Jaa

Yhteyshenkilöt

  • Kristiina Kulha

    Viestintäpäällikkö


    PL 18 00391 Helsinki Käyntiosoite: Arinatie 3 A (Pitäjänmäki)
    030 474 2551
    040 548 6914
    http://www.ttl.fi
  • Tiina Kaksonen

    Asiantuntija, viestintä


    Aapistie 1 90220 Oulu
    050 3643158
  • Lainaukset

    Vaikuttaa siltä, että työsuojelun toimintakenttä työpaikalla on laaja ja moniulotteinen, mutta työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut ovat vihkiytyneitä tehtäväänsä ja valmiita kehittämään osaamistaan tarpeen mukaan.
    erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos
    Avovastauksissa tuli hyvin esille, että työsuojelutoimijoilla on paljon tehtävää. Harva pystyy käyttämään riittävästi aikaa tehtävän kunnolliseen hoitamiseen ja panostamaan osaamisen kehittämiseen. Myös työsuojelutiedon ja -osaamiseen siirtymiseen työsuojelutehtävissä aloittaville olisi syytä työpaikoilla panostaa.
    asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus
    Tuloksemme viittaavat siihen, että vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaupunkien keski-ikäisillä sote-työntekijöillä. Suurissa sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä kuin kaupunkien pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä. Näin sairaaloissa voidaan ehkäistä vuorotyön haittoja.
    tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos
    Nykyisellään toksisuustestien käyttäminen ei ole järkevää eikä suositeltavaa sisäilman haitallisuuden arviointiin.
    toksikologi, dosentti Kati Huttunen, Itä-Suomen yliopisto
    On tärkeää tiedostaa, ettei ole olemassa yhtä sisäilmasairautta tai -oiretta, jota edes teoriassa voitaisiin mallintaa yhdellä testillä.
    lääkäri, johtava asiantuntija Tiina Santonen, Työterveyslaitos
    Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäävät työhyvinvointia, mikä on hyvä muistaa, kun sote-kuvioihin palataan vaalien jälkeen. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu myös asiakaspalveluun ja koko organisaation toimintaan.
    johtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos
    Tutkimuksessamme havaitsimme, että ryhmävalmennuksesta oli eniten hyötyä niille, joiden työkyky oli heikoin. He saivat tukea ja valmiuksia paremmin pärjääviltä, jotka toimivat ikään kuin roolimalleina.
    ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitos
    Parasta tässä mallissa on, että ihmiset voivat havahtua osaamisensa päivittämiseen ennen kuin ovat kriisissä. Silloin heillä on voimia tehdä asialle jotain, toisin kuin työttömyyden ollessa jo päällä.
    lehtori Niina Jallinoja, Haaga Helia AMK
    Spirometria on kuulunut aiemmin terveystarkastuksiin. Näyttö spirometrian hyödyllisyydestä terveystarkastuksissa on kuitenkin vähäinen, minkä vuoksi spirometriaa suositellaan vain osalle altistuneista.
    keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström, Työterveyslaitos
    Uusien ohjeiden avulla pyritään parantamaan ammattiastman ja -nuhan tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Keskittämällä spirometriatutkimukset oireisille tai astmaa sairastaville työntekijöille halutaan samalla parantaa tutkimusten laatua ja tulkintaa.
    Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström, Työterveyslaitos
    Uuden Työelämätieto-palvelun ytimessä on data, sen interaktiivinen visualisointi ja asiantuntijoiden tulkinnat
    tuotepäällikkö Riku Louhimo, Työterveyslaitos
    Onkin erittäin tärkeää tunnistaa koko altistumisketju työpaikalta pesulaan pyykin lajittelemiseksi mahdollisesti asbestikuituja sisältäviin ja puhtaisiin siviilivaatteisiin. Näin vältytään riskiltä, että asbesti tarttuisi myös ”puhtaisiin” vaatteisiin.
    Juha Laitinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
    Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty.
    Päivi Husman, johtaja, Työterveyslaitos
    Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta. Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty.
    Päivi Husman, johtaja, Työterveyslaitos
    Moni maakunta nosti esiin, että työikäisille tulisi rakentaa oma palvelukokonaisuus, jolla on muihin elinkaaren vaiheisiin liittyvistä palvelukokonaisuuksista erilliset tavoitteet ja mittarit.
    kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
    Maakunnissa pidetään tärkeänä, että luodaan yhteistyörakenteita eri työ- ja toimintakykyasioiden parissa työskentelevien toimijoiden välille. Terveydenhuollon toimijoiden lisäksi yhteistyöhön tarvitaan esimerkiksi kasvupalveluja ja sosiaalihuoltoa.
    kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
    Tarkistuslista on ensimmäinen laatuaan, vastaavaa työkalua ei ole aikaisemmin ollut. Muille aloille tehdyt työympäristön havainnointityökalut eivät sellaisenaan sovellu kosteusvauriorakennuksia tutkivien työn arviointiin. Tutkittua tietoa kosteusvaurioselvityksiä tekevien työoloista ja hyvinvoinnista on erittäin vähän, vaikka heidän lukumääränsä on viime vuosina kasvanut.
    vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen, Työterveyslaitos
    Istumisen tauottaminen tehosti työntekijöiden kokemaa työstä palautumista, lisäsi heidän tarmokkuuttaan, vähensi tuki- ja liikuntaelinten rasittuneisuutta ja kipuoireita sekä koettua väsymystä ja muistamattomuutta.
    Anne Punakallio, tutkija, Työterveyslaitos
    Todellisuudessa muutos on todennäköisesti vähemmän dramaattinen. Suomessa on kansainvälisesti verraten vähemmän sentyyppisiä töitä, jotka on helppo automatisoida,
    Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Meidän on nähtävä työn murros mahdollisuutena tehdä hyvinvointivaltiosta parempi. Suotuisat työelämän olosuhteet luomalla houkuttelemme tuottavan työn hakeutumaan hyvinvoiviin yhteiskuntiin kuten Suomeen.
    Antti Koivula, pääjohtaja, Työteveyslaitos
    Työtä tulisi kehittää tavalla, jossa hyödynnetään optimaalisella tavalla ihmisen ja kehittyvien koneiden parhaat ominaisuudet. Koneen osalta näitä ovat väsymättömyys, toistokyky ja laskentateho, ihmisen osalta taas luovuus ja sosiaalinen älykkyys.
    Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
    Tulevan eduskunnan ja hallituksen pitäisikin edelleen kannustaa työpaikkoja perhemyönteisyyden lisäämiseen ja konkreettisin toimiin ryhtymiseen. Keinot ovat jo olemassa, ne pitää vain ottaa käyttöön. Olemme tuottaneet maksuttoman koulutusmateriaalin, jota kaikki työpaikat voivat hyödyntää omia perhemyönteisiä toimintatapoja kehittäessään.
    Salla Toppinen-Tanner, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Mahdollisuudet hyödyntää esimerkiksi työaikajoustoja kuitenkin vaihtelevat muun muassa toimialan ja ammattiaseman mukaan. Oleellista on tunnistaa ne työt, työaikamuodot ja elämäntilanteet, joissa perheystävälliset käytännöt ovat erityisen tärkeitä.
    Salla Toppinen-Tanner, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Kannatamme julkisella tutkimusrahoituksella tuotettujen julkaisujen avoimuutta, koska se edistää tutkimustiedon leviämistä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. FinELib-konsortion neuvottelut kansainvälisten tiedekustantajien kanssa ovat tässä keskeisessä asemassa.
    Antti Koivula, Tulanetin puheenjohtaja, Työterveyslaitoksen pääjohtaja
    Tavoitteemme on, että kahdella kolmesta Suomen työpaikoista on vuonna 2025 suunnitelma, miten työpaikalla yhteistoimin edistetään terveyttä
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Terveyden edistämisen lähtökohtana työpai­koilla ovat ammatin vaatimukset ja vaikutukset, jolloin itsestä huolehtiminen on osa ammattitaitoa
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Työpaikkoja on mahdollista hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ennaltaehkäisevällä työllä työkyvyn edistämisessä voidaan saavuttaa myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä verrattuna tilanteeseen, jossa hoidetaan ja ehkäistään sairauksia.
