat voivat johtaa arvostuksen tai aseman menetykseen työyhteisössä

Joka toinen työssäkäyvä jättäisi kertomatta mielenterveysongelmistaan työtovereilleenMonet suomalaiset eivät kovin mielellään kertoisi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista työtovereilleen. Joka toinen (51 %) työssäkäyvä todennäköisesti jättäisi kertomatta asian kollegoilleen ja muille työyhteisönsä jäsenille. Melko moni (37 %) työelämässä mukana oleva ei mainitsisi asiasta esimiehelleenkään. Tosin 48 prosenttia voisi tehdä niin. Alan ammattilaiset toimisivat aivan vastaavasti, mikäli mielenterveyden ongelmat kohtaisivat heidät itsensä. Noin puolet joukosta ei kertoisi asiasta

Vuoden 2020 Hyvän mielen lähettilääksi Seppo-koira

Mielenterveyden keskusliitto on valinnut vuoden 2020 Hyvän mielen lähettilääksi Seppo-koiran. Seppo on 9-vuotias shetlanninlammaskoira, jonka omistaja ja Viestintäliiga Oy:n sisältöjohtaja Petteri Poukka ylläpitää Sepon hyväntuulisia ja arjen keskellä hymyn huulille tuovia Facebook-, Instagram- ja Twitter- tilejä. Seppo ja Petteri ovat tehneet vapaaehtoistyötä yksinäisten ihmisten parissa vuodesta 2013 lähtien. Seppo valittiin vuoden 20202 Hyvän mielen lähettilääksi, koska Seppo on onnistunut levittämään hyvää mieltä ympärilleen yhdessä omistajansa kanssa niin sosiaalisessa mediassa kuin

Melkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva kokee joutuneensa leimatuksi mielenterveyden häiriönsä vuoksi

Hoitoon hakeutumista hävetään ja seuraa vältellään Melkein joka toinen (47%) mielenterveysongelmia kokenut ajattelee joutuneensa leimatuksi mielenterveyshäiriönsä vuoksi. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys asiasta on synkempi, sillä 62 prosenttia uskoo, että mielenterveyden ongelmia kokevat joutuvat leimatuksi. Sairastuneiden omaisten näkemykset ovat saman tyyppisiä kuin sairastuneiden, 47 prosenttia uskoo oman sairastuneen lähiomaisen tulleen leimatuksi.  Tulokset käyvät ilmi Mielenterveyden keskusliiton Kantar TNS Oy:llä teettämästä Mielenterveysbarometrista. Tutkimusta varten

Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään tällä viikolla

Mielenterveyden keskusliiton jokavuotista mielenterveysviikkoa vietetään 17.-24.11.2019 teemalla Diagnoosina ihminen – sairauksista huolimatta.Mielenterveysviikolla puhutaan negatiivisista leimoista ja luuloista, joita edelleen liittyy mielenterveysongelmiin.  – Diagnoosina ihminen -teemassa kiteytyy se, mihin tarvitsemme muutosta seuraavaksi: meidän täytyy siirtää katse pois diagnooseista ja alkaa katsoa ihmistä kokonaisena. Palvelujärjestelmä tarvitsee diagnooseja, mutta ihminen on muutakin kuin hänen sairautensa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Sunnuntaina 17. marraskuuta vietetään itsemurhan tehneiden muistopäivää

Sunnuntaina 17. marraskuuta kynttilät syttyvät ympäri Suomea itsemurhan tehneiden muistolle.  Kynttilätapahtumalla kunnioitetaan itsemurhan kautta kuolleiden muistoa ja pyritään tuomaan lohtua läheisensä menettäneille.  Suomessa itsemurhan kautta kuoli 824 ihmistä vuonna 2017. Keskimäärin itsemurhia tehdään kaksi päivässä. Kaikki menehtyneet ovat jollekin läheisiä: äitejä, isiä, lapsia, lapsenlapsia, sisaruksia, puolisoja, rakastettuja, ystäviä tai muita läheisiä. Kynttilätapahtuma järjestetään kymmenissä Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksissä eri puolella Suomea sekä

