Tutkimus: perheyrityksissä suvun perintö tärkeä – Suomessa huolehditaan pääoman säilyttämisestä
Perheyritykset painottavat pitkän aikavälin tavoitteita, mutta päätökset tehdään usein lyhyellä tähtäimellä. Suvun perintö on perheyrityksille tärkeä ja sitä halutaan vaalia – Suomessa raha-asiat ovat muita useammin etusijalla. Myös perhesuhteiden hoitaminen koetaan maailmalla yli puolet tärkeämmäksi kuin suomalaisissa perheyrityksissä. Deloitten tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen merkitys perheyritysten liiketoiminnalle nähdään toistaiseksi vähäisenä.Suurin osa perheyritysten johtajista kokee yrityksen pitkän tähtäimen arvon tärkeämmäksi kuin lyhyen aikavälin tulokset. Päätökset tehdään
·Deloitte Football Money League reveals the top 20 highest earning football clubs for the 2017/18 season, with combined revenues growing 6% to €8.3bn, a new record;
·Real Madrid return to top spot for a record twelfth time, and the first time since 2014/15, generating €750.9m in revenue;
·FC Barcelona climb one place to second, making it a Spanish one-two at the top of the Money League, whilst Manchester United slip to third having been first last year;
·Tottenham Hotspur make it into the top 10 for only the second time, having last appeared in 2006/07. A record six
Davos: Suuryritykset ovat edellisen vuoden aikana alkaneet voimakkaasti kehittää palveluitaan ja tuotteitaan huomioiden niiden yhteiskunnalliset vaikutukset. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nähdään jo liikevaihtoa tärkeämpänä onnistumisen mittarina. Pohjoismaissa organisaatiot sijoittavat uusiin teknologioihin murtaakseen nykyisiä liiketoimintarakenteita, mutta ovat samalla selkeästi kansainvälisiä yrityksiä huolestuneempia teknologioiden etiikasta.Forbes Insightsin ja Deloitten poikkeuksellisen kattavassa suuryritysten ylimmän johdon näkemyksiä luotaavassa neljännen teollisen
Robotiikkaa hyödyntävistä organisaatioista 95 prosenttia kertoo teknologian parantaneen tuottavuutta. Yritysten johto tukee entistä vahvemmin robotiikan käyttöönottoa ja sen arvo tunnistetaan yrityksissä laajasti. Lähes 70 prosenttia vastaajista on käynnistänyt organisaatioissaan robotiikkaan liittyviä hankkeita. Haasteeksi koetaan robottiratkaisujen skaalaus.Kaksi kolmasosaa Deloitten tutkimukseen vastanneista yrityksistä hyödyntää robotiikkaa organisaatiossaan, kun vuonna 2017 robotiikkaa oli ottanut käyttöönsä alle puolet vastaajista. Yhä useammat organisaatiot tunnistavat robotiikan
Suomi on edelleen yksi maailman parhaista maista mitattaessa valtion kykyä vastata väestön sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja elinympäristöön liittyviin tarpeisiin. Tämä selviää tämän vuoden Social Progress Index (SPI) 2018 -tutkimuksesta. Vaikka Suomi on listauksen mukaan maailman yhdenvertaisin maa, kokonaisvertailussa sijoituksemme tippui sijalta kaksi sijalle viisi. Suomella on parannettavaa erityisesti kansalaisten tasavertaisessa pääsyssä laadukkaaseen terveydenhuoltoon.Kansainvälisessä elämänlaatua mittaavassa vertailussa ykköspaikalle kipusi tänä vuonna Norja. Toisen sijan sai
Viiden vuoden kuluessa maailmassa diagnosoidaan muistisairaus joka kolmas sekunti ja yli miljardin ihmisen ennustetaan olevan ylipainoisia. terveydenhuoltopalvelut ovat pitkälle digitalisoituja, puettavat älylaitteet alkavat olla arkipäivää ja analytiikka ohjaa terveydenhuoltoa. Yhdistämällä käytettävissä olevaa dataa ihmisten terveydentilasta, voidaan analytiikalla tunnistaa ja seuloa vaikkapa kohonneet kansantautiriskit.Väestön vanheneminen lisää terveydenhuollon palveluiden kysyntää maailmanlaajuisesti ja muistisairaiden määrä kasvaa viidessä vuodessa 50 miljoonasta 75 miljoonaan.
Kehittyvillä luksusmarkkinoilla kuten Kiinassa, Venäjällä ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa kuluttajista jopa 70 % kertoo lisänneensä luksustuotteiden ostoa viimeisen viiden vuoden aikana. Kypsemmillä markkinoilla, eli EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Japanissa, vastaava luku on 53 %.”Matkailu ja turismi tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia luksustuoteyrityksille”, sanoo Deloitten kaupan alan ja kuluttajatuotteiden toimialajohtaja Jussi Sairanen. ”Matkustavat kuluttajat tekevät lähes puolet kaikista luksusostoista. Noin 31 % ostoksista tehdään ulkomailla ja 16 % lentoasemilla.
Ruoka aiheuttaa 15 % kaikista kuluttamisesta johtuvista kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Tästä kolmasosa on turhaa, sillä yksi kolmannes kaikesta eurooppalaisten käyttöön tuotetusta ruoasta joutuu hävikkiin. Tämä tarkoittaa 173 kilogrammaa hävikkiä jokaista henkilöä kohden vuodessa. Tiedot perustuvat Deloitten tutkimukseen, joka pyrki löytämään kiertotalouden avulla keinoja kuluttamisen aiheuttamisen päästöjen vähentämiseen eri sektoreilla, myös ruoan osalta.”Ruokahävikki on valtava päästöjen aiheuttaja, ja siitä on päästävä eroon. Tässä kiertotalous on yksi merkittävä ratkaisu: se