Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä Helsingin metropolialueella osallistumalla aktiivisesti seudun kehittämiseen. Helsingin seudun kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 6 700 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä. Kauppakamari on asiantunteva ja tehokas kumppani liiketoiminnan kehittämisessä. Kauppakamarin Kustannus on arvostettu ammattikirjallisuuden kustantaja, joka julkaisee vuosittain kymmeniä ajankohtaisia teoksia juridiikan, johtamisen, työsuhteen, taloushallinnon ja verotuksen aihealueilta. Kauppakamarin Koulutus järjestää yrityksille laadukkaita ajankohtaiskoulutuksia ja hyödyllisiä verkottumistilaisuuksia.
Työnantaja saa selvittää etukäteen, kuka on osallistumassa tapahtumaan ja kuka on tulossa työhön. Tapahtumaan osallistuvalle ei tarvitse maksaa palkkaa.
Työnantajan kannattaa ohjeistaa henkilöstönsä yrityksen toimintatavoista etukäteen.
Työvoimapoliittista tukea olisi ohjattava yhä enemmän työpaikoille ja työyhteisöisille yksilöön sidottujen tukien sijaan. Esimerkiksi nuorisotakuuseen liittyvä palkkatuki voisi hyvin kohdentua suoraan työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen ja ammattiin opettamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön on päätettävä viipymättä työllisyysmäärärahojen kohdentamisesta Uudellemaalle, jos se on mahdollista olemassa olevien budjettikehysten puitteissa.
Viime kuussa lähes joka viides teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä odotti suhdanteiden paranevan, vaikka tilaustilanne ja kannattavuus ovat viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna heikommat. Investointeja sen sijaan tehdään hieman enemmän kuin vuosi sitten.
Palveluala on alueen suurin työllistäjä, joten työttömyyden kasvu iskee erityisesti Uudellamaalla. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on kuitenkin merkittävä, esimerkiksi ict- ja viestintäala kasvattavat tuotantoaan ja henkilöstöään, mutta heikosta kysynnästä kärsivä kaupan ala aikoo edelleen pienentää työvoimaansa.
Guggenheim Helsinki -museosta voidaan luoda hyödyllinen ja tuottava hanke Helsingin seudun ja koko Suomen kehittämiseksi. Vastaavanlaisia hankkeita ei tule usein Suomessa eteemme. Nyt on aika keskittyä hankkeen mahdollisuuksiin ja varmistaa, että museon rakentaminen toteutuu.
Jos Helsinki-Vantaalle saapuva lentomatkustaja ei jatkaisikaan määränpäähänsä heti, vaan jäisi vierailulle päiväksi tai pariksi, se nostaisi valtavasti matkailuun liittyvien palvelujen kysyntää. Vielä tätä potentiaalia ei osata hyödyntää riittävän hyvin.
Erityisesti teollisuuden liikevaihdon käyrä näyttää alaspäin. Se on hyvin huolestuttavaa, sillä olemme vientivetoinen kansantalous. Kilpailukykyyn pitääkin nyt satsata.
Helsingin seudulla kaupan ala on merkittävä työllistäjä, joten tämä näkyy työttömyyden selvänä kasvuna.
Pääkaupunkiseutu toimii koko Suomen kasvun veturina. Pääkaupunkiseudun riittävillä koulutuspaikoilla ja vetovoimaisella sekä työelämälähtöisellä koulutuksella tuetaan koko Suomen menestystä.
Elinkeinoelämässä tapahtuvat nopeat muutokset edellyttävät nopeaa toimintaa myös koulutuksenjärjestäjiltä. Niille on varmistettava riittävät keinot toimia joustavasti ja kysyntälähtöisesti.
Pääkaupunkiseudun nuorille tulee taata muuhun Suomeen verrattuna yhtäläiset mahdollisuudet koulutuspaikkaan. Tämä tulee huomioida aloituspaikkoja jaettaessa
Ylisääntelyä purkaminen ja lupamenettelyn helpottaminen on oikea suunta. Myös viranomaisten yhteistyö vahvistuu, kun rakennuslupa-asioissa toteutetaan yhden luukun periaate.