Ennakkotiedote: Mielenterveysviikko 2019

Toimittajille suunnatut tilaisuudet järjestetään tiistaina 19.11. osana Mielenterveysmessuja.Mielenterveysviikko on maamme laajin valtakunnallinen mielenterveysaiheinen teemaviikko ja sitä vietetään aina marraskuussa. Viikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 marraskuussa, ja sitä koordinoi Mielenterveyden keskusliitto. Mielenterveyden keskusliiton jokavuotista mielenterveysviikkoa vietetään 17.-24.11.2019 teemalla Diagnoosina ihminen –

Itsemurhien ehkäisyn työkalupaketti media-alan ammattilaisille

Tervetuloa media-alan ammattilaisille järjestettävään koulutustilaisuuteen 19. marraskuuta kello 11.00 Helsingin kulttuuritalolle.Itsemurhat ovat merkittävä kansanterveysongelma Euroopassa. Itsemurhan ehkäisy vaatii monialaista lähestymistapaa ja on tärkeä kysymys myös medialle. Itsemurhista raportointi on haastavaa, onpa kyseessä Facebook-viesti, paikallisen sanomalehden artikkeli tai uutisaihe televisiossa. Osa media-alan ammattilaisista ei raportoi itsemurhista, sillä he pelkäävät sanovansa jotain väärää. Toiset ottavat riskin ja raportoivat itsemurhista, eivätkö ole täysin tietoisia

Mielenterveysbarometri 2019: Hoitoon hakeutumista hävetään ja nimby-ilmiö on kasvanut

Julkaisuvapaa 19.11.2019 klo 10.30KUTSU MEDIALLEMelkein joka toinen (47%) mielenterveysongelmia kokeva tuntee joutuneensa leimatuksi sairautensa vuoksi. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys asiasta on synkempi, sillä yli 60 prosenttia uskoo, että mielenterveyden ongelmia kokevat joutuvat leimatuksi. Tulokset käyvät ilmi Mielenterveyden keskusliiton Kantar TNS Oy:llä teettämästä Mielenterveysbarometristä 2019.  Leimautumisen kokemusta vahvistaa barometrin tulos, että aiempaa yhä useampi ihminen ei haluaisi mielenterveysongelmia kokevaa ihmistä naapurikseen. – Edelliseen

Terapiatakuu ja mielenterveyden hinta

Vuoden 2018 marraskuussa OECD julkaisi terveysraportin, jonka mukaan mielenterveysongelmat ovat Euroopan keskeisin kansanterveysongelma. Mielenkiintoiseksi raportin tekee se, että EU-maista kärkipaikkaa pitää Suomi. 18 prosentilla suomalaisista arvioidaan olevan jokin mielenterveysongelma. OECD arvioi mielenterveyden ongelmien kustannusten olevan Suomessa 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, joka tarkoittaa sitä, että mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain 11 miljardia euroa.  Suomessa toimii useita mielenterveysjärjestöjä, joilla kaikilla on hieman erilainen

Ennakkotiedote: Mielenterveysviikko 2019

Mielenterveyden keskusliiton jokavuotista mielenterveysviikkoa vietetään 17.-24.11.2019 teemalla Diagnoosina ihminen – sairauksista huolimatta.Mielenterveysviikolla puhutaan negatiivisista leimoista ja luuloista, joita edelleen liittyy mielenterveysongelmiin. On tärkeää muistaa ja muistuttaa, että ihminen ei ole yhtä kuin sairaus, vaan hänellä on sairaus. Sairaus on vain yksi osa ihmisen elämää, eikä sen siksi pidä leimata ja määritellä ihmisen koko persoonaa. Viikon aikana Mielenterveyden keskusliitto kampanjoi teeman ympärillä eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa.