    johtava asiantuntija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos
    Terveyden edistämisen suosituksilla on laaja yhteiskunnallinen tuki ja useat työelämävaikuttajat ja yhteistyötahot ovat sitoutuneet niiden levittämiseen ja asian puolesta puhumiseen.
    erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitos
    Uudenlaista yhteistyötä vaaditaan erityisesti työikäisten työkykyyn liittyvissä asioissa sekä ammattitautien ja työperäisten sairauksien varhaisessa tunnistamisessa. Myös työikäisten sujuva ja hoitovastuiltaan tarkoituksenmukainen sairaanhoito ja terveyden edistämisen suunnittelu hyötyvät työterveyshuollon osaamisesta. Edellä mainittuja kokonaisuuksia tukeva tieto pitäisi olla työterveyshuollon ja muiden sote-palveluiden yhteiskäytössä.
    kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
    Asiakaskeskeisellä ajattelulla on saatu aikaan alkuun pirstaleisesta toimijoiden kokonaisuudesta yhtenäisempi, työikäisen palvelutarpeisiin vastaava kokonaisuus. Työ on vielä alussa, mutta suunta on oikea.
    kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen, Työterveyslaitos
    Julkisella sektorilla muutospaineet ovat voineet vähentää halukkuutta olla pois töistä. Voi myös olla, että yksityistymiskehityksen myötä sote-alan yksityisestä ja julkisesta sektorista on tullut keskenään samankaltaisempia joko työympäristön tai sektoreille valikoituvien henkilöiden suhteen.
    Taina Leinonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos
    Kysely on helppo ja systemaattinen tapa käydä läpi työterveyteen ja -hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten henkistä ja fyysistä kuormitusta, erilaisia oireita, työympäristön altisteita ja elintapoja. Kysely voi auttaa yrittäjää tunnistamaan, mitkä tekijät omassa työterveydessä erityisesti vaativat kehittämistä
    tutkija Birgitta Kinnunen, Työterveyslaitos
    Väsymys on kaikissa liikennemuodoissa merkittävä liikenneturvallisuutta haittaava riskitekijä, jonka hallintaan on keinoja sekä henkilöllä itsellään että liikenteen ammattilaista koskien myös työvuorosuunnittelulla. Nyt julkaistun Vire-nettityökalun beta-version taustalla on biomatemaattinen laskentamalli, joka tuo ihmisen normaaliin vuorokausirytmiin perustuvan piilevän väsymyksen näkyväksi, kertoo liikennelääketieteen yksikönpäällikkö.
    Jukka Terttunen, erikoislääkäri, Trafi
    Johtopäätöksemme tutkimuksesta on, että koulutus on keino lisätä tietämystä vireydestä, mutta vireyden parantamiseksi on kehitettävä myös työvuorosuunnittelua. Tämän vuoksi kehitimme yhteistyössä Trafin, Tukholman yliopiston ja ruotsalaisen Portin Productionin kanssa menetelmän – verkkosovellus Viren, jonka avulla niin kuljetusyritykset kuin muutkin työpaikat voivat arvioida työvuorojen väsyttävyyttä
    Mikael Sallinen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos
    Hoito on suunniteltava ja sen tuloksia pitää arvioida yksilöllisesti. Mahdollisuuksien mukaan pitää selvittää myös työaikoihin liittyvät keinot, joilla voidaan parantaa vuorotyöntekijän unta ja vireyttä. Koska vuorotyöntekijöiden on usein vaikea osallistua säännöllisiin ryhmätapaamisiin, unettomuuden itsehoidon menetelmät yhdistettynä työterveyshuollon antamaan ohjaukseen ja tukeen toimivat todennäköisesti parhaiten.
    Heli Järnefelt, erikoispsykologi, Työterveyslaitos
    Jatkuva yötyö aiheutti päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia kolmivuorotyötä enemmän. Toisaalta jatkuvaa yötyötä tekevät olivat muita tyytyväisempiä työhönsä. Tämä liittyi työn itsenäisyyteen. Jatkuvaa yötyötä tehdään yleensä vapaaehtoisuuteen perustuen.
    Kati Karhula, tutkija, Työterveyslaitos
    Tervetuliaisluennollani pohdin johtajuuden haasteita sekä asenteen merkitystä työelämässä