Asuntotuotannon merkitys työvoiman tarjonnalle sekä tarve maankäytön, asumisen ja liikenteen samanaikaiseen suunnitteluun tunnistetaan hallitusohjelmassa hyvin.
Historiallinen muutos Kuubassa! Millaisia mahdollisuuksia avautuu suomalaisille yrityksille?
maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri
Porvoon Autopalvelu Oy on toimialallaan ja toimialueellaan kasvuyritys, jollaisia Itä-Uudellamaalla tarvitaan. Yrityksen suhteellinen kasvu kaikilla tarkastelumittareilla on erittäin voimakas.
Näin tiiviillä ja yhtenäisellä talousalueella aukiolo pitää sallia kaikille yrityksille kuntarajoista välittämättä.
Kauppojen aukiololainsäädäntö on aikansa elänyt. Uuden hallituksen onkin pikimmiten ryhdyttävä toimenpiteisiin kauppojen aukiolon vapauttamiseksi. Toivottavaa on, että uusilla kansanedustajilla on rohkeutta luopua epäselvästä ja yrityksiä eriarvoistavasta poikkeuslupakäytännöstä ja sallia kauppojen vapaa aukiolo koko maassa.
Tämä tarkoittaa työttömyyden nousua, sillä teollisuuden ja rakennusalan yrityksistä henkilöstön vähenemiseen uskoo selvästi useampi yritys kuin määrän kasvuun. Ja kun alueen suurimmalla työllistäjällä eli palvelualalla tilanne on lähes yhtä heikko, työllisyystilanne huolestuttaa.
Kaikkea kasvua onkin nyt tuettava ja pidettävä huolta yritysten toimintaedellytyksistä.
Asukkaille on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Asumisen kalleus ei ole vain Helsingin ja metropolialueen, vaan koko Suomen talouskasvun este.
On selvää, ettei asuntotuotantotavoitteita voida saavuttaa, jos Östersundomin ja Malmin alueen rakentaminen tyrehtyvät.
Nuorisotakuun kautta on mahdollista saada nuorten palkkaamiseen palkkatukea, jota moni yritys jo hyödyntää. Valitettavasti yritysten tietämys nuorisotakuun erilaisista työnantajatuista on edelleen heikkoa: 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi tuntevansa nuorisotakuun joko huonosti tai kohtalaisesti.
Suomi tarvitsee maahanmuuttoa enemmän, jotta voimme varmistaa työvoiman riittävän saatavuuden yrityksiin ja julkiselle sektorille.
Vaikka kyberturvallisuudesta on koko ajan enemmän tietoa tarjolla, se ei ole tavoittanut yritysten suurta joukkoa.
On järjetöntä, että edelleenkin omalla lainsäädännöllämme rajoitamme palvelujen tarjoamista ostohalukkaille ihmisille. Toivottavaa on, että uusilla kansanedustajilla on rohkeutta luopua epäselvästä ja yrityksiä eriarvoistavasta poikkeuslupakäytännöstä ja sallia kauppojen vapaa aukiolo koko maassa.
Yritysten investointi- ja kasvuhaluja ei ole varaa tukahduttaa lupabyrokratialla. Lupien odottelu viivästyttää hankkeita ja heikentää yritysten mahdollisuuksista työllistää.
Kauppakamareissa emme vaadi sääntelyn lopettamista, vaan vähemmän ja parempaa sääntelyä. Jo lakia valmistellessa olisi arvioitava, vaatiiko asia viranomaisen sääntelyä vai olisiko itsesääntely sopiva ja riittävä ratkaisu. Lisäksi lainsäädännössä yritysvaikutusten arvioinnille on annettava suurempi painoarvo.
Tänä vuonna teemana on
Yrityspalkinnon myöntämisellä korostetaan ja vahvistetaan yritystoiminnan keskeistä asemaa ja merkitystä Itä-Uudenmaan kehittymisessä. Perinteinen yrityspalkinto jaetaan nyt 17. kerran.
Työttömyys on Uudellamaalla kasvamassa, sillä yritykset odottavat työpaikkojen määrän yhä supistuvan. Työttömyyden kasvu johtuu erityisesti palvelualojen heikentyneestä kysynnästä.
