Taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi istumista ja tehosti työstä palautumista
Tiedote 04/2019, 22.1.2019
Runsas yhtämittainen istuminen on riski terveydelle. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi toimistotyöntekijöiden istumista ja lisäsi kevyttä liikkumista. Aktiivista istumisen tauottamista kannattaa tukea, jotta se jatkuu alkuinnostuksen jälkeen.Työterveyslaitos selvitti taukoliikuntasovelluksen käytön vaikutuksia toimistotyöntekijöiden istumiseen, fyysiseen aktiivisuuteen, yhteisöllisyyteen ja työn tuottavuuteen. Lisäksi tarkasteltiin, miten uusi toimintatapa otettiin käyttöön.
– Istumisen tauottaminen tehosti
Tiedote 40/2018
Työterveyslaitos on julkaissut Kemikaalit ja työ -altistumistietosivuston tavoitteenaan helpottaa riskienhallintaa ja ehkäistä kemikaalihaittoja. Sivustolle on koottu kattavat tietopaketit kymmenestä haitallisesta työhön liittyvästä kemiallisesta altisteesta. Erityisesti yritysten, työterveyshuoltojen, oppilaitosten, viranomaisten ja tutkimuslaitosten toivotaan hyödyntävän sivustoa kemiallisen altistumisen arvioinnissa ja hallinnassa.Kemiallisilla altisteilla tarkoitetaan sekä työssä käytettyjä kemiallisia aineita tai aineryhmiä että pölyjä, huuruja ja savuja, jotka
Työterveyslaitos tiedottaa 18.10.2018, tiedote 37/2018
Työterveyslaitos on julkaissut Työn ja terveyden oma-arviointipalvelun yrittäjille ja työntekijöille. Verkkokyselyssä on erityisesti huomioitu maatalousyrittäjien työn ominaispiirteitä, mutta se soveltuu myös muiden yritysten käyttöön.Työn ja terveyden oma-arviointipalvelu on verkkokysely, jonka avulla vastaaja voi arvioida työtään, työympäristöään, työmenetelmiään, terveyskäyttäytymistään ja suojautumistaan työn vaaroja vastaan. Samalla vastaaja saa palautetta henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.
– Kysely on
Tiedote 15/2018, Julkaistavissa 11.4.2018 klo 10
Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä kuten masennuksesta. Ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Koettu työstressi lisäsi masennusta 30-80 prosenttia. Vähintään 55-tuntista työviikkoa tehneillä oli puolestaan 11 prosenttia suurempi masennusriski verrattuna tavanomaista 35-40-tuntista työviikkoa tehneisiin.Tiedot käyvät ilmi laajoista meta-analyyseista, joiden laatimiseen Työterveyslaitoksen asiantuntijat
Tiedote 16/2018, julkaistavissa 11.4.2018 klo 10
Psyykkinen kuormitus ja henkinen jaksaminen ovat nousseet keskeiseksi työelämää jäsentäväksi teemaksi. Psyykkistä haavoittuvuutta ilmentävät työstressi, uupumus ja masennus. Työelämää koettelevan rakennemuutoksen myötä yhä useammassa työtehtävässä odotetaan sekä sosiaalista että emotionaalista panosta. Monissa ammateissa, joissa on vahva ihmissuhteisiin liittyvä ulottuvuus, on kohonnut riski käyttää masennuslääkkeitä.─ Työikäisen väestön masennus, uupumus tai muut emotionaaliset ongelmat eivät ole yhden tai kahden työhön tai muuhun elämään
Tiedote 0/2018, 28.3.2018
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivillä on kasvanut riski pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen sydäntauti- tai aivohalvaustapahtuman jälkeen. Elintapamuutoksista ja muutoksista työolosuhteissa voidaan hakea keinoja työurien pidentämiseen silloinkin, kun sairauksia ei voida enää ennaltaehkäistä.Maailmanlaajuisesti toimintakykyisiä elinvuosia menetetään yli 10 % sydän- ja verisuonitautien takia.
– Koska tautien hoito on parantunut ja niihin liittyvä kuolleisuus vähentynyt, sairaudet
Maahanmuuttajien on usein vaikea edetä koulutustaan ja kykyjään vastaavaan työhön, minkä vuoksi osaamista jää hyödyntämättä suomalaisilla työpaikoilla. Toisaalta monien maahanmuuttajien osaaminen voi olla erilaista, kuin mitä työpaikoilla tarvitaan. Keiden osaamista jää hyödyntämättä ja miten tilannetta voisi parantaa?Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanmuuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä. Suomessa työskentelee arviolta 140 000
Työterveyspäivät 12.-13.9.2017, Helsingin Messukeskus,Tiedote 40/2017
Työelämä on suuressa murroksessa. Digitalisaatio ja globalisaatio jylläävät ja haastavat työn tekemisen tavat, tekijät ja rakenteet. Epävarmuus tulevasta vaivaa niin päättäjiä kuin työntekijöitäkin. Jotta menestymme työelämässä jatkossakin, pitää meidän tarttua muutokseen mahdollisuutena ja kartuttaa digiosaamistamme rohkeasti. Teknologiaosaamisesta pitäisi tulla kansalaistaitomme, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula Työterveyspäivällä 12.9.2017.– Meidän pitää ymmärtää teknologiaa, jotta osaamme ostaa ja