Nuorten työhyvinvointi on selvästi heikentynyt korona-aikana
Työterveyslaitoksen mediatiedote 20.4. 2021 Erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointi heikentyi koronan pitkittyessä. Nuorten työhyvinvoinnin heikkenemistä selittivät muita kielteisemmät kokemukset työoloista sekä työn haitallisiksi koetuista vaikutuksista muuhun elämään. Loppuvuonna 2020 lähes joka viides nuori vastasi, ettei koe reilua kohtelua työpaikallaan. Huomattava osa nuorista ei myöskään ollut oppinut korona-aikana uusia ja parempia työtapoja.Tulokset selviävät Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksesta, joka seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana.
Työterveyslaitos tiedottaa 1.10.2020, tiedote 33/2020
Työn proaktiivista, omatoimista muokkaamista eli työn tuunaamista voi oppia verkkovalmennuksessa, ja työn tuunaaminen parantaa työhyvinvointia. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen käynnissä olevasta tutkimuksesta, johon osallistui Petäjäveden kunnan henkilöstö.Tutkimuksessa selvitettiin Työterveyslaitoksen kehittämän Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksen vaikuttavuutta. Valmennuksen tavoitteena on edistää työhyvinvointia lisäämällä työn tuunaamista.
Työn tuunaaminen tarkoittaa työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka
Työterveyslaitos tiedottaa 15.6.2020, tiedote 24/2020
Työelämän haasteita voidaan ratkoa epäkohtiin puuttumisen lisäksi vahvistamalla hyviä asioita työssä. Työn imua on tutkittu pian 20 vuotta Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkimukset osoittavat työn imun ennustavan tai olevan yhteydessä lukuisiin myönteisiin työn, terveyden ja elämänlaadun piirteisiin. Työterveyslaitoksen työn imu -testin täyttäneistä yli 100 000 suomalaisesta 59 % kokee työn imua säännöllisesti, useita kertoja viikossa.Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on ollut kymmenen vuotta mahdollista täyttää työn imu -testi ja
Työterveyslaitos tiedottaa 5.2.2020 klo 9.00, tiedote 07/2020
Työsuhteen laatu ei ole ensisijaisesti työntekijän uupumista aiheuttava tekijä. Työsopimuksen määräaikaisuutta, toistaiseksi voimassaoloa tai vuokratyösuhdetta enemmän työuupumukseen vaikuttavat työn vaatimukset, kuten kiire, ja työn imuun voimavarat, kuten työn tulosten näkeminen, työyhteisön sosiaalinen ilmapiiri ja esimiehen tuki. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja KU Leuvenin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko erilaisissa työsuhteissa olevien
Tiedote 37/2019, Julkaistavissa 14.8.2019
Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maaviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa työn imuun vaikuttavia tekijöitä väestötasolla. Aineistona käytettiin Eurooppalaista työolotutkimusta ja mukana oli yli 35 000 työntekijää 30 eri maasta.
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn
Työterveyslaitos ja Kuntaliitto tiedottavat 12.6. 2018
Työterveyslaitoksen tuoreen 34 suomalaista kuntaa ja 2 453 kuntatyöntekijää koskevan pitkittäistutkimuksen mukaan kuntien henkilöstön työuupumus on lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan ovat heikentyneet keväästä 2016 loppuvuoteen 2017. Samalla kuitenkin palveleva johtaminen, hyvät henkilöstökäytännöt ja yhteisöllisyys auttavat tutkimuksen mukaan aktiivista sopeutumista epävarmuuteen ja muutoksiin.
Kuntien henkilöstö on kokenut lukuisia muutoksia viime vuosina ja pitkään valmisteltu maakunta- ja sote-uudistus
Työterveyspäivät 12.-13.9.2017, Tiedote 42/2017
Työterveyslaitoksen ja Utrecthin yliopiston tuoreiden tutkimusten mukaan työn tuunaaminen vaalii työn imua ja suojelee työuupumukselta. Työn tuunaaminen tarkoittaa, että työntekijä itse aloittaa työnsä muokkaamisen vastaamaan omia tarpeitaan, vahvuuksiaan ja arvojaan. Perinteisesti työelämän kehittämistä on ohjannut ylhäältä alas –johtaminen.- Työn tuunaaminen on aloitteellista toimintaa, jossa työntekijä itse pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimieheltä tai tukea