Suuret infrahankkeet, kuten kehärata, länsimetro sekä suunniteltu Pisara-rata luovat rakentamiseen kysyntää sekä suoraan että niiden mahdollistaman uuden asuntotuotannon kautta. Hankkeet osuvat nyt oikeaan aikaan sekä rakenteellisten vaikutusten että suhdanteiden kannalta.
Lupien hakemisista ja käsittelystä koituu turhaa byrokratiaa. Epäselvästä ja yrityksiä eriarvoistavasta poikkeuslupakäytännöstä pitäisi luopua ja sallia kauppojen vapaa aukiolo.
Itä-Uudellamaalla vaikuttamistyön painopisteitä ovat alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen erityisesti viennin kasvattamiseksi sekä liikenneyhteyksien kehittäminen.
Myönteistä on, että myös rakentamisen sekä niin liike-elämän kuin kotitalouksienkin palveluiden tuotanto on kasvussa. Teollisuus on edelleen alamaissa, mutta sen lasku on kuitenkin pysähtynyt. Sen sijaan kaupan alamäki jatkuu edelleen.
Helsingin seudulla täytyy olla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ja työmatkaliikenteen on sujuttava kaikilla kulkumuodoilla.
Tyypillisesti yhteydenottojen avulla pyritään saamaan yrityksen edustaja allekirjoittamaan epäedullinen ja epäselvä sopimus ilman kunnollista harkintaa. Vastineena tarjottu palvelu on ollut hintaansa nähden erittäin suppea.
Teknologiayritykset pitävät menestymisen edellytyksinä joustavuutta, nopeaa kykyä reagoida muutoksiin, innovatiivisuutta sekä myynti- ja asiakaspalvelutaitoja.
On järjetöntä, että edelleenkin omalla lainsäädännöllämme rajoitamme palvelujen tarjoamista ostohalukkaalle ja maksukykyiselle asiakasryhmälle. On luovuttava epäselvästä ja yrityksiä eriarvoistavasta poikkeuslupakäytännöstä ja sallia kauppojen vapaa aukiolo koko maassa, ei vain rajaseuduilla.
Euroopan kasvun vaimentuminen ja Ukrainan kriisi seurannaisvaikutuksineen näkyvät teollisuuden arvioissa myös Uudellamaalla. Kuluttajien heikentynyt luottamus talouteen ja työllisyyteen puolestaan heijastuvat tavaroiden ja palvelujen kulutukseen.
Uudenmaan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Sekä nousut että laskut seuraavat talouden suhdannetta viipeellä. Ennen kuin teollisuus elpyy, ei palvelualoiltakaan ole odotettavissa hyviä uutisia.
Kaikkein nopein, yksinkertaisin ja halvin keino helpottaa kantakaupungin logistiikkaongelmaa olisi sallia huolto- ja jakeluliikenne öisin tai vähintään pidentää sille määriteltyjä aikarajoja sekä aamuisin että iltaisin.
Venäläiset turistit tuovat merkittävän piristysruiskeen kaupalle näinä taloudellisesti haastavina aikoina.
Digitaalisuuden tuottavuusvaikutukset eivät synny yksittäisten prosessien kehittämisestä, kuten esimerkiksi asiakashallintajärjestelmän tai Internet-sivujen uudistamisesta. Kilpailuetua syntyy siitä, että yrityksen ylin johto uskaltaa sallia kokeilut, jotka haastavat olemassa olevan toimintakulttuurin ja jotka häivyttävät eri liiketoimintafunktioiden rajoja.
Väestönkasvu on pitänyt yllä asuntokysyntää ja rakentamista. Myös liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden kasvu kompensoi heikommin kehittyvien toimialojen vaikutuksia.
Kysyntään nähden liian pieni asuntokanta ja -tuotanto rajoittavat väestönkasvua ja luovat pullonkaulan työvoiman saatavuudelle erityisesti palvelualoilla.
ICT:n mahdollisuuksia ei osata hyödyntää yrityksen liiketoiminnan kasvun moottorina. Tietotekniikka nähdään yrityksissä ja yhteiskunnassa liian usein olemassa olevien prosessien tehostajana.
Digitalisoitumisen vaikutuksilta ei voi välttyä yksikään yritys eikä toimiala.