Allianssin palkinto Omat avaimet -hankkeelle

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on myöntänyt Nuorisotyön menetelmät -tunnustuksen henkilökeskeiselle voimavoimavaravalmennukselle Hevarille, joka on osa Mielenterveyden keskusliiton ja Aspa-säätiön Omat avaimet -projektia.Hevari on ryhmätyömenetelmä, joka on kehitetty Mielenterveyden keskusliiton voimavaravalmennuksen ja Aspa-säätiön henkilökeskeisen toimintatavan pohjalta. Henkilökeskeisen voimavaravalmennuksen Hevarin kehittänyt työryhmä Johanna Kainulainen, Tuija Nissinen, Anna Pöllönen ja Anne Kukkonen työskentelee Mielenterveyden keskusliiton ja Aspa-säätiön yhteisessä Omat

Vuoden Pomppu -palkinto myönnetty tänä vuonna Taiteen Sulattamolle

Mielenterveyden keskusliitto myöntää vuosittain mielenterveystyössä ansioituneelle jäsenyhdistykselleen Vuoden Pomppu -yhdistyspalkinnon. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja tänä vuonna sen saa Taiteen Sulattamo ry.Taiteen Sulattamon vahvuudet ovat teatterissa, näyttämö- ja performanssitaiteessa, sekä niiden yhdistämisessä osaksi mielenterveyden häiriöistä toipumista. Yhdistyksen toiminta on kasvavaa, vakiintuvaa ja se on avannut hyvin tuloksin uusia hankkeita omassa toiminnassaan. Kaikille avoimet työpajat ovat vakiintuneet osaksi kaupungin kulttuuritoimintaa ja yhdistys

Leimaantumisen pelko hidastaa avun hakemista mielenterveysongelmiin

Taklaa stigma -kampanja haluaa poistaa mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa: stigman aiheuttamaa häpeän tunnetta, joka johtaa mielenterveysongelmia kokeneen osallisuuden heikkenemiseen sekä mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat osallistumisen mahdollisuuteen.Mielenterveyden ongelmista puhutaan avoimemmin kuin aiemmin, mutta tästä huolimatta mielenterveyden ongelmat kantavat päällään stigmaa. Stigma vähentää hoitoon hakeutumista, kun ihminen ei uskalla hakea apua leimautumisen pelossa. Hoidon mahdollisimman aikainen aloittaminen mielenterveysongelmien

Huolet eivät lomaile - Miten kuntasi mielenterveyspalvelut toimivat kesällä?

Kesä näkyy Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalveluissa lisääntyneinä yhteydenottomäärinä. Mielenterveyden keskusliitto haluaa muistuttaa, että mielenterveyspalvelujen järjestäminen on kuntien järjestämisvelvollisuuden piirissä myös loma-aikoina.Kesä aiheuttaa monenlaisia katkoksia yhteiskuntamme palveluihin, ja monet kuntien tarjoamat mielenterveyspalvelut ovat suljettuina tai vajaamiehityksellä koko heinäkuun ajan. Kesän aikana mielenterveyspotilaita hoidetaan akuuttiosastoilla tai hoitoa siirretään syksymmälle. Mielenterveyspalvelujen järjestäminen on kuntien

Salibandy kokoaa viikonloppuna Tampereella yhteen yli 300 mielenterveyskuntoutujaa

Mielenterveyden keskusliitto järjestää viikonloppuna mielenterveysongelmia kohdanneille ihmisille suunnatun Mestaruusturnauksen jo 18. kerran.  Tapahtuman avaa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, joka on tavattavissa tapahtuman aikana. Tapahtumassa on paikalla myös liikunta- ja kulttuurityöryhmän puheenjohtaja ja Mielenterveyden keskusliiton hallituksen jäsen Esa Nordling. Lauantaina kisataan salibandyssä ja sunnuntaina kävelyfutiksessa, jolloin Kukunori ry:n kävelyfutishanke on paikalla kertomassa, miten kävelyfutistoiminnan voi aloittaa.

Hoidon saatavuus turvattava heti mielen oirehtiessa

Mielenterveysongelmien vuoksi hoitoon hakeutuva ei tule kuulluksi.Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto vaatii, että nopea hoitoon pääseminen ja laadukas hoito on turvattava kaikille mielenterveysongelmia kokeville. Mielenterveysongelmia kokevan kynnys hakeutua hoitoon on suuri. Hoitoon hakeutumista viivästyttää mielenterveysongelmiin kohdistuva stigma eli häpeäleima, sekä hoidon saannin epävarmuus. Helppo hoitoon pääseminen antaa viestin siitä, että hoitoon voi hakeutua ennaltaehkäisevästi ilman mielenterveysdiagnoosia, jolloin hoitoon hakeutuessa ei tarvitse pelätä leimautumista.

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia

Twitter