    tutkimusprofessori Pia Heilmann, Työterveyslaitos
    Tuon luennolla myös tuliaisia Kalifornian Piilaaksosta Stanfordin yliopistosta, jossa olin vierailevana tutkijana alkuvuoden 2018. Tutkailen vierailun pohjalta, mitkä ovat keskeisiä johtajuuden teemoja juuri nyt.
    tutkimusprofessori Pia Heilmaan, Työterveyslaitos
    Työpaikalla ensimmäinen askel kiusaamisen karsimiseen on tunnistaa epäasiallisen kohtelun riskit ja opetella ottamaan asiat puheeksi. Ristiriitojen selvittely on esimiesten tehtävä. Jos kiusaaja on esimies, niin vastuu on esimiehen esimiehellä.
    Antti Soikkanen, vanhempi konsultti, Työterveyslaitos
    Olemme pystyneet osoittamaan, miten työterveyshyötyjä syntyy kattavan laatujärjestelmän tuloksena. Laatu ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä, eikä vaikuttavuutta voi tulla ilman laatua. Lopullisen onnistumisen arvioi kuitenkin aina asiakas. Olemme kiitollisia saamastamme tunnuksesta, mikä rohkaisee uudistumaan toimivan järjestelmän pohjalta
    toimitusjohtaja Tiina Pohjonen, Työterveys Helsinki
    Vi har visat att man kan skapa arbetshälsonytta med hjälp av ett heltäckande kvalitetssystem. Kvalitet och verkningsfullhet går hand i hand, och utan kvalitet uppnås inte verkningsfullhet. I sista hand är det ändå alltid kunden som bedömer hur bra vi har lyckats. Vi är tacksamma för den erkänsla vi har fått – det uppmuntrar oss till fortsatt förnyelse inom ramen för vårt fungerande system
    Tiina Pohjonen, verkställande direktör för Företagshälsan Helsingfors
    Työkyvyn alenemiselle voi olla monia syitä. Usein taustalla on sairaus. Työterveysneuvottelussa ei kuitenkaan puhuta sairauksista, vaan ratkaisuista, mitä mahdollisuuksia ja keinoja on muokata työtä niin, että työntekijä voi jatkaa työssään.
    Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
    Vaikka hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen laatujärjestelmä tuli käyttöön jo vuonna 2014, työterveyshuollon toiminnan ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen sekä yksiköiden välisten laatuerojen kaventaminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi työterveyshuollon erikoislääkäreitä ja työterveyshuoltoon pätevöityneitä sosiaalialan asiantuntijoita tarvitaan lisää
    ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
    Myös työterveyshuollon tietojärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Yritysten työterveystoiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia tulee parantaa ja siihen käytettyä aikaa seurata. Laadun kehittäminen kiinnostaa yrityksiä ja työterveyshuollot ovat siihen valmiita panostamaan. Tämä on tietysti erinomainen asia
    ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
    Osasyynä tilanteeseen voi olla Kelan korvauskäytäntö, joka ei tällä hetkellä tue ryhmäinterventioita. Korvauskäytäntöä olisi syytä joustavoittaa siten, että myös ryhmämuotoisia interventioita voidaan toteuttaa osana työterveyshuollon korvattavaa toimintaa. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tulee kehittää ja sen painoarvoa lisätä
    ylilääkäri Timo Leino, Työterveyslaitos
    Työterveysyksiköiden pitäisi lisätä työpaikkaan kohdistuvaa toimintaa ja yhteistyötä sekä mitata organisaatioasiakastyytyväisyyttä nykyistä aktiivisemmin
    erityisasiantuntija Susanna Syynimaa, Työterveyslaitos
    Konkreettisten työtä sujuvoittavien keinojen lisäksi tarvitaan myös johdolta tukea ja toimenpiteitä, joilla sujuvan työn esteet saadaan purettua ja kuormittumista vähennettyä.
    Virpi Kalakoski, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
    Hyvinvointi ja turva kuuluu myös yrittäjälle!
    Ministeri Annika Saarikko
    Yrittäjyyteen kuuluvat vastuu ja riskinotto - ei loppuun palaminen!
    Ministeri Mika Lintilä
    Mitä paremmin yrittäjä voi, sitä paremmin firmalla menee.
    Pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät